Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa

Transkriptio

1 Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi Tietoa ja menetelmiä alunamaiden hallintaan -seminaari Siikajoki Biologi Pekka Hynninen Pohjois-Suomen ympärist ristökeskus Laadittu M. L. Raution alkuper. esityksen pohjalta

2 EHDOTUKSEN SISÄLTÖ Miten muissa maissa Lainsäädäntö, ohjelmat, tukijärjestelmät Esiintyminen ja haitat Haittojen syntymisen ehkäisy Haittojen torjunta Ehdotukset Ehdotusten vaikutukset Yhteenveto HS-maita koskevasta kirjallisuudesta 2

3 Monta nimeä Alunamaa Suolamaa Pikilleeri Ongelmasavi Svartmokka Rikkimaa Sulfidimaa Rautasulfidimaa Sulfaattimaa Hapan sulfaattimaa HS-maa Kuva: esite Happamat sulfaattimaat/ maaseutuviraston julkaisu

4 Happamat sulfaattimaat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät ovat Suomessa Viljeltyjen sulfaattimaiden pinta-ala on arvioiden mukaan ha Happamia sulfaattimaita on myös viljelyalueiden ulkopuolella Metsäalueita on kartoitettu erittäin vähän Happamista sulfaattimaista kuivatuksen seurauksena liikkeelle lähtevä happamuus- ja metallikuormitus on heikentänyt selvästi läntisen rannikon pintavesien tilaa ja estää vesien hyvän tilan saavuttamista Näkyvin haitta sulfaattimaiden kuivatuksesta ovat ajoittain toistuvat kalakuolemat 4

5 Sulfaattimaiden esiintyminen Mynäjoelta Liminganlahdelle merkittäviä esiintymiä 70 % Pohjanmaalla Kristiinan ja Oulun välisellä alueella 80 m korkeuskäyrälle asti, osin myös metrin korkeudessa Pahimmat alueet välillä Kristiinankaupunki - Kokkola Lisää muodostuu koko ajan 5

6 Happamien sulfaattialueiden esiintyminen peltoalueilla Kartoitettu 1.0 m 1.5 m tai 2.5 metriin Käytetty ph-rajoja: 3.0, 3.5, 4.0, 4.5 ja 5.0 ph:n maastomittausta tai hapetettu näyte (Puustinen ym. 1994) 6

7 Ehdotus luokittelukriteeriksi Muokkauskerros ph < 5,5, Hapan sulfaattimaa, ph <4,0 Pohjaveden pinta Hyvin vakava: 0-1,0 m syvyydessä sulfideja tai ph <4,0 Vakava: 1,0-1,5 m syvyydessä sulfideja tai ph < 4,0 Melko vakava: 1,5-2,5 m syvyydessä sulfideja tai ph <4,0 Lievä: 0,5 2,5 syvyydellä ph < 4,5 ja sulfideja syvemmällä kuin 2 m Sulfidimaa, ph >6 Maaseutuviraston julkaisu

8 Mustaliuskekallioperä 8

9 Pohjanmaan jokien luokittelu niiden metallipitoisuuksien perusteella (Al, Be, Cd, Co, Cu, Mn, Ni, Th, Tl, U ja Zn) (Roos & Åström 2006) 9

10 Kadmiumin, nikkelin ja sinkin mediaanipitoisuuksia ruotsalaisissa ja suomalaisissa vesistöissä. (Roos & Åström 2006) 10

11 3pH 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 Närpiönjoki Happamuus (vuosittaiset phminimit) ,5 6 Kyrönjoki 5,5 5 4,5 4 3, Vuosi 6,5 6 Perhonjoki ph 5,5 5 4, Vuosi

12 Happamuuden vaikutus kalojen kiduksiin ph > 6,5 ph < 4,5 Kuvat: J. Järvi & P. Sevola

13 13

14 Haittojen vähentäminen Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia haittojen hallintakeinoja: Sulfidien hapettumisen ehkäisy Muodostuneen happamuuden haittojen torjunta Syntyneiden haittojen torjunta on yleensä kallista, joten sulfidikerrosten hapettumisen estäminen ja vähentäminen ovat ensisijaisia toimia 14

15 Ehdotus maaperän happamuuden huomioon ottamisesta maatalouden ja metsätalouden tukijärjestelmässä Maatalous Sulfidit lähellä pintaa Luontoarvokauppa tai ympäristötuki, joilla korvataan alueen poisto viljelystä ja edistää pienempää kuivatussyvyyttä vaativien kasvien viljelyä. Sulfidit syvemmällä kerroksissa Investointituki ja ympäristötuki, jotka edistävät säätösalaojituksen, säätökastelun ja vastaavien menetelmien perustamista ja asianmukaista hoitoa. Metsätalous Sulfidit lähellä pintaa KEMERA-tuki, jolla korvataan se, että kuivatussyvyyttä ei lisätä. Sulfidit syvemmällä kerroksissa KEMERA-tuki, jolla korvataan haittojen torjunnasta aiheutuvat lisäkustannukset. 15

16 Toimenpide-ehdotuksia Vältetään kuivatussyvyyden lisäämistä Lisätään säätösalaojitusta ja pohjapatoratkaisujen käyttöä sekä parannetaan kuivatuksen säätöä Hankitaan lisätietoa uusien menetelmien toiminnasta Laaditaan valuma-aluekohtaisia suunnitelmia vesistöjen kalkitusmahdollisuuksien ja juoksutusjärjestelmien tehokkaaksi hyödyntämiseksi happamuusongelmien aikana 16

17 Maaperän happamuuden hallinnan keskeiset ohjauskeinot (vesienhoitosuunnitelma) Tiedotusta ja neuvontaa lisätään kaikilla sektoreilla. Happamat sulfaattimaat ja näiden maiden aiheuttamat kuormitusriskit kartoitetaan yhtenäisin menetelmin vuoteen 2015 mennessä. Kehitetään ja otetaan käyttöön menetelmiä, joilla happamien sulfaattimaiden aiheuttamia haittoja voidaan kustannustehokkaasti hallita. Happamat sulfaattimaat ja niillä tehtävät erityiset vesiensuojelutoimenpiteet sisällytetään kattavasti maatalouden, metsätalouden ja kuivatuksen tukijärjestelmiin. 17

18 Maaperän happamuuden hallinnan keskeiset ohjauskeinot (vesienhoitosuunnitelma) Happamat sulfaattimaat otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja uusien toimintojen sijoittumista ohjataan niin, että vältetään kuivatustarpeen kohdistumista ongelma-alueille. Lainsäädännön muutoksilla tai nykyistä lainsäädäntöä täydentävällä ohjeistuksella varmistetaan, että happamat sulfaattimaat huomioidaan jo hankkeiden suunnittelussa. Selvitetään happamien sulfaattimaiden sosioekonomisia vaikutuksia (työryhmämuistio mmm 2009:8) 18

19 Happamuuden hallinnan selvitystyön ohjausryhmä Kokoonpano Jaakko Sierla, maa- ja metsätalousministeriö (pj) Hannele Nyroos, ympäristöministeriö Eija Vallius, maa- ja metsätalousministeriö Ville Keskisarja, maa- ja metsätalousministeriö Pertti Sevola, Länsi-Suomen ympäristökeskus Liisa Maria Rautio, Länsi-Suomen ympäristökeskus Pekka Hynninen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto Tiina Pääsky, maa- ja metsätalousministeriö (siht) Raportin kokoaminen Liisa Maria Rautio, Eeva Nuotio ja Sofia Zittra-Bärsund Länsi-Suomen ympäristökeskus 19

20 Ehdotusten toimeenpano MMM on pyytänyt ehdotuksesta eri toimijatahojen ja sidosryhmien lausunnot Happamuuden hallinnan ohjausryhmä jatkaa asti: Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen strategian valmistelu Annettujen lausuntojen analysointi ja lausuntoyhteenvedon laatiminen Raportin viimeistely julkaistavaksi Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö hyväksyvät yhteisesti happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen strategian Toimenpide-ehdotusten jatkovalmistelu ja toimeenpano tapahtuu asianomaisten vastuutahojen toimesta 20

21 21

22 Climate Change Adaptation Tools for Environmental Risk Mitigation of Acid Sulphate Soils CATERMASS Life+ Life-rahoituspäätös saatu elokuussa 2009 Toteutus Kokonaisbudjetti 2,8 milj. euroa Osahankkeet Kartoitus ja riskiluokittelu Ekologiset riski Haittojen vähentämismenetelmien kehittäminen Sosioekonomiset vaikutukset Tiedonvälitys 22

23 CATERMASS HANKKEEN PARTNERIT Suomen ympäristökeskus Geologian tutkimuskeskus Maatalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Länsi-Suomen ympäristökeskus Åbo Akademi Helsingin yliopisto MUUT OSALLISTUJAT Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus TE-keskukset Österbottens svenska producentförbund ja MTK Pro Agria Salaojayhdistys Jokineuvottelukunnat MUUT RAHOITTAJAT MMM ja YM Liitot: Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjois- Pohjanmaa, Oiva Kuusiston säätiö 23

24 Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella (Haku) hanke, toteuttajat: Geologian tutkimuskeskus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Oulun yliopisto PohjoisPohjanmaan ympäristökeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Siikajoen kunta Pyhäjoen kunta Raahen kaupunki Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Kalastusalueet & osakaskunnat Kaupunki ja vesi - Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus (Saku) hanke: - hankkeesta ks. 24

25 KIITOS MIELENKIINNOSTA Söderfjärdenin meteoriittikraatteri ha, m mpy