HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen
|
|
- Elina Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KIIMAKORPI HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen Peter Edén & Jaakko Auri, GTK / Länsi-Suomi Peter Edén
2 KARTOITUS (ja muita toimenpiteitä) EU:n vesipuitedirektiivi Laajat kalakuolemat Kansallinen strategia 2011 (MMM ja YM) Vesienhoitosuunnitelmat 2009 (seuraavat 2015) 1. Vesipuitedirektiivin edellyttämää, pintavesien hyvää tilaa ei pystytä Länsi-Suomessa saavuttamaan 2015 mennessä HS-maiden takia (eikä 2021 mennessä) 2. Kartoitus nopeasti, GTK:n vastuulla (laajuus, syvyys, laatu, riskiluokittelu) 3. Tiedotus, koulutus, menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto aloitettava heti 2
3 3
4 AIKAISEMPIA KARTOITUKSIA Erviö, R Kyrönjoen vesistöalueen rikkipitoiset viljelysmaat. Palko (et al.) 80- ja 90-luvuilla. Paikallisia/alueellisia selvityksiä KUTI -aineisto / Kuivatustila Suomen pelloilla (Puustinen et al. 1994) ha HS-peltoja pitkin rannikkoa Vaihtelevat menetelmät ja kriteerit Eivät täytä tämän päivän kansainvälisiä vaatimuksia Kartoitetaan koko potentiaalinen alue yhtenäisin menetelmin ja kansainvälisiä kriteerejä noudattaen 4
5 KARTOITUSHANKKEET ALKOIVAT GTK oman budjetin puitteissa 2. Siikajoki Pyhäjoki alueella (EAKR - POP ELY) MTT, PPO ELY, GTK, RKTL, OY Osatehtävä 1: Kartoitus (GTK) 3. CATERMASS LIFE+ -hanke SYKE, EPO ELY, GTK, MTT, RKTL, HY, ÅA TEHTÄVÄ 1: Happamien sulfaattimaiden kartoitus ja riskiluokittelu (GTK, ÅA, HY) 4. Kalajoki (Mahakala) (EAKR - POP ELY) Ylivieska, GTK, SYKE GTK: Kartoitus 5. Pieniä tilaustöitä HS-maiden selvittämiseksi esim. Hömossdiket / Kiimakorpi
6 Maaperä-, kallio-, turve-, korkeus- ja aerogeofysiikan tiedot potentiaaliset alueet suunnitelma maastokartoitus ja näytteenotto Emmi Rankonen 2012 Emmi Rankonen 2010 Peter Edén 2011 Venäläinen suokaira Pidennetty maaperäpiikki, 2-3 m Kaira, 3 m profiilinäytteet Maalaji- ym havainnot, ph-mittaukset, näytteet, valokuvat 7
7 ph suoraan profiilista maaperätiedot tallentaminen näytteenotto analyysiin ja inkubaatioon Olli Breilin 2009 Kuva: Emmi Rankonen 2010 Kuva: Peter Edén 2011 Havainnot, mittaukset (ph m ja ph i ), analyysit (S+30 muuta) karttoja, pistekortteja ja luokittelu 8
8 JATKOANALYYSIT Osa näytteistä lähetään laboratorioon jatkoanalyysejä varten ICP-OES rikki (S) + 30 muuta alkuainetta Näytteet inkuboidaan (hapettuminen 9-19 viikkoa), jonka jälkeen mitataan ph uudestaan Maastossa mitattu ph 6,2 Inkubaatio ph 1,62 Kuva: Emmi Rankonen 2010 Peter Edén, Peruskuivatusverkosto Oulussa
9 KARTOITETTAVA ALUE Litorina rajan alapuolinen alue n ha 100 m mpy KARTOITUSTILANNE Havaintopisteitä n Kartoitettu alue n ha Analyyseja > m mpy Havaintotiheys: 1 havainto / 2-2,5 km 2 = Yleiskartoitus m mpy 30 m mpy 10
10 UUSI ONGELMA! Happamat Hiekat / Hiedat ( HH -maat) Harvoin silmin tunnistettavissa Alhainen rikki Esim. Kauhava, hietamonttuja ph 1.87 ph 3.06 Peter Edén
11 Karkearakeinen alhainen rikki matala ph Hienorakeinen korkea rikki matala ph Peter Edén, SAT ELY
12 HS-maat kattavat 17% Kruunupyynjoen 13% Ähtävänjoen 12% Purmonjoen Litorinarajan alapuoliselta alueelta Muualla: Kyrönjoki 26% Vöyrinjoki 44% Lapuanjoki 28% Pyhäjoki 4% Siikajoki 11% TODENÄKÖISYYSKARTTOJA! Huom mittakaava 1: Ei esim tilakohtaiseen tarkasteluun Lisäselvityksiä tarvitaan Peter Edén, Pohjavesi Teemapäivä LSYssä
13 HÖMOSSDIKET - KIIMAKORPI PAHA hanke Hömossdiket, Kronoby Kokkola (Perhonjoki) Alavia pelto-, turve- ja metsämaita Litorina-rajan alapuolella Kunnostusojitussuunnitelmia A = 48 km2 Peltoala 6 % Suot ja soistumat 33 % Turvemaiden ojituksia 420 km /150 ha vuosina Kartoitus ennen sitä 14
14 Emmi Rankonen2011 Emmi Rankonen
15 JOLKKA Kuvat: Peter Edén
16 Kuvat: Emmi Rankonen
17 >100 havaintopistettä (>2 / km2) Koko alueesta suuren tai kohtalaisen luokan alueita on n. 25 %. Kosteikkojen ja soiden pinta-alasta suuren tai kohtalaisen luokan alueita on n. 44 %. Peltojen pinta-alasta korkean tai kohtalaisen luokan alueita on n. 80 % HÖMOSSDIKET HS-maiden syvyys 18
18 HÖMOSSDIKET 19
19 Profiili 48 Profiili 47 Profiili >> 100 cm 100 >>150 cm 150 >> 200 cm 20
20 AINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN Ihmisen toiminta aiheuttaa hapettumisen: maatalousmaan kuivatus metsä- ja suo-ojitukset turvetuotanto kaikenlainen rakennustoiminta Emmi Rankonen 2012 Robert Sundström Ben MacDonald Peter Edén
21 Siikajoki Turvetuotanto päättynyt paljastettu sulfidisedimentti hapettuu veden ph 3.2 Peter Edén
22 HAITTOJA MYÖS RAKENTAMISESSA VT8 Vaasa Sepänkylä, 8 km # ensimmäisen kerran viranomaiset vaativat kaikkien liikuteltavien sulfidimassojen käsittelyä # myös rakennusteknisiä ongelmia Ratia, Autiola & Hakanen / Skanska & Ramboll HS-mailla Huonot geotekniset ominaisuudet Rakenteet syöpyvät Kaivumassoista huolehdittava column stabilization mass stabilization pre-loading 23
23 + column stabilization (tässä 2-17 m) 24
24 Tuloksista on hyötyä /Happamia sulfaattimaita huomioitava: - kansallisessa ja alueellisessa suunnittelussa / päätöksenteossa (YM, MMM, maakuntaliitot, kunnat, ELY-keskukset, AVI:t) - maa- ja metsätaloudessa (viljelijät, ProAgria, MTK, metsäkeskukset, ojitusyhtiöt.) -vesienhoidossa - turveteollisuudessa ja maarakentamisessa; konsultit, urakoitsijat - jatkossa esim. EU-tuista päätettäessä (ympäristökorvaukset) - Itämeren pelastamisessa(?) Todennäköisyyksiä! Niistä voi päätellä olisiko tietyssä kohteessa syytä suorittaa / teettää lisäselvityksiä ennen maankäytön toimenpiteitä. >>> Selvityksiä voi tilata GTK:sta 25
25 KARTOITUSTULOKSET YLEISESSÄ KÄYTÖSSÄ GTK:n karttapalvelu ja taustatietoja: Rajapintana: Kartat + pistetiedot Huom! YLEISKARTTA! Ei sovi esim. tilakohtaiseen tarkasteluun! 26
26 Strategian Päätoimintalinjat 4-5: 4. Täydennetään ja ajantasaistetaan ohjeita ja suosituksia - Peruskuivatus - Maatalous - Metsätalous - Turvetuotanto 5. Vahvistetaan tutkimusta, tiedotusta ja neuvontaa - Eri menetelmien teho haittojen vähentämisessä - Ilmastonmuutoksen vaikutukset - Neuvontamateriaalit - Tiedonvälitysverkosto - Koulutus - Tilakohtainen neuvonta 27
27 Strategian Päätoimintalinja 8: Otetaan happamat sulfaattimaat huomioon Maankäytön suunnittelussa Maankäytön suunnittelun tietopohja Suunnittelun ohjaus Lupakäsittely Maa- ja vesirakentamisessa Suunnittelu Lupakäsittely Toteutus Seuranta Kälviä Stefan Mattbäck 2014 Peter Edén
28 TEKEILLÄ (Yleis)Kartoitus etenee (pikkuhiljaa) GTK:n budjetin puitteissa + hankkeita (?) Täsmentävät kartoitukset lisääntyvät(?) METLA: Opas metsäpuolelle Uudet Vesienhoitosuunnitelmat
29 30
30 HAPPAMAT SULFAATTIMAAT? Kuva: Anton Boman, GTK Itämeren kehitys jääkauden jälkeen Nykyinen rannikkoalue veden peittämä Litorinamerestä (suolainen, lämmin) alkaen n v sitten tähän päivään Kuollut orgaaninen aines + rikki + rauta + bakteereja FeS, FeS 2 (sulfideja) > > Sulfidi(rikki)pitoinen savi / hiesu / hieno hieta / lieju 31
31 .. ja tässä sitä syntyy tänä päivänä vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.. Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 Peter Edén
32 JOLKKA, Kronoby 1. Sulfidi(rikki)pitoinen savi /hiesu/lieju = potentiaalinen hapan sulfaattimaa (pelkistyneessä tilassa pohjavedenpinnan ap) 2. Maankohoaminen > > sulfidisedimentti noussut / nousee merestä 3. Luonnontilassa peittyy turpeen alle (kuva) 4. Kuivatus ihmisen toimesta >> sulfidit tekemisiin ilman hapen kanssa Syntyy rikkihappoa, joka vuorostaan liuottaa metalleja maaperästä > > todellinen hapan sulfaattimaa Turvepeite Hapettunut kerros (todellinen) ph 2.4 Ojaa syvennetty Alkuperäinen sulfidisedimentti Pelkistynyt (potentiaalinen) ph 6-7 ph 3-4 +metalleja Peter Edén
33 HAITAT Salaojitus/metsäojitus 1960-luvulta lähtien YMPÄRISTÖONGELMA Happamista sulfaattimaista aiheutuvia haittoja Valumavesien happamuus (ph 3-4) ja korkeat Al, Cd, Co, Cu, Ni, Zn, U Vrt Talvivaara! Pintavesien kemiallinen ja ekologinen tila heikkenee Kalojen, mätien ja vastasyntyneiden poikasten sekä pohjaeläimien kuolemia Jotkut joet täysin elottomia Syntyy uutta ongelmasedimenttiä suisto- ja rannikkoalueille Virkistys- ja matkailuarvo vähenee Maatalousmaa tarvitsee runsaasti kalkkia Peter Edén
34 36
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi 1 HAPPAMAT SULFAATTIMAAT? Kuva: Anton Boman, GTK Itämeren kehitys jääkauden jälkeen Nykyinen rannikkoalue veden peittämä Litorinamerestä (suolainen,
LisätiedotHAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ
4 000 vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.... ja tässä sitä syntyy tänä päivänä Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN
LisätiedotSULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN
Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotHappaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella
Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1 Perämerenkaaren HaKu Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1.7.2012 30.4.2015 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama
LisätiedotHappamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta
Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola Pertti Sevola 9.12.2009 1 Itämeren kehitys
LisätiedotHS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella
HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden tunnistus
Happamien sulfaattimaiden tunnistus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Jaakko Auri Emmi Rankonen GTK 2010 Jaakko Auri 1 Projekteja Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen
LisätiedotKarkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet
Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus
Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari 26.5.216 Jaana Uusi-Kämppä (Luke) Peter Edén (GTK), Kari Ylivainio (Luke), Kristiina Regina (Luke), Seija
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,
LisätiedotToimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)
Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden
LisätiedotMitä ovat happamat sulfaattimaat?
Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Laura Härkönen, Tapio Oy & Tiina M. Nieminen, LUKE Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari, Laitila 12.4.2019 Mitä happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan?
LisätiedotSuositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun
LisätiedotKuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi
Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-
Lisätiedott. Happamatsulfaattimaat
L IITE O5,RAM e6lt M utkalammen tuulipuisto - happa man kuormituksen ehkäisysuunnitelma t. Happamatsulfaattimaat Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia
LisätiedotKontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014
Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö
Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät
LisätiedotPYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotTurvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)
Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II) Miriam Nystrand Geologi & mineralogi, Åbo Akademi Akademigatan 1, 2 Åbo miriam.nystrand@abo.fi Vaikka sulfidipitoisilla
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotSulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla
Sulfaattimaiden kartoitus ja lupaprosessin mukaiset tutkimukset tuotantoalueilla Sulfa II -loppuseminaari ja Jukka Räisänen 13.5.2019 Milloin tarve sulfaattimaaselvitykselle? Liittyvät ympäristölupaan
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja metsätalous
Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat
LisätiedotSäätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä
Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon
LisätiedotHAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU)
HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU) Hankkeen toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotKohti happamien sulfaattimaiden hallintaa
Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi Tietoa ja menetelmiä alunamaiden hallintaan -seminaari 8.12.2009 Siikajoki
LisätiedotAlustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus
Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri
LisätiedotJOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO
1 JOKIRANNANTIEN ASEMAKAAVA, ASIANTUNTIJALAUSUNTO Lähtötiedot Rakennettavuusselvityksen mukaan osalla aluetta on paineellista pohjavettä. Paineellisesta pohjavedestä johtuen tonteille ei voi suositella
LisätiedotProjektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke
Projektet Raseborgs å Raaseporinjoki-hanke Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere, 2.4.2019 Raaseporin kaupunki Minttu Peuraniemi Raaseporinjoki-hanke Barösunds merialueen ekologinen tila on huono 11.4.2019
LisätiedotTyöohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1:250 000)
LänsiSuomen yksikkö Kokkola 28.03.2012 Työohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1:250 000) Jaakko Auri, Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Emmi Rankonen CATERMASS LIFE08 ENV/FIN/000609 TYÖOHJE HAPPAMIEN
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa
Happamien sulfaattimaiden huomioiminen Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa Jermi Tertsunen, POPELY JT, Vesistöyksikkö 30.10.2014 1 Miksi huomioidaan? (VL, YSL, LSL, LVMJ) ja muut syyt, esimerkkejä vaikutuksista:
LisätiedotSirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan
Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotYmpäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014
Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotMaaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio
Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.
LisätiedotHYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014
HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
LisätiedotSIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS
Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 15.01.2012 SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Jaakko Auri M25L2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI
LisätiedotMMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä
MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen
LisätiedotMetsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE
Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori
LisätiedotMitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa
Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla vatten och människan i landskapet vesi ja ihminen maisemassa Happamien sulfaattimaiden ph-arvo on alhainen - usein alle 4. Maa happamoituu
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotSulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari
Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen - sopeutumiskeinoja ilmastomuutokseen Climate Change Adaptation Tools for Environmental Risk Mitigation of Acid Sulfate Soils Layman s Report Sisällys
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotUudistamisketjun vesiensuojelu
Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun
LisätiedotMiten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa
Miten happamat sulfaattimaat näkyvät Sirppujoen veden laadussa Juha-Pekka Triipponen & Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Laitila 12.4.2019
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotOulainen, keskustan OYK päivitys
OULAINEN Oulainen, keskustan OYK päivitys MAAPERÄSELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P35178 MAAPERÄSELVITYS Ruonaniemi Jukka-Pekka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 MAAPERÄKUVAUS... 1 3 RAKENNETTAVUUS...
LisätiedotJatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa
Jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta sekä sadannan ja pohjaveden pinnantason seuranta happamuuden ennakoinnissa Heini Postila, Mirkka Hadzic & Anssi Karppinen 21.5.2014 Esityksen sisältö Jatkuvatoiminen
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoenvaluma-alueilla
132 Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoenvaluma-alueilla Raija Suomela (toim.), Peter Edén, Alpo Huhmarniemi, Tuomas Saarinen, Jermi Tertsunen,
LisätiedotTiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto
Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen
LisätiedotHS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta
HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotSalaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009
Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu
LisätiedotPienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
LisätiedotSäätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi
Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2012 HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2012 Maankäytön sosio-ekonomisten
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotMaa- ja metsätalouden haitalliset aineet vesistöissä
Maa- ja metsätalouden haitalliset aineet vesistöissä Jaakko Mannio, Anna Karjalainen, Heidi Ahkola MaaMet seurantojen seminaari 9.5.2014, SYKE, Helsinki Kauhajoki tulvii 10/2010 (Iltasanomat) Jukka Aroviita
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 23.04.2015/ M21L2015 Tekijät
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen
Vesienhoidon toimenpiteiden toteutus, toteutusvastuu sekä yhteisten tavoitteiden saavuttaminen Förverkligandet av vattenvårdsåtgärderna, ansvarsfördelning samt uppnåendet av våra gemensamma mål 29.1.2015
LisätiedotVN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014
VN:n periaatepäätös soista ja turvemaista (30.8.2012) - seuranta 2014 Jaana Kaipainen, MMM 18.3.2015 1 Seurannan tausta MMM, YM ja TEM vastaavat periaatepäätöksen toimeenpanosta hallinnonalallaan & vastaavat
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotKauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson
Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta
LisätiedotKuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus
Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotTurvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö. Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic
Turvetuotannosta poistuvien sulfidiriskialueiden jälkikäyttö Saila Pahkakangas, Heini Postila, Mirkka Hadzic 21.5.2014 Esityksen sisältö Tausta Jälkikäyttö Suomessa HS-maiden aiheuttamat haasteet jälkikäytölle
LisätiedotPintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella
Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotNärpiönjoen toimenpideohjelma
Närpiönjoen toimenpideohjelma Kaskinen 23.10.2014 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Anna Bonde 23.10.2014 Pintaveden ph Ytvattnets ph 2005-2014 Happi %, pohjanläheinen vesi Syre %, vattnet nära bottnen 2005-2014
LisätiedotTuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu
Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 30.1.2019 Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000
LisätiedotLiite 1 Metsäojitusilmoituslomake
Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro
LisätiedotTM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS
Arviointiselostus 1 (9) TM VOIMA OY: n YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISEN HAPPAMAN SULFAATTIMAAN ESIINTYMISEN ARVI- OINTISELOSTUS Arviointiselostus 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto
LisätiedotVesistöihin päätyvä orgaaninen aines
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan
LisätiedotHAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ
Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Anna Saarela, Heikki Harmanen & Juha Tuorila HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ Jalasjärven Luopajärvi ja Ilmajoen Tieksin alue (Etelä-Pohjanmaa),
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotStrategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin
Strategian vaikutuksista GTK:n suotutkimuksiin Suoseura, Säätytalo 23. 03. 2011 Esitelmän sisältö : GTK:n turvevarojen kartoitus GTK suo- ja turvemaastrategian hankkeissa Esimerkkejä soiden rajaamis- ja
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotTuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la. Samuli Joensuu
Tuhkalla ehkäistään valumaveden happamuuspiikkejä rannikon metsänuudistamisaloil la Samuli Joensuu 12.4.2019 Hankkeen tausta: rahoitus ja organisaatio Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 240 000
LisätiedotSievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2
Tn:o 704541 Kunta : Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2 Pinta-ala yhteensä 47,74 ha 4.7.2018 Kunta: Sievi Hanke: Sievin Kiiskilän uusjako salaojasuunnitelmat vaihe 2 Tn:o 704541
LisätiedotAjankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista
Ajankohtaista ojitus- ja peruskuivatusasioista Kyrönjoki -työryhmän kokous Ojituksiin liittyvät tehtävät E-P:n ELY-keskuksessa Ympäristönsuojeluyksikkö (Y-vastuualue) vesilain valvonta, vesilain mukaisen
LisätiedotTutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola
Tutkimussuunnitelma Nurmijärven Kuusimäen täyttöalue 16.12.2014 Laatija: Christian Tallsten Tarkastettu: Satu Pietola Toimeksiantonumero: Päivätty: 16.12.2014 Tarkastettu: Käsittelijä:CTa Status: Draft
LisätiedotRAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus
RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ 11.4.2017 Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Viljelyksessä oleva pelto pinta-ala:
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020
Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivat vuoteen 2020 Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2011 Publikationer av Jord- och skogsbruksministeriet Publications of Ministry
LisätiedotNosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM,
Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen Jenni Jäänheimo, YM, 5.9.2017 Rahaa on. Sinun hankkeesi rahoitus: Järvi, joki, merenlahti, peltolohko Ympäristöministeriön kärkihankerahoitus
Lisätiedot