HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA (HAKU)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA 2009 2012 (HAKU)"

Transkriptio

1 HAPPAMAN VESISTÖKUORMITUKSEN EHKÄISY SIIKAJOKI-PYHÄJOKI ALUEELLA (HAKU) Hankkeen toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Geologian tutkimuskeskus Oulun yliopisto Siikajoen kunta Raahen kaupunki Pyhäjoen kunta Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto Kalastusalueet & osakaskunnat Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus

2 TIIVISTELMÄ Happamat sulfaattimaat saivat alkunsa tuhansia vuosia sitten nykyisen Pohjanlahden rannikon peittäneessä Litorina-meressä, jonka pohjaan kerrostui pieneliöstöstä peräisin ollutta sulfidimuotoista rikkiä. Entisen merenpohjan kuivuminen maankohoamisen myötä ja sen kuivatus viljely- ja metsätalouskäyttöön on johtanut siihen, että merenpohjaan sedimentoitunut sulfidimuotoinen rikki voi nyt hapettua ja muodostaa lopulta rikkihappoa, mikä laskee voimakkaasti ympäristön happamuutta ja liuottaa samalla maasta metalleja vesiliukoiseen muotoon. Maan happamuudesta on välitöntä haittaa peltoviljelylle. Litorinameren muinainen ranta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla nykyisin noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Peltomailla tehtyjen kartoitusten perusteella pääosa sulfaattimaista sijaitsee pelloilla, jotka ovat alle 60 metriä merenpinnasta. Haitta ei kuitenkaan rajoitu pelkästään peltoalueille eikä edes ainoastaan maa-alueille, koska happamuus ja sen liottamat metallit siirtyvät happamilta sulfaattimailta tapahtuvan valunnan yhteydessä ympäröiviin vesistöihin, joissa veden happamuuden lisääntyminen ja vesiliukoiset metallit ovat vakava uhka kalakannalle. Sulfaattimaihin sisältyvä riski realisoitui viimeksi vuoden 2006 lopulla, jolloin jokiveden happamoituminen aiheutti Siikajoen alajuoksulla kalojen massakuoleman. Pyhäjoella pyrittiin säilyttämään hengissä satoja tuhansia siian laitospoikasia. Olkijoen alkuperäinen harjus- ja tammukkakannan huomattiin myöhemmin taantuneen voimakkaasti ja lohikalaston arvioitiin toistaiseksi hävinneen. Todennäköisyys ongelmien toistuvuuteen kasvaa ilmastonmuutoksen, koska sen arvioidaan johtavan mm. liian kuivien ja märkien kausien yleistymiseen. Vaikka ongelman olemassaolo tiedetään, ongelmaalueiden maantieteellistä sijaintia ei kuitenkaan tunneta niin hyvin, että happamoitumisriski voitaisiin maankäytön suunnittelulla estää. Tarkan kartoitustiedon lisäksi tarvitaan lisäksi myös vesiensuojelutoimien ja -tekniikoiden kehittämistä, koska sulfaattimaiden kuivatushankkeilla ei voida kuitenkaan elinkeinoelämän väistämättömien tarpeiden takia välttyä. Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen alueella asuu yli ihmistä, joiden viihtyvyyteen hyvin keskeisesti vaikuttaa asutuksen läpi virtaavien vesien laatu. Näillä vesillä kalastetaan, uidaan, metsästetään, viljellään kalanpoikasia ammattikalastuksen hengissä pitämiseksi sekä ennen kaikkea - asutaan rannoilla. Tässä hankkeessa selvitetään hankealueen happamien sulfaattimaiden sijainti ja ominaisuudet, arvioidaan ja testataan eri toimenpiteiden soveltuvuutta happaman kuormituksen torjuntannassa sekä sovelletaan menetelmiä alueen happamuudesta kärsivissä vesistöissä. Lisäksi arvioidaan torjuntatoimien mahdollisuuksia sosio-ekonomiselta kannalta. A. Hankkeen tausta Hankkeen kohteena olevat happamat sulfaattimaat saivat alkunsa tuhansia vuosia sitten nykyisen Pohjanlahden rannikon peittäneessä Litorina-meressä, jonka pohjaan kerrostui pieneliöstöstä peräisin ollutta sulfidimuotoista rikkiä. Maankohoaminen on johtanut siihen, että muinainen merenpohja on nyt kuivalla maalla. Entisen merenpohjan kuivuminen ja maan kuivatus viljely- ja metsätalouskäyttöön on johtanut siihen, että merenpohjaan sedimentoitunut sulfidimuotoinen rikki voi nyt hapettua ja muodostaa lopulta rikkihappoa, mikä laskee voimakkaasti ympäristön happamuutta ja liuottaa samalla maasta metalleja vesiliukoiseen muotoon. Maan happamuudesta on välitöntä haittaa erityisesti peltoviljelylle. Haitta ei kuitenkaan rajoitu pelkästään mainituille alueille, koska happamuus ja sen liottamat metallit siirtyvät happamilta sulfaattimailta tapahtuvan valunnan yhteydessä ympäröiviin vesistöihin, joissa veden happamuuden lisääntyminen ja vesiliukoiset metallit ovat vakava uhka kalakannalle. Happamiin sulfaattimaihin lasketaan myös sulfidisavet, jotka ovat vielä säilyneet pohjaveden pinnan alapuolella, eikä niiden sisältämä sulfidi ole vielä hapettunut. Näiden potentiaalisesti happamien sulfaattimaiden ph on korkeampi kuin 5, jopa neutraali. Hapettuessaan ne happamoituvat ja niistä syntyy todellinen hapan sulfaattimaa, joilla maan ph voi kuivina kausina hapettuneissa kerroksissa olla alle 4. Litorinameren muinainen ranta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla nykyisin noin 100 metriä merenpinnan yläpuolella. Peltomailla tehtyjen kartoitusten perusteella pääosa sulfaattimaista sijaitsee pelloilla, jotka ovat alle 60 metriä merenpinnasta.

3 Sulfaattimaihin sisältyvä riski realisoitui viimeksi vuoden 2006 lopulla, mikä näkyi vuosisatamme suurimpina vesieliöstön tuhoutumisina eri puolilla Pohjanmaan rannikkoa. Pohjois-Pohjanmaan alueella suurimmat kalakuolemat havaittiin Siika- ja Luohuanjoella sekä niistä etelään sijaitsevissa vesistöissä aina Pyhäjoelle saakka. Siikajoen alajuoksulla tapahtui kalojen massakuolema. Pyhäjoella pyrittiin säilyttämään hengissä satoja tuhansia siian laitospoikasia. Olkijoen alkuperäinen harjusja tammukkakannan huomattiin myöhemmin taantuneen voimakkaasti ja lohikalaston arvioitiin toistaiseksi hävinneen. Vaikka alueella on esiintynyt aiemminkin happamuusongelmia, todennäköisyys ongelmien toistuvuuteen ja eliötuhoihin kasvaa etenevän ilmastonmuutoksen myötä. Ilmaston muutoksen on tutkimusten mukaan johtavan äärevien sääilmiöiden yleistymiseen, eli mm. liian kuivien ja märkien kausien yleistymiseen. Vaikka ongelman olemassaolo tiedetään, ongelma-alueiden maantieteellistä sijaintia ei kuitenkaan tunneta niin hyvin, että happamoitumisriski voitaisiin maankäytön suunnittelulla estää. Tarkan kartoitustiedon lisäksi tarvitaan lisäksi myös vesiensuojelutoimien ja -tekniikoiden kehittämistä, koska sulfaattimaiden kuivatushankkeilla ei voida kuitenkaan elinkeinoelämän väistämättömien tarpeiden takia välttyä. Tämä on virtavesiemme elämän ja käyttökelpoisuuden edellytys. Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen alueella asuu yli ihmistä, joiden viihtyvyyteen hyvin keskeisesti vaikuttaa asutuksen läpi virtaavien vesien laatu. Näillä vesillä kalastetaan, uidaan, metsästetään, viljellään kalanpoikasia ammattikalastuksen hengissä pitämiseksi sekä ennen kaikkea - asutaan rannoilla. Tarve vedenlaadun parantamiseen ilmeni yhteydenottoina ympäristöviranomaisiin, valtakunnallisena uutisointina sekä kannanottoina alueen kalataloudellisten kunnostusten järkevyydestä tilanteessa, jossa vedenlaatuongelmat olivat kaikkien todettavissa. Edellä mainitut seikat johtivat alan tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteishankkeen suunnittelun käynnistymiseen. Paikallisiin tarpeisiin laadittu hanke on suunniteltu niin, että palvelee myös valtakunnallisen happamuustyöryhmän (MMM:n työryhmä) esittämiä näkökohtia kehitys-, toimenpide- ja selvitystarpeista. Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 toteaa vesialueiden virkistyskäytön huomioimisen, vesihuollon turvaamisen ja eliöstön säilymisen lisäksi, että vesien kunnostus on tarpeen myös kalojen ja ravun tärkeiden lisääntymisalueiden ja elinympäristöjen parantamiseksi. Erityisen tärkeää on vaelluskalakantojen elvyttäminen ja pitäminen elinvoimaisena. Valtakunnallisissa vesienhoitosuunnitelmissa happamien sulfaattimaiden kuormituksesta kärsivien vesistöjen tila todetaan erityisen ongelmalliseksi, mihin puolestaan toimenpideohjelmissa otetaan kantaa mm. kuivatusjärjestelmien kehittämisen sekä erityisesti riittävien kartoitustietojen tarpeen osalta. Hallitusohjelma tähtää ko. vesienhoidon suunnittelun avulla valuma-alueilta tulevan kuormituksen vähentämiseen sekä erityisesti jokien tilan parantamiseen kehittämällä yhdessä alan toimijoiden kanssa kustannustehokkaita keinoja vesistöjen suojelemiseksi. B. Hankkeen toiminta, toteuttajat ja niiden vastuualueet Hankkeessa selvitetään happamuutta aiheuttavien lähteiden sijaintia ja niiden ominaisuuksia, testataan eri toimenpiteiden soveltuvuutta happaman kuormituksen torjunnassa. Lisäksi arvioidaan torjuntatoimien mahdollisuuksia sosio-ekonomiselta kannalta. Työn perustana ovat aiemmat tutkimukset maaperästä, vesistöjen ja alueen vesieliöstön tilasta ja kehittymisestä, happamuuden vesistövaikutuksista sekä maa- ja metsätaloustoimista sulfaattimaaalueilla. Työ jakautuu ohessa pelkistetysti esitettävään viiteen työpakettiin. Toimintaorganisaatioista käytetään seuraavia lyhenteitä: Geologian tutkimuskeskus GTK, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL, Oulun yliopisto (OY) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT 1. Happamien sulfaattimaiden kartoitukset ja tehtävät vuosittain. Vastuu GTK Tavoite: Selvittää happamien sulfaattimaiden ja sulfidisavien (potentiaaliset sulfaattimaat) sijainti ja ominaisuudet hankealueella.

4 1.1. Rajataan todennäköiset ja mahdolliset sulfaattisavimaiden esiintymisalueet. - maaperän yleiskartta (1: ) - korkeusdata - kallioperäkartat - lentogeofysiikan aineisto - mahdollinen muu aineisto (GTK) 1.2. Maastotöiden, näytteenoton ja mittausten allaskohtainen suunnittelu. Kohdepriorisointi siten, että tunnetuilla ongelma-alueilla ("hot spoteilla") sekä hankkeen demonstraatioalueilla tarvittavat selvitykset tehdään ensin (GTK) Tarkennetaan paikannusta ojien/purojen vesinäytteillä sekä kairauksilla (GTK+alihankkijat) Paikannettujen sulfaattimaiden esiintymissyvyyden ja laadun määritys. Geofysikaaliset profiilimittaukset, näytteenotto ja analyysit (kemialliset ja fysikaaliset parametrit, maalajit, metallit, ym.). (GTK) 1.5. Karttojen ja profiilien laatiminen, tulosten tulkinta, luokittelu, raportointi (GTK). 2009: Kartoitukset käynnistyvät 2010: Kartoitukset käynnissä 2011: Kartoitukset käynnissä 2012: Kartoitus, yhteenveto ja jatkosuunnittelu 2. Alueen virtavesien kalataloudellisen ja vesikemiallisen tilan selvittäminen. Vastuu RKTL ja OY Tavoite: Tiedon keruu alueen virtavesien aiemmasta sekä tämänhetkisestä kalataloudellisesta ja vesikemiallisesta tilasta. Järjestelmällinen vedenlaadun seuranta hankkeen aikana ja mahdollisti myös sen jälkeen jatkuvatoimisella laitteistolla 2.1. Alueen virtavesien aiempien sähkökalastusten ja muiden kalastotietojen koonti sekä sähkökalastukset alueen puroilla ja joilla (Pyhä- ja Siikajoella jokien alaosilla). Talven jälkeisten kalastotulosten vertaaminen aiempiin tuloksiin ja yleinen tilan kehittyminen. Verrataan tietoja osion 2 aikasarjoihin vedenlaadun ja maankäytön kehityksestä. Tarkastelun tehdään n. kymmenessä eri vesistössä siten, että koekalastukset tehdään yhteen kertaan kullakin koealalla kahtena peräkkäisenä kesänä. (RKTL) 2.2. Alueen virtavesien aiempien vedenlaatutulosten koonti sekä vesinäytteet alueen puroilla ja joilla (Pyhä- ja Siikajoella jokien alaosilla). Vedenlaatutulosten vertaaminen valuma-alueen maankäytön ajallisiin muutoksiin ja yleinen tilan kehittyminen: Vesien laatuaineisto analysoidaan ja tuloksia verrataan pitkän ajan trendeihin ja vaihteluihin. Tuloksissa verrataan veden laatua (mm. ph, väri, alkaliniteetti, COD) alueen maankäytön kehitykseen ja erityisesti sulfaattimaiden ojituksiin. Vaihteluissa huomioidaan hydrologiset vaihtelut (sadanta, haihdunta, lumensulanta) ja ilmaston muutoksen mahdollinen vaikutus trendeihin. Vesinäytteistä tarkastellaan ajallista vaihtelua (aikasarjat) sekä tarvittaessa paikallista vaihtelua eri vesistön osissa GIS-sovellutuksella. Paikallista vaihtelua verrataan mm. sulfaattimaiden sijainnista laadittaviin karttoihin. (OY) 2.3. Jatkuvatoimisen vedenlaadun seurannan suunnittelu; mittauspaikkojen valinta ja mittausasemien perustaminen. Mittausasemia perustetaan 5-6, joista ainakin 2 ympärivuotista. (OY)

5 2009: Sähkökalastukset ja vesien laadun seurannan suunnittelu ja aloittaminen 2010: Sähkökalastukset ja vesien laadun seuranta 2011: Sähkökalastukset ja vesien laadun seuranta 2012: Sähkökalastustulosten ja veden laadunseurannan yhteenveto ja jatkosuunnittelu 3. Sulfaattimaiden hapettumisen ja metallien vapautumisen ehkäisymenetelmät Vastuuorganisaatio OY ja MTT Tavoite: Kehittää ja testata menetelmiä sulfaattimaiden hapettumisen ehkäisemiseksi ominaisuuksiltaan erilaisilla sulfaattimaa-alueilla (pelto- ja metsäalueet) sekä tarkastella menetelmien käytettävyyttä. Tehdä kokeita menetelmillä, joita ilmastonmuutoksen vuoksi voidaan mahdollisesti suosia jatkossa myös maa- ja metsätalouselinkeinojen kannattavuuden vuoksi (kuivien kausien veden pidätysmahdollisuudet turvaten samalla riittävä kuivatus sateisina kausina). Soveltaa menetelmiä hankealueella Säätösalaojitusjärjestelmien käytännöllisyyden lisääminen sekä kokeet kesäaikaisen täydennysveden johtamisen vaikutuksista sulfidien hapettumiseen, peltoalueilta lähtevän veden laatuun sekä koealueen satoon säätösalaojitetulla alueella. Menetelmän testausta varten perustetaan koealue aiemmin säätösalaojitetulle, täydennysveden piiriin tulevalle peltoalueelle, jonka vertailualueena toimii ominaisuuksiltaan samankaltainen, perinteinen säästösalaojitettu peltoalue. (MTT) 3.2. Metsäalueilla tehtävien toimenpiteiden mahdollisuudet happamuuden kontrollointiin. Metsäojitusalueiden perkaus- ja täydennysojitustapojen erojen vertailu havaituilla riskialueilla ja niiden vaikutus sulfaattimaiden hapettumiseen. Ojitusalueiden veden viipymän kasvattamisen merkitys nopeille happamuuspiikeille sekä kalkkisuodinojien tarjoamat mahdollisuudet. Menetelmien soveltuvuutta ja käyttömahdollisuuksia valuma-alueen ongelma-alueille selvitetään. (OY) Em. kokeiden suorittamista varten koekenttiä valmistellaan yksi maa- ja metsätalousalue. Koekohde valitaan ja perustetaan happamien sulfaattimaiden alustavan kartoituksen jälkeen, jotta voidaan keskittyä ongelma-alueille. Koekentän koko yli 2 ha. 2009: Säätösalaojitustutkimuksen paikan määrittäminen, ojituksen suunnittelu ja toteutus. Metsänojitusmenetelmien vaikutusten vertailun käynnistäminen. 2010: Säätösalaojitustutkimus käynnissä. Metsänojitusmenetelmien vaikutusten vertailu käynnissä. 2011: Säätösalaojitustutkimus käynnissä. Metsänojitusmenetelmien vaikutusten vertailu käynnissä. 2011: Em. tutkimusten jatkuminen, tulosten yhteenveto ja jatkosuunnittelu. 4. Toimenpidesuositusten laadinta ja raportointi. Vastuu MTT Tavoite: Toimenpidesuositusten laatiminen happamuuden ehkäisemiseksi eri typpisillä maa-alueilla perustuen kartoitusten sekä hapettumisen ehkäisy- ja neutralointimenetelmien tuloksiin. Hanketulosten raportointi Maanomistajille suunnattu kysely (sis. tiedottaminen happamuuteen vaikuttavista tekijöistä), menetelmien kustannusarvioinnit -> sosio-ekonominen selvitys (MTT) 4.2. Kootaan tutkimustulokset osatehtävien vastuutahojen kanssa sekä vertaillaan eri menetelmien toteutusmahdollisuuksia sosio-ekonomisen arvioinnin, biologisen ja vesikemiallisen aineiston sekä eri kokeiden tulosten perusteella, tulosten raportointi. (MTT, GTK, PPO, OY, RKTL, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa)

6 4.3. Toimenpidesuositusten laadinta kootusti eri hankkeiden kanssa. Mikäli jatkorahoitus hankkeelle järjestyy, raportointi tehdään täydellisenä vasta jatkohankkeen jälkeen. 2009: Viljelykyselyn toteuttaminen. Aloitusseminaari. 2010: Viljelijäkyselyn toteuttaminen 2011: Viljelijäkyselyn toteuttaminen 2012: Viljelijäkyselyn toteuttaminen, toimenpidesuositukset sisältävä loppuraportti ja loppuseminaari 5. Hallinnointi ja tiedottaminen. Vastuu MTT Osatehtävien koordinointi, aikataulutus, loppu- ja hankkeen aikainen raportointi sekä tiedottaminen. 2009: Ohjausryhmäkokouksen järjestäminen, työkokousten järjestäminen, hallinnointi 2010: Ohjausryhmäkokouksen järjestäminen, työkokousten järjestäminen, hallinnointi 2011: Ohjausryhmäkokouksen järjestäminen, työkokousten järjestäminen, hallinnointi 2012: Ohjausryhmäkokouksen järjestäminen, työkokousten järjestäminen, hallinnointi Muut vastuut: Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus (nykyinen ELY-keskus) teki hankkeessa neutralointitutkimusta syksyn 2009 ajan. Tavoitteena heillä oli vertailla eri neutralointivaihtoehtoja ja he aloittavat neutralointikokeet alueen keskeisesti happamuudesta kärsivässä vesistössä myöhemmin (SiiNehanke). 2009: Kirjallisuus- ym. selvitykset neutralointiin liittyen ja laboratoriokokeiden aloittaminen Muut hankkeen potentiaaliset toimijat (ohjausryhmä/avustavat toimet osatehtävissä 1-4/muu osallistuminen) -Perämeren kalatalousyhteisöjen liitto, toiminnanjohtaja Jyrki Oikarinen/Mikko Torssonen -MTK, toiminnanjohtaja Timo Lehtiniemi -ProAgria, johtaja Vesa Nuolioja -Oulun läänin vesiensuojeluyhdistys ry, Seppo Miettunen -Siikajoen kunta, Pekka Seppinen -Raahen kaupunki, Vesa Ojanperä -Pyhäjoen kunta, Heikki Huttunen -Kalastusalueet & osakaskunnat, Kyösti Autio, Martti Patokoski -Siika-Pyhäjokialueen liitto Eri hankkeiden päättymisen jälkeen pyritään käynnistämään jatkohanke liittyen valtakunnalliseen tiedottamiseen ja suosituksiin ongelma-alueiden toimenpiteistä happamuuden ehkäisemisessä. Happaman kuormituksen ehkäisy Siikajoki - Pyhäjoki -alueella hankkeen aikana tiedotusta suunnataan erityisesti vesialueiden omistajille sekä sulfaattimaa-alueiden maankäytöstä vastaaville tahoille.

7 C. Kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Hankkeen kustannukset kululuokittain, toteuttajatahoittain, vuosittain ja yhteensä PPO MTT GTK RKTL OY YHTEENSÄ Palkat Ostopalvelut Matkat Kone&laitehankinnat Vuokrat Toimistokulut Muut kulut YHTEENSÄ Hankkeen rahoitussuunnitelma rahoituslähteittäin, vuosittain ja yhteensä Rahoitus yht Tuki Kunnat Yksityinen Yhteensä

Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla

Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla Happamuuden ehkäisyyn kohdistuvat hankkeet Pohjois- Pohjanmaalla Jermi Tertsunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 1 Hankkeet 1. Happaman kuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2011 (HaKu)

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö

Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot. CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden hallintakeinot CATERMASS -seminaari 10.2.2010, Seinäjoki Ville Keskisarja Maa- ja metsätalousministeriö Happamien sulfaattimaiden aiheuttamat haitat Euroopan suurimmat sulfaattimaaesiintymät

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta

Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola Pertti Sevola 9.12.2009 1 Itämeren kehitys

Lisätiedot

Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa

Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Kohti happamien sulfaattimaiden hallintaa Ehdotus happamien sulfaattimaiden aiheuttamien haittojen vähentämisen suuntaviivoiksi Tietoa ja menetelmiä alunamaiden hallintaan -seminaari 8.12.2009 Siikajoki

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1 Perämerenkaaren HaKu Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1.7.2012 30.4.2015 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama

Lisätiedot

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II)

Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla (Sulfa II) Hanke-esittely Mirkka Hadzic, SYKE Happamat sulfaattimaat Suomen rannikolla monin paikoin jääkauden

Lisätiedot

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen KIIMAKORPI HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen Peter Edén & Jaakko Auri, GTK / Länsi-Suomi Peter Edén 2013 1 KARTOITUS (ja muita toimenpiteitä) EU:n vesipuitedirektiivi Laajat kalakuolemat 2006-2007

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ 4 000 vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.... ja tässä sitä syntyy tänä päivänä Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN

Lisätiedot

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä

MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä MMM:n rooli Happamien Sulfaattimaiden haittojen vähentämisessä Happamat sulfaattimaat seminaari, Vaasa 10.9.2008 Tiina Pääsky Maa- ja metsätalousministeriö MMM Turvataan maa- ja metsätalouden harjoittamisen

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät (SuHE) SuHE -hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Tilaisuuden avaus Raimo Ihme, Suomen ympäristökeskus Sulfaattimailla syntyvän

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi HAPPAMAT SULFAATTIMAAT Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi 1 HAPPAMAT SULFAATTIMAAT? Kuva: Anton Boman, GTK Itämeren kehitys jääkauden jälkeen Nykyinen rannikkoalue veden peittämä Litorinamerestä (suolainen,

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life+ 2010-2012; Befcass2013-2014 TehoPlus ja Maaseutuverkosto Seinäjoki 17.6.2014 Mäensivu M, Virtanen S, Österholm P, Uusi-Kämppä J,

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021

Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015

Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 Sisävesi LIFE IP -diat 16.2.2015 SISÄVESI LIFE IP SISÄVESI LIFE IP Metsähallituksen koordinoima valtakunnallinen EUrahoitteinen hanke, jonka tavoitteena on parantaa Suomen sisävesien tilaa ja sovittaa

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

t. Happamatsulfaattimaat

t. Happamatsulfaattimaat L IITE O5,RAM e6lt M utkalammen tuulipuisto - happa man kuormituksen ehkäisysuunnitelma t. Happamatsulfaattimaat Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia

Lisätiedot

Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella (HaKu)

Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella (HaKu) Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki Pyhäjoki alueella 2009-2012 (HaKu) Projektin toteuttajat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, RKTL Geologian

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa

Lisätiedot

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi

Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Lapin ELY-keskus 4.6.2013 Kirjaamo.lappi (a) ely-keskus.fi Viite: Lausuntopyyntö, Lapin ELY-keskus, Torniojoen vesienhoitoalue, vesienhoidon työohjelma ja keskeiset kysymykset, 15.6.2012. LAPELY/11/07.04/2012.

Lisätiedot

Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa

Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla. vatten och människan i landskapet. vesi ja ihminen maisemassa Mitä ovat happamat sulfaattimaat? Ympäristöriski Pohjanlahden rannikolla vatten och människan i landskapet vesi ja ihminen maisemassa Happamien sulfaattimaiden ph-arvo on alhainen - usein alle 4. Maa happamoituu

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi Happaman vesistökuormituksen ehkäisy Siikajoki-Pyhäjoki alueella 2009-2012 HaKu Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2012 Maankäytön sosio-ekonomisten

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma

Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä Siikajoen valuma-alueella HYDRO-POHJANMAA hanke 2013-2014 HaKu hanke 2009-2012 Raija Suomela ja Maria Vanhatalo, MTT Ruukki Koekenttä MTT:llä

Lisätiedot

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja B Anna Saarela, Heikki Harmanen & Juha Tuorila HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN HUOMIOIMINEN TILUSJÄRJESTELYISSÄ Jalasjärven Luopajärvi ja Ilmajoen Tieksin alue (Etelä-Pohjanmaa),

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Hydro-Pohjanmaa Toteuttajat: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Hanketyyppi: Manner-Suomen

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE

Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Metsänhoito happamilla sulfaattimailla OPAS SUUNNITTELIJOILLE JA KÄYTÄNNÖN TOIMIJOILLE Tiina Nieminen ja Hannu Hökkä Metsäntutkimuslaitoksen Metsät ja vesi tutkimusohjelma 2013-2017, ohjelmanjohtaja professori

Lisätiedot

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta

HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta HS-maiden ympäristöpoliittiset vaikutukset ja happamoitumisen torjunta Hannele Nyroos Vaasa 10.9.2008 1 Ympäristöpoliittiset tavoitteet Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua

Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan

Lisätiedot

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa

FINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund

Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Kunnostusten kohdentumista ja rahoituksen järjestämistä ohjaavia lakeja ja strategioita Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004 VPD toimeenpano) Vesien

Lisätiedot

Vesienhoito ja maatalous

Vesienhoito ja maatalous Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä

03.12.2015. Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä Etelä-Savo Mikkeli 03.12.2015 Dnro ESAELY/1237/2014 Viite: Laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä ja asetus vesienhoidon järjestämisestä KUULUTUS Valtioneuvosto hyväksyi istunnossaan 3.12.2015 vesienhoitoalueiden

Lisätiedot

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen

Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen Vesistökunnostusten ohjaus ja hankkeistaminen VYYHTI-hankkeen seminaari 19.11.2014 Lappajärvi Liisa Maria Rautio Vesistöpäällikkö Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Vesitalousstrategian (2011) päämäärät Valuma-alueilla

Lisätiedot

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta

Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen

Lisätiedot

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus

Yleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde

Lisätiedot

jukka.leinonen~hotmail.com

jukka.leinonen~hotmail.com ~ b. i.ì'l 3.8.2012 ;-'"... r. ~.F!C:r A HANKESUUNNITELMA 1. HAKIJAN YHTEYSTIEDOT hankkeen hakija: Suurjärven osakaskunta yhteyshenkilö: Jukka Leinonen osoite: Koivumäentie 89 58420 Silvola puhelin sähköposti

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen

Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus. Puulaseminaari 18.2.2014 Hanna Pasonen Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus Puulaseminaari 18.2.2014 Miksi erillinen hanke? Kansalaisten huoli Puulan länsiosan vedenlaadusta Puula ei ole painopistealueena Etelä-Savon ely-keskuksen

Lisätiedot

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus

Alustus happamista sulfaattimaista. Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Alustus happamista sulfaattimaista Anssi Karppinen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 18.1.2016 Mitä ovat happamat sulfaattimaat? 1/2 Rikkipitoisia yleensä hienoja maalajeja Suomessa esiintyy kahta eri

Lisätiedot

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia

Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Vesistökunnostusten toimintaympäristön muutoksia Kunnostusten kohdentumista ja rahoituksen järjestämistä ohjaavia lakeja ja strategioita Laki vesienhoidon järjestämisestä (2004 VPD toimeenpano) Vesien

Lisätiedot

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä Jaana Uusi-Kämppä 1, Seija Virtanen 2, Rainer Rosendahl 3, Merja Mäensivu 4, Peter Österholm 5 ja Markku Yli-Halla 6 1 MTT, Kasvintuotannon

Lisätiedot

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kalataloutta koskevia linjauksia. Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Kalataloutta koskevia linjauksia Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto Osakaskunnan päätöksenteko Kalastuslaki 5 Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,

Lisätiedot

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan

Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten

Lisätiedot

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen

Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen IVALOJOEN TULVARYHMÄ Ivalojoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman ja ympäristöselostuksen lähtökohdat, tavoitteet ja valmistelu Tausta Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä,

Lisätiedot

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)

Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen

Lisätiedot

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin

Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin Seppo Hellsten SYKE Ohjausryhmän kokous 1, Oulu Jyväskylä-Rovaniemi 12.10.2011 Projektin tausta VPD/vesienhoitolaki:

Lisätiedot

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen

Lisätiedot

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola

Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna

Lisätiedot

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA

KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA KARISIIAN KUTUPAIKKAKARTOITUS VAKKA-SUOMESSA LOPPURAPORTTI Essi Erävesi Seppo Kyllönen L-S Kalatalouskeskus ry. 2011 HANKKEEN TAUSTAT JA TAVOITTEET Tarve karisiian kutupaikkojen kartoittamiselle on lähtenyt

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM,

Nosta rahat pintaan. Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, Nosta rahat pintaan Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tukeminen kärkihankerahoituksella Jenni Jäänheimo, YM, 2.2.2017 Suomesta kestävän bio- ja kiertotalouden edelläkävijä Cleantech Biotalous Kiertotalous

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus PIRKANMAAN KALATALOUSKESKUS Pirkanmaan vesipinta-ala on 2026 neliökilometriä eli noin 14 prosenttia

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS

SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 15.01.2012 SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Jaakko Auri M25L2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot