Työohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1: )

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1:250 000)"

Transkriptio

1 LänsiSuomen yksikkö Kokkola Työohje happamien sulfaattimaiden kartoitukseen (1: ) Jaakko Auri, Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Emmi Rankonen CATERMASS LIFE08 ENV/FIN/000609

2 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN Työohjeen tausta Työohjeen laatiminen happamien sulfaattimaiden kartoitukseen on tullut ajankohtaiseksi happamien sulfaattimaiden kartoitus ja menetelmäkehityshankkeiden Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen sopeutumiskeinoja ilmastomuutokseen (CATERMASS) ja Happaman vesistökuormituksen ehkäisy SiikajokiPyhäjoki alueella (HaKu) hankkeiden myötä. Työohjeessa happamien sulfaattimaiden kartoitukseen on kuvattu lyhyesti kartoitukseen liittyvät eri työvaiheet esiselvityksistä maastokartoitukseen ja laboratorioanalyyseihin. Näytteiden valitsemisesta laboratorioanalyyseihin on ohjeistettu tarkemmin liitteessä 1. Kartoitusaineiston käsittely ja karttatuotanto kuvataan omassa erillisessä työohjeessa (tekeillä). Työohje koskee ensisijaisesti happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusta, jonka julkaisumittakaava on 1: Kartoittajan tulee perehtyä työohjeeseen huolellisesti ennen kartoitustyön aloittamista, jotta kartoituksissa saatava tieto olisi mahdollisimman laadukasta ja kartoitus ja määrittelytieto yhdenmukaista kartoittajasta riippumatta.

3 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 4 2 ESISELVITYS Tietojen kokoaminen Lentogeofysikaalisen aineiston tulkinta Kartoitus ja näytteenottosuunnitelma 5 3 MAASTOHAVAINNOT Piikityspisteet Profiilipisteet Maaperänäytteiden phmittaus maastossa Veden ph ja sähkönjohtavuusmittaus 7 4 LABORATORIOANALYYSIT Monialkuaineanalyysi Rakeisuusanalyysi Humuspitoisuuden määritys Inkubaatio 8 LIITELUETTELO LIITE 1 NÄYTTEIDEN VALITSEMINEN ANALYYSIIN 9 LIITE 2 PROFIILIKUVA (KAPPALE MAAPELIN OHJEESTA 07/2011) 10 LIITE 3 RTMAALAJILUOKITUS 12 LIITE 4 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUSVAIHEET MAASTOSSA 10

4 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 4 1 JOHDANTO Happamilla sulfaattimailla (HS) tarkoitetaan joko todellista, sulfidisedimentin hapettunutta pintaosaa (todellinen hapan sulfaattimaa, THS) tai potentiaalista, hapettumatonta sulfidisedimenttiä (potentiaalinen hapan sulfaattimaa, PHS) sekä niiden yhdistelmää oheisen kaavan mukaisesti: HS = THS ja/tai PHS Hapan sulfaattimaa koostuu pääsääntöisesti hienoainessedimentistä, kuten savesta, hiesusta tai hienosta hiedasta ja on tyypillisesti liejupitoista. Happamien sulfaattimaiden kartoituksen työvaiheisiin kuuluvat (1) esiselvitys, jossa perehdytään olemassa olevaan aineistoon ja tehdään kartoitussuunnitelma (2) varsinainen maastokartoitus, (3) laboratorioanalyysit ja phinkubaatio, (4) kartoitusaineiston käsittely ja tarkastelu (5) happamien sulfaattimaiden todennäköistä esiintymistä kuvaavien karttojen laadinta sekä (6) raportointi ja julkaiseminen. Esiselvityksissä perehdytään tutkimuskohteisiin käyttäen hyväksi saatavilla olevaa paikkatietoa (mm. geofysikaaliset aineistot, maaperä, turve ja kallioperäaineistot sekä MML:n korkeusaineisto) sekä mahdollista muuta aineistoa kuten esimerkiksi aiempia tutkimusraportteja ja kartoitusaineistoja. Tämän jälkeen tehdään käytettävissä olevan paikkatietoaineiston perusteella kartoitus ja näytteenottosuunnitelma varsinaisia maastotöitä varten. Maastotöihin kuuluvat maaperän kairausprofiilien (profiili ja piikityspisteet) tekeminen ja kuvaus sekä maaperänäytteiden ottaminen ja phmittaukset. Tarvittaessa voidaan tehdä myös pintaja pohjavesien ph ja sähkönjohtavuusmittauksia sekä maaperän ominaisvastusluotauksia. Maastossa kerätyistä näytteistä osa valitaan liitteen 1 mukaisesti lähetettäväksi tarkempiin laboratorioanalyyseihin alkuainemäärityksiä sekä mahdollisia rakeisuus ja humusmäärityksiä varten. Analysoitavat näytteet valitaan siten, että ne edustavat tutkimusaluetta sekä eri liotologioita mahdollisimman kattavasti ja tukevat riskiluokittelua ja karttojen laadintaa. Näytteistä mitataan myös ph 816 viikon hapetusjakson jälkeen (inkubaatio). Maastohavaintoja, phmittauksia ja laboratorioanalyysejä käytetään pohjana lopullisille happamien sulfaattimaiden todennäköistä esiintymistä kuvaaville kartoille. Kartat laaditaan joko spatiaalisen analyysin ArcSDM sovelluksessa (ArcGIS) tai manuaalisesti piirtämällä (ArcGIS) tai näiden yhdistelmällä. Laadittujen karttojen polygonit kuvaavat happaman sulfaattimaan/ sulfidisedimenttien alueellista esiintymistodennäköisyyttä ja yksityiskohtaisemmassa kartoituksessa mahdollisesti myös riskiluokkia. Kartoituksesta vastaava geologi tarkastaa kuvioiden oikeellisuuden. Kaikki kartoituksen aikana kerätty aineisto tallennetaan Maapelitietokantoihin ja viedään tarkastuksen jälkeen myös GTK:n geotietoytimeen (GTY).

5 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 5 2 ESISELVITYS 2.1 Tietojen kokoaminen Esiselvitysvaiheessa tehtävää kartoitus ja näytteenottosuunnitelmaa varten kootaan aineistoa seuraavista lähteistä: Maanmittauslaitoksen kartat, korkeusaineistot (sis. laserkeilausaaineisto) ja ilmakuvat GTK:n tietokannat, kuten maaperä, turve ja kallioperäaineistot sekä aerogeofysikaalinen matalalentoaineisto Kirjallisuus ja tutkimusraportit (vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat, maaperäkarttojen karttalehtiselitykset, aiemmat tutkimukset ym.) Ulkopuoliset tutkimustiedot, kuten aikaisemmat happamien sulfaattimaiden kartoitukset, vesianalyysit ja kairaustiedot 2.2 Lentogeofysikaalisen aineiston tulkinta Lentogeofysikaalisen matalalentoaineiston tulkintaa tehdään yhdessä muun aineiston kanssa kartoituksen kaikissa vaiheissa. Erityisesti sähkömagneettisen aineiston kvalitatiivista eli visuaalista tulkintaa käytetään hyväksi kartoitussuunnitelmaa luotaessa. Huomioitaessa magneettinen aineisto yhdessä sähkömagneettisen aineiston kanssa, voidaan maa ja kallioperän johteet erottaa toisistaan sekä mahdollisesti poistaa antropogeenisista johteista aiheutuneet anomaliat. Myös radiometristä aineistoa hyödynnetään tarvittaessa. Lentogeofysikaalisen aineiston tulkinnan laajuudesta, kartoituksen eri vaiheissa, päättää hankepäällikkö yhdessä geofyysikon kanssa. 2.3 Kartoitus ja näytteenottosuunnitelma Esiselvityksessä kerätyn ja tulkitun aineiston perusteella suunnitellaan alustavasti tutkimusalueelle havainto ja näytteenottopaikat kattavasti sekä pelto, suo ja metsäalueille. Näytteenottotiheys on riippuvainen kartoitusmittakaavasta ja tutkittavan alueen luonteesta. Erityisesti suoalueilla käytetään suunnittelussa hyväksi myös GTK:n turvekartoitusten turvepaksuus ja pohjamaalajitietoja. Näytteenottosuunnitelman havaintoväli vaihtelee alueittain ja ennakkotulkinnasta saatujen tietojen mukaan. Havainnoilla pyritään kuitenkin kattamaan koko tutkimusalue. Yleismittakaavaisessa kartoituksessa näytteenottotiheys on valumaaluekohtaisesti noin yksi havainto / 2 km 2. Potentiaalisilla ongelmaalueilla havaintoja tehdään muuta aluetta tiheämmin. Havaintopaikat ja havaintotiheys voivat tarkentua ja muuttua maastossa kartoittajan arvion ja tulkinnan mukaan. Näytteiden ottoa ohjaa tulkintaaineiston lisäksi maaperäkartoituspiikillä tehdyt havainnot sulfidin esiintymisestä. Piikityshavaintojen avulla voidaan aikaa vievä maaperänäytteenotto (profiilipisteet) kohdistaa oikeille alueille.

6 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 6 3 MAASTOHAVAINNOT Kairausprofiilien ja piikityspisteiden tiedot tallennetaan maastotietokoneen Maapelitietokantaan. Kairauksen tiedot profilepointmuodossa (kairaus) ja piikityspisteen tiedot probingpointmuodossa (piikitys). Tietokantaan tallentuvat näytepisteiden koordinaatit (x,y) ja myös korkeustaso määritetään mahdollisuuksien mukaan. Maastossa tehtäessä havaintoja peltoalueilla maaperäpiikillä tai kairalla, tulee noudattaa huolellisuutta tutkimuspaikkaa valittaessa, jotta ei puhkaista peltomaassa mahdollisesti kulkevia salaojaputkia tai muita johtoja (vesi ja sähköjohdot, kaapelit). Ennen kairausta tuleekin kiinnittää huomiota ympäröivään maastoon ja etenkin mahdollisiin avoojiin, että näkyykö niissä merkkejä salaojaputkista. Yleensä salaojitusverkosto ei ulotu aivan pellon reunaalueille ojaan johdettuja putkia lukuun ottamatta, jotka on yleensä mahdollista erottaa ojien reunoilla. Taajamaalueilla tulee vesi ja sähköjohtojen sekä kaapeleiden sijainti varmistaa vahinkojen ehkäisemiseksi myös kartoitusalueen kunnasta. 3.1 Piikityspisteet Maaperän piikityshavainnot tehdään pidennetyllä (2 m) maaperäkartoituspiikillä, jonka näytteenottouran pituus on 40 cm tai 50 cm maaperäpiikistä riippuen. Havaintojen ottaminen aloitetaan maaperän pintakerroksesta edeten cm osissa pohjalle. Havainnot pyritään ulottamaan kolmen metrin syvyyteen saakka todellisesta maanpinnasta käyttäen hyväksi metsä, suoja peltoojia. Piikityspisteiltä kuvataan maaperän tekstuuri, rakenteet, kerrosjärjestys ja rajapinnat sekä väri Munsell värikirjaa apuna käyttäen. Lisäksi määritetään pohjavedenpinnan syvyys 5 cm tarkkuudella mahdollisuuksien mukaan. Maalajit määritetään aistinvaraisesti ja nimetään RTluokituksen mukaisesti (LIITE 3). Maastossa kirjataan tietokantaan selkeästi myös kartoittajan tieto/tulkinta, onko pisteellä sulfidia vai ei. Tämä tieto nopeuttaa aineiston jatkokäsittelyä toimistolla sekä helpottaa tutkimuspisteiden luokittelua ja aineiston työstämistä kartoiksi. Myös havainto mahdollisesta rikin hajusta (H 2 S) tulee kirjata ylös, sillä kartoituskokemusten perusteella voidaan todeta rikin hajun yleensä korreloivan hyvin maaperässä esiintyvien sulfidien kanssa. Erityishuomio kiinnitetään pelkistyneen sulfidisedimentin esiintymissyvyyteen. Jos sulfidisedimenttiä ei pystytä määrittämään aistinvaraisesti, mitataan maaperän ph sekä pohjavedenpinnan ylä, että alapuolelta. Tarvittaessa otetaan näytteitä phinkubaatiota tai laboratorioanalyysejä varten. Näytteiden ottaminen tulee kyseeseen tapauksissa kun koko (sulfidi)kerros on pelkistyneessä tilassa pohjavedenpinnan alapuolella eikä sitä voida tunnistaa värin ja maastoph:n perusteella, tai kun maalaji on huonosti tunnistettavissa eikä voida varmuudella sanoa, onko kyseessä sulfidisedimentti vai ei. 3.2 Profiilipisteet Profiilipisteet tehdään käsi/cobrakäyttöisellä kairalla, jossa on avonainen, sylinterimäinen näytteenotin. Näytteet saadaan metrin pituisissa osissa ja ne otetaan maanpinnalta kolmen metrin syvyyteen saakka. Maanpinnalle nostettu metrin pituinen kairanäyte puhdistetaan huolella ja siitä kuvataan aineksen tekstuuri, väri (Munsell värikirja), rajapinnat, kerrosjärjestys ja mahdolliset rakenteet sekä rikin haju. Erityishuomio kiinnitetään mustan / tumman harmaan sulfidisedimentin esiintymissyvyyteen ja mahdolliseen jarosiitin esiintymiseen hapettuneessa kerroksessa. Maalajit määritetään maastossa aistinvaraisesti ja nimetään RTluokituksen mukaisesti (LIITE 3). Kerrosten rajapinnat kuvataan terävinä tai vaihettuvina 5 cm tarkkuudella. Pohjavedenpinnan syvyys arvioidaan joko kairauksesta tai maanäytteiden kosteudesta. Näytteet otetaan 0,2 metrin

7 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 7 pituisissa osissa tai noudattaen selviä kerrosyksiköiden rajapintoja minigrippusseihin, jotka suljetaan tiiviisti. Ilman poistaminen näytepusseista on tärkeätä, jotta näytteet eivät pääse hapettumaan ennen jatkoanalyysejä. Näytepusseihin merkitään näytetunnus (Maapelista), näytteenottopäivämäärä ja näytesyvyys, yksittäisissä piikitysnäytteissä myös näytteenottaja. Näytemäärän tulee olla riittävä jatkoanalyysejä varten. Kartoitusten yhteydessä profiilipisteiden kairaprofiilit myös valokuvataan. Profiilit valokuvataan metrin osissa ja myös kairausympäristöstä otetaan yleiskuva. Valokuvat tallennetaan maastotietokoneelle, jonka jälkeen ne tallennetaan Maapelin tietokantaan kairauspisteiden liitteeksi liitteenä 2 olevan Maapelin ohjeen (ohjeen kappale 4.4.3) mukaisesti. Kartoittajien vastuulla on, että valokuvat on tallennettuna Maapelin tietokantaan ennen työn alla olevan valumaalueen kartoituksen päättymistä. Työn alla olevan valumaalueen kartoitusten edetessä maastossa on kartoittajien myös hyvä hahmotella tutkimusalueelta tulostettuun karttaan happamien sulfaattimaiden / sulfidien mahdollista esiintymistä. Myös tutkimusalueelle tyypillisistä ominaisuuksista (sulfidin väri, esiintymissyvyys, liejupitoisuus ym.) on hyvä tehdä lyhyet muistiinpanot esimerkiksi maastotietokoneelle word pohjaan. Paperikartalle hahmotellut alueet happamien sulfaattimaiden / sulfidin esiintymisestä kuten myös lyhyet maastomuistiinpanot helpottavat kartoitusaineiston käsittelijöitä, raportointia sekä ennen kaikkea kartan tekijää työstettäessä lopullisia karttoja happamien sulfaattimaiden / sulfidin levinneisyydestä. Piikitys ja profiilipisteillä tehtävät työvaiheet on listattu yhteenvedon omaisesti myös liitteessä Maaperänäytteiden phmittaus maastossa Maaperänäytteiden ph määritetään ensisijaisesti maastossa näytteenoton yhteydessä suoraan kairanäytteestä tai viimeistään 24 tunnin kuluessa näytteenotosta. Jos mittausta ei tehdä välittömästi, on näytteet säilytettävä siten, että niiden hapettuminen olisi mahdollisimman vähäistä. Tehokkaimmin hapettuminen estetään sulkemalla näytepussit ilmatiiviisti ja säilyttämällä näytteet kylmässä. Näytteiden ph mitataan yhden desimaalin tarkkuudella kairanäytteen pinnalta tai deioinisoituun veteen lietetystä näytteestä. Mitattaessa ph:ta kairanäytteen pinnalta on varmistuttava, että näyte on riittävän kostea. Tarvittaessa pinta kostutetaan deionisoidulla vedellä. Tulokset tallennetaan Maapelitietokantaan, jolloin niistä on mahdollista luoda Exceltaulukkoohjelmassa kuvaajat esittäen ph syvyyden funktiona. 3.4 Veden ph ja sähkönjohtavuusmittaus Veden ph ja sähkönjohtavuusmittauksia tehdään tarpeen mukaan tutkimusalueen pohjavesilammista, joista, puroista, säätösalaojakaivoista sekä suo, metsä ja peltoojista. Havainnoilla pyritään ennustamaan sulfidisedimenttien esiintymistä ja ohjaamaan maalaji ja maaperänäytteenottoa. Tarvittaessa näytteenotolla ylävirtaan voidaan pyrkiä paikantamaan myös happamuuden lähdealuetta. Pinta ja pohjavesien ph ja sähkönjohtavuus mitataan maastokäyttöön soveltuvilla elektrodeilla. Sähkönjohtavuusarvot ilmoitetaan yksikössä ms/m ilman desimaaleja ja ph arvot yhden desimaalin tarkkuudella. Tulokset tallennetaan Maapelitietokantaa.

8 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 8 4 LABORATORIOANALYYSIT 4.1 Monialkuaineanalyysi Maaperänäytteiden monialkuaineanalyysit teetetään Labtium Oy:n laboratoriossa. Monialkuaineanalyysiä varten valitaan näytteitä mahdollisimman kattavasti eri kerrosyksiköistä tai kokonaisia profiileja tutkimusalueen eri osista (LIITE 1). Laboratoriossa näytteet esikäsitellään kylmäkuivaustekniikalla, jonka jälkeen ne murskataan ja tarvittaessa seulotaan 2 mm seulalla. Vaihtoehtoisesti näytteet, joiden liejupitoisuus on korkea, voidaan esikäsitellä typpihappo ja mikroaaltouunimenetelmällä. Tämän jälkeen näytteille tehdään kuningasvesiliuotus 90 ºC, jonka jälkeen tehdään varsinainen monialkuainemääritys ICPOES tekniikalla. Tuloksena saadaan rikin ja 30 muun alkuaineen pitoisuudet. 4.2 Rakeisuusanalyysi Rakeisuusanalyysiä varten valitaan näytteitä eri kerrosyksiköistä tutkimusalueen eri osista. Analyysejä tehdään tarvittaessa (geologi päättää), kuitenkin vähintään muutamia jokaiselta valumaalueelta. Laboratoriossa hienorakeisten maalajien raekokojakauma määritetään liettämällä näyte nesteeseen (vesi + natriumpyrofosfaatti pintajännityksen poistajana) ja mittaamalla hiukkasten laskeutumisnopeus sedigrafilla. Karkearakeisten maalajien raekokojakauma määritetään seulomalla. Tarvittaessa (esimerkiksi moreeninäytteistä) maalajien hienoimman osan raekokojakauma määritetään sedigrafilla. Maalajit nimetään d50menetelmällä rakeisuuskäyrältä. 4.3 Humuspitoisuuden määritys Humusmäärityksiä tehdään tarvittaessa (geologi päättää). Niitä varten valitaan näytteitä eri kerrosyksiköistä tutkimusalueen eri osista. Laboratoriossa humusmääritys tehdään spektrofotometrisesti sekoittamalla näyte kaliumdikromaattiin ja vertaamalla väriä väritauluun, josta nähdään humuspitoisuus. 4.4 Inkubaatio Inkubaatiossa annetaan maaperänäytteiden hapettua huoneilmassa 816 viikon ajan. Näytteet pidetään kosteana lisäämällä tarvittaessa deionisoitua vettä. Vettä ei tule kuitenkaan lisätä niin paljon, että näyte vettyy, jolloin näyte ei hapetu toivotulla tavalla. Näytteiden ajoittainen kuivuminen ei ole vaarallista. pharvo mitataan alkutilanteessa ja hapetusjakson jälkeen. pharvon muutosta voidaan käyttää apuna sulfidisedimenttien tunnistamisessa. Jos inkuboinnin jälkeen ph on laskenut 4,0 tai sen alapuolelle ja pudotusta on tapahtunut 0,5 yksikköä tai enemmän, voidaan näytteessä todeta olevan sulfidia. Tarvittaessa inkuboinnin ajaksi valitaan pieni osa kokonaisnäytemäärästä seurantaan, jolloin kyseisten näytteiden phmuutoksia seurataan phmittauksilla viikoittain. Tällöin saadaan osviittaa siitä, kuinka kauan näytteitä tulisi ikuboida (milloin ph:ssa ei tapahdu enää muutoksia).

9 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 9 Näytteiden valitseminen analyysiin LIITE 1 1. Muokkauskerros 0 (3050) cm 1 näyte / 10 profiilia 2. WRByhteensopivuutta varten, cm 1 näyte / profiili 3. Hapettunut kerrros, ph < näytettä / profiili (joista yksi yleensä 80 cm:n yläpuolelta) 4. Vaihettumisvyöhyke 4.5 < ph < näytettä / profiili 5. Pelkistynyt kerros ph > 6.0 (> 5.6) 23 näytettä / profiili (ylin 40 cm ja cm + väliltä, jos pitkä) 58 näytettä / profiili (joista yksi cm (WRB)) Näytteet valitaan analyysiin maastossa mitatun phprofiilin, maalajihavaintojen ja muistiinpanojen perusteella. Profiilin ja kerrosten syvyys vaihtelee alueittain ja tämä osaltaan määrää, montako näytettä aina yhdeltä profiilipisteeltä näytteitä valitaan ja miltä syvyydeltä. Pelkistyneen kerroksen alkamissyvyys vaihtelee keskimäärin cm:n välillä. Pelkistynyt kerros saattaa paikoin alkaa jo ph:n ollessa alle 6,0. Jokaiselta päävalumaalueelta valitaan yksi tyyppiprofiili kokonaisuudessaan analyysiin. Vuosittain lähetetään 12 kaksoisnäytettä analysoitavaksi kokonaisvirhe. Jos ei olla varmoja, onko kyseessä HSmaa, minimi ph on alle 4.5 eikä ole tunnistettu sulfidia tai kyseessä on todennäköisesti normaali maa, valitaan analyysin profiilikohtaisesti 34 näytettä seuraavasti: cm. 2. Mahdollisesta huuhtoutuneesta / ei happamasta kerroksesta (voi olla sama kuin näyte 1). 3. Oletetun pelkistyneen kerroksen rajapinnan ylä ja alapuolelta tai normaalimaan profiilin puolivälistä cm. Poikkeuksia näistä ohjeista saattaa tulla, johtuen mm. maaperän ja profiilien yksilöllisyydestä. Paras tulos saadaan kun sama henkilö ja / tai maastossa ollut henkilö valitsee / valitsevat näytteet.

10 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 10 Profiilikuva (Kappale Maapelin ohjeesta 07/2011) LIITE 2 Profiilikuvatyökalulla tallennetaan maaperähavaintoon (profiilipiste) liittyvä kuvauspiste. Profiilikuva liittyy aina olemassa olevaan havaintoon eli profiilipisteeseen. Profiilipisteen tulee siis olla tehtynä ja aktiivisena ennen kuin kuvauspiste tallennetaan, jotta valokuva/piirros/lomake saa ao. havainnon koordinaatit. Lomakkeen yläosan Asetuksetvalikosta voi käydä tallentamassa polun kuvatiedostojen hakemistoon (Asetukset, Asetukset, Maapeli ja Polku kuvatiedostoihin). Polkua ei saa vaihtaa samaa tietokantaa käytettäessä. Kuvatiedostojen maastotyövaiheen linkki voi olla tyyliä c:\kuvat ja jatkossa voi sitten laittaa geodatan osoitteeseen. Kuvan kuvatunnuksen alkuosa on automaattisesti muodostettu sen havaintotunnuksen perusteella, mikä on viimeksi tallennettu profiilipisteelle. Ohjelma tekee myös kuvatunnuksen numeroosan automaattisesti. Kuvatunnus on muotoa havaintotunnus ja sen perään merkkijono k ja havaintokohtainen kuvan järjestysnumero. Kun kuvapiste halutaan tehdä aiemmin tallennetulle havainnolle, avataan havainnon lomake, jotta havainto aktivoituu ja havaintotunnus siirtyy ohjelman muistiin. Tämän jälkeen tehdään uusi kuvapiste normaalisti. Käyttäjä täyttää kuvan tiedot paitsi kuvan päivämäärän, joka tulee automaattisesti valitun digikuvan metatiedoista. Päivämäärän voi syöttää itse tarvittaessa. Kun tiedot on tallennettu, käyttäjä painaa sen jälkeen Valitse kuva painiketta. Avautuvasta ikkunasta käyttäjä valitsee kuvatiedoston ja painaa Avaa painiketta.

11 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 11 Tässä vaiheessa ohjelma muuttaa kuvan tiedostonimen vastaamaan kuvatunnusta, siirtää kuvan päivämäärä profiilikuvalomakkeelle ja tallentaa kuvan metatietoihin kuvapisteen koordinaatit. Kuva tulee näkyviin lomakkeelle, kun se on asetuksissa määritellyssä kansiossa ja tiedosto on nimetty muodossa kuvatunnus.jpg. Kun kuvan tiedot on syötetty, painetaan Tallenna metadata painiketta, jonka jälkeen lomakkeen tiedot tallennetaan kuvan metatietoihin. Tallenna metadata kentän punainen korostus katoaa kun metatiedot on kertaalleen tallennettu ja ilmestyy uudelleen jos käyttäjä muuttaa metatietoihin tallennettavia tietoja. Kaiken muun metatiedon paitsi koordinaattitiedon tallennuksessa käytetään ulkopuolista EXIF TOOL työkalua, jota Maapeli hyödyntää taustalla. Työkalun käyttöaikana ruudulle ilmestyy musta ikkuna, joka sulkeutuu ilman käyttäjän toimenpiteitä välittömästi. Alla olevassa taulukossa on lueteltu kuvan metatietoihin tallennettavat tiedot. Metatieto Kuvaus Metatietokenttä Havaintotunnus Kuvatunnus FixtureIdentifier X Kohteen X koordinaatti WGS84 GPS Longitude muodossa Y Kohteen Y koordinaatti WGS84 GPS Latitude muodossa GPS referenssi N GPS Latitude Ref GPS referenssi E GPS Longitude Ref Azimuth Kuvan suunta (0360) GPSImageBearing Suunta referenssi (Magnetic) GPSImageBearingRef Distance Kuvan etäisyys kohteesta (m, pitänee jakaa 1000:lla?) GPSDestDistance Vanha nimi Etäisyysreferenssi (Kilometer) Kuvan vanha nimi. Tämä on kuvan nimi ennenkuin käytetään Valitse kuva toimintoa. GPSDestDistanceRef ObjectName Kuvaus Kohteen kuvauskenttä CaptionAbstract Kuvaaja (Observed_by havainnon Havainnon tekijä tallennetaaan Byline tekijä) kuvaajaksi.

12 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 12 RTmaalajiluokitus LIITE 3 Happamien sulfaattimaiden maastokartoituksissa nimetään maalajit RTluokituksen mukaisesti. Lisäksi maalajeille voidaan antaa sulfidi (sf) etuliite, jos siinä esiintyy phmittausten tai tulkinnan mukaan sulfideja. Sedimentit kuvataan liejuisina, jos niissä esiintyy 2 6 % humusta ja liejuina jos humusta on yli 6 %. Multamaassa on orgaanista ainesta yli 20 % ja turpeessa yli 40 %. Moreenit jaetaan RTluokituksessa viiteen ryhmään, sora, hiekka, hieta, hiesu ja savimoreeneihin. Lajittuneet kivennäismaalajit RT ja GEOluokituksissa rakeiden läpimitta GEOluokitus RTluokitus maalaji lajite mm lajite maalaji Lohkareet Kivet Sora Hiekka Hieta Hiesu lohkareet >600 lohkareet lohkareet isot kivet isot kivet pienet kivet pienet kivet 6020 karkeasora karkea sora 206 keskisora hieno sora 62 hienosora karkea hiekka 20,6 karkeahiekka hieno hiekka 0,60,2 keskihiekka karkea hieta 0,20,06 hienohiekka hieno hieta 0,060,02 karkeasiltti karkea hiesu 0,020,006 keskisiltti hieno hiesu 0,0060,002 hienosiltti kivet sora hiekka siltti Savi savi <0,002 savi savi Humuspitoisuuden vaikutus maalajien nimeämisessä Humuspitoisuus paino% kivennäismaalajista RTLuokitus GEOluokitus liejuinen hieno hieta 26 liejuhiesu liejusavi 620 lieju liejuinen siltti liejuinen savi silttinen lieju savinen lieju > 20 lieju lieju

13 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 13 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUSVAIHEET MAASTOSSA LIITE 4 HUOM! Tarkastele ennen piikitystä ja kairausta tutkimusympäristöä mahdollisten salaojaputkien ja vesijohtojen varalta, jotta niitä ei tule vahingoitettua tutkimusten yhteydessä. PIIKITYSPISTEELLÄ 1. maalajihavainnot (RTluokitus) 2. tekstuurin ja värin (tarpeen mukaan Munsellvärikoodein, etenkin jos kyseessä on mahdollisesti sulfidi) määrittäminen ja kuvaaminen, mahdollinen havainto rikin hajusta 3. havainto pohjavedenpinnan tasosta 4. mahdollisesti ph:n mittaaminen hapettuneesta ja pelkistyneestä kerroksesta 5. mahdollisesti näytteiden ottaminen inkubaatiota tai laboratorioanalyysiä varten. Muista mitata näytteestä ph maastossa, jolloin näytettä on mahdollista käyttää inkubaatioon. 6. Näytepussiin kirjoitetaan ylös näytteen juokseva numero, näytteenottosyvyys, päivämäärä, näytteenottajan nimikirjaimet ja valumaalueen nimi esim. seuraavasti: P ,62,0 m ER ph 6,6 Lapuanjoki 7. kirjoitetaan ylös, voidaanko pisteellä sanoa olevan sulfidia vai ei

14 TYÖOHJE HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSEEN 14 PROFIILIPISTEELLÄ 1. Otetaan yleisvalokuva tutkimusalueesta. Valokuva tallennetaan myöhemmin Maapelin tietokantaan profiilipisteen yhteyteen. 2. puhdistetaan kairanäyte huolellisesti 3. Kairanäyte valokuvataan 1,0 metrin osissa (tee heti näytteen putsaamisen jälkeen, jotta näyte on mahdollisimman edustava). Valokuvat tallennetaan myöhemmin Maapelin tietokantaan profiilipisteen yhteyteen. 4. maalajihavainnot (RTluokitus) 5. tekstuurin ja värin (määritetään Munsellvärikoodein) määrittäminen ja kuvaaminen 6. havainto pohjavedenpinnan tasosta 7. ph:n mittaaminen 0,2 metrin välein 8. näytteiden ottaminen 0,2 metrin osissa (kuitenkin kerrosrajoja mukaillen) 9. Näytepussiin kirjoitetaan näytetunnus, näytteenottosyvyys ja päivämäärä esim. seuraavasti: Q_JMAU ,2 m (Lapuanjoki) Näytesarjan (kuten esim. Q_JMAU20111) ensimmäiseen näytteeseen Q_JMAU kirjoitetaan myös valumaalueen nimi, jolloin tiedetään jo pussia katsomalla miltä valumaalueelta kyseinen näytesarja on.

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN

SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén 2011 Peter Edén 2012 SULFAATTIMAIDEN OMINAISUUDET JA KARTOITTAMINEN Peter Edén, Jaakko Auri, Emmi Rankonen, Annu Martinkauppi ja Anton Boman 13.12.2012 1 MIKÄ ON HAPAN SULFATTIMAA? 1. Sulfidi(rikki)pitoinen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella

Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1 Perämerenkaaren HaKu Happaman vesikuormituksen ehkäisy Perämerenkaaren alueella 1.7.2012 30.4.2015 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama

Lisätiedot

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ

HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN LASKEVISSA VESISTÖISSÄ 4 000 vuotta sitten alkunsa saanut hapan sulfaattimaa.... ja tässä sitä syntyy tänä päivänä Peter Edén 2011 Peter Österholm 2006 HAPPAMIEN SULFAATTIMAIDEN KARTOITUKSESTA JA HAITOISTA LUODON ÖJANJÄRVEEN

Lisätiedot

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen

HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen KIIMAKORPI HS-MAIDEN KARTOITUS ja aineiston hyödyntäminen Peter Edén & Jaakko Auri, GTK / Länsi-Suomi Peter Edén 2013 1 KARTOITUS (ja muita toimenpiteitä) EU:n vesipuitedirektiivi Laajat kalakuolemat 2006-2007

Lisätiedot

SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS

SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 15.01.2012 SIIKAJOEN VARTINOJAN JA ISONEVAN TUU- LIPUISTOHANKEALUEEN SULFAATTIMAA- ESISELVITYS Jaakko Auri M25L2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund

Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund 1 Punkalaidun Mäenpää Lunteenintie arkeologinen valvonta vanhalla Huittinen Punkalaidun Urjala tielinjalla 2014 Timo Sepänmaa Antti Bilund Tilaaja: Punkalaitumen kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta

Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Happamista sulfaattimaista ja Siikajoen alueen kartoituksesta Peter Edén, Annu Martinkauppi ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola Pertti Sevola 9.12.2009 1 Itämeren kehitys

Lisätiedot

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi

HAPPAMAT SULFAATTIMAAT. Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi HAPPAMAT SULFAATTIMAAT Peter Edén, GTK / Länsi-Suomi 1 HAPPAMAT SULFAATTIMAAT? Kuva: Anton Boman, GTK Itämeren kehitys jääkauden jälkeen Nykyinen rannikkoalue veden peittämä Litorinamerestä (suolainen,

Lisätiedot

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta

Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten vaatimusten täyttämiseksi akkreditointia varten 123 (129) Esimerkki eräästä maaperänäytteenotossa käytetystä ohjeesta FINAS S51/2000 Opas näytteenoton teknisten

Lisätiedot

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio

Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.

Lisätiedot

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013

KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 KIRKKORANTA KERIMÄKI ALUEEN MAAPERÄKUVAUS JA RAKENNETTAVUUS 15.2.2013 Viite 8214459921 Versio 1 Pvm 15.2.2013 Hyväksynyt Tarkistanut Ari Könönen Kirjoittanut Jari Hirvonen 1 1. YLEISTÄ Tilaajan toimeksiannosta

Lisätiedot

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi

Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla. Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Kuivatuksen aiheuttamien riskien arviointi happamoitumiselle turvetuotantoalueilla Peter Österholm Geologi & mineralogi Åbo Akademi Sulfaattimaa-ongelmaa tutkittu eniten maatalousmailla Maatalous Metsä-

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016. Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi 28.1.2016 Juha Jämsén Suomen metsäkeskus Metsätalouden vesistökuormitus Metsätalouden kuormitus on tyypiltään hajakuormitusta. Myös

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ

Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialue , SODANKYLÄ Dnro LAPELY/423/2017 Kehtomaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialue 12758209, SODANKYLÄ 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6.

HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS. Vastaanottaja Hausjärven kunta. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 30.6. Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.6.2016 Viite 1510025613 HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKEN- NETTAVUUSSELVITYS HAUSJÄRVEN KUNTA PIHONKAARTEEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Lisätiedot

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme

Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014. Loppuyhteenveto Raimo Ihme Sulfaattimailla syntyvän happaman kuormituksen ennakointi- ja hallintamenetelmät SuHE-hankkeen loppuseminaari 21.5.2014 Loppuyhteenveto Raimo Ihme Happamat sulfaattimaat Peter Edén Entistä merenpohjasedimenttiä,

Lisätiedot

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m

3.a. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 2 5 6 5 7 7 1. Helposti rakennettavaa aluetta -Sr, Hk, Mr, Si 3 3.a Vaikeasti rakennettava pehmeikkö lyhyehkö paalutus 2-5m 1. Vaikeasti rakennettava pehmeikkö paaluperustus 5-12m kadut, pihat mahd. kalkkipilarointi

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.

' Tel. 1 ARKISTOKAPPALE 1. Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä. Ominaisvastusleikkaus. Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2. 1 ARKISTOKAPPALE 1 tih0lwtilska FWKSKNlNUSCENï'KALEN GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND Q 16.2/2000/2 Heikki Vanhala Työraportti 2.2.2000 Vastusluotaus Ekokemin radalla Riihimäellä - Ominaisvastusleikkaus '

Lisätiedot

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10

Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3632/10 VIHDIN KUNTA Linnanniitun eteläosan kaava-alue K 266 T 3, K 265 T 2-3, K 263 T 1-3, K 264 T 1 Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3632/10 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 1 Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Joensuu 1...

Lisätiedot

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011

Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 1 Kangasala Kaivanto Kivikautisen asuinpaikan rajaus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan ELY-keskus 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Kartat... 5

Lisätiedot

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE YKSIKKÖHINTA SOPIMUKSEN TOTEUTUNEET MÄÄRÄT-SOVELLUS CMPRO5 VERSIO 2.8 PÄIVITETTY HEINÄKUU 2010 COPYRIGHT 2010 ARTEMIS FINLAND OY. ALL RIGHTS RESERVED. KÄYTTÖOHJE SIVU 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous

Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Happamat sulfaattimaat ja metsätalous Nina Jungell Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Rannikon alue 1 Entistä merenpohjaa, muodostuivat yli 4000 vuotta sitten. 22.11.2013 Finlands skogscentral 3 Happamat

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011

TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 TAMPERE Pohtola, Pohtosillankuja muinaisjäännöskartoitus 2011 Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Kustantaja: Tauno Syrjäsen perikunta Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartoitus... 2 Kartat... 4 Sijaintikartta...

Lisätiedot

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013

Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013 1 Espoo Jorvi Glims 20 kv ilmajohtolinjan pylväspaikkojen konekaivuun valvonta 2013 Johanna Stenberg Tilaaja: Lujatalo Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Lähtötiedot... 4 Tutkimus...

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 21.9.2010 Viite 82130365 NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA, LINTU- METSÄN ALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS NURMIJÄRVEN KUNTA KLAUKKALA,

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA

GEO-WORK OY Vartiopolku VÄÄKSY MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA GEO-WORK OY Vartiopolku 5 17200 VÄÄKSY 19.10.2015 MAATUTKALUOTAUS KIURUJOELLA SUUNNITELLULLA PERKAUKSEN ALUEELLA 30.9.2015 TEHTÄVÄ Geo-Work Oy suoritti Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Ahon toimeksiannosta

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011

Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 1 Urjala Naurismonlahti mt. 230 parannusalueen ja suunnitellun kevyen liikenteen väylän alueen muinaisjäännöskartoitus 2011 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Sepänmaa Timo Jussila Kustantajat: Pirkanmaan

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom

Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015

Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 1 Mänttä-Vilppula Kolhon alueen maakaapelointihankkeen muinaisjäännösinventointi 2015 Teemu Tiainen Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat kartat... 4 Inventointi...

Lisätiedot

t. Happamatsulfaattimaat

t. Happamatsulfaattimaat L IITE O5,RAM e6lt M utkalammen tuulipuisto - happa man kuormituksen ehkäisysuunnitelma t. Happamatsulfaattimaat Happamilla sulfaattimailla tarkoitetaan maaperässä luonnollisesti esiintyviä rikkipitoisia

Lisätiedot

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS

LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 11294 SKOL jäsen LINTUMETSÄN ALUETUTKIMUS Lepsämäntie 01800 KLAUKKALA POHJATUTKIMUSRAPORTTI 15.12.2011 Liitteenä 4 kpl pohjatutkimuspiirustuksia: - 001 pohjatutkimusasemapiirros 1:1000-002

Lisätiedot

Ohje internetkarttapalveluun

Ohje internetkarttapalveluun Ohje internetkarttapalveluun Kartalla liikkuminen Liiku kartalla käyttäen hiirtä, karttaikkunan zoomauspainikkeita tai pikavalikkotoimintoja. 1. Näkymän liikuttaminen: Liikuta karttaa hiirellä raahaamalla.

Lisätiedot

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI

Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Koivukumpu A, B ja C sekä Näätämö A ja B pohjavesialueiden luokitteluun liittyvä selvitys INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA

GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS. MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA GEOLOG IAN TUTKIMUSKESKUS MAAPERAOSASTO MAAPERAN PUSKURIKAPASITEETTI JA SEN RI IPPUVUUS GEOLOGISISTA TEKIJoISTA ALUSTAVA RAPORTTI KENTTAKAUTENA 1986 SUORITETU ISTA TUTKIMUKSISTA SEKA TALLOIN KERATTYJEN

Lisätiedot

Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoenvaluma-alueilla

Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoenvaluma-alueilla 132 Happamat sulfaattimaat ja niistä aiheutuvan vesistökuormituksen hillitseminen Siika- ja Pyhäjoenvaluma-alueilla Raija Suomela (toim.), Peter Edén, Alpo Huhmarniemi, Tuomas Saarinen, Jermi Tertsunen,

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri

Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden esiselvitys Oulussa Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 23.04.2015/ M21L2015 Tekijät

Lisätiedot

Ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake

Ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake Ympäristöhallinnon pohjaeläintietojärjestelmä Versio 20041026 Pohjaeläinnäytteenoton maastolomake Paikan nimi*: Paikan tyyppi*: Järvi/uoma*: Koordinaatit*: MK/PK/YK Pohj*: Itä*: Tarkkuus*: GPS: Kunta*:

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja ominaisuudet Kiskonjoen Perniönjoen ja Karjaanjoen vesistöalueilla

Happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja ominaisuudet Kiskonjoen Perniönjoen ja Karjaanjoen vesistöalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Espoo GTK/231/03.01/2016 Happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja ominaisuudet Kiskonjoen Perniönjoen ja Karjaanjoen vesistöalueilla Jaakko Auri ja Mikael Eklund

Lisätiedot

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä

Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto helposti navetta-automaation ja tuotosseurannan välillä Tiedonsiirto VMS-, Alpro- tai DelProtuotannonohjausjärjestelmästä Ammuohjelmistoon 5/2014 Asennettavat ohjelmat ja versiot VMS-Management

Lisätiedot

Harjunpäänjoen alaosan kääntöuoman sulfidisedimenttitutkimus

Harjunpäänjoen alaosan kääntöuoman sulfidisedimenttitutkimus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola M109L2015 Harjunpäänjoen alaosan kääntöuoman sulfidisedimenttitutkimus Anton Boman GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI /

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.4.2016 Viite 1510026179 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS 78, MAAPERÄ- JA POHJAVESITARKASTELU HÄMEENLINNAN KAUPUNKI KANKAANTAUS

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

Opas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Luonnos_1. Jaakko Auri, Anton Boman, Mirkka Hadzic ja Miriam Nystrand

Opas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Luonnos_1. Jaakko Auri, Anton Boman, Mirkka Hadzic ja Miriam Nystrand Opas happamien sulfaattimaiden kartoitukseen turvetuotantoalueilla Luonnos_1 Jaakko Auri, Anton Boman, Mirkka Hadzic ja Miriam Nystrand Sisällys Sisällys... 2 1. Johdanto... 3 2. Sulfaattimaan määreet...

Lisätiedot

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Ikaalinen Iso-Kalajärvi ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Hannu Poutiainen Tilaaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Tutkimus... 4 Havainnot ja yhteenveto...

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI

Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys. pohjavesialueet A ja B KEMIJÄRVI Dnro LAPELY/4210/2015 Heralammen pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys pohjavesialueet 12320109 A ja 12320109 B KEMIJÄRVI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295

Lisätiedot

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET

VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET VAAKAPESÄSEURANNAN KÄYTTÖOHJEET Sisällys 1 Lyhyesti vaakapesäsovelluksesta... 1 2 Vaakapesätietojen selaus... 1 3 Kirjautuminen tunnuksilla... 5 4 Omien tietojen tarkistus... 5 5 Omat vaakapesät... 6 1

Lisätiedot

Jahtipaikat.fi Käyttöohje

Jahtipaikat.fi Käyttöohje Jahtipaikat.fi Käyttöohje versio 2.0 Sisällysluettelo 1. Kirjautuminen...3 2. Näyttöruudun osat...3 3. Kartta-alusta...4 4. Kartan sisällön määrittely...4 5. Työkalut...5 5.1 Keskitä kartta koko Suomeen...5

Lisätiedot

RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS

RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS RUUKIN RANTAPELTO SIIKAJOEN VALUMA-ALUEELLE TYYPILLISEN SULFAATTIMAAN MAAPROFIILIN KUVAUS Markku Yli-Halla, Helsingin Yliopisto Raija Suomela, MTT Ruukki MTT Ruukin tutkimusasemalle (N 64 41,2, E 25 5,3

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Niittyholman kaava-alueen sulfaattimaaselvitys

Niittyholman kaava-alueen sulfaattimaaselvitys Oulun kaupunki TIE21191 Elina Kerko Juha Vikiö 14.8.2015 14.8.2015 1 (10) SISÄLTÖ 1 TAUSTAA... 2 2 YLEISTÄ SULFAATTIMAISTA... 2 2.1 Muodostuminen... 2 2.2 Määritelmät... 3 2.3 Sulfaattimaiden riskiluokittelu...

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari

Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari Pohjois-Pohjanmaan POSKI 1 & 2 Loppuseminaari 28.4.2015 Olli Breilin, Heidi Laxström & Juha Davidila 28.04.2015 1 GTK:n rooli ja tehtävät Poski 1 & 2 projekteissa GTK kartoitti ja raportoi kiviainekset

Lisätiedot

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015

Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 IT Juha Nalli 22.12.2015 Kirkkopalvelut Office365, Opiskelijan ohje 1 / 17 Oppilaat saavat vuoden 2016 alusta käyttöönsä oppilaitoksen sähköpostin ja muita palveluita Microsoftin Office365:sta. Oppilaiden sähköposti on muotoa

Lisätiedot

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09

Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3414/09 VIHDIN KUNTA Kotirinteen kaava-alue Alueellinen pohjatutkimus Nummela POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3414/09 PL 145 gsm 0400 472 059 gsm 0400 409 808 03101 NUMMELA fax (09) 343 3262 fax (09) 222 1201 email

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015

Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Nuorten hyvinvointi tilastotietokannan käyttöohjeet Tieke 18.5 2015 Taulukon valinta Valitse vasemmalta kansioita, kunnes saat taulukkoluettelon näkyviin. Jos etsit tietoa jostain tietystä aiheesta, voit

Lisätiedot

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936. Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys Asemakaava nro 8570 ID 1 427 936 Työnro 150056 Tammelan stadion Rakennettavuusselvitys 24.6.2015 2 (6) Tammelan stadion Työnro 150056 SISÄLLYSLUETTELO Yleistä... 3 Tutkimuskohde... 3 Tehdyt tutkimukset...

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Sulfidiselvitys Ristivuoman turvetuotantoalueella (lohko 9 Isokivenjänkkä) Ylitorniolla

Sulfidiselvitys Ristivuoman turvetuotantoalueella (lohko 9 Isokivenjänkkä) Ylitorniolla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ympäristögeologia Rovaniemi GTK/726/03.02/2016 Raportti 1. Ristivuoma Sulfidiselvitys Ristivuoman turvetuotantoalueella (lohko 9 Isokivenjänkkä) Ylitorniolla Pauliina Liwata-Kenttälä,

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12

Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 4003/12 VIHDIN KUNTA Helminharjun alue Otalampi POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 4003/12 Sisällys Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 4003/12/1 1:2000 Leikkaus A-A 4003/12/2 1:1000/1:100

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus

TAMMELA Keskinen. Kuoppajäännöksen koekaivaus TAMMELA Keskinen Kuoppajäännöksen koekaivaus MUSEOVIRASTO Arkeologian osasto, koekaivausryhmä II Simo Vanhatalo 2009 KAIVAUSKERTOMUS 1 Kohteen nimi: TAMMELA Keskinen Muinaisjäännöslaji: kuoppajäännös (3

Lisätiedot

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje

RATKI 1.0 Käyttäjän ohje RATKI RATKI 1.0 Käyttäjän ohje Ohje 0.5 Luottamuksellinen Vastuuhenkilö Petri Ahola Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 1.1. Kuvaus... 3 1.2. Esitiedot... 3 1.3. RATKIn käyttöoikeuksien hankinta... 3 1.4.

Lisätiedot

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella

HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella HS-maiden kartoitus näkökohtia esiselvityshankkeen perusteella Robert Sundström 2004 FT, ympäristögeologi Geologian tutkimuskeskus, Länsi-Suomen yksikkö, Kokkola 19.9.2008 1 Mitä on saavutettu? Edellinen

Lisätiedot

SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016

SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 SoleCRIS PIKAOHJE ASIANTUNTIJATEHTÄVIEN JA JULKAISUJEN TALLENTAMISTA VARTEN 1.2.2016 Sisällys Julkaisujen tallentaminen... 3 Asiantuntijatehtävien tallentaminen... 6 VIERAILU ULKOMAILLE... 7 VIERAILU ULKOMAILTA

Lisätiedot

POHJATUTKIMUSRAPORTTI

POHJATUTKIMUSRAPORTTI G P GEOPALVELU OY TYÖ N:O 17125 SKOL jäsen KARLSÅKER OMAKOTITALOTONTIT 20, 22, 24 26 / 132 / KARLSÅKER / SIUNTIO Pellonkulma 02580 SIUNTIO 15.6.2017 Liitteenä 6 kpl pohjatutkimuspiirustuksia -001 pintavaaitus

Lisätiedot

1 Rakennettavuusselvitys

1 Rakennettavuusselvitys 1 Rakennettavuusselvitys 1.1 Toimeksianto Rakennettavuusselvityksen tavoitteena on ollut selvittää kaavarunko-/asemakaava-alueen pohjaolosuhteet ja alueen soveltuvuus rakentamiseen sekä antaa yleispiirteiset

Lisätiedot

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo

Sivu 1 / 11 08.01.2013 Viikin kirjasto / Roni Rauramo Sivu 1 / 11 Kuvien siirto kamerasta Lyhyesti Tämän oppaan avulla voit: - käyttää tietokoneen omaa automaattista kopiointiin tai siirtoon tarkoitettua toimintaa kuvien siirtoon kamerasta tai muistikortista

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601

JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI 601 Vastaanottaja Janakkalan kunta Leena Turkka Junttilantie 1 14200 Turenki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.3.2010 Viite 82127816 JANAKKALAN KUNTA OMAKOTITALOTONTTIEN RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS: TERVAKOSKI

Lisätiedot

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus

Pudasjärven koulukeskuksen tiejärjestelyt Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus Maaperäolosuhteet ja päällysrakennemitoitus 1. Sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Pudasjärvellä. Suunnittelutoimeksiantoon sisältyvät: Vt 20 Kuusamontie: -

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988. Q19/1021/88/1/23 Ahvenanmaa, Näas (ödkarby) J Lehtimäki 09.11.1988 -- ---- 1 rj:o 3353 1/3 Geologian tutkimuskeskus Geofysiikan osasto Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Naäsin alueella 1988.

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09

Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3392/09 VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus

Lisätiedot

Painonhallinta. Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana.

Painonhallinta. Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana. Painonhallinta Sisäänkirjautuminen Kirjaudu sovellukseen antamalla käyttäjätunnus ja salasana. Kuva 1 Sisäänkirjautuminen Yleistä Painonhallinta toimii internet-selaimella, mutta liikuttaessa sovelluksessa,

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko

STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko STS Uuden Tapahtuma-dokumentin teko Valitse vasemmasta reunasta kohta Sisällöt. Sisällöt-näkymä Valitse painike Lisää uusi Tapahtuma 1 Valitse kieleksi Suomi Välilehti 1. Perustiedot Musta reunus kieliversioneliön

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila Sarkinranta II suunnittelualueen muinaisjäännösinventointi 2011 Antti Bilund Ville Laakso Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi ja havainnot... 2

Lisätiedot