Vanhustyön johdon maakunnallinen työkokous

Transkriptio

1 1 (6) Vanhustyön johdon maakunnallinen työkokous Aika klo Paikka Kosken tiloissa, Matarankatu 4, 1 krs, tila 100, JKL Kutsutut Vanhustenhuollon avopalveluista vastaavat, vanhustyön johtajat, ylihoitajat ja muut vastaavat ammattilaiset Keski-Suomen kunnista. Paikalla: Anu Tuikkanen Metti Järvikallio Ari Solonen Tuija Koivisto Pirjo Tiikkainen Aila Peltoniemi Timo Itäpuisto Hanna Voutilainen Raili Haaki Aamukahvia tarjolla 9.00 Työkokouksen avaus palvelujohtaja (vanhustyön asumis- ja avopalvelut), Petäjävesi vanhustyön johtaja, Äänekoski asiakaspalveluohjaaja, K-S sairaanhoitopiiri, päivystys vanhustyön johtaja, Keuruu yliopettaja, gerontologinen hoitotyö, Jamk sosiaalitarkastaja, AVI Keski-Suomen kehittäjä, Vanhus Kaste hanke vanhustyön johtaja, Toivakka kehittämispäällikkö, Koske Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin Uusi Sairaala hankkeen kuulumisia, projektipäällikkö Jorma Teittinen Jorma Teittinen (aiemmin päivystysalueen ylilääkäri) toimii Uusi sairaala hankkeen projektin johtajana viiden vuoden ajan. Hän kertoi suunnitelmien ajankohtaiset kuulumiset. Sairaanhoitopiirin valtuusto on tehnyt päätöksen uuden sairaalarakennuksen rakentamisesta ja siltavaihtoehdosta. Muitakin vaihtoehtoja on tutkailtu. Massiivista rakentamisoperaatiota tehdään toimintojen muuttamisen ja modernisoinnin näkökulmasta. Pääprosessit: 1. Akuutti prosessi 2. Kuntoutuksen prosessi 3. Elektiivinen prosessi

2 2 (6) Suunnitelmien mukaan erikoisalakohtaisesta toiminnasta siirrytään yhteiseen, prosessipohjaiseen toimintaan. Sairaalan sisällä esim. kaikki akuutti toiminta keskitetään yhteen kokonaisuuteen, kaikki leikkausosastot yhdistetään. Vuodeosastopaikkoja tullaan käyttämään erikoisalat ylittäen. Vuodeosastojen rooli muuttuu, kun esim. tiivistä valvontaa tarvitsevat potilaat keskitetään yhteiseen valvontaan. Tavoitteena on vuodeosastohoidon vähentäminen, nykyisestä n. 600 > 400 paikkaan (+ psykiatrian laitospaikat). Päiväsairaala, kotisairaalatoiminta ja potilashotelli tulevat korvaamaan vuodeosastohoitoa. Prosessit eivät rajaudu sairaalan seinien sisälle. Eteen työnnetty erikoissairaanhoito tarkoittaisi esim. sitä että tietyt potilasryhmät (vaikkapa sydäntahdistinpotilaat) voidaan hoitaa maakunnan terveysasemalla tiettynä päivänä, jalkautuvan erikoissairaanhoidon turvin. Sähköisellä asioinnilla voidaan myös korvata keskussairaalakäyntejä. Jyväskylän kaupungin kahden terveysaseman lääkärinvastaanotto sijoitetaan keskussairaalan osaamiskeskukseen, jolloin käytettävissä on erikoisalojen asiantuntemusta tarvittaessa. Ehkäisevän työn roolia myös vahvistetaan. Kuntoutuksen konseptissa ollaan luomassa maakunnallista mallia, jonka innovaatio tässä on psyykkisen ja fyysisen hoidon näkökulmien yhdistäminen. Nykyäänhän esim. psykiatrisen kuntoutuksen potilaiden fyysinen kunto ja hyvinvointi on voinut jäädä vähälle hoidolle. Toisaalta fyysisen kuntoutuksen oheen tulee ottaa tiiviimmin psyykkinen ja myös sosiaalinen näkökulma. Terveyskeskuksia tulee muuttaa kuntoutussairaaloiksi ja kotiin vietäviä palveluja lisätään. Terveyskeskusten sosiaalityön ja eri terapeuttien työpanosta on nykyään vain vähän käytössä. Miten nämä palvelut turvataan tärkeinä kuntoutuksen osina, on avoin kysymys? Keskusteltiin suunnitelmien herättämistä ajatuksista: Lääketieteen erikoisalojen raja-aidoista pääseminen nähtiin hyvänä suuntana. Geriatrian erityisosaamisen merkitystä pidettiin kuitenkin hyvin tärkeänä. Suunnitelmissa geriatrinen osaaminen asettuu kuntoutuksen prosessiin ja vahvasti avopalveluihin. Kommentoitiin sitä, että geriatrian osaamista ja ikäihmisten kohtaamisen osaamista mm. muis-

3 3 (6) tisairaiden ymmärrystä - tarvitaan myös akuutilla puolella. Päivystysprosessissa geriatria on merkittävässä roolissa. Kuntoutuksen prosessiin ehdotettiin psykososiaalisen kuntoutuksen vahvistamista. Sosiaalisilla tekijöillä on tutkimustenkin mukaan tärkeä merkitys kokonaishyvinvoinnille ja terveydelle. Sosiaalisen hyvinvoinnin merkitys tulisi nostaa näkyvämmälle sijalle suunnitelmissa. Esim. yksinäisyyden kokemuksella saattaa olla erilaisten hoitojen vaikuttavuuteen ratkaiseva merkitys. Terveyssosiaalityö termiä käytetään kuntoutuksen prosessin raportissa monessa kohdassa. Sosiaalityön sisältöinä ei tule nähdä vain Kelan etuuksista huolehtiminen, vaan asiakkaan elämän perspektiivien (menneen ja tulevan elämän), sosiaalisen elämänpiirin, osallisuuden ja omien voimavarojen ja aktiivisuuden huomioiminen ja tukeminen ovat tärkeitä. Keskeistä on nähdä ihminen kokonaisuutena, unohtamatta fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista puolta. Terveyskeskussairaaloiden ympäristöjen tulisi muuttua kuntouttavammiksi, jotta suunnitelmat toteutuisivat. Elävän elämän asioita pitäisi olla enemmän läsnä. Pidettiin erittäin tervetulleena kulttuurinmuutoksena vuodelevosta siirtymistä kohti käveleviä asiakkaita ja potilaita. Miten henkilöstön osaaminen ja uudenlainen ajattelu turvataan? Tarkoittaisi myös opetussuunnitelmien sisältöjen muokkaamista uusia haasteita vastaamaan. Hoitajakoulutus ja lääkärikoulutus ovat täysin erillisiä, mikä vaikeuttaa nykyään hyvin paljon yhteistyötä käytännössä. Toisen ammattikunnan kieltä on jopa vaikeuksia ymmärtää. Tieto-taito pajassa ja Rampe hankkeessa on paneuduttu mm. tähän ongelmaan. Moniammatillinen tiimityö laajemminkin vaatii harjoitteluympäristöjä jo opiskeluaikoina. Keskussairaalan Kinkomaan kuntoutusyksikössä olisi esimerkiksi autenttinen ympäristö eri alojen opiskelijoille. Koulutus tulisi kaikkinensa järjestää lähempänä oikeaa työtä. Myös kolmannen sektorin toimijat tulisi nähdä osana kokonaisuutta. Kaiken kaikkiaan vilkkaassa keskustelussa todettiin uudenlainen toimintakonsepti innostavaksi ja erittäin kannatettavaksi suunnaksi. Toiveena esitettiin, että prosessien jatkotyöstämiseen kutsutaan mukaan laajasti eri ammattialojen edustajia.

4 4 (6) Ikälain pilotointi Vanhus Kaste hankkeen kehittäjä Timo Itäpuisto esitteli valmisteilla olevan Vanhuspalvelulain pilotointisuunnitelmia Vanhuspalvelulaki on edennyt vaiheeseen, jossa maan hallituksen vaihduttua monia lakiluonnoksen keskeisiä lähtökohtia ja tavoitteita on avattu uudelleen tarkasteltaviksi. Tavoiteaikataulun mukaisesti lakiesitys valmistuisi jo maaliskuun loppuun mennessä. Gero- Center ja Jyväskylän yliopisto järjestävät aiheesta maksullisen seminaarin Jyväskylässä Tilaisuudessa on lain iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta lähtökohdista ja valmistelun tilanteesta kertomassa sosiaalineuvos Päivi Voutilainen STM:stä. (Kutsu ko. tilaisuuteen on tämän työkokouskutsun liitteenä) Vanhuspalvelulakia pilotoidaan osana Hämeessa toimivaa Ikäkaste-hanketta kaksivaiheisesti: 1.vaihe tammi-helmikuu Mukana 9 eri kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta, joissa käyty 1-2 päivän syväkuulemistilaisuudet. Keski-Suomesta tässä oli mukana Keuruun kaupunki. Tuija Koivisto kertoi tilaisuudesta, jossa käytiin lakiluonnosta pykälä pykälältä läpi. Keuruulla koettiin tilanne positiivisena vaikuttamisen paikkana. Kunnilta jo aiemmin pyydettyjen lausuntojen sekä syväkuulemisten perusteella tullaan jatkotyössä kiinnittämään huomiota moniin lakiluonnoksen osa-alueisiin. Keskeisiä keskusteltavia asioita ainakin: Ikäraja johtaako toivottuun lopputulokseen ja tarvitaanko laissa. Käytännössä kuitenkin lähdetään asiakkaan tarpeista ja toimintakyvystä. Henkilöstömitoitusten vähimmäismääriä on toivottu kirjattavaksi lakiin. Tämä jää nähtäväksi. On myös kommentoitu lakiuudistusten järjestystä. Sosiaalihuoltolaki olisi ollut tarpeen saada ensin. Nyt valmisteltavassa ikälaissa joudutaan viittaamaan vanhaan sosiaalihuoltolakiin. Ikälain kiireellisyys on poliittinen kysymys ja mennyt edelle sosiaalihuoltolain valmistelun. Ikälaista ei tule vanhusten suojelu laki vrt. lastensuojelulaki. Ikälain tehtäväksi ei saatane tällaista vanhuksen hyvän suojelun elementtiä,

5 5 (6) jotta huolenpitoa vailla olevat turvattomat vanhukset saataisiin autetuiksi. Eräs mielenkiintoinen kohta on palvelutarpeen arviointi, jossa määritellään myös palvelutarpeen arvioinnin tekijän koulutustaso. Keskusteltiin siitä, että voi olla hyvä, että korkeatasoista osaamista painotetaan tässä. Palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimisella tulee olemaan entistä suurempi merkitys, mikäli velvoittavuuden astetta tullaan vahvistamaan. Tärkeää on miettiä myös asiakkaan ja epävirallisten toimijoiden roolit ja vastuut suunnitelmassa. Suunnitelmaa parempi termi voisikin olla sopimus. Keskusteltiin tässä yhteydessä myös omavalvontasuunnitelmista Pilotoinnin 2.vaihe: maaliskuusta alkusyksyyn Tavoitteena kokeilla, testata ja hakea hyviä käytäntöjä lain sisältöalueittain. Tässä vaiheessa Keuruun mukana olo on vielä avoinna. Pilotointihanke kestää lokakuuhun 2013 saakka. Muita asioita Ilolla ei ole ikää! aktiivisen ikääntymisen maakunnallinen huipputapahtuma Jyväskylässä Keski-Suomen päivänä Jyväskylän yliopiston juhlasalissa. Kyseessä on eurooppalaisen teemavuoden päätapahtuma Keski-Suomessa. Samana iltana järjestetään myös Neljän polven treffit Jyväskylässä Rantasipi Laajavuoressa klo Järjestäjinä Keski-Suomen eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta kumppaneineen ja Keski-Suomen Liitto. Ohjelma löytyy mm. Kosken kotisivujen tapahtumakalenterin kautta Valtakunnallinen päivystyskongressi järjestetään Jyväskylässä Sosiaalialan positiiviset polut - julkisuuskampanja joka Koske koordinoi kevään 2012 ajan. Mukana 16 eri organisaatiota. Lisätietoja Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan 10. toimintavuoden kunniaksi juhlapäivä Tourulassa klo 9-17 KOSKE X tapahtuma. Tarkempi ohjelma lähtee jakoon ennen pääsiäistä.

6 6 (6) Sovittiin seuraava vanhustyön maakunnallinen työkokous pidettäväksi klo 9-12, samassa paikassa Toivottiin työkokousten järjestämistä kahdesti vuodessa. Palveluiden rakenteen, lait yms. asiat ovat niin nopeassa muutoksessa, että vuoropuhelua kuntarajojen ylitse tarvitaan. Työkokouksiin kutsutaan niin sosiaali- kuin terveydenhuollon ammattilaisiakin ja osallistujia myös yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Valtakunnallisista ohjeista, muutoksista ja linjauksista kaivataan koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Aluehallintovirasto tulee järjestämäänkin mm. uusista valvontaohjeista tilaisuuksia yhdessä Valviran ja ministeriön kanssa. Lounastauon yhteydessä keskusteltiin ajankohtaisista vanhustyön kysymyksistä ja vaihdettiin kuulumisia Työkokous päättyi Muistion kirjasi Raili Haaki