KOSKEN VANHUSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 1 (6) KOSKEN VANHUSTYÖN TYÖRYHMÄN KOKOUS Aika pe klo Paikka Kosken tilat, Matarankatu 4, 2 krs, kokoustila 202, Jyväskylän Tourulassa Osallistujat Timo Itäpuisto, Koske Eeva Määttä, Joutsa Sanna Sihvonen, Jamk Sanna Peltola, Jamk Pia Katajapuu-Riikonen, Aikuisopisto Leena Makkonen, Jyvässeudun omaishoitajat Eeva-Liisa Saarman, Jyväskylä Silja Rossi, Jyväskylä Riitta Pylvänen, Jyväskylä Kaarina Salonen, Muuramen vanhusneuvosto Taina Rantanen, Gerontologian tutkimuskeskus Anu Tuikkanen, Petäjävesi Joni Ilmanen, opiskelija Helky Koskela, Jyväskylän yliopisto Aila Peltoniemi, AVI Eija Hiekka, Koske 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Käytiin läpi esittelykierros ja toivotettiin uudet jäsenet tervetulleiksi työryhmän työskentelyyn. Työryhmän puheenjohtaja Päivi Eskola oli estynyt saapumasta kokoukseen. Raili Haaki avasi kokouksen. 2. Edellisen kokouksen muistio ( ) Hyväksyttiin muistio, jonka jälkeen se linkitetään Kosken kotisivuille 3. Työryhmän puheenjohtajan valinta Päivi Eskola Jyväskylän Avoimesta yliopistosta on toiminut työryhmän puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien. Kosken työryhmien puheenjohtajuutta on pyritty kierrättämään muutaman vuoden välein. Tästä syystä valitaan uusi puheenjohtaja seuraaville vuosille.

2 2 (6) Ehdotettiin tehtävään Keuruun vanhustyön johtajaa Tuija Koivistoa. Ehdotusta kannatettiin ja Tuija valittiin (poissaolleena, mutta tehtävään suostuneena) Kosken vanhustyön työryhmän puheenjohtajaksi seuraaviksi vuosiksi. Raili Haaki toimi tämän kokouksen puheenjohtajana. 4. Tutkimustieto & kehittäminen Osaamiskeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on mm: "turvata toimialueellaan tarvittavan sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen alueen käytännön tarpeista lähtien." Alkaneen vuoden toiminnassa Koskessa ja sen työryhmissä on tarkoituksena paneutua erityisesti kunkin sisältöalueen tutkimustoimintaan: (1) mitä aiheeseen liittyvää tutkimustoimintaa omassa yliopistossamme tai muualla - on tehty/menossa/suunnitteilla. Pyydetään tutkijapuheenvuoroja työryhmien kokouksiin. (2) kootaan tietoa siitä, mitä teemoja käytännön työn näkökulmasta tulisi tutkia, mihin liittyvää ja minkälaista tutkimustietoa akuutisti asiakastyössä ja palveluiden suunnittelussa tarvittaisiin. (3) Pohditaan keinoja siihen, miten voitaisiin lisätä sosiaalialan ammattilaisten valmiuksia, mahdollisuuksia ja innokkuutta hyödyntää olemassa olevia tutkimustuloksia työssään, päätöksenteossaan ja valinnoissaan. (keinoina mm. tutkimus tutuksi sivuston markkinointi) Gerontologian tutkimuskeskus Johtaja, prof. Taina Rantanen alusti Gerontologian tutkimuskeskuksesta ja keskusteli työryhmän kanssa gerontologisen tutkimuksen ajankohtaiskuulumisista Gerontologian tutkimuskeskus on toiminut vuodesta Vuonna 2012 perustettiin yhteinen yksikkö Tampereen yliopiston kanssa. Taina Rantanen esitteli tutkimuskeskuksen laajaa toimintaa ja ajankohtaisia tutkimusteemoja, ja -tuloksia sekä ikääntymisen tutkimuksesta nousseita mielenkiintoisia käsitteitä ja ilmiöitä. Keskusteltiin Rantasen esille nostamasta itsenäisen selviytymisen tavoitteenasettelun naurettavuudesta. Mitä me tarkoitamme itsenäisellä elämällä? Todettiin että on syytä määritellä mitä sillä tarkoitetaan kulloisessakin käyttöyhteydessä. Pienimmillään itsenäisellä selviytymisellä tarkoitetaan sitä, että ihminen asuu omassa asunnossaan, vaikka asuminen jossakin palveluyksikössä tai hoivakodissa voisi parantaa osallistumista ja hyvinvointia. Huonokuntoisena kotona asuva vanhus voi usein menettää itsemääräämisoikeutta omassa arkielämässään. Todettiin että kotihoidon henkilökunnan harteille on monesti sälytetty kohtuuton taakka, kun ei ole mahdollisuuksia tarttua havaittuihin avun tarpeisiin. Kotihoidon asiakkailla kuitenkin olisi vielä toimintakykyä jäljellä ja tarvittaisiin sen todellista tukemista käytännössä. (mm. vapaaehtoistyön yms. avulla)

3 3 (6) Todettiin että käytössä on usein termi pärjääminen. Tällä tarkoitetaan jotenkuten selviytymistä. Tämä ei vielä sisällä hyvinvointia, elämästä nauttimista tai osallisuutta. Toinen mielenkiintoinen käsite oli institutionaalinen viive, jonka mukaan instituutiot toimivat sellaisten mielikuvien vallassa, jotka ovat olleet totta vuotta sitten. myös vanhuspalvelut!? Esim. laitoshoidon vastustaminen perustuu osin vanhanaikaiseen ajatukseen vanhainkodeista. Tutkimuksissa on mm. havaittu, että työhyvinvointi ennakoi tervettä ja aktiivista vanhuutta ja pitkäikäisyyttä. Tähän on kunkin syytä kiinnittää huomiota jo keski-iässä. Taina Rantanen toi esille että tutkimustulosten soveltaminen käytäntöön kestää vähintään 10 vuotta tai ei tapahdu ikinä. Käytänteiden muuttaminen on hyvin työlästä tai ainakin hidasta. Keskusteltiin palveluiden vaikuttavuuden tutkimisen tärkeydestä. Hankkeita suunnitellaan monesti kuntien tarpeisiin ja olemassa olevaan tilanteeseen. Niinkään ei lähdetä siitä, mitä tutkittua tietoa on jo olemassa ko. teemasta. Tutkijat haluavat tutkia asioita, joita ei vielä tiedetä. Yhteistyössä olisi mahdollista kuitenkin kehittää hankkeita siten, että kehittämisessä hankittu tieto on myös tieteellisesti pätevää. Keskusteltiin runsaasti siitä, että todellinen kehittäminen ja muutoksen aikaan saaminen vaatii aikaa. Tieteellinen tieto ja käytännön ihmisten auttamistyön osaaminen ja asiantuntemus eivät ole toisilleen vastakkaisia tiedon lajeja vaan molempien arvo tulee tunnistaa ja hyödyntää kehittämistyössä. Keskusteltiin jatkuvan kouluttautumisen vaatimuksen merkityksestä ja vaikutuksesta. Toisaalta on matalan ja jo vanhentuneenkin peruskoulutuksen suorittaneita työntekijöitä, jotka ovat todella taitavia ihmisten kohtaamisessa ja käytännön työssä. Toisaalta vahva ammattiidentiteetti on yhteydessä työhyvinvointiin. Työn vaikutusten analysointikyky vaatii koulutusta riittävästi. Koulutus on myös tapa jalkauttaa asioita. Tutkitun tiedon jalkauttaminen on myös kouluttajien vastuulla. Omaiset ovat myös erittäin valveutuneita nykyään. Heidän kanssaan keskustelu on ammatillisen osaamisen eräs vaatimus. Se vaatii selkeyttä. Eräs ilmiö yhteiskunnassamme on viranhaltijan ja osaajan kunnioitus. Ammatti-ihmiset voivat ottaa myös yliasennetta asiakkaisiin ja unohtavat kuunnella asiakkaan omaa tahtoa ja tarvetta. Myös kotihoidossa saatetaan liikaa tietää, mikä on asiakkaan paras. Ohjaammeko ammattilaisina asiakkaita liikaa? Tähän liittyen on havaittu että maahanmuuttajat tekevät työtä erilaisella vanhaa ihmistä kunnioittavalla asenteella. Kaiken kaikkiaan todettiin että meillä on tarjolla hienot mahdollisuudet yhteistyöhön jatkossa, kunhan tiivistämme käytännön ja tutkimuksen vuoropuhelua. Gerocenterin tuore kehittämispäällikkö Outi Teittinen ei alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen päässyt mukaan kokoukseen, mutta on työryhmän toiminnassa mukana jatkossa. Lisätietoa Gerocenterin toiminnasta:

4 4 (6) Kansainvälisiä terveisiä työryhmämme jäsen yliopistonopettaja Helky Koskela osallistui syksyllä venäjällä järjestettyyn seminaariin ja kertoi meille väläyksiä matkaltaan Ufa, Bashkortostan, Russia: Ufa International Conference and Exhibition on Ageing, September 2012 Active Ageing: Towards a New Policy Agenda 5. Kaste-hankkeiden ajankohtaiskatsaus Timo Itäpuisto kertoi ministeriön päätöksestä ja hankesuunnittelun tämänhetkisestä tilanteesta ja tavoitteista Vuoden 2012 loppuun mennessä haettuihin Kaste-hankkeisiin saatiin ministeriöstä päätökset helmikuussa. Keski-Suomen osalta haussa oli hanke Integroitu asikaslähtöinen SoTe palevlurakenne ja tuotantotapa Keski-Suomeen, jonka tarkoituksena oli selvittää ja sopia Keski- Suomen maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen maakunnallisesta järjestämismallista ja kehittää haastavimpien asiakasryhmien vanhus- ja vammaispalveluiden palvelutuotantoa yhtä aikaa rakenteiden kanssa. Ko. hankkeelle ei kuitenkaan saatu Kaste-rahoitusta. Myöskään muille vastaaville rakenteita kehittäville hankkeille ei rahoitusta nyt myönnetty. Tähän on syynä valtakunnallisen palvelurakennetyön viivästyminen. Selvityshenkilöiden raportti aiheesta tultaneen julkaisemaan Alkuperäisestä suunnitelmasta on irrotettu vanhuspalveluiden kehittämisen osio, jolle haetaan erillistä rahoitusta vanhuspalvelulain jalkauttamiseen ja toimeenpanoon suunnatuista Kaste rahoista. Tämä hakemus tulee viimeistellä maaliskuun loppuun mennessä. Jyväskylän kaupunki hallinnoi hanketta. Suunnitelmaa työstetään Koskessa nimellä: Itsenäisen elämän ideologia ja asiakasvastuullisuuden kehittäminen Keski- Suomen vanhuspalveluissa, Timo Itäpuisto esitteli tämän hankesuunnitelman ideaa. (tiivistelmä tämän hetken suunnitelmista muistion liitteenä) Toteutus voisi käynnistyä Ajatuksena on että nyt haettavana olevan määrärahakauden jälkeen jatkoa haettaisiin pidemmälle hankkeelle Kaste-rahoista (alkaen 11/2014), koska kehittämisen kohteena olevat prosessit ovat laajoja eivätkä etene hetkessä. Kuntien edustajia on kutsuttu palaveriin iltapäivällä Koskeen. Vanhustyön kehittämisen tavoitteet tulee suunnitelmassa kytkeytyä tulevan ikälain pykäliin. Käytännössä hankkeella tullaan valmistautumaan myös Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutokseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon. Aiempaan keskusteluun liittyen pohdittiin sitä, mitä itsenäisen elämän ideologialla tässä tarkoitetaan. Ihminen ei koskaan ole riippumaton muista eikä oman elämänsä herra. Ehkä yhteiskunnassa eletään eräänlaisen harhakuvan vallassa itsenäisyyden ja yksilöllisyyden korostuessa. Tutkimusten mukaan onnellisimmat ja pitkäikäisimmät elävät kuitenkin riippuvuussuhteissa läheisiin ja yhteisön tiiviinä osina.

5 5 (6) Itsenäisen elämän tavoitteella tarkoitetaan kuitenkin vapautta ajatella itsenäisesti ja omia mielipiteitä. Eräs näkökulma tähän on ympärivuorokautisen hoidon laatuvaatimusten mukainen oma huone kaikille. Käytännössä kuitenkin omaiset ja myös asiakkaat itse joskus kritisoivat tätä yksinäisyyttä lisäävää kategorista tavoitetta. Hankkeen suunnitelmassa todettiin olevan paljon tavoitteita pienelle ajalle. On tärkeää suunnitteluvaiheessa jo kysyä, mitä on saatu hankkeen jälkeen aikaan. Realismia toivottiin tulosten määrittelyyn ja konkretiaa niiden mittaamiseen. Vaikutukset tulevat väistämättä viiveellä. Todettiin että tulokset riippuvat ratkaisevasti kuntien ja käytännön ammattilaisten panoksesta ja mahdollisuudesta hyödyntää hanketta oman työn ja palveluiden kehittämisessä. 6. Tulevat työkokoukset ja muita päivämääriä Vanhustyön johdon maakunnallinen työkokous klo 9:00-12:00. Työkokoukseen kutsutaan vanhustenhuollon avopalveluista vastaavia, vanhustyön johtajia, ylihoitajia sekä muita toimijoita ja asiasta kiinnostuneita. Vanhusten päiväkeskusohjaajien maakunnallinen työkokous Uuraisilla Vanhusten perhehoidon maakunnallinen kehittämisryhmä kokoontuu Perhehoitoliiton tiloissa 7. Muita asioita Jamk:n on parhaillaan hakemassa rahoitusta yhdessä amk-verkoston kanssa oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen järjestämiseen gerontologisen hoitotyön ja mahdollisesti myös kuntoutuksen koulutukseen. Vastaavista aiemmista Jamk:n järjestämistä koulutuksista on hyviä kokemuksia. Ylempiin amk -tutkintoihin on haku paraikaa meneillään huhtikuun alkuun asti. Myös aikuisopistolla on tarjolla vanhustyön erikoistumiskoulutus. Tanskalaisen vanhustenhuollon ammattilainen, suomenkieltä hallitseva lähihoitaja Krista Sing voi tulla kertomaan kokemuksistaan. Hänet tavoittaa Helky Koskelan kautta. Helky lupasi tiedustella josko häntä voisi hyödyntää vanhustyön johdon työkokouksessa.

6 6 (6) 8. Sovitaan seuraavasta kokouksesta Kosken vanhustyön työryhmä kokoontuu seuraavan kerran torstai klo Paikka: Kosken toimitilat, 2 krs, kokoushuone 202 Muistion kirjasi Raili Haaki