Loviisan voimalaitos

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loviisan voimalaitos"

Transkriptio

1 Loviisan voimalaitos

2 turvallista ja Hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä Loviisan voimalaitos on ollut käytössä yli 30 vuotta ilman vakavia turvallisuuteen vaikuttavia häiriöitä. Käytettävyydeltään se on yksi maailman parhaista ydinvoimalaitoksista. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos on tuottanut hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä jo yli kolmekymmentä vuotta. Sähkön tuotanto jatkuu Hästholmenilla pitkälle tulevaisuuteen, sillä valtioneuvoston vuonna 2007 myöntämät käyttöluvat ovat voimassa ykkösyksiköllä (Loviisa 1) vuoteen 2027 ja kakkosyksiköllä (Loviisa 2) vuoteen 2030 saakka. Hästholmenin saarella sijaitseva Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Se koostuu kahdesta painevesireaktorityyppisestä yksiköstä, joista Loviisa 1 aloitti tuotantonsa vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna Loviisan voimalaitoksen noin kymmenen vuotta kestänyt rakentaminen oli suuri kansainvälinen hanke, jossa itä ja länsi toimivat ensimmäistä kertaa yhteistyössä ydintekniikan alalla. Valmistuttuaan voimalaitos täytti sen aikaiset kehittyneimmätkin länsimaiset turvallisuusvaatimukset. Käytettävyys ja turvallisuus Vuosien varrella voimalaitoksen turvallisuutta ja käytettävyyttä on parannettu mittavilla uudistushankkeilla ja tänä päivänä yksiköt täyttävät uusimmatkin turvallisuusvaatimukset. Käytön tehokkuutta ja toimintavarmuutta kuvaavat tunnusluvut, käyttökertoimet, ovat olleet koko kolmenkymmenen vuoden ajan maailman kärkitasoa. Loviisan voimalaitoksen korkeaa turvallisuustasoa kuvastavat myös kansainvälisellä 7-portaisella ydintapahtuma-asteikolla (INES) raportoitavat käyttötapahtumat. Niitä on koko laitosyksiköiden käyttöiän aikana ollut vain vähän, eikä yhtään yli 2-tason tapahtumaa. Ydinsähkö on hiilidioksidipäästötöntä Voimalaitoksen vuosituotanto on noin 8 terawattituntia, joka vastaa sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta ja kattaa kymmenesosan Suomen sähkönkulutuksesta. Loviisan voimalaitoksella tuotetun sähkön ansiosta vältetään vuosittain 6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään. Euroopan unionin alueella toimivilla ydinvoimalaitoksilla tehdään 1/3 EU:n alueella käytettävästä sähköstä. Jos se tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla, hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät unionin alueella olevien autojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen verran. Loviisan voimalaitoksen käytettävyys on kolmenkymmenen käyttövuoden aikana ollut huippuluokkaa maailmanlaajuisestikin verrattuna. Tänä aikana voimalaitoksella ei ole sattunut ydinturvallisuuteen liittyviä onnettomuuksia eikä päästöjä ympäristöön. käyttökerroin % Loviisan voimalaitos Painevesireaktorilaitokset (PWR) Kiehutusvesireaktorilaitokset (BWR)

3 Näin syntyy sähkö Ydinvoimalaitoksen erottaa tavanomaisesta höyryvoimalaitoksesta tapa, jolla se tuottaa lämpöä. Höyrykattilan sijaan Loviisan molemmissa yksiköissä on painevesireaktori ja höyrystimet. Polttoaineena lämmöntuotannossa käytetään uraania. Ydinreaktori tuottaa lämpöä, kun polttoainenipuissa olevat uraaniytimet halkeavat neutronin osuessa niihin. Halkeamisen yhteydessä syntyy uusia vapaita neutroneja, jotka halkaisevat lisää uraaniytimiä ja näin saadaan aikaan jatkuvasti lämpöä kehittävä ketjureaktio. Syntyvä lämpö kuumentaa reaktorin jäähdytysveden noin 300-asteiseksi. Painevesireaktorissa vallitsevan korkean paineen (123 bar) takia vesi ei kuitenkaan kiehu. Primääripiiri 300-asteista vettä kierrätetään pääkiertopumpuilla höyrystimiin ja takaisin reaktoriin. Näitä rinnakkain toimivia pääkiertopiirejä on yhteensä kuusi laitosyksikköä kohden. Yhdessä ne muodostavat reaktorin primääripiirin. Sekundääripiiri Höyrystimissä primääripiirin vesi kuumentaa erillisen sekundääripiirin vettä. Vesi alkaa kiehua, koska sekundääripiirissä paine (44 bar) on huomattavasti primääripiirin painetta alhaisempi. Syntynyt höyry johdetaan turbiineille. Turbiini puolestaan pyörittää generaattoria, joka muuttaa turbiinissa syntyneen liike-energian sähköksi. Sähkö siirretään päämuuntajan kautta 400 kilovoltin jännitteellä valtakunnan sähköverkkoon. Merivesipiiri Kolmannen erillisen piirin muodostaa merivesipiiri. Turbiinin jälkeen matalapaineinen höyry johdetaan lauhduttimiin. Siellä höyry lauhdutetaan kylmän meriveden avulla takaisin vedeksi, joka pumpataan esilämmittimien kautta takaisin höyrystimiin. Molempien yksiköiden toimiessa höyryn jäähdyttämiseen tarvitaan 40 kuutiometriä merivettä sekunnissa. Jäähdytykseen käytetty vesi johdetaan takaisin mereen noin kymmenen astetta lämmenneenä ja laadultaan muuttumattomana. Reilu kolmasosa (34,5%) reaktorissa syntyvästä lämmöstä saadaan muutetuksi sähköksi. Loppu siirtyy lauhduttimissa jäähdytysveteen ja sitä kautta mereen, samaan tapaan kuin muissakin sähköä tuottavissa lauhdevoimalaitoksissa. REAKTORI HÖYRYSTIN TURBIINI GENERAATTORI LAUHDUTIN VOIMAJOHDOT Primääripiiri Sekundääripiiri Merivesipiiri 4 5

4 Säteilyturvallisuudesta pidetään huolta Loviisan voimalaitoksella pidetään huoli siitä, että niin lähiseudun asukkaille kuin henkilökunnallekin aiheutuvat säteilyannokset pysyvät vähäisinä. Ydinvoimalaitoksen käytöstä ympäristön asukkaille koituva vuotuinen säteilyannos on niin pieni, ettei sitä pystytä millään mittarilla toteamaan. Laskennallisesti arvioituna se on suuruusluokaltaan enimmillään tuhannesosa luonnon lähteistä aiheutuvasta annoksesta. Ydinvoimalaitoksen käytön aikana syntyy radioaktiivisia aineita uraaniytimien halkeamisreaktioissa sekä materiaalien aktivoituessa reaktorisydämen neutronisäteilyssä. Pääosa aktiivisuudesta on polttoaineen suojakuoren sisällä. Ne järjestelmät, jotka sisältävät tai voivat sisältää radioaktiivisia aineita, sijaitsevat valvonta-alueen sisäpuolella ja ovat tarkasti valvottuja. Valvonta-alue on rajattu, eikä sieltä saa tuoda mitään ulos ilman huolellisia mittauksia. Valvonta-alueen huonetilat on luokiteltu säteilyolosuhteidensa mukaisesti eri luokkiin. Valtaosassa huonetiloista säteilytaso ei juuri poikkea luonnon taustasäteilystä. Korkeamman säteilytason huonetilat ovat lukittuja tai luoksepääsemättömiksi tehtyjä tiloja, joten säteilyannoksetkin jäävät hyvin vähäisiksi. Jokaisen valvonta-alueella työskentelevän säteilyannoksia mitataan henkilökohtaisella säteilyannosmittarilla. Noin 90 prosenttia säteilyannoksista kertyy vuosihuoltojen aikana, jolloin laitoskomponentteja tarkastetaan, huolletaan ja korjataan. Loviisan voimalaitoksella on määrätietoisesti ja onnistuneesti kehitetty sekä säteilysuojelutoimenpiteitä että valvontaalueen töiden suunnittelua. Kehitystyön päämääränä on ollut säteilyannosten pitäminen mahdollisimman alhaisina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilöstön saamat säteilyannokset ovatkin selvästi laskeneet. Henkilöstön säteilyannoskertymien kehitys vuosina Kollektiivinen vuosiannos [mansv/laitos] 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, ,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0,0 Neljän vuoden liukuva keskiarvo [mansv/a] LO1 LO2 4 vuoden liukuva keskiarvo 6 7

5 Ympäristö vaikutukset vähäisiä Loviisan voimalaitoksen tärkeimpiä tavoitteita on pystyä toimimaan mahdollisimman vähäisillä ympäristövaikutuksilla. Päästöt ympäristöön ovat aina olleet merkittävästi alle viranomaisten asettamien enimmäisrajojen. Loviisan voimalaitoksen merkitys puhtaan energian tuottajana on ympäristön kannalta vuosien varrella entisestään korostunut. Voimalaitoksella on käytössä ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sitä toteutetaan jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen sekä omassa että voimalaitoksella työskentelevien ulkopuolisten yritysten toiminnassa. Ympäristön kannalta merkittävimpien tekijöiden: mereen johdettavan jäähdytysveden lämpömäärän sekä päästöjen ja jätteiden määrän edelleen vähentämiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Voimalaitoksen toiminnasta syntyvä jäte kuuluu joko tavanomaisen (ei-radioaktiivisen) tai radioaktiivisen jätehuollon piiriin. Tavanomaista jätettä syntyy esimerkiksi tavaroiden kuljetuksessa, laitteiden ja rakennusten korjauksissa, toimistotöissä ja ruuanlaitossa. Nämä lajitellaan muun muassa energiajätteeseen, paperiin, metalleihin ja ongelmajätteisiin. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon jätteestä hyötykäyttöön. Radioaktiivinen jäte jaetaan syntytapansa ja alkuperäisen käyttötarkoituksensa perusteella matala-aktiivisen, keskiaktiivisen ja korkea-aktiivisen jätteen luokkiin. Matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan Loviisan Hästholmenin kallioperään louhittuun jäteluolaan 110 metrin syvyyteen. Vuonna 1997 käyttöönotetussa loppusijoitusluolassa on omat tilansa erityyppisille jätteille. Matala-aktiivinen jäte Valtaosa voimalaitoksella syntyvästä radioaktiivisesta jätteestä on matala-aktiivista. Se koostuu pääasiassa tavanomaisesta huoltojätteestä, kuten eristemateriaalista, vanhoista työvaatteista, koneen osista, muovista ja öljystä. Keskiaktiivinen jäte Keskiaktiivinen jäte on nestemäistä ja se koostuu prosessiveden puhdistusjärjestelmien ioninvaihtomassoista sekä viemärivesien puhdistuksessa syntyneestä haihdutusjätteestä. Keskiaktiivinen jäte kiinteytetään sementin avulla loppusijoitusta varten. Kiinteytys tapahtuu voimalaitosalueelle vuonna 2007 valmistuneessa kiinteytyslaitoksessa. Korkea-aktiivinen jäte Korkea-aktiivinen jäte on reaktorissa ollutta käytettyä polttoainetta. Sitä säilytetään voimalaitoksella käytetyn polttoaineen varaston vesialtaissa. Tämän välivarastoinnin jälkeen polttoaine siirretään kapseloituna kallioperään. Se on todettu useissa tutkimuksissa ja selvityksissä turvalliseksi ratkaisuksi. Käytetty polttoaine on loppusijoitettava Suomeen ydinenergialain mukaisesti. Loppusijoituksesta huolehtii Fortumin ja Teollisuuden Voiman omistama Posiva Oy. Loppusijoitustilan ja siihen liittyvän kapselointilaitoksen odotetaan olevan käyttövalmiita vuonna Loviisan polttoaineen kanssa samoihin tiloihin Eurajoelle sijoitetaan myös Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalaitosyksiköiden käytetty polttoaine. 8 9

6 Turvallisuuteen sitouduttu vahvasti Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on yksi maailman perusteellisimmin tutkituista ja 10 varmistetuista prosesseista. Fortumin Loviisan voimalaitoksen turvallisuus ja hyvät käyttökertoimet perustuvat laitteiden ja toimintojen erittäin korkeaan luotettavuustasoon. Turvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin parantamiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä Kaiken varalta rakennetuissa turvallisuusjärjestelmissä korostuvat monivaiheinen eristäminen, toisiaan varmistavat rinnakkaistoiminnot sekä korkea laatu. Usealla peräkkäisellä rakenteellisella esteellä ehkäistään polttoaineeseen muodostuneiden radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön myös vakavimmissa kuviteltavissa olevissa onnettomuustilanteissa. Järjestelmällisillä vuosihuolloilla sekä perusparannus- ja uudishankkeilla varmistetaan, että laitteistot pysyvät ajan vaatimusten mukaisella tasolla. Laitteiden vanheneminen ja kansainvälisten turvallisuusvaatimusten tiukentuminen ovat kasvattaneet perusparannusten määrää huomattavasti. Esimerkiksi vuosina toteutetussa mittavassa turvallisuusprojektissa tehtiin lukuisia vaativia muutostöitä mahdollisen vakavan reaktorionnettomuuden varalta. Suomessa ydinvoiman tuotanto on luvanvaraista ja käyttöluvan myöntämisestä päättää valtioneuvosto. Kaikki tuotantoon liittyvät järjestelmät ja käytännöt ovat viranomaisten valvomia ja hyväksymiä. Ydinenergian turvallisuutta valvova viranomainen on Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK) Terveenä töistä kotiin Loviisan voimalaitoksella on sitouduttu vahvasti henkilöturvallisuuden parantamiseen. Tarkoituksena on ihmisten turvallisuuden varmistaminen niin, että jokainen voi lähteä terveenä töistä kotiin. Niin omaa kuin ulkopuolistakin henkilöstöä koulutetaan ja kehitysehdotuksia kerätään entistä turvallisemman työympäristön luomiseksi. Vuonna 2007 Loviisan voimalaitos sai kansainvälisen OHSAS työterveysja työturvallisuussertifikaatin, joka osoittaa, että voimalaitoksemme hallitsee ennaltaehkäisevästi työntekijöiden työturvallisuuden. Tavoitteena on olla työpaikka, josta muut ottavat mallia. Turvallisuusjärjestelmät 1. Terässuojakuori 2. Suojakuoren ulkopuolinen ruiskutusjärjestelmä 3. Ilmansuodattimet 4. Varahätäsyöttövesipumppaamo 5. Uraanisydän 6. Hätäjäähdytyspumput 7. Hätälisävesipumput 8. Hätäsyöttövesipumput 9. Sähköyhteys vesivoimalaitokselta 10. Varasähködieselgeneraattorit 11. Sprinklerputkisto 12. Vedynpolttajat ja rekombinaattorit 13. Jäälauhduttimet 14. Painehätävesisäiliöt 10 11

7 Vuosihuolto on tiukka työrupeama Vuosittain Loviisan voimalaitoksen molemmilla yksiköillä on huoltoseisokki eli vuosihuolto, joka kestää jaksotuksesta riippuen vuorokautta. Huollon aikana vaihdetaan noin kolmannes reaktorin polttoaineesta sekä tehdään tarvittavat tarkastus-, huolto- ja muutostyöt. Laadukkaasti tehdyillä vuosihuoltotöillä varmistetaan luotettava ja turvallinen toiminta tuleville käyttöjaksoille sekä pidennetään laitoksen teknistä käyttöikää. Joka neljäs vuosi on pidempi vuosihuolto, jolloin normaalien kunnostustöiden lisäksi tehdään laajemmat tarkastus- ja perusparannustyöt. Vuosihuoltojaksotuksen pisin huolto (42 vrk) on joka kahdeksas vuosi. Silloin kone-, automaatio- ja sähköjärjestelmät tarkastetaan ja huolletaan laajimmin ja perusteellisimmin. Vuosihuollot ovat tiivistahtisia ja tarkasti suunniteltuja työrupeamia, joiden aikana henkilömäärä voimalaitoksella kasvaa merkittävästi. Mukana on oman väen lisäksi ulkopuolista ammattilaista noin sadasta eri yrityksestä

8 Loviisan voimalaitoksen oma koulutussimulaattori mahdollistaa häiriötilanteiden turvallisen harjoittelun todellisia olosuhteita vastaavassa ympäristössä. Vuoropäälliköt ja valvomo-ohjaajat harjoittelevat simulaattorilla kahdeksan päivää vuodessa. Osaava henkilöstö Loviisan voimalaitoksen henkilöstö koostuu reilusta 470 eri alojen osaajasta. Valtaosalla on prosessi-, kone-, sähkö- tai automaatiotekninen pohjakoulutus. Reaktori- ja säteilyfysiikan sekä kemian erityisosaamista tarvitaan ydinvoimalaitoksen asiantuntijatehtävissä. Noin 100 eri alojen opiskelijaa toimii lisäksi voimalaitoksella vuosittain harjoittelijatehtävissä. Tehtävät voimalaitoksella jakautuvat käyttöön ja valvontaan, ylläpito- ja korjaustoimintaan sekä näitä tukeviin teknisiin ja hallinnollisiin tehtäviin. Käyttöhenkilöstö ja palokunta tekevät jatkuvaa vuorotyötä, muu henkilöstö on normaalissa päivätyössä. Henkilöstön osaaminen varmistetaan ja sitä ylläpidetään laajalla ja monipuolisella eri tehtäviin kohdistetulla koulutuksella. Kaikille voimalaitoksen palvelukseen tuleville laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma, jossa määritellään lisäkoulutus ammatillisen pätevyyden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Uudet henkilöt perehtyvät voimalaitoksen toimintaan ja yleisiin menettelyihin, jota seuraa tehtäväkohtainen koulutus. Useimmiten koulutuksessa on mukana kokenut, vanhempi ydinvoimaosaaja, millä varmennetaan ns. hiljaisen tiedon siirto. Kattava koulutusjärjestelmä Laajin tehtäväkohtainen koulutus on voimalaitoksen käytöstä vastaavilla vuoropäälliköillä ja valvomo-ohjaajilla, joiden koulutus tehtäväänsä kestää neljä vuotta. Koulutus koostuu perinteisestä luokkahuoneopetuksesta, työharjoittelusta kokeneen henkilön opastuksella sekä simulaattorikoulutuksesta. Säteilyturvakeskus antaa valvomo-ohjaajille ja vuoropäälliköille luvan toimia voimalaitoksen ohjaajina vasta hyväksyttyjen tenttien jälkeen. Heidän pätevyyttään arvioidaan jatkossakin määrävälein Säteilyturvakeskuksen valvomilla suullisilla lisenssitenteillä sekä koulutussimulaattorilla tehtävillä työtaitoa mittaavilla näyttökokeilla. Myös ulkopuolista työvoimaa tarvitaan Hästholmenin voimalaitossaarella työskentelee vakinaisesti Fortumin henkilöstön lisäksi muiden yritysten palveluksessa reilut 100 henkilöä, jotka tekevät pääasiassa siivous-, kiinteistönhuolto- ja suunnittelutöitä. Vuosihuoltojen aikana ulkopuolisen henkilöstön määrä nousee lähes tuhanteen. Ulkopuolinen henkilöstö perehdytetään töihinsä tulokoulutuksella ja ammattikohtaisella perehdytyskoulutuksella. Kaikilta voimalaitoksella työskenteleviltä vaaditaan voimassa oleva työturvallisuuskortti

9 Katse pitkälle tulevaisuuteen Pitkän tähtäimen suunnittelu on yksi Loviisan voimalaitoksen tärkeimmistä strategisista toiminnoista, joiden tavoitteena on varmistaa laitosyksiköille vähintään 50 vuoden käyttöikä. Toiminnalla kohdennetaan teknistaloudellisia toimenpiteitä ja resursseja suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä sekä edistetään kokonaisvaltaista, tasapainoista ja ennakoivaa toimintakulttuuria. Pitkän tähtäimen investointisuunnitelma sisältää satakunta muutos-, perusparannus- ja uudistushanketta, joiden toteutus suunnitellaan tarkasti kolme neljä vuotta eteenpäin ja karkeammalla tasolla aina laitoksen suunnitellun käyttöiän loppuun saakka. Yksittäisenä vuonna valmistuu hanketta. Strategisen pitkäntähtäimen suunnittelun tuloksena aloitettiin vuonna 2005 maailmanlaajuisestikin mittava automaatiojärjestelmien ajanmukaistamishanke. Se kattaa Loviisa 1:n ja Loviisa 2:n automaatiojärjestelmät mukaan lukien valvomot ja koulutussimulaattorin. Uudistusprojekti kestää vuoteen Automaatiouudistuksen tavoitteena on uusia voimalaitoksen automaatiojärjestelmät analogisista digitaalisiin neljässä vaiheessa kymmenen vuoden aikana. Uudet automaatiojärjestelmät toimittaa ranskalais-saksalainen Areva-Siemens konsortio. Järjestelmät asennetaan ja käyttöönotetaan vuosihuolloissa, millä varmistetaan voimalaitoksen käytettävyys koko uudistuksen ajan. Projekti rakennuttikin ensimmäiseksi uudet automaatiorakennukset, joihin järjestelmiä on mahdollista esiasentaa vanhojen järjestelmien ollessa edelleen käytössä. Pitkäntähtäimen suunnitteluun perustuvien perusparannus- ja uudishankkeiden myötä Loviisan voimalaitos kykenee täyttämään uusimmatkin turvallisuusvaatimukset ja tuottamaan sähköä suomalaisille vielä pitkälle tulevaisuuteen

10 Energiaa vastuullisesti Fortum on ensiluokkaisia sähkö- ja lämpöpalveluita tarjoava energiayhtiö. Olemme sitä mieltä, että asiakkaillamme on oikeus saada aina laadukasta energiaa, jonka toimitusvarmuus on huippuluokkaa. Ydinliiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Henkilöstöä on noin Pohjoismaissa kuulumme energiayhtiöiden kärkikaartiin ja muualla Itämeren alueella Puolassa, Baltiassa ja Venäjällä kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Teemme työmme vastuullisesti, luontoa kunnioittaen. Suhtaudumme ilmastonmuutokseen vakavasti ja toimimme monin tavoin sen hillitsemiseksi. Loviisan voimalaitos kuuluu sähköä tuottavaan Fortum Generation -liiketoimintayksikköön. Fortum Oyj:n osake noteerataan OMX Nordic Exchange Helsingissä

11 Layout: peak press Paino: Print Mill Fortum Generation Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, Loviisa puh , fax

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Meidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos

Meidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos Meidän ympäristömme 2015 Loviisan voimalaitos Hyvä ja turvallinen tuotantovuosi Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli onnistunut tuotantovuosi 2015. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Pyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Pyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Pyhäjoen teemailta: AES-2006-voimalaitos 16.3.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Ensimmäinen teemailta.5.2012 2 Teemaillan puhuja tänään Minttu Hietamäki Energiatekniikan diplomi-insinööri

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo

Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus Pyhäjoen monitoimitalo Fennovoima Oy:n hakemus vuoden 2010 periaatepäätöksen täydentämiseksi Julkinen kuulemistilaisuus 24.4.2014 Pyhäjoen monitoimitalo Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Kaavio uuden ydinvoimalaitosyksikön

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Meidän. ympäristömme. Jätevedet. Henkilöstön säteilyturvallisuus. Loviisan voimalaitos

Meidän. ympäristömme. Jätevedet. Henkilöstön säteilyturvallisuus. Loviisan voimalaitos Jätevedet Laitosalueen biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle johdettiin noin 20 546 m3 talousjätevesiä. Talousjätevesien kuormitusrajoiksi on lupaehdoissa määritelty BHK7-kuormitukselle alle 5

Lisätiedot

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA

FENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta

Lisätiedot

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta.

Hakemus. Voima Oy:n 15 päivänä marraskuuta 2000 valtioneuvostolle jättämä periaatepäätöshakemus uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Valtioneuvoston periaatepäätös 17 päivänä tammikuuta 2002 Posiva Oy:n hakemukseen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamisesta hakemuksen ratkaisemattomalta osalta,

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus

Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 9 Tuotanto ja liikevaihto 9 Olkiluodon ydinvoimalaitos 10 OL1-

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kemijärven lämpö ja vesi Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kotimaisilla polttoaineilla. Kattavat palvelut asiantuntemuksella Kemijärven lämpö ja vesi Oy aloitti toimintansa

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset

Taloudellisen vastuun tavoitteet ja tulokset KESKEISIÄ TAVOITTEITA JA TULOKSIA 07.10.2016 Esittelemme tällä sivulla keskeisiä taloudellisen vastuun, sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun tavoitteita ja tuloksia. Lisää vastuullisuustyömme tuloksia

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä

Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä Ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteenveto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä 1 Hanke ja sen perustelut Kuva 1. Itämeren alueen maat sekä Rauman ja Olkiluodon

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 15.6.2011 A7-0214/129. Tarkistus. Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 15.6.2011 A7-0214/129. Tarkistus. Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta 15.6.2011 A7-0214/129 129 Fiona Hall ALDE-ryhmän puolesta 4 artikla 3 kohta (3) Radioaktiivinen jäte on loppusijoitettava siinä jäsenvaltiossa, jossa se on syntynyt, paitsi jos jäsenvaltioiden kesken on

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA

LAUSUNTO 1 (6) FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA LAUSUNTO 1 (6) Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 HELSINKI 7131/815/2008, TEM, 31.1.2007 FENNOVOIMA OY:N YDINVOIMALAITOSHANKKEEN YVA-OHJELMA Säteilyturvakeskus (STUK) esittää, työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016

Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) 21.12.2015 5/0007/2016 Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (8) Säteilyturvakeskuksen määräys uraanin tai toriumin tuottamiseksi harjoitettavan kaivostoiminnan ja malminrikastustoiminnan turvallisuudesta, perustelumuistio Yleiset

Lisätiedot

Työntekijöiden säteilyannokset

Työntekijöiden säteilyannokset Työntekijöiden säteilyannokset Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä 10. 11.12.2015 Säätytalo, Helsinki Maaret Lehtinen Säteilyturvakeskus Altistus terveydenhuollossa maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS

POSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle.

ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT. Vettä ja lämpöä turvallista asumista. laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. ERISTETYT PUTKISTOJÄRJESTELMÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista laadukkaita LVI-ratkaisuja rakentajalle ja remontoijalle. Uponor neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta

Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Voimalaitosten todentaminen alkuperätakuujärjestelmässä ja jäännösjakauman laskenta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Outi Vilén Laskentatoimen asiantuntija Helsinki Congress Paasitorni 3.12.2013 Sisältö

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta

Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta Energiamarkkinaviraston infotilaisuus todentajille Ajankohtaista tuotantotukitodentamisesta 15.12.2011 Energiamarkkinavirasto Tuotantotuki Tekninen asiantuntija Maiju Seppälä Tekninen asiantuntija Mari

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Porvoon jalostamon ympäristötulos

Porvoon jalostamon ympäristötulos Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager

Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Hanhikivi 1 hankkeen osaamistarpeet 21.1.2014 Fennovoima Oy Mikko Merikari, HRD Manager Fennovoima rakentaa ydinvoilaitoksen Pyhäjoelle 2 Hankkeen tavoiteaikataulu Valmistelu Kehitys Rakentaminen Käyttöönotto

Lisätiedot

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet

STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet STUKin uudet päätökset ja ST ohjeet Sädehoitofyysikoiden 33. neuvottelupäivät, Säätytalo 9. 10.6.2016 Tarkastaja Sampsa Kaijaluoto Uudet ST ohjeet ja päätökset Numero Aihe Julkaisupäivä ST 1.8 Säteilyn

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus

Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Fennovoima Oy:n loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ja luvitus Teollisuusneuvos Herkko Plit Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Fennovoiman loppusijoitushanke PAP vuodelta

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio

PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA 8.12.2011 ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio Aho Marjut TVO ALANSA EDELLÄKÄVIJÄ Yli 30 vuotta luotettavaa suomalaista sähköntuotantoa, vuosituotanto

Lisätiedot

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy

Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin. Päivitys 2008 7.7.2010 Motiva Oy Katsaus energian ominaiskulutuksiin ja niitä selittäviin tekijöihin Päivitys 28 7.7.21 Motiva Oy Energian kokonaiskulutuksen intensiteetti,35,3 kgoe/euro (2 hinnoin),25,2,15,1,5, Energian kokonaiskulutus/bkt

Lisätiedot

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla

HW 3600. - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 HW 3600 - roudansulatusta uudella tasolla HW 3600 - liikkuva lämmöntuottaja ympärivuotiseen käyttöön Liikkuva lämmöntuottaja > 100 0 C Tällä liikkuvalla lämmöntuottajalla voit toimittaa 100 0 C

Lisätiedot

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin

GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin YLEISTIETOJA GHG-Control: Kasvihuonekaasupäästöjen mittauksella laskentaa tarkempiin tuloksiin Ainutlaatuinen in-situ-ratkaisu kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan Suora mittaus laskennan sijaan: Säästä

Lisätiedot

Arviointikortti 1: Pölykenttä

Arviointikortti 1: Pölykenttä Arviointikortti 1: Pölykenttä Minne ratkaisut kohdistuvat? Tämä kortti auttaa arvioimaan yhdessä kehitettyjen ratkaisujen vaikutusta työntekijöiden jauhopölyaltistumiseen. Jauhopölyn torjunta tehostuu,

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä?

Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus koskee toiminnan aloittamista toiminnan olennaista muuttamista muuta, mitä? 1 (5) HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Maintpartner-konserni

Maintpartner-konserni Maintpartner-konserni Yritysesittely Huhtikuu 2016 100 % teollisuuden kunnossapitoa Itämeren alueella Avainluvut 2015 Liikevaihto 170 M, EBITDA 4,4 M Henkilöstön määrä 1600 Omistuspohja Pääomasijoittaja

Lisätiedot

Mediam Helsinki DC Palvelinkeskuspalvelut turvallisesta suomalaisesta palvelinkeskuksesta

Mediam Helsinki DC Palvelinkeskuspalvelut turvallisesta suomalaisesta palvelinkeskuksesta Mediam Helsinki DC Palvelinkeskuspalvelut turvallisesta suomalaisesta palvelinkeskuksesta Keskeinen sijainti Helsingissä Korkeaa energiatehokkuutta, turvallisuutta ja hallittavuutta Kansainvälisten standardien

Lisätiedot

Ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 4/2010. Erja Kainulainen (toim.) STUK-B 127 / MAALISKUU 2011

Ydinturvallisuus. Neljännesvuosiraportti 4/2010. Erja Kainulainen (toim.) STUK-B 127 / MAALISKUU 2011 / MAALISKUU 2011 B Ydinturvallisuus Neljännesvuosiraportti 4/2010 Erja Kainulainen (toim.) Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority / MAALISKUU 2010 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

10. Säteilyturvakeskus

10. Säteilyturvakeskus 10. Säteilyturvakeskus S e l v i t y s o s a : Säteilyturvakeskuksen toiminta-ajatuksena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. Toimintaympäristön

Lisätiedot