Loviisan voimalaitos

Transkriptio

1 Loviisan voimalaitos

2 turvallista ja Hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä Loviisan voimalaitos on ollut käytössä yli 30 vuotta ilman vakavia turvallisuuteen vaikuttavia häiriöitä. Käytettävyydeltään se on yksi maailman parhaista ydinvoimalaitoksista. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos on tuottanut hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä jo yli kolmekymmentä vuotta. Sähkön tuotanto jatkuu Hästholmenilla pitkälle tulevaisuuteen, sillä valtioneuvoston vuonna 2007 myöntämät käyttöluvat ovat voimassa ykkösyksiköllä (Loviisa 1) vuoteen 2027 ja kakkosyksiköllä (Loviisa 2) vuoteen 2030 saakka. Hästholmenin saarella sijaitseva Loviisan voimalaitos on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Se koostuu kahdesta painevesireaktorityyppisestä yksiköstä, joista Loviisa 1 aloitti tuotantonsa vuonna 1977 ja Loviisa 2 vuonna Loviisan voimalaitoksen noin kymmenen vuotta kestänyt rakentaminen oli suuri kansainvälinen hanke, jossa itä ja länsi toimivat ensimmäistä kertaa yhteistyössä ydintekniikan alalla. Valmistuttuaan voimalaitos täytti sen aikaiset kehittyneimmätkin länsimaiset turvallisuusvaatimukset. Käytettävyys ja turvallisuus Vuosien varrella voimalaitoksen turvallisuutta ja käytettävyyttä on parannettu mittavilla uudistushankkeilla ja tänä päivänä yksiköt täyttävät uusimmatkin turvallisuusvaatimukset. Käytön tehokkuutta ja toimintavarmuutta kuvaavat tunnusluvut, käyttökertoimet, ovat olleet koko kolmenkymmenen vuoden ajan maailman kärkitasoa. Loviisan voimalaitoksen korkeaa turvallisuustasoa kuvastavat myös kansainvälisellä 7-portaisella ydintapahtuma-asteikolla (INES) raportoitavat käyttötapahtumat. Niitä on koko laitosyksiköiden käyttöiän aikana ollut vain vähän, eikä yhtään yli 2-tason tapahtumaa. Ydinsähkö on hiilidioksidipäästötöntä Voimalaitoksen vuosituotanto on noin 8 terawattituntia, joka vastaa sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta ja kattaa kymmenesosan Suomen sähkönkulutuksesta. Loviisan voimalaitoksella tuotetun sähkön ansiosta vältetään vuosittain 6 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt ilmakehään. Euroopan unionin alueella toimivilla ydinvoimalaitoksilla tehdään 1/3 EU:n alueella käytettävästä sähköstä. Jos se tuotettaisiin fossiilisilla polttoaineilla, hiilidioksidipäästöt lisääntyisivät unionin alueella olevien autojen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen verran. Loviisan voimalaitoksen käytettävyys on kolmenkymmenen käyttövuoden aikana ollut huippuluokkaa maailmanlaajuisestikin verrattuna. Tänä aikana voimalaitoksella ei ole sattunut ydinturvallisuuteen liittyviä onnettomuuksia eikä päästöjä ympäristöön. käyttökerroin % Loviisan voimalaitos Painevesireaktorilaitokset (PWR) Kiehutusvesireaktorilaitokset (BWR)

3 Näin syntyy sähkö Ydinvoimalaitoksen erottaa tavanomaisesta höyryvoimalaitoksesta tapa, jolla se tuottaa lämpöä. Höyrykattilan sijaan Loviisan molemmissa yksiköissä on painevesireaktori ja höyrystimet. Polttoaineena lämmöntuotannossa käytetään uraania. Ydinreaktori tuottaa lämpöä, kun polttoainenipuissa olevat uraaniytimet halkeavat neutronin osuessa niihin. Halkeamisen yhteydessä syntyy uusia vapaita neutroneja, jotka halkaisevat lisää uraaniytimiä ja näin saadaan aikaan jatkuvasti lämpöä kehittävä ketjureaktio. Syntyvä lämpö kuumentaa reaktorin jäähdytysveden noin 300-asteiseksi. Painevesireaktorissa vallitsevan korkean paineen (123 bar) takia vesi ei kuitenkaan kiehu. Primääripiiri 300-asteista vettä kierrätetään pääkiertopumpuilla höyrystimiin ja takaisin reaktoriin. Näitä rinnakkain toimivia pääkiertopiirejä on yhteensä kuusi laitosyksikköä kohden. Yhdessä ne muodostavat reaktorin primääripiirin. Sekundääripiiri Höyrystimissä primääripiirin vesi kuumentaa erillisen sekundääripiirin vettä. Vesi alkaa kiehua, koska sekundääripiirissä paine (44 bar) on huomattavasti primääripiirin painetta alhaisempi. Syntynyt höyry johdetaan turbiineille. Turbiini puolestaan pyörittää generaattoria, joka muuttaa turbiinissa syntyneen liike-energian sähköksi. Sähkö siirretään päämuuntajan kautta 400 kilovoltin jännitteellä valtakunnan sähköverkkoon. Merivesipiiri Kolmannen erillisen piirin muodostaa merivesipiiri. Turbiinin jälkeen matalapaineinen höyry johdetaan lauhduttimiin. Siellä höyry lauhdutetaan kylmän meriveden avulla takaisin vedeksi, joka pumpataan esilämmittimien kautta takaisin höyrystimiin. Molempien yksiköiden toimiessa höyryn jäähdyttämiseen tarvitaan 40 kuutiometriä merivettä sekunnissa. Jäähdytykseen käytetty vesi johdetaan takaisin mereen noin kymmenen astetta lämmenneenä ja laadultaan muuttumattomana. Reilu kolmasosa (34,5%) reaktorissa syntyvästä lämmöstä saadaan muutetuksi sähköksi. Loppu siirtyy lauhduttimissa jäähdytysveteen ja sitä kautta mereen, samaan tapaan kuin muissakin sähköä tuottavissa lauhdevoimalaitoksissa. REAKTORI HÖYRYSTIN TURBIINI GENERAATTORI LAUHDUTIN VOIMAJOHDOT Primääripiiri Sekundääripiiri Merivesipiiri 4 5

4 Säteilyturvallisuudesta pidetään huolta Loviisan voimalaitoksella pidetään huoli siitä, että niin lähiseudun asukkaille kuin henkilökunnallekin aiheutuvat säteilyannokset pysyvät vähäisinä. Ydinvoimalaitoksen käytöstä ympäristön asukkaille koituva vuotuinen säteilyannos on niin pieni, ettei sitä pystytä millään mittarilla toteamaan. Laskennallisesti arvioituna se on suuruusluokaltaan enimmillään tuhannesosa luonnon lähteistä aiheutuvasta annoksesta. Ydinvoimalaitoksen käytön aikana syntyy radioaktiivisia aineita uraaniytimien halkeamisreaktioissa sekä materiaalien aktivoituessa reaktorisydämen neutronisäteilyssä. Pääosa aktiivisuudesta on polttoaineen suojakuoren sisällä. Ne järjestelmät, jotka sisältävät tai voivat sisältää radioaktiivisia aineita, sijaitsevat valvonta-alueen sisäpuolella ja ovat tarkasti valvottuja. Valvonta-alue on rajattu, eikä sieltä saa tuoda mitään ulos ilman huolellisia mittauksia. Valvonta-alueen huonetilat on luokiteltu säteilyolosuhteidensa mukaisesti eri luokkiin. Valtaosassa huonetiloista säteilytaso ei juuri poikkea luonnon taustasäteilystä. Korkeamman säteilytason huonetilat ovat lukittuja tai luoksepääsemättömiksi tehtyjä tiloja, joten säteilyannoksetkin jäävät hyvin vähäisiksi. Jokaisen valvonta-alueella työskentelevän säteilyannoksia mitataan henkilökohtaisella säteilyannosmittarilla. Noin 90 prosenttia säteilyannoksista kertyy vuosihuoltojen aikana, jolloin laitoskomponentteja tarkastetaan, huolletaan ja korjataan. Loviisan voimalaitoksella on määrätietoisesti ja onnistuneesti kehitetty sekä säteilysuojelutoimenpiteitä että valvontaalueen töiden suunnittelua. Kehitystyön päämääränä on ollut säteilyannosten pitäminen mahdollisimman alhaisina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana henkilöstön saamat säteilyannokset ovatkin selvästi laskeneet. Henkilöstön säteilyannoskertymien kehitys vuosina Kollektiivinen vuosiannos [mansv/laitos] 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, ,5 1,2 0,9 0,6 0,3 0,0 Neljän vuoden liukuva keskiarvo [mansv/a] LO1 LO2 4 vuoden liukuva keskiarvo 6 7

5 Ympäristö vaikutukset vähäisiä Loviisan voimalaitoksen tärkeimpiä tavoitteita on pystyä toimimaan mahdollisimman vähäisillä ympäristövaikutuksilla. Päästöt ympäristöön ovat aina olleet merkittävästi alle viranomaisten asettamien enimmäisrajojen. Loviisan voimalaitoksen merkitys puhtaan energian tuottajana on ympäristön kannalta vuosien varrella entisestään korostunut. Voimalaitoksella on käytössä ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sitä toteutetaan jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen sekä omassa että voimalaitoksella työskentelevien ulkopuolisten yritysten toiminnassa. Ympäristön kannalta merkittävimpien tekijöiden: mereen johdettavan jäähdytysveden lämpömäärän sekä päästöjen ja jätteiden määrän edelleen vähentämiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä. Voimalaitoksen toiminnasta syntyvä jäte kuuluu joko tavanomaisen (ei-radioaktiivisen) tai radioaktiivisen jätehuollon piiriin. Tavanomaista jätettä syntyy esimerkiksi tavaroiden kuljetuksessa, laitteiden ja rakennusten korjauksissa, toimistotöissä ja ruuanlaitossa. Nämä lajitellaan muun muassa energiajätteeseen, paperiin, metalleihin ja ongelmajätteisiin. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon jätteestä hyötykäyttöön. Radioaktiivinen jäte jaetaan syntytapansa ja alkuperäisen käyttötarkoituksensa perusteella matala-aktiivisen, keskiaktiivisen ja korkea-aktiivisen jätteen luokkiin. Matala- ja keskiaktiiviset jätteet loppusijoitetaan Loviisan Hästholmenin kallioperään louhittuun jäteluolaan 110 metrin syvyyteen. Vuonna 1997 käyttöönotetussa loppusijoitusluolassa on omat tilansa erityyppisille jätteille. Matala-aktiivinen jäte Valtaosa voimalaitoksella syntyvästä radioaktiivisesta jätteestä on matala-aktiivista. Se koostuu pääasiassa tavanomaisesta huoltojätteestä, kuten eristemateriaalista, vanhoista työvaatteista, koneen osista, muovista ja öljystä. Keskiaktiivinen jäte Keskiaktiivinen jäte on nestemäistä ja se koostuu prosessiveden puhdistusjärjestelmien ioninvaihtomassoista sekä viemärivesien puhdistuksessa syntyneestä haihdutusjätteestä. Keskiaktiivinen jäte kiinteytetään sementin avulla loppusijoitusta varten. Kiinteytys tapahtuu voimalaitosalueelle vuonna 2007 valmistuneessa kiinteytyslaitoksessa. Korkea-aktiivinen jäte Korkea-aktiivinen jäte on reaktorissa ollutta käytettyä polttoainetta. Sitä säilytetään voimalaitoksella käytetyn polttoaineen varaston vesialtaissa. Tämän välivarastoinnin jälkeen polttoaine siirretään kapseloituna kallioperään. Se on todettu useissa tutkimuksissa ja selvityksissä turvalliseksi ratkaisuksi. Käytetty polttoaine on loppusijoitettava Suomeen ydinenergialain mukaisesti. Loppusijoituksesta huolehtii Fortumin ja Teollisuuden Voiman omistama Posiva Oy. Loppusijoitustilan ja siihen liittyvän kapselointilaitoksen odotetaan olevan käyttövalmiita vuonna Loviisan polttoaineen kanssa samoihin tiloihin Eurajoelle sijoitetaan myös Teollisuuden Voiman Olkiluodon voimalaitosyksiköiden käytetty polttoaine. 8 9

6 Turvallisuuteen sitouduttu vahvasti Sähkön tuottaminen ydinvoimalla on yksi maailman perusteellisimmin tutkituista ja 10 varmistetuista prosesseista. Fortumin Loviisan voimalaitoksen turvallisuus ja hyvät käyttökertoimet perustuvat laitteiden ja toimintojen erittäin korkeaan luotettavuustasoon. Turvallisuuden ja turvallisuuskulttuurin parantamiseksi tehdään jatkuvaa kehitystyötä Kaiken varalta rakennetuissa turvallisuusjärjestelmissä korostuvat monivaiheinen eristäminen, toisiaan varmistavat rinnakkaistoiminnot sekä korkea laatu. Usealla peräkkäisellä rakenteellisella esteellä ehkäistään polttoaineeseen muodostuneiden radioaktiivisten aineiden vapautuminen ympäristöön myös vakavimmissa kuviteltavissa olevissa onnettomuustilanteissa. Järjestelmällisillä vuosihuolloilla sekä perusparannus- ja uudishankkeilla varmistetaan, että laitteistot pysyvät ajan vaatimusten mukaisella tasolla. Laitteiden vanheneminen ja kansainvälisten turvallisuusvaatimusten tiukentuminen ovat kasvattaneet perusparannusten määrää huomattavasti. Esimerkiksi vuosina toteutetussa mittavassa turvallisuusprojektissa tehtiin lukuisia vaativia muutostöitä mahdollisen vakavan reaktorionnettomuuden varalta. Suomessa ydinvoiman tuotanto on luvanvaraista ja käyttöluvan myöntämisestä päättää valtioneuvosto. Kaikki tuotantoon liittyvät järjestelmät ja käytännöt ovat viranomaisten valvomia ja hyväksymiä. Ydinenergian turvallisuutta valvova viranomainen on Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK) Terveenä töistä kotiin Loviisan voimalaitoksella on sitouduttu vahvasti henkilöturvallisuuden parantamiseen. Tarkoituksena on ihmisten turvallisuuden varmistaminen niin, että jokainen voi lähteä terveenä töistä kotiin. Niin omaa kuin ulkopuolistakin henkilöstöä koulutetaan ja kehitysehdotuksia kerätään entistä turvallisemman työympäristön luomiseksi. Vuonna 2007 Loviisan voimalaitos sai kansainvälisen OHSAS työterveysja työturvallisuussertifikaatin, joka osoittaa, että voimalaitoksemme hallitsee ennaltaehkäisevästi työntekijöiden työturvallisuuden. Tavoitteena on olla työpaikka, josta muut ottavat mallia. Turvallisuusjärjestelmät 1. Terässuojakuori 2. Suojakuoren ulkopuolinen ruiskutusjärjestelmä 3. Ilmansuodattimet 4. Varahätäsyöttövesipumppaamo 5. Uraanisydän 6. Hätäjäähdytyspumput 7. Hätälisävesipumput 8. Hätäsyöttövesipumput 9. Sähköyhteys vesivoimalaitokselta 10. Varasähködieselgeneraattorit 11. Sprinklerputkisto 12. Vedynpolttajat ja rekombinaattorit 13. Jäälauhduttimet 14. Painehätävesisäiliöt 10 11

7 Vuosihuolto on tiukka työrupeama Vuosittain Loviisan voimalaitoksen molemmilla yksiköillä on huoltoseisokki eli vuosihuolto, joka kestää jaksotuksesta riippuen vuorokautta. Huollon aikana vaihdetaan noin kolmannes reaktorin polttoaineesta sekä tehdään tarvittavat tarkastus-, huolto- ja muutostyöt. Laadukkaasti tehdyillä vuosihuoltotöillä varmistetaan luotettava ja turvallinen toiminta tuleville käyttöjaksoille sekä pidennetään laitoksen teknistä käyttöikää. Joka neljäs vuosi on pidempi vuosihuolto, jolloin normaalien kunnostustöiden lisäksi tehdään laajemmat tarkastus- ja perusparannustyöt. Vuosihuoltojaksotuksen pisin huolto (42 vrk) on joka kahdeksas vuosi. Silloin kone-, automaatio- ja sähköjärjestelmät tarkastetaan ja huolletaan laajimmin ja perusteellisimmin. Vuosihuollot ovat tiivistahtisia ja tarkasti suunniteltuja työrupeamia, joiden aikana henkilömäärä voimalaitoksella kasvaa merkittävästi. Mukana on oman väen lisäksi ulkopuolista ammattilaista noin sadasta eri yrityksestä

8 Loviisan voimalaitoksen oma koulutussimulaattori mahdollistaa häiriötilanteiden turvallisen harjoittelun todellisia olosuhteita vastaavassa ympäristössä. Vuoropäälliköt ja valvomo-ohjaajat harjoittelevat simulaattorilla kahdeksan päivää vuodessa. Osaava henkilöstö Loviisan voimalaitoksen henkilöstö koostuu reilusta 470 eri alojen osaajasta. Valtaosalla on prosessi-, kone-, sähkö- tai automaatiotekninen pohjakoulutus. Reaktori- ja säteilyfysiikan sekä kemian erityisosaamista tarvitaan ydinvoimalaitoksen asiantuntijatehtävissä. Noin 100 eri alojen opiskelijaa toimii lisäksi voimalaitoksella vuosittain harjoittelijatehtävissä. Tehtävät voimalaitoksella jakautuvat käyttöön ja valvontaan, ylläpito- ja korjaustoimintaan sekä näitä tukeviin teknisiin ja hallinnollisiin tehtäviin. Käyttöhenkilöstö ja palokunta tekevät jatkuvaa vuorotyötä, muu henkilöstö on normaalissa päivätyössä. Henkilöstön osaaminen varmistetaan ja sitä ylläpidetään laajalla ja monipuolisella eri tehtäviin kohdistetulla koulutuksella. Kaikille voimalaitoksen palvelukseen tuleville laaditaan henkilökohtainen koulutussuunnitelma, jossa määritellään lisäkoulutus ammatillisen pätevyyden varmistamiseksi ja kehittämiseksi. Uudet henkilöt perehtyvät voimalaitoksen toimintaan ja yleisiin menettelyihin, jota seuraa tehtäväkohtainen koulutus. Useimmiten koulutuksessa on mukana kokenut, vanhempi ydinvoimaosaaja, millä varmennetaan ns. hiljaisen tiedon siirto. Kattava koulutusjärjestelmä Laajin tehtäväkohtainen koulutus on voimalaitoksen käytöstä vastaavilla vuoropäälliköillä ja valvomo-ohjaajilla, joiden koulutus tehtäväänsä kestää neljä vuotta. Koulutus koostuu perinteisestä luokkahuoneopetuksesta, työharjoittelusta kokeneen henkilön opastuksella sekä simulaattorikoulutuksesta. Säteilyturvakeskus antaa valvomo-ohjaajille ja vuoropäälliköille luvan toimia voimalaitoksen ohjaajina vasta hyväksyttyjen tenttien jälkeen. Heidän pätevyyttään arvioidaan jatkossakin määrävälein Säteilyturvakeskuksen valvomilla suullisilla lisenssitenteillä sekä koulutussimulaattorilla tehtävillä työtaitoa mittaavilla näyttökokeilla. Myös ulkopuolista työvoimaa tarvitaan Hästholmenin voimalaitossaarella työskentelee vakinaisesti Fortumin henkilöstön lisäksi muiden yritysten palveluksessa reilut 100 henkilöä, jotka tekevät pääasiassa siivous-, kiinteistönhuolto- ja suunnittelutöitä. Vuosihuoltojen aikana ulkopuolisen henkilöstön määrä nousee lähes tuhanteen. Ulkopuolinen henkilöstö perehdytetään töihinsä tulokoulutuksella ja ammattikohtaisella perehdytyskoulutuksella. Kaikilta voimalaitoksella työskenteleviltä vaaditaan voimassa oleva työturvallisuuskortti

9 Katse pitkälle tulevaisuuteen Pitkän tähtäimen suunnittelu on yksi Loviisan voimalaitoksen tärkeimmistä strategisista toiminnoista, joiden tavoitteena on varmistaa laitosyksiköille vähintään 50 vuoden käyttöikä. Toiminnalla kohdennetaan teknistaloudellisia toimenpiteitä ja resursseja suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä sekä edistetään kokonaisvaltaista, tasapainoista ja ennakoivaa toimintakulttuuria. Pitkän tähtäimen investointisuunnitelma sisältää satakunta muutos-, perusparannus- ja uudistushanketta, joiden toteutus suunnitellaan tarkasti kolme neljä vuotta eteenpäin ja karkeammalla tasolla aina laitoksen suunnitellun käyttöiän loppuun saakka. Yksittäisenä vuonna valmistuu hanketta. Strategisen pitkäntähtäimen suunnittelun tuloksena aloitettiin vuonna 2005 maailmanlaajuisestikin mittava automaatiojärjestelmien ajanmukaistamishanke. Se kattaa Loviisa 1:n ja Loviisa 2:n automaatiojärjestelmät mukaan lukien valvomot ja koulutussimulaattorin. Uudistusprojekti kestää vuoteen Automaatiouudistuksen tavoitteena on uusia voimalaitoksen automaatiojärjestelmät analogisista digitaalisiin neljässä vaiheessa kymmenen vuoden aikana. Uudet automaatiojärjestelmät toimittaa ranskalais-saksalainen Areva-Siemens konsortio. Järjestelmät asennetaan ja käyttöönotetaan vuosihuolloissa, millä varmistetaan voimalaitoksen käytettävyys koko uudistuksen ajan. Projekti rakennuttikin ensimmäiseksi uudet automaatiorakennukset, joihin järjestelmiä on mahdollista esiasentaa vanhojen järjestelmien ollessa edelleen käytössä. Pitkäntähtäimen suunnitteluun perustuvien perusparannus- ja uudishankkeiden myötä Loviisan voimalaitos kykenee täyttämään uusimmatkin turvallisuusvaatimukset ja tuottamaan sähköä suomalaisille vielä pitkälle tulevaisuuteen

10 Energiaa vastuullisesti Fortum on ensiluokkaisia sähkö- ja lämpöpalveluita tarjoava energiayhtiö. Olemme sitä mieltä, että asiakkaillamme on oikeus saada aina laadukasta energiaa, jonka toimitusvarmuus on huippuluokkaa. Ydinliiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä voimalaitosten käyttö ja kunnossapito. Henkilöstöä on noin Pohjoismaissa kuulumme energiayhtiöiden kärkikaartiin ja muualla Itämeren alueella Puolassa, Baltiassa ja Venäjällä kehitämme toimintaamme jatkuvasti. Teemme työmme vastuullisesti, luontoa kunnioittaen. Suhtaudumme ilmastonmuutokseen vakavasti ja toimimme monin tavoin sen hillitsemiseksi. Loviisan voimalaitos kuuluu sähköä tuottavaan Fortum Generation -liiketoimintayksikköön. Fortum Oyj:n osake noteerataan OMX Nordic Exchange Helsingissä

11 Layout: peak press Paino: Print Mill Fortum Generation Loviisan voimalaitos Atomitie 700, PL 23, Loviisa puh , fax