Meidän. ympäristömme. Jätevedet. Henkilöstön säteilyturvallisuus. Loviisan voimalaitos

Transkriptio

1 Jätevedet Laitosalueen biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle johdettiin noin m3 talousjätevesiä. Talousjätevesien kuormitusrajoiksi on lupaehdoissa määritelty BHK7-kuormitukselle alle 5 kg/vrk ja fosforikuormitukselle alle 0,1 kg/vrk puolivuosikeskiarvona. Nämä kuormitusrajat alittuivat vuonna Muut jätevedet käsitellään lupapäätösten mukaisesti niin, että merialueelle joutuvien haitallisten aineiden määrät jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Prosessijätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta seurataan tarkkailuohjelman mukaisilla näytteillä. Radioaktiivisia prosessijätevesiä muodostuu primääripiirin ja valvonta-alueen jätevesistä, jotka johdetaan aktiivisuusmittauksen jälkeen joko käsiteltäviksi tai jäähdytysveden mukana mereen. Käsittelymenetelminä käytetään haihdutusta ja ioninvaihtotekniikkaa. Prosessivesien käsittelyssä syntynyt haihdutuskonsentraatti käsitellään edelleen selkeyttämällä ja puhdistamalla. Kun prosessi on valmis, käsitelty haihdutuskonsentraatti lasketaan suunnitellusti mereen muutaman vuoden välein. Viimeksi uloslasku toteutettiin joulukuussa Henkilöstön säteilyturvallisuus Loviisan voimalaitoksella saavutettiin vuonna 2013 laitoshistorian matalin säteilyannoskertymä. Suurin yksittäisen työntekijän saama säteilyannos oli 8,64 msv, joka on 17 prosenttia säteilytyöntekijälle vuosittain sallitusta 50 msv:n annosrajasta. Suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos on 3,2 msv vuodessa. Se aiheutuu muun muassa sisäilman radonista, säteilyn lääketieteellisestä käytöstä ja ulkoisesta taustasäteilystä. Ydinvoimatoimintamme keskeinen tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti ja luotettavasti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä säteilysuojelun, jätteiden käsittelyn ja ydinaineiden valvonnan periaatteita noudattaen. Fortum Power and Heat Oy PL 23 FI Loviisa Työryhmä: Magnus Halin, Laura Hämäläinen, Nina Kuittinen, Heidi Lampén, Anna-Maria Länsimies ja Jari Kuusisto Ydinvoimatoiminnassamme turvallisuuden ja kilpailukyvyn edellytys on oman ydinvoimaosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Ydinvoimatoimintamme tulee perustua hyvään turvallisuuskulttuuriin. Fortum tähtää ydinvoiman hyvään julkisuuskuvaan ja yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. Meidän ympäristömme 2013 Loviisan voimalaitos

2 Hyvä tuotantovuosi 2013 Loviisan voimalaitoksella on takanaan hyvä tuotantovuosi Fortumissa se tarkoittaa turvallisuuden, talouden ja ympäristön kannalta kestävää liiketoimintaa sekä toiminnan jatkuvaa parantamista kaikilla osa-alueilla. Henkilöstön yhteenlaskettu säteilyannos oli laitoshistorian matalin, työtapaturmien lukumäärä väheni edellisvuodesta ja henkilöstön tekemien havaintoilmoitusten määrä ylitti tavoitteet. Laitoksen turvallisuustekninen kunto säilyi hyvänä. Ympäristövaikutusten osalta pysyimme kaikilta osin lupa-ehtojen rajoissa. Samalla tuotanto ja laitteiden käytettävyys pysyivät erittäin korkealla tasolla. Kesällä 2013 suoritettiin melumittaukset ympäristöluvan vaatimusten mukaisesti seitsemässä mittauspisteessä. Melutasojen havaittiin olevan raja-arvojen puitteissa sekä päivä- että yöaikaan. Mittauspisteiden kuuluvimmat äänilähteet löytyivät luonnosta linnunlaulun ja meren kohinan muodossa. Voimalaitokselle johtavan Kirmosundin pengertien vaikutuksia on myös tutkittu ja sen vaikutukset veden fysikaalisiin ominaisuuksiin, kuten lämpötilaan ja suolaisuuteen, rajoittuvat noin 500 metrin etäisyydelle penkereestä. Paikallisesti penger rajoittaa veden vaihtuvuutta, mutta toisaalta voimalaitoksen jäähdytysvesikierto lisää vaihtuvuutta enemmän kuin penger sitä vähentää. Ympäristötapahtumat Vuonna 2013 ei tapahtunut luparaja-ylityksiä eikä muita lupaehtorikkomuksia. Vuotoja raportoitiin yhteensä 6 kappaletta, joista viisi oli alle 100 litran vuotoja. Voimalaitoksella raportoitiin vuonna 2013 yksi yli 100 litran vuoto. Lokakuussa litraa emäksistä kemikaaliliuosta ja mahdollisesti myös väkevää typpihappoliuosta pääsi suunnittelemattomasti mereen säiliön neutraloinnin yhteydessä. Tapahtuman ympäristövaikutukset jäivät vähäisiksi, koska kemikaaliliuos laimeni jäähdytysveden joukossa. Vuodosta ilmoitettiin Tukesiin, Loviisan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (Uudenmaan ELY). Pienemmistä vuodoista yli puolet liittyi kylmäainevuotoihin ilmastointilaitteista. Jäteakkujen kaatumisen seurauksena pieni määrä akkuhappoa päätyi maahan. Palosuojelu imeytti vuodon imeytysaineeseen ja vuoto saatiin korjattua talteen. Vuosihuollon aikana sattuneen vahingon seurauksena voiteluöljyä pääsi sumuna ja pisaroina ilmaan vedynpoistojärjestelmän kautta. Jari Kuusisto Johdon edustaja ympäristöasioissa

3 Ympäristötase 2013 LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖTYÖTÄ HALLITAAN SERTIFIOIDULLA ISO MUKAISELLA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄLLÄ. Prosessijätevesien aiheuttama vuosikuormitus Fosfori, kg/v 14,6 3 Typpi, kg/v Kiintoaine, kg/v Prosessijätevesi määrä m 3 /v Fosfori ja typpi: Vedessä olevia ravinteita, jotka edistävät levien ja kasvien kasvua vesistössä. Kiintoaine: Massa, joka joutuu puhdistetun jäteveden mukana luontoon. Talousjätevesien aiheuttama vuosikuormitus Biologinen hapenkulutus kg/v Kemiallinen hapenkulutus kg/v Fosfori kg/v 3,5 4,2 Typpi kg/v Kiintoaine kg/v Talousjätevesimäärä m3/v Biologinen hapenkulutus BHK7: Mittayksikkö, joka kertoo, kuinka paljon pieneliöt kuluttavat happea kiintoaineen ja orgaanisten (eloperäisten) yhdisteiden hapettamiseen. Päästöt ilmaan Jalokaasut (TBq) 6,5 (1 5,56 Jodi (TBq) 0, (2 0, ) sallittu vuosipäästö TBq (Kr-87 ekvivalentti) 2) sallittu vuosipäästö 0,22 TBq (I-131 ekvivalentti) Päästöt veteen Lämpökuorma mereen (TJ) Tritium (TBq) 15,9 (1 15,1 Muut radioaktiiviset nuklidit (TBq) 0,00119 (2 0, KÄYTTÖKERROIN 92,7% LOVIISA 1 92,2% LOVIISA 2 93,1% 1) sallittu vuosipäästö 150 TBq 2) sallittu vuosipäästö 0,89 TBq LOVIISAN YDINVOIMALAITOS TUOTTI VUONNA ,04 TWH SÄHKÖÄ ILMAN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN OSUUS SUOMEN KOKO SÄHKÖNTUOTANNOSTA 12% SUOMESSA KÄYTETÄÄN SAMA MÄÄRÄ SÄHKÖÄ KOTITALOUKSIEN SÄHKÖLAITTEISIIN, VALAISTUKSEEN JA RUOAN VALMISTUKSEEN Loviisan voimalaitoksen henkilöstön ikäjakauma (vuotta) <25 Loviisan voimalaitoksella käsitellyt jätteet 2013 YHTEENSÄ 659,5 t EI-VALVONTA-ALUEEN MUU KIERRÄTYKSEEN TOIMITETTU JÄTE 146,3 t EI-VALVONTA-ALUEEN VAARALLISET JÄTTEET 81,9 t VALVONNASTA VAPAUTETTU VAARALLINEN JÄTE EI-VALVONTA-ALUEEN KAATOPAIKKAJÄTE 7,0 t 97,2 t VALVONNASTA VAPAUTETTU HUOLTOJÄTE KIERRÄTYKSEEN KAATOPAIKALLE VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KÄSITTELYLAITOKSEEN VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KÄSITTELYLAITOKSEEN 41,0 t KAATOPAIKALLE VALVONTA-ALUEELTA VLJ-LUOLAAN 18,9 t LOPPUSIJOITUKSEEN LOPPUSIJOITETUT HUOLTOJÄTTEET VALVONNASTA VAPAUTETTU METALLIROMU 50,3 t KIERRÄTYKSEEN EI-VALVONTA-ALUEEN METALLIROMU 216,9 t KIERRÄTYKSEEN Työturvallisuus TYÖTAPATURMAT LOVIISAN VOIMALAITOS, OMA HENKILÖKUNTA kpl kpl kpl LOVIISAN VOIMALAITOS, ULKOPUOLINEN HENKILÖKUNTA HAVAINTOILMOITUKSET (kpl) kpl Voimalaitoksella on käytössä havaintoilmoitusmenettely, jolla kerätään tietoa sekä laitoksen käyttöön että turvallisuuteen liittyvistä tapauksista. Havaintoilmoitus tehdään myös "läheltä piti" -tapauksista ja mahdollisesti vaaraa aiheuttavista tapauksista. Henkilömäärä VAKITUISIA TYÖNTEKIJÖITÄ 514 MÄÄRÄAIKAISIA TYÖNTEKIJÖITÄ 17 TEKNINEN TUKI 168 VAKITUISIA URAKOITSIJOITA n. 150 VUOSIHUOLLOISSA n % 15% MIEHIÄ NAISIA

4 Ei-valvonta-alueen jätehuolto Konventionaalisen jätehuollon tavoitteena on ehkäistä jätteen syntymistä ja vähentää kaatopaikkajätteen määrää tehokkaalla lajittelulla. Vuonna 2013 ei-valvonta-alueen jätteistä hyötykäyttöön päätyi 67 %. Kaatopaikkajätteen määrä oli 18 %. Loppu koostui vaarallisista Valvonta-alueen jätteet Valvonta-alueella syntyvät jätteet lajitellaan kolmeen osaan: matala-aktiiviset jätteet (huoltojätteet), keskiaktiiviset jätteet (nestemäinen jäte) ja korkea-aktiivinen jäte (käytetty polttoaine). Kaikki nämä jätteet käsitellään radioaktiivisina. jätteistä (ent. ongelmajäte), jotka vietiin voimalaitokselta vaarallisten jätteiden käsittelylaitokselle. Ei-valvonta-alueen jätehuollossa keskityttiin erityisesti turbiinisalin jätehuollon parantamiseen. Jäteastioiden määrää vähennettiin ja muoviset astiat vaihdettiin peltisiin palokuorman rajoittamiseksi. Samalla uusien astioiden merkintöjä selkiytettiin. Huoltojätteeksi luokitellaan laitoksen huoltotöissä syntyvä jäte, kuten käytetyt suojavarusteet, muovit, käytöstä poistetut komponentit, jne. Jätteiden ominaisaktiivisuuden ylittäessä viranomaisten määrittämän aktiivisuusrajan ne loppusijoitetaan voimalaitosalueella sijaitsevaan voimalaitosjätteiden loppusijoitustilaan eli VLJ-luolaan. Vuonna 2013 valvonta-alueella syntyi jätettä 513 tynnyriä, joista 188 päätyi loppusijoitukseen ja 325 vapautettiin valvonnasta tavanomaisen jätteen kaatopaikalle tai kierrätykseen. Keskiaktiivisia nestemäisiä jätteitä syntyy aktiivisuutta sisältävien prosessi- ja viemärivesien käsittelyssä. Käsittelymenetelmiä ovat haihdutus ja ioninvaihtotekniikka. Vuonna 2013 ioninvaihtohartseja kertyi 15,5 m 3 ja haihdutusjätettä 44,4 m 3. Osa haihdutusjätteestä voidaan myöhemmin puhdistaa vielä Cs-erotustekniikalla ja johtaa jäähdytysveden mukana mereen. Jäljelle jäävä osa haihdutusjätteestä sekä käytetyt ioninvaihtohartsit tullaan kiinteyttämään ja loppusijoittamaan VLJ-luolaan. Vuoden 2013 aikana laadittiin ensimmäinen VLJ-luolan määräaikainen turvallisuusarvio, joka jätettiin Säteilyturvakeskukselle vuoden lopussa. Arvio tehdään 15 vuoden välein. Määräaikaisessa turvallisuusarviossa käsiteltiin mm. luolassa suoritettavien monitorointien tuloksia, arvioitiin loppusijoituslaitoksen turvallisuuden tilaa ja vaatimustenmukaisuutta sekä VLJ-luolan ikääntymisen hallintaa. Käytetty polttoaine varastoitiin Loviisan voimalaitokselle vesialtaisiin odottamaan loppusijoitusta Posiva Oy:n tiloihin Eurajoen Olkiluotoon. Käytetyn polttoaineen loppusijoituksen on määrä alkaa vuoden 2020 alkupuolella.

5 Jätevedet Laitosalueen biologis-kemialliselle jätevedenpuhdistamolle johdettiin noin m 3 talousjätevesiä. Talousjätevesien kuormitusrajoiksi on lupaehdoissa määritelty BHK7-kuormitukselle alle 5 kg/vrk ja fosforikuormitukselle alle 0,1 kg/vrk puolivuosikeskiarvona. Nämä kuormitusrajat alittuivat vuonna Muut jätevedet käsitellään lupapäätösten mukaisesti niin, että merialueelle joutuvien haitallisten aineiden määrät jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Prosessijätevesien aiheuttamaa ravinnekuormitusta seurataan tarkkailuohjelman mukaisilla näytteillä. Radioaktiivisia prosessijätevesiä muodostuu primääripiirin ja valvonta-alueen jätevesistä, jotka johdetaan aktiivisuusmittauksen jälkeen joko käsiteltäviksi tai jäähdytysveden mukana mereen. Käsittelymenetelminä käytetään haihdutusta ja ioninvaihtotekniikkaa. Prosessivesien käsittelyssä syntynyt haihdutuskonsentraatti käsitellään edelleen selkeyttämällä ja puhdistamalla. Kun prosessi on valmis, käsitelty haihdutuskonsentraatti lasketaan suunnitellusti mereen muutaman vuoden välein. Viimeksi uloslasku toteutettiin joulukuussa 2013.

6 Henkilöstön säteilyturvallisuus Loviisan voimalaitoksella saavutettiin vuonna 2013 laitoshistorian matalin säteilyannoskertymä. Suurin yksittäisen työntekijän saama säteilyannos oli 8,64 msv, joka on 17 prosenttia säteilytyöntekijälle vuo sittain sallitusta 50 msv:n annosrajasta. Suomalaisen saama keskimääräinen säteilyannos on 3,2 msv vuodessa. Se aiheutuu muun muassa sisäilman radonista, säteilyn lääketieteellisestä käytöstä ja ulkoisesta taustasäteilystä.

7 Ydinvoimatoimintamme keskeinen tehtävä on tuottaa sähköä turvallisesti ja luotettavasti lyhyellä ja pitkällä aikavälillä säteilysuojelun, jätteiden käsittelyn ja ydinaineiden valvonnan periaatteita noudattaen. Fortum Power and Heat Oy PL 23 FI Loviisa Työryhmä: Magnus Halin, Laura Hämäläinen, Nina Kuittinen, Heidi Lampén, Anna-Maria Länsimies ja Jari Kuusisto Ydinvoimatoiminnassamme turvallisuuden ja kilpailukyvyn edellytys on oman ydinvoimaosaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen. Ydinvoimatoimintamme tulee perustua hyvään turvallisuuskulttuuriin. Fortum tähtää ydinvoiman hyvään julkisuuskuvaan ja yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen.