kehittämiseen aiempaa paremmiksi. Se on myös käytännön ja teorian systemaattista vuoropuhelua tosielämän tilanteissa.

Transkriptio

1 VARSINAIS-SUOMEN KomPAssi HANKKEEN ARVIOINTISUUNNITELMA Pia Suvivuo TtT, Helena Malmivirta KT, Raija Nurminen TtT Turun ammattikorkeakoulu, Terveys ja Hyvinvointi 1 ARVIOINNIN LÄHTÖKOHDAT - TOIMINTATUTKIMUS KOKOAVANA ARVIOINTISTRATEGIANA Varsinais-Suomen KomPAssi -hankkeen prosessia, sen tavoitteiden ja tavoiteltavien hyötyjen saavuttamista arvioidaan toimintatutkimuksen strategiaa soveltaen. Arvioinnin kohteina ovat: 1) Asiakaslähtöisten maakunnallisten ja tasalaatuisten neuvontapalvelujen ja ohjauksen järjestäminen sähköistä alustaa ja sähköisiä palveluja käyttäen, 2) Maakunnan ikäihmisten tarpeitaan vastaavien palvelujen tasa-arvoinen ja oikea-aikainen saavutettavuus, 3) Omaishoitajien jaksamisen tukeminen monimuotoisesti tarjottavilla palveluilla, 4) Omaishoidon äkillisiin kriisitilanteisiin vastaaminen. Hankkeen viidellä tavoitteella pyritään kehittämään asiakaslähtöisiä ja toimivia palvelumuotoja Varsinais- Suomessa, jotta pystytään vastaamaan alueen kasvavaan ja oikea-aikaiseen palvelutarpeeseen. Kehittämishankkeen aikana muutetaan näin vallitsevia käytäntöjä ja kehitetään tavoitteisesti uudenalaisia innovatiivisia ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimintatutkimus on tutkimustapa, jonka päämääränä on saada aikaan muutoksia sosiaalisissa toiminnoissa ja samalla tutkia näitä muutoksia. (Kemmis & Wilkinson 1998, 21; Kemmis, S. & McTaggart, R. 2004, ) Toimintatutkimus määritellään myös prosessiksi, joka tähtää asioiden muuttamisen ja kehittämiseen aiempaa paremmiksi. Se on myös käytännön ja teorian systemaattista vuoropuhelua tosielämän tilanteissa. Tutkimusprosessissa seuraavat syklisesti suunnittelun, toiminnan, havainnoinnin ja reflektoinnin vaiheet pyrkimyksenä kehittää toimintaa joka kierroksella (Lewin 1946). Päämääränä on tiedon ja ymmärryksen kumulatiivinen kasvu kehittämisen kohteesta. Iteratiivisuus ja syklisyyden toistuvuus takaavat sen, että tieto sekä lisääntyy että jalostuu kehittämisprosessin aikana. Käytännön edistymistä tutkittavaan asiaan liittyvän ymmärryksen lisääntymistä kuvataan sykleillä, joissa jokaisessa havaitaan jotakin uutta edellisestä, lisääntynyt ymmärrys puolestaan rakentaa seuraavaa sykliä. Toimintatutkimuksen sykleissä on erotettavissa: tunnustelu, toiminnan suunnittelu, toiminnan toteuttaminen ja havainnointi, toiminnan reflektointi, jolloin virheelliset oletukset, hypoteesit ja ratkaisut korvataan uusilla (Lewin 1946; Elliot 1991.)

2 Toimintatutkimus soveltuu kokoavaksi tutkimusstrategiaksi, koska lähtökohtana on käytännön työelämän tilanne, jonka tiedetään olevan muutoksen tilassa. Toimintatutkimuksen arvon sanotaan olevan myös siinä, miten tutkimus johtaa käytäntöjen paranemiseen tutkimukseen osallistuneiden ihmisten toiminnassa. Toimintatutkimuksen prosessien myötä implisiittinen tieto pyritään saamaan kieleksi, jolla määritellään toiminnan muuttuminen tietoiseksi. (Kemmis & Mc Taggart 2004, ) Toimintatutkimuksen syklien ja sen eri interventioiden tarkemmassa arvioinnissa sovelletaan Chenin (2005) teorialähtöistä arviointia, joka on kehitetty ohjelmien ja projektien arvioinnin malliksi. Chenin (2005) ohjelmateoria on valittu tulkintakehykseksi, koska se on käytännönläheinen, jatkuvasti toimintaa suuntaava, ohjaava ja kuvaileva. 2 ARVIOINTITUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa arviointitietoa Varsinais-Suomen KomPAssi -hankkeen tavoitteiden ja tavoiteltujen hyötyjen saavuttamisesta hallituksen kärkihankkeen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa mukaisesti. Tutkimustehtävinä on arvioida 1) Asiakaslähtöisten maakunnallisten ja tasalaatuisten neuvontapalvelujen ja ohjauksen järjestämisen toteutuminen (sähköistä alustaa ja sähköisiä palveluja käyttäen), 2) Maakunnan ikäihmisten tarpeita vastaavien palvelujen tasa-arvoisen ja oikea-aikaisen saavutettavuuden toteutuminen, 3) Omaishoitajien jaksamisen tukemisen keinojen ja prosessien kehittyminen, 4) Omaishoidon äkillisiin kriisitilanteisiin vastaamisen toteutuminen. 3 TUTKIMUSMENETELMÄT, AINEISTOJEN KERUU JA ANALYYSI Tiedon keruuta ja analyysia ohjaavat hankkeen interventiota koskeva muutosteoria (model of change) ja ohjelman toteuttamista koskeva toimeenpanon teoria (model of action). Muutosteoria käsittää ohjelman tavoitteet (goals) ja tulokset (outcomes) sekä vaikuttavat tekijät (determitants) ja intervention (intervention). Vaikuttavilla tekijöillä tarkoitetaan tekijöitä, joihin vaikuttamalla voidaan saada aikaan muutos tavoiteltavassa tilassa. Ne voivat olla mahdollistavia tai ehkäiseviä mekanismeja. Muutosteoria liittyy arvioinnin kohteena olevien tavoitteiden ja saavutettujen hyötyjen sisältökysymyksiin. Hankkeessa määritellyt toimenpiteet ymmärretään interventiona, jonka toimeenpanoa tutkimuksessa tarkastellaan.

3 Täsmentyneet ehdotukset tai kehittämiskohteet ymmärretään tutkimuksessa intervention konkreettisiksi osiksi, joiden avulla toimintamallia ja sen osatekijöitä voidaan tarkastella. (Chen 2005.) Toimeenpanon teorialla tässä tarkoitetaan hankkeen toimeenpanoa (implementaatio) koskevaa toimintasuunnitelmaa eli toimenpiteitä, jotka on toteutettava, jotta haluttu interventio saadaan aikaan. Sen keskeiset osat ovat: 1) toimeenpanevat organisaatiot (implementing organisations), (implementers), 3) yhteistyöorganisaatiot ja kumppanit (associate organizations and community partners), 4) ympäristö (ecological context), 5) interventiota ja palvelujen tarjoamista koskevat ohjeet (intervention and service delivery protocols) sekä 6) kohteena oleva ryhmä (target populations). Toimeenpanon teoria liittyy keskusteluun siitä, miten hankkeessa määritellyt saadaan käytännössä toteutumaan. (Chen 2005.) Arviointi toteutuu alku-, väli- ja loppuvaiheiden toimintatutkimuksen syklien mukaisesti, yhteensä kolme kertaa neljää eri menetelmää hyödyntäen: 1) kuntien välinen vertaisarviointi, 2) kysely, 3) Focus-ryhmähaastattelu, 4) teemahaastattelu, 5) hankkeen tuottamat dokumentit ja raportit. Aineiston keruun eri menetelmien yksityiskohtaiset tutkimusteemat ja niitä tarkentavat kysymykset perustuvat hanketta ohjaavaan muutosteoriaan ja toimeenpanon teoriaan, ja ne laaditaan implementaatiosuunnitelman valmistuttua. Arviointi koostuu taulukossa 1 kuvatuista elementeistä tutkimustehtävittäin hankkeen alku-, väli- ja loppuvaiheissa kaikissa hankkeeseen osallistuvissa kunnissa (N=27). Taulukko 1. Arvioinnin elementit hankkeen alku-, väli- ja loppuvaiheessa tutkimustehtävittäin. Tutkimustehtävä Mittari/menetelmä Kohderyhmä/toteuttaja Asiakaslähtöisten maakunnallisten ja tasalaatuisten neuvontapalvelujen ja ohjauksen järjestämisen toteutuminen (sähköistä alustaa ja sähköisiä palveluja käyttäen) Maakunnan ikäihmisten tarpeita vastaavien palvelujen tasaarvoisen ja oikea-aikaisen saavutettavuuden toteutuminen 1) kuntien välinen vertaisarviointi 2) kysely 3 hankkeen tuottamat dokumentit ja raportit 1) kuntien välinen vertaisarviointi 2) kysely 3) interventiota ja palvelujen tarjoamista koskevat ohjeet 5) kohteena oleva ryhmä (asiakkaat ja 3) kohteena oleva ryhmä (asiakkaat ja

4 Omaishoitajien jaksamisen tukemisen keinojen ja prosessien kehittyminen Omaishoidon äkillisiin kriisitilanteisiin vastaamisen toteutuminen 3) hankkeen tuottamat dokumentit ja raportit 1) kuntien välinen vertaisarviointi 2) kysely 3) hankkeen tuottamat dokumentit ja raportit Focus-ryhmä-haastattelu Teemahaastattelu 3) yhteistyöorganisaatiot ja kumppanit (järjestöt) 4) interventiota ja palvelujen tarjoamista koskevat ohjeet 5) kohteena oleva ryhmä (asiakkaat ja Edustus seuraavista (Focus-ryhmä): 3) yhteistyöorganisaatiot ja kumppanit (järjestöt) 4) interventiota ja palvelujen tarjoamista koskevat ohjeet 1) kohteena oleva ryhmä (asiakkaat ja Aineiston keruut toteutetaan kaikissa hankkeessa mukana olevissa kunnissa. Tutkimuksen osallistujiksi tavoitellaan ohjelman toteuttajat/asiantuntijat, yhteistyöorganisaatiot ja kumppanit (järjestöt) ja muun ympäristön edustajat sekä kohteena olevat ryhmät (asiakkaat ja. Aineiston muodostavat myös interventiota ja palvelujen tarjoamista koskevat ohjeet ja muu materiaali. Tutkimusosioiden käytännön järjestelyt toteutetaan yhteistyössä hankkeessa toimivien ja erikseen nimettyjen yhteyshenkilöiden kanssa. Monitahoisella aineiston keruulla, sen analysoinnilla ja tuloksilla seurataan hankkeen tavoitteita ja odotettuja hyötyjä koskevaa kehitystä sekä annetaan toimijoille ajantasaista ja käytännön työtä tukevaa tietoa jokaisen syklin ja intervention jälkeen. Tuotettua tietoa kehityksen suunnasta käytetään hankesuunnitelman mukaisissa eri piloteissa, sen etenemisen syklien eri vaiheissa. Aineiston keruun eri menetelmien ja niiden tulosten avulla hankekuntien on mahdollista tunnistaa kehittämis- ja arviointityön kriittisiä, kehittämistyöhön vaikuttavia tekijöitä sekä tukemaan kehittämistyön uudelleen suuntaamista. Aineistot analysoidaan tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla ja laadullisin menetelmin käyttäen sisällönanalyysiä. 4 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS

5 Tutkimuksen etiikkaan liittyvät oleellisesti kysymykset tutkimuksen hyödyllisyydestä (sen käyttökelpoisuus ja johtopäätösten esittäminen) ja velvollisuuksista tiedon tuottamiseen osallistuneita kohtaan (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009, Kuula 2011). Tämän tutkimuksen perusolettamukseen liittyy kysymys siihen, miten arvioinnin avulla on mahdollista kehittää asiakaslähtöisiä palveluja ja omaishoitoa tässä hankkeessa asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Tässä arviointitutkimuksessa eettisen toimikunnan arviointi ei ole välttämätön, koska arviointitutkimuksessa ei puututa ihmisen koskemattomuuteen. Tutkimukseen osallistujille, sen eri vaiheissa selvitetään kirjallisesti tutkimuksen tarkoitus, tulosten esittäminen ja tutkimuksen tulosten hyödyt. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja osallistujat voivat keskeyttää osallistumisensa missä tutkimuksen vaiheessa tahansa. Tietoinen suostumus katsotaan saaduksi, kun tutkimukseen osallistuja allekirjoittaa tietoisen suostumuksen sekä luovuttaa aineiston tutkimusryhmän vastuuhenkilölle. Tietoiseen suostumukseen liittyvät tiedot koskien anonymiteettiä sekä itsenäisyyden periaatteen toteutumista (vapaa ja riippumattoman valinta osallistumisesta) kuvataan aineiston keruun eri muotojen saatekirjeissä. Allekirjoitettu tietoinen suostumus pyydetään palauttamaan suoraan nimetylle yhteyshenkilölle, mistä ne luovutetaan vastuulliselle tutkijalle. Tutkimusaineistoihin ei tallennu vastaajien tunnistetietoja ja osallistujien anonymiteetti turvataan tutkimuksen jokaisessa vaiheessa. Aineisto säilytetään tutkimusprosessin ajan asianmukaisesti lukittuna sekä tullaan hävittämään raportoinnin jälkeen paperisilppurissa ja poistamalla se tietokannoista. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009, Kuula 2011, 2012.) Tutkimuksiin osallistuvista laaditaan Henkilötietolakiin 523/1999 perustuva henkilörekisteriseloste. Tutkimusraporteissa kuvataan tavoitteen asettamiseen ja toteuttamiseen, aineiston keruuseen, analysointiin, sekä tuloksiin ja tulosten esittämiseen liittyvät ratkaisut ja perustelut yksityiskohtaisesti. Tällöin lukijalla on mahdollisuus arvioida ratkaisujen eettistä kestävyyttä. Tutkimusprosessissa tullaan arvioimaan rehellisyyttä, yksikertaisuutta, avoimuutta ja tarkkuutta luotettavuuden tarkastelun yhteydessä (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu liittyy siihen, kuinka pätevää, yleisluontoista ja käyttökelpoista tietoa saadaan. Mittarin luotettavuutta arvioidaan mittausvirheettömyyden eli reliaabeliuden sekä pätevyyden eli validiuden suhteen. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden tarkastelun kriteereinä käytetään siirrettävyyttä/sovellettavuutta, totuudellisuutta, vahvistettavuutta ja uskottavuutta (Eskola & Suoranta 2000.)

6 5 AIKATAULUSUUNNITELMA, KUSTANNUSARVIO JA TOTEUTUS Arviointitutkimus käynnistyy välittömästi tutkimuslupien myöntämisen jälkeen. Aineiston keruut toteutuvat tammikuu-helmikuu 2017 (lähtötilanne), syyskuu-lokakuu 2017 (välitilanne) ja toukokuukesäkuu 2018 (lopputilanne). Tulokset raportoidaan tutkimusraportteina, opinnäytetöinä, ammattilehtiartikkeleina ja mahdollisesti tieteellisinä julkaisuina. Arviointitiimin kuuluvat kolme tutkija-asiantuntijaa (yliopettaja/lehtori), ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijaryhmiä (osaprojektien arvioinnin käytännön toteuttajat/opinnäytetyön tekijät) ja perustutkinto-opiskelijat (arviointi-assistentti) Turun ammattikorkeakoulun Terveyden ja hyvinvoinnin yksiköstä. Jokainen arviointitiimiin kuuluva tutkijaasiantuntija on sosiaali- ja terveydenhuollon tutkija, väitellyt tohtori, alan opettaja, tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaaja, ja pitkään alalla työskennellyt ammattilainen. Vastuullinen tutkija Turun ammattikorkeakoulussa on Pia Suvivuo, TtT, yliopettaja, tutkimusvastaava (Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän kehittäminen -tutkimusryhmä). Arviointitutkimuksen kokonaiskustannukset ovat ja ne muodostuvat laskennallisesti kolmen tutkija-asiantuntijan osa-aikaisesta työpanoksesta ja muista kuluista kahden vuoden ajalle. Turun ammattikorkeakoulun omavastuuosuus arviointitutkimuksen kokonaisbudjetista on ja hankerahoituksen osuus on Arvioinnin tarkempi talousarvio löytyy erillisestä liitteestä. LÄHTEET Chen, H.T. (2005). Practical Program Evaluation. Assessing and improving planning, implementation and effectiveness. London. Elliot, J Action research for educational change. Philadelphia: Open University Press. Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Kuula, A Tutkimusetiikka, aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Toinen, uudistettu painos. Tampere: Vastapaino.

7 Kemmis. S. & Wilkinson, M Participatory action research and the study of Practice. Teoksessa B. Athweth, S.Kemmis & P. Weeks (toim.) Action Research in Practice. Partnerships for social justice in education. London: Routledge: Kemmis, S. & McTaggart, R Participatory action research. Teoksessa N.K. Denzin & Y.S. Lincoln. Handbook of qualitative research. London: Sage Lewin, K Action research and minority problems. Journal of social issues 2 (4). Tutkimuseettinen neuvottelukunta Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Viitattu Tutkimuseettinen neuvottelukunta Hyvä tieteellinen käytäntö. Viitattu