POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma"

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Hanna Haapalainen Henna Juvonen TERVEYDENHOITAJIEN IMETYSOHJAUSVALMIUDET Kyselytutkimus Itä-Suomen alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille Opinnäytetyö Syyskuu 2008

2 OPINNÄYTETYÖ Syyskuu 2008 Hoitotyön koulutusohjelma Tikkarinne JOENSUU p. (013) Tekijät Hanna Haapalainen, Henna Juvonen Nimeke Terveydenhoitajien imetysohjausvalmiudet - Kyselytutkimus Itä-Suomen alueen äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajille Toimeksiantaja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia imetysohjausvalmiuksia heidän itsensä arvioimina sekä imetysohjauksen sisältöä terveydenhoitajien kuvaamana. Tutkimus oli kvantitatiivinen survey-menetelmällä toteutettu kokonaistutkimus. Kysely lähetettiin TYPALA-ohjelman avulla Itä-Suomen alueen äitiys- ja lastenneuvoloissa tällä hetkellä työskenteleville terveydenhoitajille, joita oli 212. Vastauksia saatiin 151, joten vastausprosentiksi muodostui 71,2 prosenttia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS for Windows ohjelmalla. Aineistosta otettiin suorat jakaumat, jotka ilmoittivat frekvenssit ja prosentit. Lisäksi käytettiin tunnuslukujen määrittämistä, ristiintaulukointia ja korrelaatiokerrointa. Terveydenhoitajien imetysohjausvalmiudet olivat tämän tutkimuksen mukaan pääosin hyvät. Lisätiedon tarvetta havaittiin olevan lähinnä raskauden aikaisesta imetyksestä ja imetyksen aikaisesta ehkäisystä sekä yli yksivuotiaan lapsen imetyksen tukemisesta sekä sen hyödyistä. Lisäksi lastenneuvolan terveydenhoitajilla näytti olevan huonommat imetysohjausvalmiudet kuin äitiysneuvolan terveydenhoitajilla. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää muun muassa imetysohjauskoulutuksia suunniteltaessa tai lisäkoulutuksen tarpeita arvioitaessa. Imetysohjausta voisi jatkossa tutkia esimerkiksi kvalitatiivisin menetelmin aihetta syventäen. Tutkimuksen kohdejoukkona voisivat olla terveydenhoitajien lisäksi myös esimerkiksi äidit tai synnytyssairaalan henkilökunta. Kieli suomi Sivuja 70 Liitteet 7 Liitesivumäärä 22 Asiasanat imetysohjaus, terveydenhoitajien imetysohjausvalmiudet

3 THESIS September 2008 Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9 FIN JOENSUU FINLAND Tel Authors Hanna Haapalainen, Henna Juvonen Title The abilities of public health nurses to give breastfeeding counselling a survey among the public health nurses in maternity and child health clinics in Eastern Finland. Commissioned by North Karelia University of Applied Sciences, Degree Programme in Nursing Abstract The aim of the study was to survey the cognitive ability and attitudinal readiness of public health nurses working in maternity and child health clinics to counsel mothers on breastfeeding as evaluated by the public health nurses themselves. The study also takes a look at the contents of breastfeeding counselling. A quantitative survey method was chosen for the study. An online questionnaire was sent through TYPALA database to all public health nurses working in the maternity and child health clinics in Eastern Finland. All in all, 151 of 212 public health nurses took part in the study, which makes the response rate 71.2 %. The data were analysed using SPSS for Windows 15.5 software. The frequency distributions were obtained from the data. Moreover, key ratios were defined, and cross-tabulation and correlation coefficient were used. The results of the study show that the public health nurses are mainly very competent to provide counselling on breastfeeding. However, more information is needed about breastfeeding during pregnancy and about contraception during breastfeeding. Attention should also be paid to promoting sustained breastfeeding and informing mothers about the advantages of breastfeeding of an infant who is over one year old. According to the results, the public health nurses in child health clinics seem to be less ability to give counselling than the public health nurses in maternity clinics. The results of the study can be applied when the clinics plan breastfeeding counselling or in evaluating the need for further training. Breastfeeding counselling could be further studied using qualitative methods. In addition to public health nurses, the subjects of such a study could include mothers and the personnel in obstetric hospitals. Language Finnish Pages 70 Appendices 7 Pages of Appendices 22 Keywords breastfeeding counselling, abilities of public health nurses

4 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO IMETYS JA IMETYSOHJAUS Keskeiset käsitteet Aikaisempi tutkimustieto Imetysohjaus TERVEYDENHOITAJIEN IMETYSOHJAUSVALMIUDET Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Asenteelliset valmiudet TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Mittarin laadinta Aineiston hankinta ja kohdejoukko Aineiston käsittely ja analyysi TUTKIMUKSEN TULOKSET Vastaajien taustatiedot Imetysohjausvalmiudet Tiedolliset valmiudet Taidolliset valmiudet Asenteelliset valmiudet Imetysohjauksen sisältö Yhteenveto avoimesta kysymyksestä POHDINTA Tutkimustulosten tarkastelu ja johtopäätökset Toteutuksen ja menetelmän tarkastelu Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen hyödynnettävyys ja jatkotutkimusehdotukset LÄHTEET LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Toimeksiantosopimus Kyselylomake Muuttujaluettelo Tutkimuslupahakemus Luettelo tutkimusluvan myöntäneistä kunnista/kuntayhtymistä Kyselylomakkeen saate Tutkimuslupahakemuksen saate

5 5 1 JOHDANTO Imetys on luonnollinen tapa ruokkia lasta. Se on äidin ja lapsen ainutlaatuinen hetki olla yhdessä, ja lisäksi sillä on monia terveydellisiä sekä ravitsemuksellisia etuja. (Lyytikäinen 1998, 21.) Imetys on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tapahtuma (Hartikainen, Tuomivaara, Puistola & Lang 1995, 288). Imetysohjauksen on tutkimuksissa todettu olevan tärkeää imetyksen onnistumisen ja toteutumisen kannalta. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, etteivät äidit koe saavansa riittävästi ohjausta ja tukea terveydenhoitajilta imetyksensä onnistumiseksi. (mm. Hannula 2003a; Jukarainen 1994; Tarkka 1996.) Terveydenhoitajien osaamisen ja tiedon tason vaihtelu johtuu siitä, että läheskään kaikki eivät ole saaneet imetysohjaajakoulutusta. Osa ei pääse koulutukseen, vaikka haluaisi, mutta osa ei ymmärrä koulutusta tarvitsevansakaan. (Hankonen 2005, 15.) Laanterän (2001, 70) tutkimuksessa tiedonantajat toivat ilmi, että hoitotyöntekijät voivat ajatella pitkän työkokemuksen riittävän imetysohjauksen toteuttamiseen, eikä tarvetta imetysohjauskoulutukseen nähdä. Imetysohjausta on aikaisemmin tutkittu eri näkökulmista. Tutkimuksissa on selvitetty imetykseen liittyviä näkemyksiä sekä imetyssuunnitelmiin ja imetyksen toteutumiseen liittyviä tekijöitä (Hannula 2003a), äitien saamaa sosiaalista tukea imetykseen (Jukarainen 1994; Tarkka 1996), imettävien äitien kokemuksia ja odotuksia hoitotyöntekijöiden heille antamasta emotionaalisesta tuesta (Latvasalo 2001) sekä äitien kokemuksia imetysohjauksen toteutumisesta äitiysja lastenneuvoloissa (Kallio-Kökkö 2004). Lisäksi on selvitetty myös terveydenhuollon asiantuntijoiden käsityksiä muun muassa imetysohjauksen sisällöstä (Laanterä 2006). Imetysohjausvalmiuksia on tutkittu lähinnä ulkomailla (Barnet, Sienkiewicz & Roholt 1995; Ekström, Matthiesen, Widström & Nissen 2005; Khoyry, Hinton, Mitra, Carothers & Foretich 2002).

6 6 Aiheesta on tullut ajankohtainen viime aikoina. Uudet imetyssuositukset tulivat vuonna 2004 (Hasunen ym. 2004, 102). Imetyksen on todettu olevan kansanterveydellisesti merkittävä tekijä. Kansanterveyslaitos on muun muassa asettanut kansallisen asiantuntijatyöryhmän suunnittelemaan ja koordinoimaan imetyksen edistämistyötä Suomessa. (Hannula 2007a, ) Mielenkiinto aiheen tutkimiseen heräsi äitien keskuudessa syntyneiden keskustelujen pohjalta. Niissä tuli ilmi, että äidit ovat saaneet hyvin eritasoista ja ristiriitaista imetysohjausta neuvolasta. Tästä saimme kimmokkeen tutkia tämän ilmiön todenperäisyyttä. Meillä molemmilla on myös omakohtaista kokemusta imetyksestä ja imetysohjauksesta. Toimeksiannon tutkimuksen tekemiseen saimme Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoululta (liite 1). Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa terveydenhoitajien imetysohjausvalmiuksia ja imetysohjauksen sisältöä. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella (liite 2) Itä-Suomen alueen äitiys- ja lastenneuvoloissa tällä hetkellä työskenteleviltä terveydenhoitajilta. Tulevina terveydenhoitajina toivotaan tutkimuksen vaikuttavan siihen, että äidit saisivat neuvoloista tulevaisuudessa yhdenmukaista tietoa ja ohjausta. Tämän työn uskotaan hyödyttävän alalla työskenteleviä terveysalan ammattilaisia, alan opiskelijoita sekä myös sosiaali- ja terveysalan organisaatioita muun muassa koulutustarpeen arvioinnissa ja koulutuksen kehittämisessä.

7 7 2 IMETYS JA IMETYSOHJAUS 2.1 Keskeiset käsitteet Tämän opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat imetysohjaus, terveydenhoitaja ja terveydenhoitajien valmiudet. Ohjauksella tarkoitetaan ammatillista toimintaa, jonka tavoitteena on tunteiden, asenteiden ja käyttäytymisen muutoksen edistäminen. Se voi olla myös kokemusten läpikäymistä ja arviointia. Vuorovaikutus ohjaajan ja ohjattavan välillä on keskeistä. (Armanto & Koistinen 2007, 431.) Tässä tutkimuksessa imetysohjauksella tarkoitetaan edellä mainitun kaltaista ohjausta, jossa käsitellään imetykseen liittyviä asioita. Samoin tässä työssä imetysohjauksen ajatellaan kohdistuvan terveen, täysiaikaisen lapsen imetykseen. Terveydenhoitaja on terveydenhoitoalan opistoasteella tai ammattikorkeakoulussa terveyden- ja avosairaanhoitotyöhön koulutuksen saanut henkilö, joka on saanut viranomaiselta eli Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta oikeuden harjoittaa terveydenhoitajan ammattia terveydenhuollon laillistettuna ammattihenkilönä (Duodecim, Terveyskirjasto). Tässä tutkimuksessa terveydenhoitajalla tarkoitetaan neuvolassa työskentelevää terveydenhoitoalan ammattilaista, joka voi olla myös esimerkiksi kätilö. Kielitoimiston sanakirjan mukaan valmiuksilla tarkoitetaan kykyä sekä tietoja ja taitoja (Grönros ym. 2006, 489). Tässä tutkimuksessa terveydenhoitajien valmiuksia tarkastellaan tiedollisten ja taidollisten valmiuksien lisäksi myös asenteellisten valmiuksien näkökulmasta. Ammattitaidon voidaan katsoa koostuvan edellä mainituista valmiuksista (Turpeinen 1998, 18), ja tästä syystä myös asenteelliset valmiudet on otettu tarkastelun kohteeksi. Tiedolla tarkoitetaan jostakin selvillä olemista ja tosiasioiden tuntemista sekä todellisuuteen ja tosiasioihin perustuvaa käsitystä jostakin (Grönros ym. 2006,

8 8 311). Tässä tutkimuksessa tiedolla tarkoitetaan imetykseen liittyvää todenmukaista tietoa. Taidolla kuvataan käytännön työhön liittyvää osaamista (Eteläpelto 1992, 21). Taidot ovat henkilökohtaisia osaamisen alueita, jotka kuvaavat kykyä suorittaa työssä vaadittuja tehtäviä tai toimia työtehtävien vaatimalla tavalla. Taitojen edellytyksenä on tieto. (Jaakkola 1995, 119.) Tässä tutkimuksessa taidolla tarkoitetaan imetysohjaukseen liittyvää käytännön osaamista, joka perustuu imetykseen liittyvään tietoon. Asenteet ilmenevät käyttäytymisessä. Niillä tarkoitetaan opittua alttiutta vastata johdonmukaisesti myönteisesti tai kielteisesti tiettyyn kohteeseen. Asenteita voidaan käyttää ennakoimaan ja selittämään tulevaa käyttäytymistä. (Fishbein & Ajzen 1975, 216.) Tässä tutkimuksessa asenteilla tarkoitetaan terveydenhoitajien mielipiteitä tai suhtautumista imetykseen ja imetysohjaukseen. Imetysohjausvalmiudet pitävät sisällään imetystiedon ja taidot antaa imetysohjausta. Imetysvalmiuksiin vaikuttavat terveydenhoitajan asenteet imetystä kohtaan. 2.2 Aikaisempi tutkimustieto WHO:n (World Health Organization) suosituksen mukaisesti imeväisikäisiä tulisi täysimettää ensimmäiset kuusi kuukautta optimaalisen kasvun, kehityksen ja terveyden saavuttamiseksi. Sen jälkeen imetystä tulisi jatkaa muiden ruokien ohella kaksivuotiaaksi tai siitä eteenpäin. (WHO 2002.) Suomen ruokasuositukset perustuvat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 1998 antamiin suosituksiin kansanravitsemuksen kehittämiseksi sekä uusimpiin tutkimuksiin. Imeväisikäisen suosituksissa on otettu huomioon Maailman terveysjärjestön suositukset imetyksestä. Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 2004 uusinut suosituksiaan, joiden mukaan suomalaisia vauvoja suositellaan imetettäväksi pelkällä äidinmaidolla kuusi kuukautta. Lisäruoan aloittamisen jälkeen suositellaan osittaista imetystä yhden vuoden ikään asti tai sen jälkeenkin perheen niin halutessa. (Hasunen ym. 2004, 102, 104.)

9 9 Suurin osa suomalaisista äideistä on halukkaita imettämään, mutta äitien tiedot imetyksestä ovat puutteellisia. Luultavasti tästä syystä imetyksen kesto on usein sekä virallisia suosituksia että äitien omia toiveita lyhyempi. (Hannula 2003a, ) Terveydenhoitajilta saatavaa tukea imetykseen pidetään tärkeänä (Hannula 2003a, 90), mutta neuvolasta saatu imetysohjaus koetaan vähäisenä (Hannula 2003a, 51 53; Tarkka 1996, 68). Useassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että terveydenhoitajan antamalla imetysohjauksella ja tuella on yhteyttä imetyksen kestoon (mm. Jukarainen 1994; Kallio-Kökkö 2004; Latvasalo 2001; Tarkka 1996). Imetyksen kestoon ja imetyksestä selviytymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan muun muassa terveydenhoitajalta saatu konkreettinen ja emotionaalinen tuki (Tarkka 1996, 99), terveydenhoitajan osoittama luottamus äidin kykyyn imettää, ymmärrys imetysongelmia kohtaan ja lohduttaminen epäonnistumisissa. Myös keskustelut imetyksestä terveydenhoitajan kanssa ja positiivisen palautteen saaminen terveydenhoitajalta vaikuttavat imetyksestä selviytymiseen. (Jukarainen 1994, 58, 62, 75.) Hannulan (2003a, 102) tutkimuksen mukaan äidit saavat neuvolasta tietoa imetyksen eduista, mutta oman toiminnan vaikutuksesta imetyksen käynnistymiseen ja jatkamiseen äideille kerrotaan ilmeisesti liian vähän. Äitejä tulisi neuvoa enemmän siinä, miten imetystä voisi edistää synnytyksen jälkeen. Imetyksen keston ja lastenneuvolasta saadun imetysohjauksen välillä on todettu yhteys, kun ohjaus sisältää keinoja maidon tuotannon lisäämiseksi (Jukarainen 1994, 54). Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa (Piirainen, Isolauri, Huurre, Hoppu & Laitinen 2004, 2049) kaikki kyselyyn vastanneet lastenneuvoloiden terveydenhoitajat (n=200) raportoivat antavansa imetysohjausta imetyksen tekniikasta, rintojen hoidosta, syöttörytmistä sekä riittävästä juomisesta. Yksinomaista imetystä kerrottiin suositeltavan neljästä kuuteen kuukauteen (suositus vuonna 2001). Samassa tutkimuksessa ensisynnyttäjistä 74 prosenttia kertoi saaneensa imetysohjausta ja uudelleensynnyttäjistä 51 prosenttia. Imetysohjausta oli saatu syöttörytmistä, imetysasennoista ja rintojen hoidosta.

10 10 Lisäksi oli saatu tietoa imetyksen hyödyistä lapselle sekä mahdollisuudesta osallistua imetystukiryhmään. Jukaraisen (1994, 60) tutkimuksessa selvitettiin myös äitien luottamusta lastenneuvolan terveydenhoitajien kykyyn auttaa imetyksessä. Äideistä 45 prosenttia luotti terveydenhoitajien kykyyn auttaa imetyksessä paljon ja 34 prosenttia vähän. 21 prosenttia äideistä ei luottanut lainkaan terveydenhoitajien kykyyn auttaa imetyksessä. Äitien kokemalla luottamuksella terveydenhoitajiin oli yhteys imetyksen kestoon. Äidit, jotka luottivat terveydenhoitajan kykyihin auttaa imetyksessä, imettivät pidempään kuin muut äidit. Hannulan (2003a, 90) tutkimuksessa lastenneuvolan imetysohjaus koettiin hieman vähemmän tärkeänä kuin sairaalan imetysohjaus. Neuvolasta oli myös saatu vähemmän ohjausta imetykseen kuin sairaalasta, ja se toteutui kohtalaisesti tai tyydyttävästi. Synnytyksen jälkeinen imetysohjaus jatkui Kallio-Kökön (2004, 37) haastattelemien äitien mukaan vain ensimmäisten kuukausien ajan. Vuosina Kajaanissa tehtiin tutkimus, jossa selvitettiin rintaruokinnan kestoa, siihen liittyviä tekijöitä sekä rintaruokintatilanteen kehittymistä viiden vuoden aikana. Tutkimusaineisto koottiin Kajaanissa vuonna 1976 (n=548) ja 1981 syntyneiden (n=555) lasten neuvolakorteista. Seuranta-ajanjaksona imetysneuvontaa tehostettiin muun muassa laatimalla yhtenäinen imetysneuvontaohjelma, jossa oli kirjattuna sovitut menettelytavat imetyksen edistämiseksi sekä äitiys- että lastenneuvolan osalta. Imetysohjauksen tehostamisella saadut vaikutukset imetyksen kestoon olivat merkittävät. Ensimmäisen kuukauden aikana imetyksen lopettaneiden osuus putosi 30 prosentista seitsemään prosenttiin. Huomattavimmin lisääntyi kuitenkin pitkään imettäneiden äitien osuus, sillä yli kuusi kuukautta imettäneiden osuus nelinkertaistui ja yli kahdeksan kuukautta imettäneiden osuus seitsenkertaistui vuoteen 1976 verrattuna. Rintaruokinnan kestoon selkeimmin yhteydessä olevat tekijät olivat maidonerityksen käynnistyminen sairaalassa ja edellisen lapsen imetyskokemus. (Pakarinen & Priha 1984, ) Imetykseen liittyviä tietoja ja asenteita on tutkittu runsaasti ulkomailla. Barnettin ym. (1995) tutkimuksen mukaan hoitotyöntekijöillä (n=2209) oli pääosin

11 11 positiiviset asenteet imetystä kohtaan. Khoyry ym. (2002) selvittivät intervention vaikutuksia imetykseen liittyviin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin. Tutkimuksessa käytettiin koeryhmää (n=217) ja vertailuryhmää (n=180). Kummallekin ryhmälle tehtiin kysely ennen ja jälkeen intervention. Interventioon kuului muun muassa imetysohjaukseen liittyvää koulutusta. Intervention todettiin parantaneen imetykseen liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. 2.3 Imetysohjaus Neuvolatyössä ohjaaminen on osa ammatillista toimintaa. Hyvä imetysohjaus on asiakaslähtöistä, kannustavaa ja motivoivaa. Sen tavoitteena on tunteiden, asenteiden ja käyttäytymisen muutoksen edistäminen. Myös kokemusten läpikäyminen ja arviointi liittyvät ohjaukseen. (Armanto & Koistinen 2007, 431.) Imetysohjauksen tavoitteena on vahvistaa myönteisiä mielikuvia ja asenteita imetystä kohtaan sekä motivoida äitejä imettämään. Imetysohjauksen tarkoituksena on myös opettaa tietoja ja taitoja, joiden avulla perhe onnistuisi selviytymään imetyksestä omien toiveidensa mukaisesti. Terveydenhoitajan olisi tultava tietoiseksi perheen imetykseen liittyvistä odotuksista ja ennakkokäsityksistä. Tavoitteena on löytää yhteinen näkökulma imetykseen perheen kanssa. (Laanterä 2006, ) Ohjaustilanteessa on huomioitava asiakkaan eettiset oikeudet, kuten itsemääräämisoikeus ja yksilöllisyys. Asiakkaalla on oikeus saada tutkittua ja luotettavaa tietoa, joka perustuu näyttöön tai hyviin käytäntöihin. Hoitajalla on ohjaajana vastuu siitä, että hänen toimintansa on eettisesti kestävää. Hoitajan tulisi pohtia omaa tapaansa työskennellä eettisesti sekä omia arvojaan, käsityksiään ja näkemyksiään. Ohjausta tukee hyvä eettinen ympäristö, joka taataan muun muassa huolehtimalla siitä, että hoitajalla on riittävät valmiudet antaa ohjausta. (Kyngäs ym. 2007, , 157.) Terveydenhoitajan tulisi tunnistaa puutteet omissa tietotaidoissaan ja ohjata äiti/perhe tarvittaessa hakemaan apua ja tukea muilta, kuten imetystukiryhmistä (Hannula 2003b, 133).

12 12 Terveydenhoitajalla on vastuu äidin/perheen saamasta ohjauksen määrästä. Jotta äiti/perhe pystyvät tekemään terveyteensä liittyviä valintoja, heidän tulisi saada riittävästi tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja tulisi myös ymmärtää saamansa tieto. (Armanto & Koistinen 2007, 432.) Myös Latvasalon (2001, 45 46, 48 49) tutkimukseen osallistuneet äidit (n=72) toivoivat terveydenhoitajan varmistavan, että äiti on ymmärtänyt ohjauksen ja osaa toimia sen mukaisesti. Lisäksi toivottiin asiallista ja rehellistä palautetta sekä suoraa puuttumista lapsen ruokinnassa ja hoidossa ilmeneviin epäkohtiin, jottei äiti ehtisi oppia tapoja, jotka eivät edistä imetystä. Äiti/perhe voi ilmaista ohjauksen tarpeen oma-aloitteisesti, mutta terveydenhoitajan on oltava myös herkkä tunnistamaan ohjauksen tarve. Imetysohjauksen tulisi kuulua neuvolan käytäntöihin. (Armanto & Koistinen 2007, 432.) Kallio-Kökön (2004, 32 34) tutkimuksessa äidit kokivat terveydenhoitajan toiminnan varsin rutiininomaiseksi. Se ilmeni erilaisina yleisluonteisina kysymyksinä imetyksen sujumisesta sekä ylimalkaisina ohjeina. Lisäksi äidit kokivat, ettei ohjauksen tarpeesta keskusteltu tarpeeksi äidin kanssa, vaan terveydenhoitaja toimi liikaa omien olettamuksiensa perusteella. Äidit odottivat terveydenhoitajalta aktiivisempaa ja rohkeampaa otetta imetykseen liittyvien asioiden esille ottamiseen ja niistä keskustelemiseen. Äidit kokivat, että terveydenhoitaja odotti liian usein aloitteen imetyskeskusteluihin tulevan äidiltä. Ohjauksen toteuttamistapaa tulisi arvioida ja kehittää uudenlaisia työtapoja erilaisten perheiden tarpeita vastaaviksi (Hannula 2003b, 133). 3 TERVEYDENHOITAJIEN IMETYSOHJAUSVALMIUDET 3.1 Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Hoitajien tiedot ja asenteet vaikuttavat selkeästi imetykseen (Hannula 2003a, 109; Hasunen & Ryynänen 2006, 8). Tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet kehittyvät osin toistensa avulla eikä niitä voi täysin erottaa toisistaan (Virjonen 1994, 111). Tieto voi olla teoreettista, tieteellisesti tutkittua tietoa tai

13 13 kokemuksen kautta syntyvää taitoperusteista tietoa. Kumpaakin näistä tiedon osa-alueista vaaditaan tiedollisten valmiuksien kehittymisessä. (Lauri & Elomaa 1999, 24, 61.) Tiedolliset valmiudet kehittyvät koulutuksen, työn ja kokemuksen kautta (Lauri, Eriksson & Hupli 1998, 28, 35, 38). Kokemus lisää teoreettisen tiedon ymmärtämistä ja kehittää käytännössä tarvittavia taidollisia valmiuksia. Kokemuksen myötä hoitajalle kehittyy omakohtaista kokemuksellista tietoa. (Virjonen 1994, 12, 111.) Terveydenhoitajan tarvitsemia taitoja ohjaustilanteissa ovat muun muassa vuorovaikutustaidot, tieto ohjattavasta asiasta sekä oppimisen periaatteista ja ohjausmenetelmistä (Armanto & Koistinen 2007, 432). Imetysohjausta antaessaan terveydenhoitajat tarvitsevat empiiristä, eettistä, esteettistä ja henkilökohtaista tietoa. Empiirinen tieto perustuu tutkimuksiin ja on jatkuvasti muuttuvaa ja kehittyvää. Empiirisen tiedon avulla voidaan kuvata ja selittää hoitotyötä sekä ennustaa hoidon vaikutuksia ja tuloksia. Eettiseen tietoon liittyvät arvot, periaatteet, yhteiskunnalliset normit ja moraalikysymykset. Eettinen tieto ohjaa tekemään eettisesti oikeita ratkaisuja päätöksentekoa vaativissa tilanteissa. Esteettisessä tiedossa yhdistyvät tieto, kokemus, intuitio ja ymmärrys. Näiden pohjalta jokainen hoitotyöntekijä kehittää omat erityistaitonsa, jotka näkyvät hänen tavassaan toimia ammatissaan. Henkilökohtainen tieto syntyy ihmisen kehityksen ja elämän kokemuksen pohjalta. Se vaikuttaa tapaan kommunikoida, toimia ja tehdä päätöksiä. Henkilökohtainen tieto ilmenee oman persoonan käyttämisenä työvälineenä. (Lauri & Elomaa 1999, ) Jatkuvasti muuttuva tieto on suuri haaste imetysohjaukselle ja vaatii jatkuvaa kouluttautumista (Koskinen 2008, 50). Jokaisella terveydenhoitajalla tulisi olla imetysohjaajakoulutus tai vastaavat tiedot (Hannula 2003a, 110). Kaikille raskaana olevia ja synnyttäviä äitejä hoitaville tulisi järjestää työpaikkakoulutuksena imetysohjauskoulutusta ja terveydenhoitajien koulutukseen tulisi sisällyttää riittävä koulutus imetysohjaukseen (Hannula 2003a, 107; Jukarainen 1994, 77; Laanterä 2001, 68).

14 14 Euroopan unionin imetyksen edistämisen projektissa (EU Project on Promotion of Breastfeeding in Europe 2004, 8) sekä WHO:n "10 askelta onnistuneeseen imetykseen" -suosituksessa kehotetaan tarjoamaan imetysohjauskoulutusta terveydenhuoltohenkilökunnalle (WHO 1998, 14). Suomessa laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä velvoittaa ylläpitämään ammattitaitoa täydennyskoulutuksin. Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammattihenkilö voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994, 3. luku, 18.) Koulutuksen avulla terveydenhoitajat saisivat ajan tasalla olevaa tietoa näyttöön perustuvista käytännöistä ja uusista tutkimustuloksista. Koulutuksen puute näkyy ohjaajien valmiuksien vaihteluina ja siten myös imetysohjauksen laadun vaihtelevuutena. (Laanterä 2001, 65.) Terveydenhoitajien erilainen tietoperusta ja yhtenäisten ohjauskäytäntöjen puute johtaa asiakkaan kannalta haitalliseen tilanteeseen, kun eri ihmisten antama ohjaus poikkeaa huomattavasti toisistaan (Koskinen 2008, 50). Työyksikössä järjestettävän imetysohjauskoulutuksen on todettu olevan yhteydessä äitien parempaan selviytymiseen imetyksestä. Yhteinen koulutus antaa hoitajille samanlaisen tietopohjan, ohjauskäytännöt yhtenäistyvät ja äitien saama ohjaus on parempaa. (Hannula 2003a, 104.) 3.2 Asenteelliset valmiudet Ohjauksen onnistumiseen vaikuttavat hoitajan oma motivaatio ja asennoituminen ohjaukseen (Kyngäs ym. 2007, 32). Ohjausta antavalta terveydenhoitajalta edellytetään ammatillista vastuuta ja eettistä pohdintakykyä

15 15 pystyäkseen tunnistamaan omia henkilökohtaisia arvojaan, ennakkoluulojaan ja uskomuksiaan. Myös omat kokemukset ovat tärkeitä pohdinnan kohteita. (Armanto & Koistinen 2007, 432; Koskinen 2008, 50.) Omista imetyskokemuksista ja asenteista olisi keskusteltava myös imetysohjauskoulutuksessa. Uusien imetyskäytäntöjen vastustuksen taustalla voivat olla omat epäonnistumisen kokemukset. (Sihvola 1998, ) Asenteiden ja käyttäytymisen välinen yhteys on selvempi, mikäli asenteet perustuvat omaan kokemukseen ja niillä on henkilökohtaista merkitystä (Erwin 2005, 101). On todettu, että hoitohenkilökunnan oma kokemus imetyksestä vaikuttaa imetysasenteisiin. Hoitotyöntekijöillä, joilla ei ole omaa kokemusta imetyksestä tai oma imetyskokemus on hyvin vähäinen, on todennäköisemmin negatiivisia asenteita imetystä kohtaan kuin heillä, jotka ovat itse imettäneet tai joiden puoliso on imettänyt. (Barnett ym.1995, 17, ) Hoitohenkilökunnan oma vanhemmuus, oman lapsen imettäminen ja positiivinen imetyskokemus ennustavat positiivista imetysasennetta. Terveydenhuollon työntekijän omat imetysasenteet vaikuttavat myös äidin asenteisiin ja päätökseen imetyksestä, koska terveydenhuollon työntekijä on avainasemassa vaikuttamaan äidin ja koko perheen imetysasenteisiin. (Kukkonen 2006, ) Hoitajilla, joilla on negatiivisia asenteita imetystä kohtaan, on huomattu olevan myös huonommat tiedot imetyksestä sekä huonompi motivaatio antaa imetysohjausta kuin hoitajilla, joilla on positiivisempi asenne imetykseen. (Ekström ym. 2005, 357). Tutkimuksissa on huomattu muun muassa imetysohjauskoulutuksen vaikuttavan myönteisesti imetykseen liittyvän tiedon lisäksi myös imetysasenteisiin (Khoyry ym. 2002, ). 4 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMAT Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien imetysohjausvalmiuksia heidän itsensä arvioimina. Valmiuksia tarkastellaan tiedollisten, taidollisten ja asenteellisten valmiuksien

16 16 pohjalta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin neuvoloiden imetysohjauksen sisältöä terveydenhoitajien kuvaamana. Tutkimusongelmat 1. Millaiset ovat äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajien imetysohjausvalmiudet heidän itsensä arvioimina? a. Millaiset ovat tiedolliset imetysohjausvalmiudet? b. Millaiset ovat taidolliset imetysohjausvalmiudet? c. Millaiset ovat asenteelliset imetysohjausvalmiudet? 2. Millaista äitiys- ja lastenneuvoloiden imetysohjaus on sisällöltään terveydenhoitajien kuvaamana? 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 5.1 Tutkimusmenetelmä Tutkimus oli kvantitatiivinen survey-menetelmällä toteutettu kokonaistutkimus. Survey-menetelmällä tarkoitetaan etukäteen strukturoitua aineistonkeruuta kyselylomakkeen avulla (Alkula, Pöntinen & Ylöstalo 2002, 119; Uusitalo 1995, 90 91). Tiedonkeruumenetelmään vaikuttavia asioita ovat tutkittavan asian luonne ja tutkimuksen tavoite sekä aikataulu ja budjetti (Heikkilä 2004, 19). Imettäminen on hyvin henkilökohtainen ja herkkä asia (Jukarainen 1994, 73), joten muun muassa tästä syystä kyselytutkimusta pidettiin sopivana menetelmänä toteuttaa tutkimus, jossa selvitetään terveydenhoitajan ammattiin kuuluvien imetysohjausvalmiuksien lisäksi myös omaa kokemusta imetyksestä. Tavoitteena oli saada tutkimukseen mahdollisimman suuri otos, jotta tulosten yleistettävyys olisi ainakin jossain määrin mahdollista.

17 17 Käytettävissä oleva budjetti oli rajallinen, ja tämä puolsi sähköisen kyselylomakkeen käyttöä postitetun kyselylomakkeen sijaan (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 191). Sähköisen kyselylomakkeen etuna on sen tavoitettavuus ja nimettömyys, mikä korostaa vastausten luottamuksellista käsittelyä (Aaltola & Valli 2001, 101). Sähköinen kyselytutkimus on myös nopeampi verrattuna postikyselyyn (Heikkilä 2004, 20). Kyselymenetelmän avulla voidaan kerätä tietoa suurenkin tutkimusjoukon toiminnasta, asenteista ja mielipiteistä (Alkula ym. 2002, 119) sekä tiedoista ja arvoista (Uusitalo 1995, 92). Kyselytutkimuksessa kysymysten muoto on standardoitu eli vakioitu. Kaikilta vastaajilta kysytään sama asiasisältö samassa järjestyksessä ja täsmälleen samalla tavalla. (Vilkka 2007, ) Tässä tutkimuksessa kaikilta vastaajilta ei teknisistä syistä kuitenkaan kysytty täysin samoja kysymyksiä. Osa kysyttävistä kysymyksistä oli riippuvaisia aiemmista vastauksista. Esimerkiksi, jos vastaaja vastasi kieltävästi kysymykseen Onko sinulla lapsia?, kyselystä jäivät automaattisesti pois omiin lapsiin ja omiin imetyksiin liittyvät kysymykset. Kyselytutkimuksen ongelmaksi voi muodostua kato. Tutkimuksen aihepiirillä ja vastaajajoukolla on suuri merkitys siihen, kuinka suureksi kato muodostuu. Kyselytutkimuksessa ei ole mahdollista varmistua siitä, onko kysymyksiin vastattu huolellisesti ja rehellisesti. On myös vaikea kontrolloida, onko kysymykset ymmärretty oikein. (Hirsjärvi ym. 2007, 190.) Ongelmana on myös se, että vastaukset palaavat hitaasti tutkijalle ja usein joudutaan tekemään myös uusintakysely. Sähköisen kyselylomakkeen avulla toteutetussa kyselyssä uusintakyselyn tai muistutuksen lähettäminen onnistuu kuitenkin pienillä kustannuksilla. (Vilkka 2007, 28.) 5.2 Mittarin laadinta Kyselylomake (liite 2) laadittiin tutkimusongelmien pohjalta. Kyselylomakkeen laadinnassa käytettiin apuna myös aiempia tutkimuksia (Barnett ym. 1995; Ekström ym. 2005; Hannula 2003a; Khoyry ym. 2002). Kyselylomakkeessa käytettiin standardoitujen kysymysten lisäksi myös avoimia kysymyksiä, joten

18 18 kyse oli puolistrukturoidusta kyselystä (vrt. Koivula, Suihko & Tyrväinen 2002, 47). Suljetuissa kysymyksissä käytettiin osittain Likertin asteikkoa, joka on tavallisesti 4 5 -portainen asteikko (Heikkilä 2004, 53). Harkinnan mukaan vastausvaihtoehdoksi annettiin "En osaa sanoa", ja lisäksi käytettiin myös vastausvaihtoehtoa "Ei kuulu työhöni". Tällainen vastausvaihtoehto ei kuulu Likertin asteikkoon, mutta se haluttiin tarjota, koska osa kysymyksistä koski vain äitiys- tai lastenneuvolassa työskenteleviä terveydenhoitajia. Kaikki vastaajat eivät kuitenkaan työskennelleet molemmissa neuvoloissa. Kyselylomakkeessa käytettiin myös muunlaisia suljettuja kysymyksiä. Lisäksi kyselylomake sisälsi avoimia kysymyksiä, joiden avulla vastaajilla oli mahdollisuus tarkentaa ja syventää vastauksiaan (vrt. Hirsjärvi ym. 2007, 196). Kyselylomakkeen esitestaus on välttämätöntä. Sen avulla voidaan korjata kysymysten muotoilua ja tarkistaa esimerkiksi kysymysten järjestyksen toimivuutta lomakkeessa. (Heikkilä 2004, 61.) Kyselylomakkeen esitestaamiseen osallistui kaksi terveydenhoitajaa, jotka ovat aiemmin työskennelleet äitiys- ja/tai lastenneuvolassa, mutta ovat tällä hetkellä muissa tehtävissä sekä viisi neljännen vuoden terveydenhoitajaopiskelijaa. Esitestaajat valittiin tutkimusjoukon ulkopuolelta, koska tutkimusjoukkoa ei haluttu pienentää. Esitestaajat vastasivat kyselyyn ja kommentoivat sitä. Esitestauksessa kyselylomaketta pidettiin selkeänä, motivoivana ja helppona täyttää. Vastausvaihtoehdot olivat hyvin näkyvissä. Lomake herätti luottamusta, ja sitä pidettiin ammattimaisena. Esitestaajien mielestä kyselyssä huomioitiin imetysohjaus laajasti ja sitä pidettiin monipuolisena. Linkki toimi pääsääntöisesti moitteettomasti. Yhdellä vastaajalla oli kuitenkin vaikeuksia päästä vastaamaan kyselyyn. Kysely oli myös sopivan mittainen. Kyselyn alussa olevaa johdatusta pidettiin hyvänä ja selventävänä. Muutamaa sanamuotoa kommentoitiin, ja ne korjattiin ehdotuksen mukaiseksi. Kaksi esitestaajista ihmetteli imetysohjauskoulutukseen liittyvien kysymysten sijoittamista eri sivuille. Tämä johtui kyselylomakkeen laatimiseen liittyvistä

19 19 teknisistä asioista. Kyselyyn on asetettu rajoitteita, jotka estävän tiettyjen kysymysten esiin tulemisen, jos edelliseen kysymykseen on vastattu tietyllä tavalla. Tämän vuoksi kysymykset täytyi sijoittaa eri sivuille. Esitestauksen tuloksia ei analysoitu, mutta esitestaajien kommenttien perusteella kyselylomakkeeseen tehtiin pieniä muutoksia, jotka liittyivät vastausvaihtoehtoihin ja -ohjeisiin. Esitestauksessa tuli esille myös ehdotuksia sisällöstä. Niiden perusteella lisäsimme kyselyyn imetyksen lopettamiseen liittyvän osion. Keskosen imetykseen liittyvää osiota emme ehdotuksesta huolimatta ottaneet mukaan kyselyyn, koska halusimme rajata kyselyn koskemaan terveen, täysiaikaisen lapsen imetystä. Kyselylomakkeessa oli 43 kysymystä, jotka olivat strukturoituja, puolistrukturoituja ja avoimia. Selvyyden vuoksi kyselylomake jaettiin kuuteen eri aihealueeseen: taustatiedot, imetysohjausvalmiudet, imetysohjaus, imetysohjauksen sisältö, oma imetyskokemus ja imetysohjauskoulutus. Vastaajien taustatietoja haluttiin selvittää kysymyksillä 1 6 ja 16 sekä omaan imetyskokemukseen liittyviä taustatietoja kysymyksillä Taustatiedoissa ei kysytty sukupuolta, koska kohdejoukkoon kuuluvien terveydenhoitajien yhteystietoja selvitettäessä ilmeni, että kaikki terveydenhoitajat olivat naisia. Imetysohjauskoulutusta ja halukkuutta osallistua imetysohjauskoulutukseen sekä imetysohjauskoulutuksen tarpeellisuutta selvitettiin kysymyksillä Imetysohjausvalmiuksia haluttiin selvittää kysymyksillä 7 15 ja Kysymys 11 oli avoin. Kysymyksillä haluttiin selvittää, mitä asioita neuvoloiden imetysohjaus sisältää. Kyselylomakkeen lopussa oli avoin kysymys, johon vastaajilla oli mahdollisuus kirjoittaa kommenttejaan imetysohjauksesta tai kyselystä. Se on yhdistetty muuttujaluettelossa (liite 3) kuuluvaksi imetysohjauksen sisältöosioon. Kyselylomaketta laadittaessa tutustuimme lehtori, TtT Leena Hannulan väitöskirjaan Imetysnäkemykset ja imetyksen toteutuminen, Suomalaisten synnyttäjien seurantatutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin imetykseen liittyviä näkemyksiä sekä imetyssuunnitelmia ja imetyksen toteutumista. Kysely oli

20 20 suunnattu lapsivuodeosastonhoitajille. (Hannula 2003a.) Tämän tutkimuksen kyselylomakkeessa käytettiin osittain samoja kysymyksiä. Samoja kysymyksiä kuin Hannulan lomakkeessa, käytettiin osittain muokaten. Näitä kysymyksiä olivat lasten imettämisen tärkeys (kysymys 7), imetysohjausvalmiuksien lisääminen (kysymys 9), imetystietous (kysymykset 10 12), imetysasenteet (kysymys 13), imetysohjaus (kysymys 18), imetysohjauksen sisältö (kysymykset 19 24) sekä oma imetyskokemus (kysymykset 30 33) ja imetysohjauskoulutus (kysymykset 34 ja 36). Kysymykset 34 ja 36 ovat täysin samat kuin Hannulan (2003a) tutkimuksessaan käyttämässä kyselylomakkeessa. Niillä mitattiin saatua imetysohjauskoulutusta. Muita edellä mainittuja kysymyksiä on muotoiltu kysymyksen asettelun, vastausvaihtoehtojen ja/tai asteikon osalta. Hannulan (2003a) laatimasta kyselylomakkeesta on ollut suuri apu kyselylomaketta laadittaessa. Lupa kyselylomakkeen osittaiseen hyödyntämiseen tutkimuksessa tietyin ehdoin saatiin sähköpostitse Hannulalta (Hannula 2007b). 5.3 Aineiston hankinta ja kohdejoukko Perusjoukko on kohdejoukko, josta tutkimuksessa halutaan tehdä päätelmiä (Vilkka 2007, 51). Koska haluttiin tutkia Itä-Suomen alueen äitiys- ja lastenneuvoloissa tällä hetkellä työskentelevien terveydenhoitajien valmiuksia antaa imetysohjausta, kysely lähetettiin kaikille tähän joukkoon kuuluville. Näin ollen kyseessä oli kokonaistutkimus, jonka perusteella voidaan kertoa valitun alueen terveydenhoitajien imetysohjausvalmiuksista (vrt. Hirsjärvi ym. 2007, 174). Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena, koska tutkimusjoukko oli määrältään kvantitatiiviseen tutkimukseen sopiva. Tutkimusjoukko oli Itä-Suomen alueen äitiys- ja lastenneuvoloissa tällä hetkellä työskentelevät terveydenhoitajat, joita oli 212. Kysely toteutettiin sähköisen, puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla, ja pyyntö tutkimukseen osallistumisesta lähetettiin sähköpostitse kaikille tutkimusjoukkoon kuuluville.

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005

UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA. Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 UUTTA TIETOA IMETYKSESTÄ JA SEN TUKEMISESTA Leena Hannula, TtT VII Valtakunnalliset neuvolapäivät 1.11.2005 Luennolla käsiteltävät teemat Suomen imetystilanne pohjoismaisesta näkökulmasta Imetysohjauksen

Lisätiedot

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin

Kansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL

Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Toimivia työtapoja imetyksen tukemiseen äitiys- ja lastenneuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Katja Koskinen erikoissuunnittelija, THL Imetyksen terveysvaikutukset (van Rossum CTM ym. 2007) Vakuuttava

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA

SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA SYNNYTTÄJIEN ARVIOINNIT HOIDON LAADUSTA SYNNYTYKSEN AIKANA Pilottitutkimuksen tuloksia Anne Kantanen, Klö, TtM, TtT-opisk., Itä-Suomen yo Tarja Kvist, TtT, Itä-Suomen yo Seppo Heinonen, LT, HUS Hannele

Lisätiedot

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA

VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA VAUVAMYÖNTEISYYS -OHJELMA OHJELMA IMETYSOHJAUKSEN JATKUVAAN LAADUN KEHITTÄMISEEN WHO&UNICEF: BABY FRIENDLY HOSPITAL INITIATIVE STAKES, 1994 Vauvamyönteisyys -ohjelma imetysohjauksen selvittämiseksi neuvolassa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija

Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo. Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Mitä synnytystä pelkäävä nainen toivoo Leena-Kaisa Kääriä Kätilö / yamk -opiskelija Kehittämisprojekti: Potilaslähtöinen toimintamalli synnytyspelon lieventämiseen ja hoitoon Turun ammattikorkeakoulu/

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Imetysohjausmateriaali ja sen käyttäminen imetysohjauksen tukena äitiys- ja lastenneuvoloissa

Imetysohjausmateriaali ja sen käyttäminen imetysohjauksen tukena äitiys- ja lastenneuvoloissa Imetysohjausmateriaali ja sen käyttäminen imetysohjauksen tukena äitiys- ja lastenneuvoloissa Vasama, Maria Väyrynen, Elisa 2009 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila Liite 1 Suomenkielisen nimiösivun

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013

17.3.2014 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 Suomen Parkinson-liitto ry Liikuntatoiminta Taina Piittisjärvi Raportti 17.3.2014 1(4) RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2013 TULOKSIA Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA

Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA Kirsi Koskela ENSISYNNYTTÄJIEN KOKEMUKSIA TEHOSTETUSTA IMETYSOHJAUKSESTA PERHEVALMENNUKSESSA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC

Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde

Lisätiedot

KYÄ JOKU ROTI OLLAP PITÄÄ Työsuojeluhallinto, valtakunnallinen Työsuojelunäyttely hoito- ja hoiva-alan alan ergonomiaosasto: Ergonomiaohjaus ja sen vaikuttavuus hoitohenkilöstön kokemana Raili Antila Marja-Liisa

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä.

Tehtävä 1. Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä. Tehtävä 1 Hypoteesi: Liikuntaneuvonta on hyvä keino vaikuttaa terveydentilaan. Onko edellinen hypoteesi hyvä tutkimushypoteesi? Kyllä Ei Hypoteesi ei ole hyvä tutkimushypoteesi, koska se on liian epämääräinen.

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

HOITOHENKILÖKUNNAN TOIMINTA IMETYSOHJAUKSESSA JA KÄSITYKSET IMETYKSEN EDISTÄMISESTÄ

HOITOHENKILÖKUNNAN TOIMINTA IMETYSOHJAUKSESSA JA KÄSITYKSET IMETYKSEN EDISTÄMISESTÄ HOITOHENKILÖKUNNAN TOIMINTA IMETYSOHJAUKSESSA JA KÄSITYKSET IMETYKSEN EDISTÄMISESTÄ Irene Ojala ja Eveliina Väänänen Opinnäytetyö Kevät 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu Oulun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana Salla Sainio, kehittämispäällikkö, THL Eija Luoto, projektipäällikkö, THL Kansalliset asiakaspalautekyselyt Mitä ovat kansalliset

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys

Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot