Maidontuottajan työterveys ja -turvallisuus automaattilypsyssä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maidontuottajan työterveys ja -turvallisuus automaattilypsyssä"

Transkriptio

1 TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660) Maidontuottajan työterveys ja -turvallisuus automaattilypsyssä Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS Automaattilypsytiloilla toteutetun kyselyn mukaan lypsyn automatisoinnin koetaan pääsääntöisesti edistävän maidontuottajan työterveyttä ja -turvallisuutta. Automaattilypsyyn sisältyy kuitenkin myös kuormittaviksi koettuja ja työturvallisuutta vaarantavia työnvaiheita. Kuva: Lea Puumala Lypsyn automatisoineet maidontuottajat kokevat automaattilypsyn tuovan joustavuutta tilan töiden organisointiin sekä lisäävän vapaa-aikaa ja elämänlaatua tavanomaiseen lypsyyn verrattuna. Lisäksi automaattilypsyn arvioidaan lisäävän karjanhoitotyön tuottavuutta ja ammatin houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Automaattilypsyn koetaan myös vähentävän tuki- ja liikuntaelimiin lypsyn eri työnvaiheissa kohdistuvaa fyysistä kuormitusta. Myös ammattitautiriski ja lehmien aiheuttama työtapaturmariski alenevat. Psyykkisen kuormituksen koetaan joko vähenevän tai pysyvän ennallaan automaattilypsyssä, mutta osa kokee sen kuitenkin kasvavan erityisesti automaattilypsyn vaativuuden takia. Lypsyrobotin puhtaanapitotyöt ja erottelumaitojen käsittely kuormittavat fyysisesti. Satunnaiset yöhälytykset sekä maatalouslomittajien ja -työntekijöiden toisinaan puutteellinen osaaminen kuormittavat psyykkisesti osaa maidontuottajista. Erityisesti hiehojen opetus automaattilypsyyn koetaan riskialttiiksi työksi ja siinä on sattunut myös työtapaturmia.

2 Automaattilypsyn työmenetelmien ja työn luonteen muuttumista on selvitetty useissa tutkimuksissa. Automaattisen lypsyjärjestelmän käytön tehostamisesta on myös julkaistu ajantasainen suomenkielinen opas. Kuva: Janne Karttunen TUTKIMUKSET AUTOMAATTILYPSYSTÄ Automaattista lypsyjärjestelmää koskevissa koti- ja ulkomaisissa tutkimuksissa on tähän asti keskitytty lähinnä lehmien terveyteen, ruokintaan ja laidunnukseen, maidon määrään ja laatuun, lypsyjärjestelmän tekniikkaan ja navetan rakenteisiin sekä maidontuotannon työnmenekkiin ja talouteen. Nämä aiheet ovat tärkeitä maidontuottajan ammattitaidon ja maidontuotannon kannattavuuden kehittymisen kannalta. Ne myös edistävät välillisesti maidontuottajan hyvinvointia. Lisätietoa muun muassa edellä mainituista aiheista löytyy tämän tiedotteen loppuun kootuista lähteistä. Sen sijaan lypsyn automatisoinnin suoraa vaikutusta maidontuottajan työterveyteen ja -turvallisuuteen on tähän mennessä tutkittu varsin vähän. Tämä tieto on myös tarpeen, koska ammattitaitoinen ja hyvinvoiva maidontuottaja on maidontuotannon tärkein osatekijä. Työolosuhteiltaan nykyaikaisissa parsi- ja pihattonavetoissa on päästy suurelta osin eroon energeettisesti kuormittavista eli raskaista töistä. Ajan mittaan maidontuottajan terveyttä vaarantaa myös sinänsä kevyt mutta fyysisesti yksipuolisesti kuormittava toistotyö ja paikoillaan tehtävä staattinen lihastyö, jollaista parsi- ja asemalypsy on. Tavanomainen lypsy on yhteydessä maidontuottajien ammattitauteihin ja toistuviin työtapaturmiin, jotka kohdistuvat erityisesti tuki- ja liikuntaelimistöön. Maidontuottajien lisäksi maatalouslomittajat ja palkatut karjanhoitajat altistuvat samoille työperäisille riskitekijöille. On todennäköistä, että myös maatalouslomittajilla yleiset terveysongelmat ovat yhteydessä kuormittaviin ja työtapaturmille altistaviin työolosuhteisiin karjanhoitotöissä, joita lomittajat tekevät päätoimisesti. Erityisesti ulkomaisissa tutkimuksissa on puolestaan oltu huolestuneita karjatiloille palkattujen karjanhoitajien työterveydestä ja -turvallisuudesta. Automaattilypsyn työnmenekkiä ja työn luonteen muutosta selvittäneet koti- ja ulkomaiset tutkimukset ovat tuottaneet myös karjanhoitotyötä tekevien hyvinvointiin liittyvää tietoa. Automaattilypsyssä on todettu olevan tavanomaiseen lypsyyn verrattuna keskimäärin alhaisempi työnmenekki, joka kuitenkin vaihtelee paljon tilojen välillä. Lisäksi karjanhoitoon liittyvien töiden aikasidonnaisuuden koetaan vähenevän lypsyn automatisoinnin myötä. Pienempi työnmenekki merkitsee yleensä myös alhaisempaa altistumisaikaa työperäisille riskitekijöille. Neljässä eri maassa jo vuosikymmen sitten toteutetussa kyselytutkimuksessa kartoitettiin työnmenekin lisäksi lypsyrobotin hankkineiden maidontuottajien terveyttä. Yli puolet 107 vastaajasta ilmoitti fyysinen terveytensä parantuneen ja vain alle kymmenesosa koki sen heikentyneen lypsyn automatisoinnin myötä. Automaattilypsyyn siirtyminen oli vajaalla puolella parantanut psyykkistä terveyttä, mutta kuitenkin lähes neljännes koki psyykkisen terveytensä heikentyneen. Kansainvälisen asiantuntijaryhmän toissavuotisessa katsausartikkelissa puolestaan arvioitiin, että lypsyn automatisointi poistaa monia tavanomaisessa asemalypsyssä työergonomiaan ja -turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä. Samalla todettiin, että automaattilypsyn edellyttämä jatkuva tarkkailu ja riski laiterikoista voi aiheuttaa stressiä, ja että aihetta tulisi tutkia lisää. KYSELY AUTOMAATTILYPSYTILOILLE TTS Työtehoseurassa toteutettiin alkuvuodesta 2015 sähköinen kysely kaikille maamme automaattilypsytiloille. Oheisessa tietolaatikossa on lisätietoa kyselystä ja siihen vastanneiden maidontuottajien maatiloista. Kyselyyn vastasi 231 maidontuottajaa. Heidän tiloillaan oli yhteensä 325 automatisoitua lypsypaikkaa. Vastaajien ja heidän tiloillaan olleiden automatisoitujen lypsypaikkojen määrät ovat noin 26 prosenttia vuoden 2014 lopussa maassamme olleista 904 automaattilypsytilasta ja automatisoidusta lypsypaikasta. Kyselyn alussa tiedusteltiin maidontuottajiin ja heidän tuotantoonsa liittyviä taustatietoja. Taustatietojen avulla saadaan käsitys maidontuottajan työstä automaattilypsyn eri työnvaiheissa. Lisäksi taustatiedot auttavat pohtimaan, mitkä seikat voivat selittää automaattilypsyssä koettuun työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä tuloksia. Karjanhoitotöihin osallistuvan työvoiman sekä tilalla tuotetun maidon määrään ja laatuun liittyvät seikat oli suurelta osin rajattu kyselyn ulkopuolelle. Maidontuottajien taustatiedot Kyselyyn vastanneet olivat keskimäärin 44-vuotiaita, mikä herättää huomiota. Rakennetilastojen mukaan vuonna 2014 maamme lypsykarjatilojen omistajat olivat keskimäärin 49-vuotiaita. On ymmärrettävää, että tähän kyselyyn vastanneet ja tuotantoonsa investoineet maidontuottajat ovat nuorempia kuin maamme maidontuottajat keskimäärin. Valtaosa vastaajista (86 %) kuului vapaaehtoiseen maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon (MTH), muutama (3 %) ei kuulunut MTH:hon, mutta sai työterveyshuoltopalvelut muuta kautta ja hieman yli kymmenesosa (11 %) ei saanut vastaushetkellä mistään työterveyshuoltopalveluita. Vuonna 2013 maamme maatalousyrittäjistä 38 prosenttia oli liittynyt MTH:hon, joten vastaajien keskuudessa MTH:hon liittyneitä oli yli kaksinkertainen osuus. Huolestuttavaa on, että osa vastaajista oli vastaushetkellä kokonaan ilman työterveyshuoltopalveluita. 2

3 Myös nykyaikaisessa tuotantoympäristössä työskentelevän maidontuottajan työ sisältää työterveyttä ja -turvallisuutta vaarantavia työperäisiä riskitekijöitä, joiden torjunnassa MTH voi auttaa. MTH:hon voi hankkia lisäpalveluna myös yleislääkäritasoiset sairaanhoitopalvelut. Karjanhoidon taustatiedot Päivittäisiin karjanhoitotöihin osallistui päätoimisesti tyypillisesti kaksi henkilöä, jotka olivat useimmissa tapauksissa molemmat maatalousyrittäjiä. Yksi tai useampi päätai sivutoiminen palkkatyöntekijä osallistui päivittäisiin karjanhoitotöihin hieman alle puolella tiloista (46 %). Vain pienellä joukolla tiloista (6 %) työt olivat joko yhden päätoimisen maatalousyrittäjän tai hänen ja yhden sivutoimisen henkilön maatalousyrittäjän tai palkkatyöntekijän vastuulla. Henkilö määriteltiin kyselyssä sivutoimiseksi, jos hän osallistui töihin vain tunnin, pari päivässä tai esimerkiksi vain viikonloppuisin. Karjanhoitotöissä palkkatyöntekijöitä käyttävistä tiloista enemmistöllä (75 %) heidät perehdytettiin ja opastettiin suullisesti ja sen lisäksi kaikista keskeisistä asioista oli kirjalliset ohjeet joko esillä tai kansiossa navetalla. Palkkatyöntekijöiden opastus jäi lähes tai täysin suullisten ohjeiden varaan vähemmistöllä heitä käyttävistä tiloista. Lähes neljällä tilalla viidestä (79 %) oli käytössä sekä suulliset että kirjalliset ohjeet maatalouslomittajien perehdytykseen ja opastukseen. Maatalouslomittajien opastus jäi lähes tai täysin suullisten ohjeiden varaan pienehköllä joukolla tiloista (16 %) ja lopuilla tiloilla (5 %) ei käytetty tai niille ei saatu ulkopuolista lomittajaa. Valtaosalla vastaajien tiloista (87 %) oli vuosilomat saatu pidettyä viime vuosina ( ) suurimmaksi osaksi tai kokonaan. Kymmenesosalla (10 %) vuosilomat oli saatu pidettyä osittain, ja lopuilla (3 %) niitä ei ollut saatu pidettyä. Syinä viimeksi mainittuun tuotiin esille muun muassa, että ei ole päteviä (automaattilypsyn hallitsevia) lomittajia tai lomittajia ei ylipäätään ole saatavissa. Lähes kaikille vastaajille (99 %) oli kertynyt vähintään kuukauden työkokemus tavanomaisesta lypsystä joko parressa tai pihaton lypsyasemassa ennen oman automaattisen lypsyjärjestelmän hankkimista. Osalla vastaajista oli aiempaa kokemusta myös automaattilypsystä. Vähintään kuukauden työkokemus on voinut kertyä esimerkiksi maatalousalan opintoihin liittyvistä työharjoitteluista tai omalta tilalta ajalta ennen lypsyrobotin hankintaa. Kokemusta tavanomaisesta lypsystä kysyttiin, koska vastaajia pyydettiin monessa Kyselytutkimus automaattilypsytiloille Tämä tiedote perustuu TTS Työtehoseurassa toteutettuun Lypsyn automatisoinnin koettu vaikutus maidontuottajan työterveyteen, turvallisuuteen ja -hyvinvointiin -tutkimukseen, jonka rahoitti Maatalouskoneiden tutkimussäätiö. Tutkimuksen eri vaiheiden toteutuksessa avustivat TTS:sta tutkijat Reetta Palva, Sari Morri ja Sakari Alasuutari, erikoistutkija Veli-Matti Tuure sekä erityisasiantuntija Lea Puumala. Toteutuksessa avustivat myös erikoistutkija Risto Rautiainen Luonnonvarakeskus Luke:sta ja neuvontapäällikkö Esa Manninen Valio Oy:stä. Tutkimuksessa toteutettiin alkuvuodesta 2015 sähköinen Webropol-kysely, joka testattiin kahdella tilalla ennen varsinaisen kyselyn toteutusta. Kotimaisten laitetoimittajien, Oy DeLaval Ab:n (robottimerkki: DeLaval VMS), NHK-Keskus Oy:n (Lely Astronaut) ja Pellon Group Oy:n (SAC RDS Futureline/Insentec Galaxy), edustajat lähettivät lypsyrobotin hankkineille asiakkailleen saatekirjeen ja linkin kyselyyn. Kaikille asiakkaille lähetettiin myös yksi muistutus. Suomenkielisen kyselyn saatekirjeessä todettiin, että kysely oli kohdistettu ensisijaisesti sille henkilölle, jolla oli eniten kokemusta automaattilypsystä. Valtaosa kysymyksistä oli pakotettuja, eli niihin piti antaa vastaus, jotta kyselyssä pääsi eteenpäin. Tarkentavaa tietoa kerättiin avoimilla kysymyksillä, joihin vastaaminen ei ollut pakotettua. Kyselyn saattoi tarvittaessa keskeyttää ja jatkaa vastaamista myöhemmin. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Kyselyyn saatiin 231 vastausta, joista noin kolmasosa tuli muistutuksen jälkeen. Kyselyn vastaajamäärä on tiettävästi suurempi kuin yhdessäkään aiemmassa koti- tai ulkomaisessa tutkimuksessa, jossa on tarkasteltu automaattilypsyä maidontuottajan hyvinvoinnin näkökulmasta. Vastaajien tiloista runsas kolme viidesosaa (63 %) oli yrittäjäpariskunnan omistamia, vajaa viidennes (16 %) oli yhden yrittäjän omistamia, vajaa viidennes (17 %) oli maatalousyhtymiä ja loput (4 %) olivat osake-, avoin- tai kommandiittiyhtiöitä. Tiloilla oli keskimäärin 70 hehtaaria omaa ja 49 hehtaaria vuokrapeltoja. Viidellä tilalla ei ollut ollenkaan vuokrapeltoja. Tilojen kokonaispeltoala oli keskimäärin 118 hehtaaria. Valtaosalla vastaajista (94 %) kaikki tuotanto oli tavanomaista vuonna Pienellä joukolla (5 %) kasvintuotanto oli luomua ja kotieläintuotanto oli tavanomaista. Vain muutamalla tilalla (1 %) kotieläin- ja kasvintuotanto oli luomua. Tiloista valtaosa (93 %) kuului ProAgrian ylläpitämään maidontuotannon tuotosseurantaan. työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvässä kysymyksessä vertaamaan automaattilypsyä tavanomaiseen lypsyyn. Enemmistöllä vastaajista (72 %) lypsykarjapihatto oli uudisrakennettu ja vähemmistöllä se oli peruskorjattu ja/tai uudella osalla laajennettu. Vastaajien pihatto oli otettu käyttöön nykyisessä muodossaan uudisrakennettuna tai peruskorjattuna/laajennettuna keskimäärin vuonna 2008 eli noin seitsemän vuotta sitten. Vanhimmat pihatot olivat vuodelta 1993 ja uusimmat vuodelta Puolella tiloista (50 %) oli lämpöeristetty pihatto, jossa oli koneellinen ilmanvaihto. Muutamalla tilalla (4 %) oli lämpöeristetyssä pihatossa luonnollinen ilmanvaihto. Osittain lämpöeristetty verhoseinäinen tai kennolevyseinäinen tai -ikkunainen pihatto, jossa oli luonnollinen ilmanvaihto, oli 40 prosentilla. Lämpöeristämätön pihatto luonnollisella ilmanvaihdolla oli kuudella prosentilla. Kyselyn tiloista enemmistöllä (60 %) lypsylehmät ruokittiin seosrehulla ja lopuilla oli käytössä erillisruokinta. Seosrehuruokinta oli kuitenkin selvästi yleisempää kahden tai useamman automatisoidun lypsypaikan tiloilla kuin yhden lypsypaikan tiloilla. Automaattilypsyn toteutus Vastaajien joukossa oli edustettuna DeLavalin, Lelyn ja SAC:n lypsyrobotteja suunnilleen niissä suhteissa, kuin niitä on maassamme tähän mennessä myyty. Tarkat merkkikohtaiset myyntimäärät eivät kuitenkaan ole julkista tietoa. Näin ollen tässä tiedotteessa jätetään myös vastaajien merkkijakauma mainitsematta. Neljällä tilalla oli käytössä kaksi erimerkkistä lypsyrobottia, ja näissä merkkiyhdistelmissä olivat edustettuina kaikki kolme robottimerkkiä. Automaattinen lypsyjärjestelmä oli otettu tiloilla käyttöön keskimäärin vuonna 2009 eli noin viisi vuotta sitten. Ensimmäiset olivat automatisoineet lypsyn vuonna 2001 ja viimeisimmät vuonna Erikseen ei tiedusteltu, kuinka monta kertaa koko lypsyrobotti oli ehtinyt tilalla vaihtua. Osalla tiloista oli vuosien aikana voitu vaihtaa ensimmäinen lypsyrobotti uudempaan malliin, ostaa toinen tai useampia robotteja ensimmäisen rinnalle. Vastaajista enemmistöllä (77 %) oli käytössä vapaa lehmäliikenne ja lopuilla ohjattu lehmäliikenne. DeLaval-lypsyrobotin omistajilla ohjattu ja vapaa lehmäliikenne olivat yhtä yleisiä. Lely- ja SAC-lypsyrobotin omistajilla oli käytössä puolestaan lähes ainoastaan vapaa lehmäliikenne. Vapaa lehmäliikenne näyttää nousseen maassamme valta-asemaan. Työn sujuvoittamiseksi ja työturvallisuuden edistämiseksi vapaaseen lehmäliikenteeseen suositellaan lypsyrobotin viereen suljettavissa olevaa odotusaluetta tai sen osaa. Tästä on todettu olevan hyötyä esimerkiksi lehmien opetuksessa tai haettavien lehmien lypsyssä. Enem- 3

4 mistöllä vapaan lehmäliikenteen tiloista (78 %) oli käytössä tällainen alue. Eri robottimerkkien edustajien välillä ei ollut eroa tässä suhteessa. Kaikilta tiloilta tiedusteltiin lypsyrobottien määrän lisäksi automatisoitujen lypsypaikkojen lukumäärää. Koska SAC:n lypsyrobotti voi operoida joko yhtä tai kahta lypsypaikkaa, vain yhden automatisoidun lypsypaikan tilojen kohdalla voidaan puhua varmuudella myös yhdestä lypsyrobotista. Lehmien (lypsyssä ja ummessa olevat) määrän keskiarvo vuonna 2014 yhtä automatisoitua lypsypaikkaa kohti vaikuttaa noudattavan tiettyä mallia tässä aineistossa: tiloilla on ensimmäistä lypsypaikkaa kohti keskimäärin noin 60 lehmää ja kahta seuraavaa lypsypaikkaa kohti kymmenen lehmää per lypsypaikka vähemmän eli 110 ja 160 lehmää (taulukko 1). Neljän ja viiden lypsypaikan tilat jätetään yksittäistapauksina tarkastelun ulkopuolelle. Enemmistöllä vastaajista (84 %) automaattista lypsyjärjestelmää ohjaava tietokone ja oletettavasti myös navettatoimisto sijaitsi samassa kerroksessa lehmien kanssa. Hieman yli kymmenesosalla (14 %) kyseinen tietokone sijaitsi pihaton toisessa kerroksessa, jonne oli noustava portaita pitkin. Muutamilla (2 %) oli yksi tietokone pihaton toisessa kerroksessa ja toinen samassa kerroksessa lehmien kanssa. Osa vastaajista (13 %) ilmoitti käyttävänsä myös älypuhelinsovellusta, josta keskeiset lypsyjärjestelmän tuottamat tiedot voitiin tarkistaa missä ja milloin vain. Automaattilypsyn yksityiskohtia Automaattilypsyyn opetettavia, antibiootilla hoidettuja, sorkkavaivaisia tai muuten huonosti liikkuvia lehmiä voidaan joutua ohjaamaan päivittäin 2 3 kertaa lypsyrobotille, mikä työllistää karjanhoitajaa ja lisää työtapaturmariskiä. Päivittäin ohjattavien lehmien määrä oli selvästi yhteydessä automatisoitujen lypsypaikkojen määrään. Yhden automatisoidun lypsypaikan tiloista enemmistöllä (75 %) jouduttiin päivittäin ohjaamaan alle viittä eri lehmää. Vajaalla neljänneksellä (24 %) ohjattiin 5 10 lehmää ja lopuilla (1 %) ohjattiin yli 10 lehmää. Kahden tai kolmen automatisoidun lypsypaikan tiloista noin puolella (51 %) ohjattiin päivittäin alle viittä eri lehmää. Hieman yli kahdella viidesosalla (42 %) ohjattiin 5 10 lehmää ja lopuilla (7 %) ohjattiin yli 10 lehmää. Hiehojen opetus automaattilypsyyn vaihtelee suuresti. Hiehojen opetukseen tarvitaan aikaa, malttia ja tarkkaavaisuutta, eikä Taulukko 1. Kyselyaineiston lypsykarjatilojen automatisoitujen lypsypaikkojen määrät ja karjamäärän tunnusluvut vuonna Automatisoituja Tiloja, kpl Lehmiä 1, kpl lypsypaikkoja, kpl keskiarvo mediaani 2 moodi 3 minimi maksimi tai Lypsyssä ja ummessa olevat yhteenlaskettuna. 2 Mediaani on suuruusjärjestykseen laitetun aineiston keskimmäinen luku. 3 Moodi on yleisin luku aineistossa. tätä työtä kannata tehdä yksin. Suljettavissa oleva odotusalue lypsyrobotin vieressä helpottaa myös tätä työnvaihetta. Hieman alle kolmanneksella vastanneista tiloista (32 %) kaikkia hiehoja opetettiin automaattilypsyyn ennen poikimista ohjaamalla ne lypsyrobotin läpi. Vajaalla viidenneksellä tiloista (19 %) osaa hiehoista opetettiin ja osaa ei opetettu ennen poikimista. Noin puolella tiloista (49 %) hiehot ohjattiin lypsyrobotille ensimmäisen kerran vasta poikimisen jälkeen. Kyselyssä yöhälytyksellä tarkoitetaan automaattisen lypsyjärjestelmän matkapuhelimeen ilmoittamaa häiriötilannetta, jolloin on herättävä ja tarkastettava tilanne ainakin etäyhteyden välityksellä tai mentävä navetalle saakka. Valtaosalla tiloista (87 %) lypsyrobotin antamia yöhälytyksiä tuli korkeintaan muutama kuukaudessa. Lopuilla yöhälytys tuli ainakin viikoittain (12 %) tai joka tai lähes joka yö (1 %). Viikoittain tai useammin toistuvat yöhälytykset olivat selvästi yleisempiä kahden tai useamman kuin yhden automatisoidun lypsypaikan tiloilla. Tiloista valtaosalla (92 %) ei ollut toista lypsyjärjestelmää robottilypsyyn pysyvästi sopimattomille lehmille. Pienellä joukolla (3 %) oli toinen lypsyjärjestelmä käytössä, mutta tästä käytännöstä oltiin luopumassa. Lopuilla (6 %) oli toinen lypsyjärjestelmä käytössä ja siitä ei aiottu luopua. Robottilypsyyn syystä tai toisesta pysyvästi sopimattomia lehmien lypsäminen toisella lypsyjärjestelmällä parressa tai asemassa lisää työtä. Tilapäisesti liikuntakyvyttömien lehmien lypsyyn on kuitenkin syytä varata siirrettävä ja alipainepumpulla varustettu kannukone. Työnmenekki ja riski työtapaturmiin kasvavat, jos karjanhoitaja joutuu kiinnittämään vedinkuppeja käsin. Tiloista enemmistöllä (76 %) vedinkuppeja tarvitsi kiinnittää käsin vetimiin vain poikkeustapauksissa, ei päivittäin. Osalla tiloista (19 %) vedinkuppeja piti kiinnittää käsin päivittäin, mutta alle viiteen eri lehmään. Lopuilla (5 %) vedinkuppeja piti kiinnittää käsin päivittäin vähintään viiteen eri lehmään. Enemmistöllä vastanneista (85 %) erottelumaidot (vastapoikineiden tai lääkehoidossa olevien lehmien maito, koostumukseltaan tai väriltään muuttunut maito) päätyivät lypsyrobotilla tai muualla oleviin erotteluastioihin. Erotteluastioiden tyhjentäminen on käsityötä, johon liittyy usein myös maidon siirtoa kantamalla. Vähemmistöllä (13 %) erottelumaidot päätyivät erottelumaitolinjaa myöten isompaan säiliöön. Muutamilla vastaajilla (2 %) erottelumaidoista osa päätyi linjaa myöten isompaan säiliöön ja osa erotteluastioihin tai osa päätyi erotteluastioihin ja osa suoraan viemäriin. Tiloista noin kahdella viidesosalla (41 %) oli lypsyrobotin vieressä syvennys esimerkiksi puhdistusta, huoltoa ja tarkkailua varten. Niistä, joilla syvennystä ei ollut, enemmistö olisi kyllä halutessaan saanut sellaisen lypsyrobottia hankkiessaan. Jos syvennys oli, se oli useimmilla ainakin osittain ympäröity kaiteella. Yhden vastaajan syvennys oli yleensä peitetty kannella. Syvennykset olivat tyypillisimmin 30 senttiä syviä, mutta niiden syvyydet vaihtelivat sentin välillä. Matalimmat syvennykset saattavat itse asiassa olla seurausta automatisoidun lypsypaikan (lypsyboxin) koholla olevasta lattiasta. Vähintään 50 sentin syvyisistä syvennyksistä valtaosa oli ainakin osittain ympäröity kaiteella, mikä on hyvä asia työturvallisuuden kannalta. Vastaajien tiloista runsaalla kahdella viidesosalla (43 %) oli ainakin osa pihaton lattiasta päällystetty kumilla. Yleisintä kumipäällyste oli joko lantakäytävillä tai ruokintakäytävillä tai molemmilla. Joillakin tiloilla oli kumipäällyste lypsyrobotin odotusalueella. Viidellä tilalla oli kumipäällyste kaikilla edellä mainituilla alueilla. Kumipäällysteen käyttö ja pihaton ikä eivät olleet yhteydessä toisiinsa. 4

5 Pihattojen lattioiden kumipäällysteet ovat alkaneet yleistyä viime vuosina, koska tutkimuksissa niistä on todettu olevan pääsääntöisesti hyötyä eläinten terveydelle. Muissa yhteyksissä kerättyjen yksittäisten kokemuksien mukaan jalan alla joustavalla ja tukevalla kumilattialla liikkuminen on miellyttävää ja turvallista myös karjanhoitajalle. Automaattilypsystä luopuminen ja sen syyt Vastaajista valtaosa (97 %) ei harkinnut lypsyrobotista luopumista ja vain muutamat harkitsivat tai olivat varmasti luopumassa siitä. Samoin valtaosa (95 %) ei harkinnut robottimerkin vaihtamista ja vain pieni joukko oli jo vaihtanut tai harkitsi robottimerkin vaihtamista. Syytä robottimerkin vaihtamiselle ei kuitenkaan kysytty. Osa robottimerkin vaihtoa harkitsevista harkitsi myös luopumista automaattilypsystä kokonaan. Robottimerkin vaihtamista suunnittelevien tai merkkiä jo vaihtaneiden keskuudessa olivat edustettuina kaikki kolme robottimerkkiä. Automaattilypsystä luopumisen syiksi mainittiin: robotin vaatima ympärivuorokautinen päivystys on raskasta varsinkin yhden ihmisen hoidettavana, huolto- ja varaosakustannukset ovat korkeat tai hälytyksiä tulee liikaa eli joka yö tai lähes joka yö. Lypsyjärjestelmän opetus lomittajille koettiin liian työlääksi ja tuotettua maitomäärää haluttiin lisätä oletettavasti joustavammin kuin minkä automaattisen lypsyjärjestelmän koettiin mahdollistavan. Vaikka edellä kuvatut seikat olivat pienen vähemmistön esille tuomia kokemuksia, niihin tulee suhtautua sillä vakavuudella, että äärimmillään ne voivat riittää koko lypsyjärjestelmän vaihtamiseen. Taloustilanne ja psyykkinen kuormitus Maidontuottajilta tiedusteltiin, kuinka usein tilan maidontuotannon taloudellinen tilanne kuormitti henkisesti. Maidontuotannon taloustilanteen vuoksi koettu henkinen kuormitus ei ollut yhteydessä automatisoitujen lypsypaikkojen määrään, navetan ikään tai päivittäisiin karjanhoitotöihin osallistuvien maatalousyrittäjien määrään. Taloustilanne aiheutti henkistä kuormitusta ja huolta päivittäin tai lähes päivittäin hieman alle viidennekselle (18 %) ja viikoittain tai ainakin useita kertoja kuukaudessa hieman yli neljännekselle (27 %) vastaajista. Runsas kolmannes (36 %) ilmoitti kokevansa taloushuolia ainakin muutamia kertoja vuodessa, ja vajaalle viidesosalle (19 %) vastaajista taloustilanne ei pääsääntöisesti aiheuttanut henkistä kuormitusta eikä huolta. Alle puolella automaattilypsytiloista osa pihaton lattioista on pinnoitettu kumilla. Lattioiden kumipinnoituksesta on todettu olevan yleensä hyötyä eläinten terveydelle, mutta sen merkitystä myös karjanhoitajan työterveyteen ja turvallisuuteen tulisi selvittää. Kuva: Janne Karttunen Tuloksia tarkasteltaessa kannattaa huomata, että kysely ajoittui siihen hetkeen, jolloin maidon tuottajahintaa laskettiin maassamme voimakkaasti. Täydentävien kommenttien perusteella vastaajia huolettivat erityisesti maidon tuottajahinnan lasku, tuotantokustannusten nouseminen, suuret velat ja maitokiintiöiden poistuminen keväällä TYÖTERVEYS JA -TURVALLISUUS AUTOMAATTILYPSYSSÄ Vastaajia pyydettiin vertaamaan automaattilypsyä tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn nimenomaan lypsytyössä koetun fyysisen ja psyykkisen kuormituksen sekä työtapaturmille ja työperäisille sairauksille altistumisen suhteen. Lähes kaikilla vastaajilla oli aiempaa työkokemusta tavanomaisesta lypsystä, joten tätä vertailuasetelmaa voidaan pitää perusteltuna. Vastauksia arvioitaessa on kuitenkin syytä muistaa, että vastaajien on voinut olla vaikea erottaa joidenkin kysymysten kohdalla lypsyyn liittyviä työtehtäviä muista karjanhoitotöistä. Fyysinen kuormitus automaattilypsyssä Kyselyyn vastanneista 231 maidontuottajasta lähes kaikki (97 %) olivat sitä mieltä, että verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisointi vähensi ainakin jonkin verran lypsytyössä koettua yleistä fyysistä eli ruumiillista kuormitusta (kuvio 1). Valtaosa edellä mainituista oli sitä mieltä, että kuormitus väheni merkittävästi. Maidontuottajan fyysistä kuormitusta automaattilypsyssä selvitettiin tarkemmin myös eri kehonosien ja työasentojen kannalta. Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että lypsyn automatisointi vähensi ainakin jonkin verran lypsytyössä koettua fyysistä kuormitusta yläraajoissa sorminivelistä ja ranteista aina olkapäihin ja hartiaseutuun saakka. Valtaosa edellä mainituista oli sitä mieltä, että kuormitus yläraajoissa väheni merkittävästi. Enemmistö vastaajista koki myös lonkkaan ja alaselkään, jalkoihin yleensä ja erityisesti polviniveliin kohdistuneen fyysisen kuormituksen vähentyneen ainakin jonkin verran lypsyn automatisoinnin myötä. Näin vastanneiden enemmistön mukaan kuormitus vähenee merkittävästi. Pienehkö joukko (6 %) koki kuitenkin jalkoihinsa kohdistuvan rasituksen lisääntyneen lypsyn automatisoinnin myötä. Näin vastanneilla tiloilla useiden lehmien päivittäinen ajaminen lypsyrobotille oli keskimääräistä yleisempää. Fyysiset kuormitustekijät automaattilypsyssä Vaikka maidontuottajan fyysisen kuormittumisen koetaan alenevan jopa merkittävästi lypsyn automatisoinnin myötä, myös automaattilypsyssä on fyysisesti kuormittaviksi 5

6 koettuja työnvaiheita. Yli neljä viidesosaa vastaajista (82 %) nimesi vähintään yhden automaattilypsyyn liittyvän työnvaiheen, joka kuormitti heitä fyysisesti ainakin jonkin verran (kuvio 2). Sen sijaan kukaan ei nimennyt kahta eri työnvaihetta, jotka olisivat kuormittaneet heitä fyysisesti paljon. Maidontuottajista kaksi kolmasosaa (66 %) oli sitä mieltä, että lypsyrobotin lypsämän erottelumaidon käsittely kuormitti fyysisesti ainakin jonkin verran. Erottelumaitolinjan ja erillisen säiliön käyttäminen vähentävät käsityötä. Tätä menetelmää käyttävät kokivat erottelumaitojen käsittelyn keskimääräistä yleisemmin fyysisesti vähän tai ei ollenkaan kuormittavaksi työksi. Lypsyrobotin puhtaanapitotyöt nousivat esille toisena työnä, jonka osa (42 %) koki fyysisesti ainakin jonkin verran kuormittavaksi. Lypsyrobotin huoltosyvennyksen olemassaololla, sen syvyydellä ja puhtaanapitotöiden koetulla kuormittavuudella ei ollut kuitenkaan yhteyttä. Vajaa kolmannes vastaajista (29 %) koki myös lypsyluvallisten lehmien hakemisen lypsyrobotille kuormittavan fyysisesti ainakin jonkin verran. Tämä oli selvästi yleisempää niiden vastaajien joukossa, jotka joutuivat ohjaamaan lypsyrobotille päivittäin vähintään viittä eri lehmää. Sen sijaan automatisoitujen lypsypaikkojen määrällä ei ollut sellaisenaan yhteyttä lehmien hakemisen koetun kuormituksen kanssa. Maidontuottajat saivat mainita fyysisesti kuormittaviksi kokemiaan seikkoja myös kyselylistan ulkopuolelta. Suoraan automaattilypsyyn liittyviä useita mainintoja saivat muun muassa hiehojen opettaminen automaattilypsyyn, pesu- ja vedinkastoaineastioiden vaihto sekä muut lypsyrobotin huoltotyöt. Psyykkinen kuormitus automaattilypsyssä Lypsyn automatisoinnin koettiin vaikuttavan lypsytyössä koettuun psyykkiseen eli henkiseen kuormitukseen selvästi eri tavalla kuin fyysiseen kuormitukseen. Hieman alle puolet (47 %) maidontuottajista koki lypsyn automatisoinnin vähentäneen vähintään jonkin verran yleistä psyykkistä kuormitusta lypsytyössä verrattuna tavanomaiseen lypsyyn (kuvio 3). Osa ei kokenut eroa lypsymenetelmien välillä ja lähes kolmannes (32 %) koki psyykkisen kuormituksen kasvaneen vähintään jonkin verran. Psyykkistä kuormitusta automaattilypsyssä selvitettiin myös työn erilaisten ominaispiirteiden suhteen. Selvän enemmistön mukaan lypsyn automatisointi vähensi ainakin jonkin verran sekä pakkotahtisen että yksitoikkoisen toistotyön aiheuttamaa psyykkistä kuormitusta verrattuna tavanomaiseen lypsyyn. Myös kiireen aiheuttaman henkisen kuormituksen koettiin useimmiten vähentyneen pakkotahtisessa tavanomaisessa lypsyssä myös kiireen tuntu voi kuormittaa lypsäjää. Yli kaksi viidesosaa koki työn vaativuuden aiheuttaman psyykkisen kuormituksen vähentyneen, hieman yli neljännes koki sen pysyneen ennallaan ja vajaa kolmannes koki sen lisääntyneen lypsyn automatisoinnin myötä. He, jotka kokivat automaattilypsyn lisänneen yleistä psyykkistä kuormittumistaan, olivat suurelta osin samoja henkilöitä, jotka kokivat automaattilypsyn psyykkisesti vaativaksi työksi. Psyykkiset kuormitustekijät automaattilypsyssä Automaattilypsyssä on useita työnvaiheita, jotka moni koki psyykkisesti kuormittaviksi. Valtaosa vastaajista (94 %) nimesi vähintään yhden automaattilypsyyn liittyvän työnvaiheen, joka kuormitti heitä psyykkisesti ainakin jonkin verran (kuvio 4). 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % yleiseen ruumiilliseen eli fyysiseen kuormitukseen kävelyn ja/tai seisomisen jalkoihin aiheu amaan fyysiseen rasitukseen polviniveliin erityises kyykistymisen aiheu amaan fyysiseen rasitukseen lonkkaan ja alaselkään kumaran ja/tai kiertyneen työasennon aiheu amaan fyysiseen rasitukseen har aseutuun, olkapäihin ja olkavarsiin mm. lypsimien ja/tai lypsytarvikkeiden kanna elun aiheu amaan fyysiseen rasitukseen käsivarsiin, ranteisiin, kämmeniin ja sorminiveliin mm. vedinten puhdistuksesta, alkusuihkeiden otosta ja lypsimen käsi elystä aiheutuvaan fyysiseen rasitukseen vähentää merki äväs vähentää jonkin verran ei maini avaa eroa lisää jonkin verran lisää merki äväs en osaa sanoa Kuvio 1. Miten automaattilypsy mielestänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisoinnin vaikutus lypsytyössä kokemaani Tiedotteen kuvioiden 1 7 alla on esitetty alkuperäiset kyselyn kysymykset. Kuvioiden 1 7 kaikissa kohdissa on yhteensä 231 vastaajaa. 6

7 Vastaajista enemmistö (71 %) koki lypsyrobotin öisin nukkuma-aikaan antamien hälytyksien kuormittavan psyykkisesti vähintään jonkin verran. Tämä oli selvästi yleisempää niiden maidontuottajien kohdalla, joilla yöhälytys tuli vähintään viikoittain. Kuten aiemmin todettiin, valtaosalla vastaajista yöhälytyksiä tuli kuitenkin korkeintaan muutamia kuukautta kohti mutta ei viikoittain. Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista maidontuottajista (82 %) luotti omaan ammattitaitoonsa pärjätä automaattisen lypsyjärjestelmän kanssa. Luottaminen muun tilanväen ammattitaitoon oli myös melko hyvällä tasolla. Sen sijaan luottaminen maatalouslomittajien, palkkatyöntekijöiden tai näiden molempien henkilöryhmien ammattitaitoon pärjätä automaattisen lypsyjärjestelmän kanssa kuormitti psyykkisesti vähintään jonkin verran kahta kolmasosaa (67 %) vastaajista. On tärkeää, että vuosilomalla oleva maidontuottaja voi luottaa siihen, että maatalouslomittaja tai joku muu lomittajan kanssa samaan aikaan karjanhoitoon osallistuva pärjää lypsyrobotin kanssa. Lypsyn automatisoineilla tiloilla on aina jonkun oltava tavoitettavissa, jotta häiriön tullessa automaattisen lypsyjärjestelmän tekemä hälytys saadaan tarkastettua nopeasti. Noin puolet (52 %) maidontuottajista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % lehmien hakeminen lypsyrobo lle lypsyrobo n puhtaanapitotyöt vedinkuppien kiinnitys käsin näy öpäätetyöskentely Kuvio 2. Arvioikaa seuraavia päivittäisiä suoraan automaattilypsyyn liittyviä työtehtäviä niistä itsellenne aiheutuvan fyysisen kuormituksen suhteen. Ohje: Huomatkaa, että fyysinen kuormitus voi johtua liikkuvasta, dynaamisesta työstä tai paikallaan pysyvästä, staattisesta työstä, joka on tyypillisesti yksipuolista toistotyötä. Voitte halutessanne mainita jonkin seikan listan ulkopuolelta. ero elumaitojen käsi ely lypsyrobo n toiminnan tarkkailu työt maitohuoneessa kuten pesut ja maidon lämpö lan tarkistaminen kuormi aa fyysises vähän tai ei ollenkaan kuormi aa fyysises jonkin verran kuormi aa fyysises paljon yleiseen henkiseen kuormitukseen yksitoikkoisen toistotyön aiheu amaan henkiseen kuormitukseen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuvio 3. Miten automaattilypsy mielestänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisoinnin vaikutus lypsytyössä kokemaani pakkotah sen toistotyön aiheu amaan henkiseen kuormitukseen kiireen aiheu amaan henkiseen kuormitukseen työn vaa vuuden aiheu amaan henkiseen kuormitukseen vähentää merki äväs ei maini avaa eroa lisää merki äväs vähentää jonkin verran lisää jonkin verran en osaa sanoa 7

8 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % hälytykset valveillaoloaikaan hälytykset öisin nukkuma-aikaan jatkuvasta "päivystyksestä" huoleh minen työpäivällä ei ole selkää loppua (lypsy jatkuu 24 h) työpäivät venyvät toisinaan automaa sen lypsyjärjestelmän takia luo aminen lypsyrobo n toimintavarmuuteen riippuvuus huollon nopeudesta ja amma taidosta työskentely etokoneen kanssa luo aminen omaan amma taitoon pärjätä automaa sen lypsyjärjestelmän kanssa luo aminen muun lanväen amma taitoon pärjätä automaa sen lypsyjärjestelmän kanssa kuormi aa henkises vähän tai ei ollenkaan kuormi aa henkises jonkin verran kuormi aa henkises paljon Kuvio 4. Arvioikaa seuraavia automaattilypsyyn liittyviä seikkoja niistä itsellenne aiheutuvan psyykkisen kuormituksen suhteen. Ohje: Voitte halutessanne mainita jonkin seikan listan ulkopuolelta. koki, että jatkuvasta päivystyksestä huolehtiminen kuormitti psyykkisesti ainakin jonkin verran. Työtapaturmariskit automaattilypsyssä Lähes kaikkien vastaajien (94 %) mielestä automaattilypsy vähentää ainakin jonkin verran lypsyn eri työnvaiheisiin liittyvää työtapaturmariskiä verrattuna parsi- tai asemalypsyyn (kuvio 5). Useimpien mukaan riski vähenee merkittävästi. Pieni joukko vastaajista ei kokenut riskissä mainittavaa eroa, ja kukaan ei kokenut riskin lisääntyvän. Maidontuottajan työtapaturmariskiä automaattilypsyssä selvitettiin myös eri riskitekijöiden ja työtehtävien kannalta. Selvä enemmistö vastaajista (88 %) oli sitä mieltä, että lypsyn automatisointi vähentää ainakin jonkin verran lehmien sorkkien välittömässä läheisyydessä työskentelyn aiheuttamaa työtapaturmariskiä. Näin vastanneiden enemmistö koki riskin vähenevän merkittävästi. Vapaana liikkuvien lehmien välittömässä läheisyydessä työskentelyn sekä navetan lattioilla ja portaissa liikkumisen aiheuttaman työtapaturmariskin koettiin puolestaan yleensä joko vähenevän ainakin jonkin verran tai pysyvän ennallaan lypsyn automatisoinnin yhteydessä. Osa vastaajista kuitenkin koki, että lehmien läheisyydessä työskentelystä ja navetan lattioilla liikkumisesta aiheutuva työtapaturmariski oli lisääntynyt ainakin jonkin verran. Tulosta selittänee se, että näistä vastaajista suhteessa useammalla oli aiempaa työkokemusta vain parsinavetasta, jossa lehmät eivät liiku vapaana. Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan, mikä automaattilypsyyn liittyvä työnvaihe oli heidän omasta mielestään riskialttein työturvallisuuden kannalta ja mistä tämä riski johtui. Yhteensä 168 vastaajaa nimesi yhden tai useamman työnvaiheen. Heistä 65 nimesi hiehojen opettamisen ja 13 nimesi uuden eläimen tai lehmän opettamisen automaattilypsyyn riskialtteimmaksi työnvaiheeksi. Hiehojen opettamisen vaaralliseksi työnvaiheeksi nimenneet eivät kuitenkaan eronneet muista vastaajista sen suhteen, miten he opettivat hiehonsa automaattilypsyyn. Lypsyrobotilla riskialttiina pidettiin muun muassa vedinkuppien kiinnittämistä käsin, maitonäytteiden ottamista, lääkintää ja umpeenpanotuubien antamista. Myös pesuaine- ja vedinkastoastioiden käsittely, lypsyrobotin käsivarren äkilliset liikkeet sekä huoltosyvennyksen tai muun robotin viereisen alueen liukkaus koettiin riskialttiiksi. Muita riskialttiiksi nimettyjä työnvaiheita olivat lehmien kanssa lähikontaktissa työskentely lypsyrobotilla, lypsyrobotin odotusalueella ja myös muualla navetassa. Erityisesti kiimaisten lehmien koettiin lisäävän riskiä työtapaturmiin edellä mainituissa paikoissa. Sarvettomia lehmiä pidetään paitsi toistensa kannalta, myös kaikkien eläinten kanssa tekemisissä olevien, kuten karjanhoitajan, eläinlääkärin, keinosiementäjän ja sorkkahoitajan, kannalta turvallisempina. Vastaajien tiloista valtaosalla (94 %) lehmät olivat pääsääntöisesti sarvettomia ja korkeintaan muutamalla lehmällä oli sarvet tai sarventyngät esimerkiksi epäonnistuneen nupoutuksen jäljiltä. Yksittäisillä tiloilla (1 %) oli kuitenkin useita sarvellisia ostolehmiä muuten sarvettoman karjan joukossa nämä tilat olivat tyypillisesti siirtyneet automaattilypsyyn äskettäin. Lopuilla tiloista (5 %) kaikki tai suurin osa lehmistä oli sarvellisia. Viimeksi mainittujen tilojen joukossa oli sekä yhden että kahden lypsypaikan tiloja. Sarvipäiden omistajilla oli tyypillisesti aikaisempaa työkokemusta parsinavetasta. Työtapaturmat automaattilypsyssä Maidontuottajilta tiedusteltiin, oliko heille itselleen tai jollekulle muulle sattunut 8

9 lypsyn eri työvaiheisiin lii yvään yleiseen työtapaturmariskiin lehmien sorkkien väli ömässä läheisyydessä työskentelyn aiheu amaan työtapaturmariskiin vapaana liikkuvien lehmien väli ömässä läheisyydessä työskentelyn aiheu amaan työtapaturmariskiin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio 5. Miten automaattilypsy mielestänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisoinnin vaikutus lypsytyössä navetan la oilla liikkumisen aiheu amaan työtapaturmariskiin portaissa liikkumisen aiheu amaan työtapaturmariskiin vähentää merki äväs vähentää jonkin verran ei maini avaa eroa lisää jonkin verran lisää merki äväs en osaa sanoa yleiseen al stumiseen amma taudeille ja muille työperäisille sairauksille hengityselimiin kohdistuvan eläinperäisen pölyn aiheu amaan amma tau riskiin käsien ihoon kohdistuvan kosteuden, lian sekä pesuja puhdistusaineiden aiheu amaan amma tau riskiin 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Kuvio 6. Miten automaattilypsy mielestänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisoinnin vaikutus lypsytyössä selkään ja raajoihin kohdistuvien rasitusvammojen aiheu amaan amma tau riskiin vähentää merki äväs vähentää jonkin verran ei maini avaa eroa lisää jonkin verran lisää merki äväs en osaa sanoa ruumiinvammaan johtanut työtapaturma automaattisen lypsyn eri työnvaiheiden yhteydessä. Hieman yli kymmenesosa (12 %) vastaajista ilmoitti, että heille oli sattunut yksi tai useampi työtapaturma. Alle kymmenesosa (7 %) ilmoitti, että työtapaturma oli sattunut jollekulle muulle. Sekä itselle että muille sattuneet työtapaturmat liittyivät selvästi yleisimmin tilanteisiin, joissa joko hiehoa opetettiin lypsylle: Hieho potkaisi silmään ja tuli musta silmä, vamma parani ilman sairauslomaa, tai lehmälle kiinnitettiin vedinkuppeja käsin tai sille tehtiin jotain muuta toimenpidettä lypsyrobotilla: Hoidettava lehmä potkaisi käteen, isot mustelmat, säryt. Ruumiinvammat olivat yleensä lievähköjä mustelmia, ruhjeita tai haavoja: Potkuja lypsylle opetettaessa, seurauksena kipeä käsi, Ensikon opetus, käsiruhje ja Lehmä potkaisi polveen, ruhjeilla selvittiin. Osa oli kuitenkin vakavampia: Opetettavan hiehon naru kimposi etuhampaaseen ja hammas meni poikki, Lehmää lääkitessä murtui kylkiluu ja Käsi jäi robotin ja lehmän väliin ja värttinäluu meni poikki. Erityisesti silmiin ja kasvoihin kohdistuneet naudan potkut ovat huolestuttavia, koska niistä olisi voinut aiheutua hieman toisissa olosuhteissa jopa kohtalokkaita vammoja: Lehmä pääsi potkaisemaan kasvoihin kiinnittäessäni käsin lypsimiä, seurauksena musta naama pariksi viikoksi ja Hieho säikähti ja potkaisi kasvoihin, hengenlähtö lähellä, paikkasivat kasvoja kuuden tunnin leikkauksessa, pari kuukautta sairaslomaa. Karjanhoitotöihin osallistuneille muille henkilöille sattuneet työtapaturmat eivät juuri eronneet vastaajille itselleen sattuneista työtapaturmista. Seuraavat lypsyrobottiin ja lypsyjärjestelmän pesuaineeseen liittyvät tapaukset kuitenkin erottuivat joukosta: Työntekijä jäi puristuksiin [robotin] käsivarren ja lypsyboksin väliin, Lomittajan käsi jäi kääntyvän vedinpesuharjan väliin, sormiruhje ja Pesuainetta roiskahti isännän silmään. Ammattitautiriskit automaattilypsyssä Vastaajista selvä enemmistö (87 %) oli sitä mieltä, että verrattuna tavanomaiseen par- 9

10 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % omiin mahdollisuuksiini selvitä terveenä ja turmi a eläkkeelle karjanhoitotöihin palkatun työvoiman mahdollisuuksiin selvitä terveenä ja turmi a työurallaan maatalouslomi ajien mahdollisuuksiin selvitä terveenä ja turmi a työurallaan omaan vapaa-aikaani mahdollisuuksiini nukkua rii äväs omaan yleiseen elämänlaatuuni joustavuuteen lan kaikkien töiden organisoinnissa maidontuo ajan amma n houku elevuuteen nuorten keskuudessa karjanhoitajan ja maatalouslomi ajan amma n houku elevuuteen nuorten keskuudessa karjanhoitotyön tuo avuuteen (litroja/työtun ) lisää merki äväs lisää jonkin verran ei maini avaa eroa vähentää jonkin verran vähentää merki äväs en osaa sanoa Kuvio 7. Miten automaattilypsy mielestänne vaikuttaa seuraaviin seikkoihin? Verrattuna tavanomaiseen parsi- tai asemalypsyyn, lypsyn automatisoinnin vaikutus. si- tai asemalypsyyn lypsyn automatisointi vähentää ainakin jonkin verran lypsyn eri työnvaiheisiin liittyvää ammattitaudeille ja muille työperäisille sairauksille altistumista (kuvio 6). Enemmistö edellä mainituista oli sitä mieltä, että altistuminen vähenee merkittävästi. Maidontuottajan ammattitautiriskiä automaattilypsyssä selvitettiin myös eri riskitekijöiden suhteen. Lähes kaikki vastaajat (95 %) kokivat lypsyn automatisoinnin vähentävän ainakin jonkin verran selkään ja raajoihin kohdistuvan kuormituksen aiheuttamaa ammattitautiriskiä. Enemmistö edellä mainituista koki, että altistuminen vähenee merkittävästi. Tämä tulos on täysin linjassa fyysisestä kuormituksesta aiemmin esitettyjen tulosten kanssa. Valtaosa vastaajista (91 %) koki myös käsien ihoon kohdistuvan kosteuden, lian sekä pesu- ja puhdistusaineiden aiheuttaman ammattitautiriskin vähenevän ainakin jonkin verran lypsyn automatisoinnin yhteydessä ja näin vastanneiden enemmistön mukaan altistuminen vähenee merkittävästi. Esimerkiksi nitriilikumisia kertakäyttöhansikkaita voidaan kuitenkin suositella käytettäväksi muun muassa lypsyrobotin päivittäisen pesun yhteydessä. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista (69 %) oli sitä mieltä, että lypsyn automatisointi vähentää ainakin jonkin verran hengityselimiin kohdistuvan eläinperäisen pölyn aiheuttamaa ammattitautiriskiä. Tulos on ymmärrettävä, koska automaattilypsyn eri työnvaiheissa työskennellään aivan lehmien välittömässä läheisyydessä vain poikkeustilanteissa toisin kuin tavanomaisessa lypsyssä. Sen sijaan muiden karjanhoitotöiden, kuten makuuparsien puhdistuksen ja kuivituksen, tekemiseen kuuluu kuitenkin toistuvaa lehmien joukossa liikkumista myös lypsyn automatisoineilla tiloilla. Tämä voi selittää sitä, että osa ei kokenut mainittavaa eroa eläinperäiselle pölylle altistumisessa. Positiivisia vaikutuksia Valtaosa maidontuottajista (90 %) oli sitä mieltä, että lypsyn automatisointi lisää vähintään jonkin verran heidän mahdollisuuksiaan selvitä terveenä ja turmitta eläkkeelle verrattuna tavanomaiseen lypsyyn (kuvio 7). Pienen joukon mielestä lypsymenetelmien välillä ei ollut eroa tässä suhteessa. Vastaajat arvioivat, että automaattilypsy lisää myös karjanhoitotöihin palkatun työvoiman ja maatalouslomittajien mahdollisuuksia selvitä terveinä ja turmitta työurillaan. Osa vastaajista ei kuitenkaan osannut ottaa kantaa tähän kysymykseen palkkatyövoiman suhteen, ja muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta heillä ei myöskään ollut tilallaan palkattua työvoimaa. Valtaosa vastaajista (88 %) koki automaattilypsyn lisäävän joustavuutta tilan kaikkien töiden organisoinnissa ja lähes neljä viidesosaa vastaajista koki automaattilypsyn lisäävän omaa yleistä elämänlaatuaan. Enemmistö koki automaattilypsyn lisäävän myös omaa vapaa-aikaansa, ja yli puolet koki sen lisäävän mahdollisuuksiaan nukkua riittävästi. Viimeksi mainituilla vastaajilla lypsyjärjestelmän antamat yöhälytykset olivat selvästi harvinaisempia kuin niillä, jotka kokivat automaattilypsyn vähentävän heidän mahdollisuuksiaan nukkua riittävästi. Automaattilypsyn koettiin pääsääntöisesti lisäävän maidontuottajan ja karjanhoitajan tai maatalouslomittajan ammatin houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Lähes neljä viidesosaa vastaajista koki, että automaattilypsy lisää myös karjanhoitotyön tuottavuutta (maitolitroja/työtunti). Vapaa sana Kyselyn lopuksi vastaajat saivat antaa vapaita kommentteja. Yhteensä 63 vastaajaa antoi niitä ja heistä noin kolme neljäsosaa toi esille positiivisia kokemuksia tai neutraaleja havaintoja automaattilypsystä. Loput toivat esille epäkohtia, joista muutamat toistuivat useissa kommenteissa. Positiiviset kokemukset vahvistivat aiempien vastausten antamaa kuvaa siitä, että lypsyn automatisoinnin koetaan pääsään- 10

11 töisesti edistävän maidontuottajan tai lehmien hyvinvointia: Tuo elämäniloa ja mielekkyyttä ja pystyy osallistumaan ns. normaali-ihmisten rientoihin ja lapsien harrastuksiin, Säästää selkää ja ranteita, Suosittelen kaikille maidontuottajille, erityisesti nuorille, Paras hankinta ikinä, Paras lehmiin liittyvä investointi. Neutraaleissa kommenteissa tarkasteltiin automaattilypsyä objektiivisesti: Automaattilypsy ei sovi kaikille ihmisluonteille. Täytyy unohtaa aika pian vanhat työtavat ja osata luottaa automatiikkaan, Äärimmäisen hyvä systeemi henkilölle, joka ei stressaa siitä, että jonkun täytyy olla puhelimen tavoitettavissa vuorokauden ympäri, Huollon ja varaosien saatavuuden merkitys toimivuudessa ja tyytyväisyydessä todella merkittävä, sen on todella toimittava 24/7, myös öisin ja pyhinä. Kriittisten kommenttien mukaan automaattilypsyn mukanaan tuomat uudet ammattitaitovaatimukset eivät vaikuta olevan nyt tasapainossa maatalouslomittajien osaamisen kanssa: Enemmän pelkästään robottinavettaan koulutettuja lomittajia, sillä työn kuva erilainen kuin lypsyasema pihatossa. Tämä näkemys saa vahvistusta myös aiemmin työn psyykkisestä kuormituksesta esitetyistä tuloksista. Lomittajien riittävä ammatillinen koulutus sekä tilalla annettava perehdytys ja työnopastus ovat tässä avainasemassa eli myös maatalousyrittäjien on tehtävä tässä oma osansa. Tutuista ja ammattitaitonsa osoittaneista rengaslomittajista oli hyviä kokemuksia. Automaattisen lypsyjärjestelmän huoltokustannukset koettiin korkeiksi, ja tästä olisi toivottu enemmän tietoa ennen lypsyjärjestelmän hankintaa: Huoltohinnat ovat karanneet käsistä. Huoltopalvelujen nopeudesta ja ammattitaidosta koettiin myös olevan riippuvaisia ja tämä mainittiin myös yhtenä työn psyykkisistä kuormitustekijöistä. Huoltoyrittäjien ammattitaidosta ja alueellisesta saatavuudesta tulee huolehtia. TULOSTEN YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Maamme maidontuotannon kannattavuuden ja jatkuvuuden kannalta voidaan pitää hyvänä tuloksena, että verrattuna tavanomaiseen lypsyyn automaattilypsyn koetaan lisäävän karjanhoitotyön tuottavuutta sekä maidontuottajan, maatalouslomittajan ja karjanhoitajan ammatin houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Lypsyn automatisoinnin koetaan myös tuovan joustavuutta tilan töiden organisointiin sekä lisäävän maidontuottajan vapaa-aikaa ja elämänlaatua. Verrattuna tavanomaiseen lypsyyn lypsyn automatisoinnin koetaan lisäävän kaikkien karjanhoitoon osallistuvien henkilöiden maidontuottajien sekä maatalouslomittajien ja työntekijöiden mahdollisuuksia selvitä terveinä ja turmitta työurillaan. Kuva: Markku Lätti Automaattilypsyn koetaan myös vähentävän maidontuottajan tuki- ja liikuntaelimiin lypsyn eri työnvaiheissa kohdistuvaa fyysistä kuormitusta. Myös ammattitautiriskin ja lehmien aiheuttaman työtapaturmariskin koetaan alenevan. Erityisesti hiehojen opetus automaattilypsyyn koetaan kuitenkin riskialttiiksi työksi ja siinä on sattunut myös työtapaturmia, joista osa on ollut vakavia. Enemmistö maidontuottajista kokee psyykkisen kuormituksen joko vähenevän tai pysyvän ennallaan automaattilypsyyn siirryttäessä, mutta osa kokee sen kuitenkin kasvavan erityisesti automaattilypsyn vaativuuden takia. Lypsyrobotin puhtaanapitotyöt ja erottelumaitojen käsittely kuormittavat fyysisesti ja satunnaiset yöhälytykset sekä maatalouslomittajien ja -työntekijöiden toisinaan puutteellinen osaaminen kuormittavat psyykkisesti osaa maidontuottajista. Lyhyesti ilmaistuna lypsyn automatisoinnin koetaan pääsääntöisesti edistävän maidontuottajan työterveyttä ja -turvallisuutta verrattuna tavanomaiseen lypsyyn. Lypsyn automatisoinnilla voidaan myös olettaa olevan pääsääntöisesti positiivinen vaikutus samaa työtä tekevien maatalouslomittajien ja -työntekijöiden työolosuhteisiin. Automaattilypsyyn sisältyy kuitenkin myös kuormittavia ja työturvallisuutta vaarantavia työnvaiheita, jotka vaativat huomiota. Jatkossa on syytä selvittää karjanhoitotyön tuottavuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä automaattilypsyssä. Työn tuottavuuden parantaminen on keskeinen keino, joilla maidontuottaja voi vaikuttaa tuotantonsa talouteen. Tuottamattoman ja turhan työn vähentäminen yleensä myös alentaa työn kuormittavuutta ja edistää työturvallisuutta. Tarkempia syitä siihen, miksi osa maidontuottajista kokee psyykkistä kuormitusta automaattilypsyn vaativuudesta, tulee selvittää. Kun syyt ovat selvillä, niihin voidaan puuttua. Myös maatalouslomittajien ja -työntekijöiden automaattilypsyyn liittyvää osaamista tulee selvittää ja tarvittaessa päivittää. Työn fyysisen kuormituksen ja myös työtapaturmariskien hallinnan kannalta on syytä selvittää pihaton lattioiden kumipäällysteiden sekä lypsyrobotin puhtaanapitotöiden ja huoltosyvennyksen toiminnallisia vaatimuksia. Työtapaturmien torjunnan kannalta on erityisen tärkeää selvittää jatkossa, miten hiehot saadaan opetettua automaattilypsyyn mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti. 11

12 Hinta 13,50 Jälkipainos sallittu vain TTS:n kautta, ISSN-L , ISSN (Painettu), ISSN (Verkkojulkaisu), SP-Paino Oy, Nurmijärvi 2015 LÄHTEET JA LISÄTIETOA: Douphrate, D.I., Lunner Kolstrup, C., Nonnenmann, M.W., Jakob, M. ja Pinzke, S Ergonomics in Modern Dairy Practice: A Review of Current Issues and Research Needs. Journal of Agromedicine. 18(3): Gustafsson, M Arbetstid i mjölkproduktionen. JTI-rapport, Lantbruk & Industri 379: Hovinen, M Udder health of dairy cows in automatic milking. Academic Dissertation. Department of Production Animal Medicine. University of Helsinki. 94 s. Hovinen, M. ja Pyörälä, S Invited review: Udder health of dairy cows in automatic milking. Journal of Dairy Science 94(2): Jacobs, J.A. ja Siegford, J.M Invited review: The impact of automatic milking systems on dairy cow management, behavior, health, and welfare. Journal of Dairy Science 95(2): Karttunen, J.P Clustering of occupational injuries, diseases, and disability in Finnish farmers an opportunity for targeted prevention. Doctoral thesis in agrotechnology. University of Helsinki. Department of Agricultural Sciences. Publications 23: Karttunen, J. ja Lätti, M Karjanhoitotöiden koettu kuormittavuus lypsykarjapihatoissa. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (653) 2: 1 8. Latvala, T. ja Suokannas, A Automaattisen lypsyjärjestelmän käyttöönotto: kannattavuus ja hankintaan vaikuttavat tekijät. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o 192: Lyons, N.A., Kerrisk, K.L. ja Garcia, S.C Milking frequency management in pasture-based automatic milking systems: A review. Livestock Science 159: Janne Karttunen, TTS Occupational health and safety experiences in automatic milking Research indicates conventional pipeline and parlor milking exposes dairy farmers and workers to adverse health outcomes. In recent years, automatic milking systems (AMS), which typically reduce the labor requirement in milking, have gained much popularity in Finland and elsewhere. However, there is only limited information on the occupational health and safety issues in the AMS. This bulletin reports the results of a TTS Work Efficiency Institute project which aimed to study the occupational health and safety experiences in AMS, compared to conventional milking. This project was financed by the Research Foundation of Agricultural Machinery (Finland). An anonymous online survey was conducted among all Finnish dairy farms with an AMS in Altogether 231 usable responses were received (25.6% response rate). The respondents had a total of 325 automatic milking boxes (range 1 5 per farm). The majority of the respondents found that AMS has brought flexibility to the organization of farm work, and it has increased leisure time, quality of life, productivity of dairy cattle work, and the attractiveness of dairy farming among the youth. In addition, it was found to significantly reduce the risk of occupational injuries and diseases as well as physical stress on the musculoskeletal system. However, training heifers to use automatic milking was emphasized as a high risk task that had resulted in several injuries. In addition, manual handling of reject milk and the daily cleaning of the AMS, including the milking box, caused some physical stress to many farmers. In general, mental stress had either declined or remained the same after switching to AMS. However, some indicated increased mental stress because of the demanding management of the AMS. The majority perceived at least some mental stress due to occasional nightly alarms caused by the AMS and the lack of adequately skilled farm relief workers, hired labor, or both. Based on this survey, AMS has significant potential in the prevention of adverse health outcomes in milking of the dairy cows. However, certain characteristics of the AMS require further attention with regard to occupational health and safety. Manninen, E AMS-tilojen määrä Valion navettaseminaari Meijering, A., Hogeveen, H. ja de Koning, C.J.A.M. (toim.) Automatic milking, a better understanding. 544 s. Melin, M Optimising cow traffic in automatic milking systems - with emphasis on feeding patterns, cow welfare and productivity. PhD Thesis. Swedish University of Agricultural Sciences. Department of Animal Nutrition and Management. 53 s. Oudshoorn, F.W Innovative technology and sustainable development of organic dairy farming. The case of automatic milking systems in Denmark. PhD Thesis. Wageningen University. 141 s. Oudshoorn, F.W., Kristensen, T., van der Zijpp, A.J. ja de Boer, I.J.M Sustainability evaluation of automatic and conventional milking systems on organic dairy farms in Denmark. NJAS - Wageningen Journal of Life Sciences 59(1 2): Puumala, L., Morri, S. ja Mäntyharju, J Keinoja lypsyrobotin käytön tehostamiseen. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (658) 7: Wauters, E. ja Mathijs, E Socio-economic aspects of automatic milking. Socioeconomic implications of automatic milking systems. 23 s. TTS TYÖTEHOSEURA PL 5, (Kiljavantie 6), Rajamäki, puh. (09) Päätoimittaja: Anna-Maija Kirkkari Taitto: Kaija Laaksonen TTS, Box 5, FI Rajamäki, Finland tel TTS Työtehoseura on valtakunnallinen koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatio, joka kouluttaa vuosittain noin opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi. Koulutustoiminnan lisäksi TTS Työtehoseura tutkii ja kehittää noin 100 vuosittaisen projektin avulla työmenetelmien tuottavuutta, toiminnallisia ratkaisuja ja energia- ja ekotehokkuutta. 12

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta

Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Työterveys ja maatalous Suomessa 8.10.2015 KoneAgria, Tampere Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

NELITIELYPSIMET. Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen. Tilavierailu 04/2012. Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012. Oikeudet muutoksiin pidätetään. NELITIELYPSIMET Jani Rantanen ja Riitta Tarhonen Tilavierailu 04/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 3.9.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin

Hyvinvointia työstä. Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Hyvinvointia työstä Tervetuloa Työterveys ja maatalous Suomessa seminaariin Työterveys ja maatalous Suomessa 2014 Merja Perkiö-Mäkelä, erikoistutkija, FT, ft KoneAgria seminaari 8.10.2015 8.10.2015 Työterveyslaitos

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi?

Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi? TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 5/11 (632) RAKENTAMINEN Mitkä asiat koetaan tuotantorakennusten valaistuksessa tärkeiksi? Tutkija Sakari Alasuutari, TTS Lypsykarjatilalla valaistuksen osuus sähkön

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Parsi- ja asemalypsy

Parsi- ja asemalypsy Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Maidon jäähdytys VMS -lypsyjärjestelmässä

Maidon jäähdytys VMS -lypsyjärjestelmässä Maidon jäähdytys VMS -lypsyjärjestelmässä Ainutlaatuinen DeLaval VMS jäähdytysjärjestelmä Automaattilypsy on tuonut jäähdytystekniikalle uusia vaatimuksia, koska maitoa tulee tilasäiliöön epäsäännöllisin

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja

Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä

Lisätiedot

Laajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin

Laajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin Laajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin Perttu Pyykkönen 1), Terhi Latvala 1), Janne Karttunen 2), Markku Lätti 2) ja Veli-Matti Tuure 2) 1) Pellervon

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET

TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -TUTKIMUS 2013: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet "Työllinen": KA1=1 tai KA2=1 tai KA3=1 (eli TYVO=1

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA

Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Maitovalmennus, Helsinki 3.9.2015 Pihaton suunnittelulla voidaan vaikuttaa arjen sujuvuuteen Jouni Pitkäranta, arkkitehti SAFA Pihatto on kuin akkuporakone, maidontuotanto on kuin taulun kiinnittäminen

Lisätiedot

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015

Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 1 Selkokielen tarve kunnissa ja valtionhallinnossa 2015 Ari Sainio/Selkokeskus 2015 Selkokeskus teki keväällä 2015 yhteistyössä Suomen Kuntaliiton kanssa kunnille kyselyn selkokielen tarpeesta. Kyselyllä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely

Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 137 Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely Tapani Kivinen, Timo Hurme, Kristiina Sarjokari, Mari Hovinen, Marianna Norring, Leena Seppä-Lassila, Timo Soveri, Markku Lätti, Janne Karttunen ja Veli-Matti Tuure

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy

8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta. Laura Kulkas Valio Oy 8. Ympäristöperäisten utaretulehdusbakteerien aiheuttamien ongelmien hallinta Laura Kulkas Valio Oy Ympäristöperäiset utaretulehdusbakteerit Streptococcus uberis (Streptococcus dysgalactiae) Escherichia

Lisätiedot

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

Asiakaskyselyn 2014 tulokset Asiakaskyselyn 2014 tulokset Työterveys Akaasia teki keväällä 2014 asiakaskyselyn. Kysely lähetettiin 664 työterveyshuollon asiakkaan yhteyshenkilölle Webropol kyselynä sähköpostin välityksellä. Kyselyyn

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu

Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä. Mikko Koivu Fyysisen ja henkisen työkyvyn kehittäminen - mitä tehdä käytännössä Mikko Koivu Työhyvinvoinnin johtaminen TYÖ: sisältö, menetelmät, välineet, ergonomia TYÖYHTEISÖ: yhteistyö, tiedonkulku, pelisäännöt

Lisätiedot

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta

Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,

Lisätiedot

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen

ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014. Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen ERGONOMIAKORTIN KÄYNEILLE - KYSELYTUTKIMUS, ROVANIEMI KEVÄT 2014 Marika Veijanen, Leena Javarus, Marju Keränen Yleistä Rovaniemen ergonomiakorttikoulutuksesta: Rovaniemellä on aloitettu ergonomiakorttikoulutukset

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Toimiva pihatto työntekijän näkökulmasta

Toimiva pihatto työntekijän näkökulmasta Toimiva pihatto työntekijän näkökulmasta Veli-Matti Tuure 1), Janne Karttunen 1), Tapani Kivinen 2), Kim O. Kaustell 3), Kristiina Hakkarainen 4) ja Timo Hurme 5) 1) TTS tutkimus, Luonnonvara-ala, PL 5,

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Tiivistelmä. Tupakkalakikysely 2008

Tiivistelmä. Tupakkalakikysely 2008 TUPAKKALAKIKYSELY Tupakkalakikysely Tiivistelmä Suomen Yrittäjät teki kyselyn liittyen tupakkalain muutokseen keväällä. Kysely lähetettiin reilulle ravintola-alan jäsenyrittäjälle. Pk-yrittäjistä vastasi

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1

Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Pk-yritysten rekrytoinnit kevät 2007 1 Tiivistelmä Suomen Yrittäjien jäsenille tehdyn kyselyn perusteella pk-yrityksistä 10 prosentilla on kirjallinen henkilöstöstrategia. Keskisuurista yrityksistä 60

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat

Faban korvamerkit. tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat Faban korvamerkit tammikuu 2012 Hannu Myllymäki / Jalostusneuvojat FabaPutiikki tarjoaa erikoistuotteita eläinten merkintään, lisääntymiseen ja hoitoon Faban myynnissä olevat viralliset nautojen korvamerkit

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Opiskelijatiedote - Studerande info 5.

Opiskelijatiedote - Studerande info 5. Metsäalan Asiantuntijat Skogsbranschens Experter 23. helmikuuta / 23. februari 2016 Opiskelijatiedote - Studerande info 5. HAAPA 2015 HAAPA eli metsäalan opiskelijoiden harjoittelupalkkauskysely tehtiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Lypsyn ergonomia Veli-Matti Tuure veli-matti.tuure@tts.fi

Lypsyn ergonomia Veli-Matti Tuure veli-matti.tuure@tts.fi Lypsykone ja lypsyjärjestelmät Lypsyn ergonomia Veli-Matti Tuure veli-matti.tuure@tts.fi 15. 16.9.2010 Kuvat: Markku Lätti & Mika Peltola Esityksen sisältö Lypsytyön haasteita Ergonomia sisältö ja tavoite

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Automaattitilojen haasteet raakamaidon tuotannon kannalta

Automaattitilojen haasteet raakamaidon tuotannon kannalta Automaattitilojen haasteet raakamaidon tuotannon kannalta RAAKAMAIDON TUOTANTO ja MYYNTI koulutuspäivät 8. ja 9.5.2014 Esa Manninen Lainsäädännön automaattilypsyä koskevat lisävaatimukset www.evira.fi

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Maatalouslomittajien verkosto tutkimuksen apuna

Maatalouslomittajien verkosto tutkimuksen apuna TTS tutkimuksen tiedote Luonnonvara-ala: maatalous 3/2010 (622) YLEISTÄ MAATALOUDESTA Maatalouslomittajien verkosto tutkimuksen apuna MMM, agron. Janne Karttunen, MMM, agrol. Markku Lätti ja agrol. (AMK)

Lisätiedot