yleisimmin peruutus- tai työkonekameraa, puintitappiomittaria, ajo-opastinta
|
|
- Siiri Lattu
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS Automaatiotekniikan hyödyntäminen ja kiinnostus sitä kohtaan on yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla kuin korkeintaan keskikokoisilla tiloilla. Kuvat: Janne Karttunen Automaatiotekniikka maatiloilla yleisyys, hyödyt ja haasteet Noin joka kymmenes suomalainen maatila käyttää tuotannossaan automaatiotekniikkaa tai muuta avustavaa tekniikkaa runsaasti. Peltoviljelyssä käytetään yleisimmin peruutus- tai työkonekameraa, puintitappiomittaria, ajo-opastinta ja päisteautomatiikkaa. Lypsykarjatiloilla käytetään yleisimmin tuotantoeläinten valvontakameraa, älypuhelinta tai tablettia eläintietojen käsittelyssä, eläinten aktiivisuusmittareita sekä automatisoituja lypsy-, ruokinta-, lannanpoisto- ja palovaroitinjärjestelmiä. Tärkeimmät automaatiotekniikasta saatavat hyödyt ovat sen mahdollistama työajan säästö sekä fyysisen työn keveneminen ja toistotyön väheneminen. Lisäksi tiedon kerääminen, seuranta ja analysointi sekä prosessien säätö helpottuvat ja työn mielekkyys paranee. Haasteita ovat automaatiotekniikan vikaherkkyys ja heikko toimintavarmuus erityisesti kuormittavissa olosuhteissa sekä korkea hankintahinta ja huoltokustannukset. Lisäksi järjestelmät eivät ole aina yhteensopivia ja käyttäjien osaaminen voi olla puutteellista. n julkaisuja 437/2019
2 Peltoviljelyssä käytettävä automaatiotekniikka TTS ssa toteutetuissa kahdessa kyselyssä selvitettiin maamme maatiloilla vuonna 2017 peltokasvi- ja kotieläintuotannossa käytetyn automaatiotekniikan tai muun avustavan tekniikan yleisyyttä sekä koettuja hyötyjä ja haasteita. Oheisessa tietolaatikossa on lisätietoa kyselyistä ja tulosten tarkastelusta. Maatiloilla käytettiin ja aiottiin käyttää jatkossakin yleisimmin traktorin peruutuskameraa tai työkonekameraa, puintitappiomittaria, ajo-opastinta ja päisteautomatiikkaa (taulukko 1). ISOBUS-tietoliikenneväylä traktorin ja työkoneiden välillä, kasvuston ilmakuvaus ja traktorin taakseajolaite olivat seuraavaksi yleisimpiä paikkakohtaisen ruiskutuksen, automaattiohjauksen ja pelkän ajoneuvoseurantajärjestelmän ohella. Reaaliaikainen sadonmittaus korjuukoneessa, paikkakohtainen lannoitus ja maaperämittarin tai -sensorin käyttäminen oli vielä verraten harvinaista. Yksittäiset vastaajat toivat lisäksi esille seuraavat käyttämänsä järjes- telmät: gps-paikannus ja pinta-alan mittaus matkapuhelimella, drone (pienoislentolaite), sääpalvelut, lietevaunun levitysmäärän säätöautomatiikka, kaivinkoneen kaivusyvyysmittari, karttaohjelma matkapuhelimessa ja N-sensori eli typpitasomittari. Myös muutamia muita järjestelmiä tuotiin esiin, mutta niiden voidaan laskea sisältyvän kysymyksessä lueteltuihin järjestelmiin. Noin 40 prosentilla tiloista ei käytetty yhtään listan 13 järjestelmästä. Alle kymmenesosalla tiloista käytettiin vähintään viittä ja enimmillään Tutkimuskohteena maatiloilla käytettävä automaatiotekniikka TTS ssa toteutettiin vuonna 2017 ja 2018 toisiaan täydentävät Maakone- ja Karjakone-tutkimukset. Tutkimukset olivat Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamia. Tutkimuksissa selvitettiin maamme maatiloilla vuonna 2017 peltokasvi- ja kotieläintuotannossa käytetyn automaatiotekniikan yleisyyttä sekä koettuja hyötyjä ja haasteita. Lisäksi selvitettiin muun muassa pääpiirteitä maa- ja metsätaloustöissä käytetyistä keskeisistä ajoneuvoista ja työkoneista sekä töiden organisoinnista maatiloilla. Näitä tuloksia on julkaistu muun muassa TTS:n julkaisusarjassa 1 ja kotisivuilla 2. Tutkimusaineistot kerättiin maatalousyrittäjiltä kahdella sähköisellä Webropol-kyselyllä. Kyselyiden vastaanottajien sähköpostiosoitteet saatiin Maanmittauslaitokselta Maaseutuviraston tiedonluovutuspäätöksillä. Kyselyiden vastaanottajat olivat eri henkilöitä eri tiloilta: Maakone-tutkimuksessa he edustivat kaikkia tuotantosuuntia pois lukien puutarhatilat ja Karjakone-tutkimuksessa karjatiloja pois lukien hevostilat. Molemmissa kyselyissä lähetettiin yksi muistutus. Maakone-tutkimuksen kyselyyn saatiin 611 käyttökelpoista vastausta ja Karjakone-tutkimuksen kyselyyn saatiin yhteensä 366 käyttökelpoista vastausta. Molempien kyselyiden vastausprosentit olivat hieman alle kymmenen. Maakone-kyselyyn vastanneet maatilat olivat peltoalaltaan keskimäärin suurempia kuin suomalaiset maatilat keskimäärin (61 ha vs. 47 ha). Karjakone-kyselyyn vastanneet tilat olivat peltoalaltaan keskimäärin samankokoisia kuin suomalaiset karjatilat keskimäärin (72 ha). Tuloksien tarkastelussa on verrattu peltoalaltaan korkeintaan keskikokoisia tiloja keskikokoista suurempiin tiloihin automaatioteknii- 2 kan yleisyyden sekä hyötyjen ja haasteiden suhteen. Aikomus jatkaa tuotantoa joissain muodossa yli 10 vuotta sen sijaan, että aikoisi lopettaa kuluvana vuotena (kyselyvuosi 2018), 1 4 tai 5 10 vuoden sisällä, oli molemmissa kyselyissä selvästi yleisempää keskikokoista suuremmilla tiloilla (p<0.0001, Fisherin eksakti -testi). Tässä julkaisussa mainitaan kunkin tarkasteltavan seikan kohdalla se, mitä tuotantosuuntia vastaajat edustavat ja kuinka moneen vastaukseen tulos perustuu. Kyselyiden vastaukset on pääsääntöisesti pidetty erillään. 1 Karttunen, J Maatilojen konekanta ja koneinvestoinnit. n julkaisuja 434: Saatavana: files/1428/maatilojen_konekanta_ja_koneinvestoinnit-j.karttunen.pdf 2 Tilayhteistyö-teemasivusto TTS:n kotisivuilla: 2 n julkaisuja 437/2019
3 kahdeksaa järjestelmää. Noin puolet tiloista sijoittui edellisten väliin käyttämillään 1 4 eri järjestelmällä. Koska osa ei antanut mitään vastausta yhden tai useamman yksittäisen järjestelmän kohdalla, tulee näin laskettuihin tuloksiin suhtautua varauksella. Käytetyistä järjestelmistä ei pääsääntöisesti aiottu luopua. Riippuen järjestelmästä vain 0 5 vastaajaa ilmoitti luopuvansa järjestelmän käytöstä jatkossa. Eniten näitä vastauksia annettiin ajo-opastimen, päisteautomatiikan ja peruutus- tai työkonekameran kohdalla. Nämä järjestelmät kuuluivat myös yleisimmin käytettyihin. Kaikkien kysymyksessä mainittujen järjestelmien käyttö oli suhteellisesti yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla kuin peltoalaltaan korkeintaan keskikokoisilla tiloilla. Esimerkiksi peruutus- tai työkonekameraa käytettiin 45 prosentilla (vs. 15 %), puintitappiomittaria 39 prosentilla (vs. 12 %) ja ajo-opastinta 41 prosentilla (vs. 10 %) keskikokoista suuremmista tiloista. Monet vastaajat olivat kiinnostuneita eri järjestelmistä, mutta eivät käyttäneet niitä kyselyhetkellä. Eniten kiinnostusta herättivät kasvuston ilmakuvaus, reaaliaikainen korjuukoneen sadonmittaus, peruutus- tai työkonekamera, paikkakohtainen lannoitus ja maaperämittari tai -sensori. Lähes kaikkien järjestelmien kohdalla kiinnostus oli suhteellisesti yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla. Peruutus- tai työkonekamera kiinnosti suhteellisesti enemmän korkeintaan keskikokoisia tiloja kamerat eivät olleet vielä kovin yleisiä niillä ja puintitappiomittari kiinnosti molempia vastaajaryhmiä yhtä paljon. Taulukko 1. Maatiloilla (n=611) peltoviljelyssä vuonna 2017 käytettyjen järjestelmien yleisyys. Järjestelmä Vastaajien lukumäärä Käytti ja käyttää jatkossakin Ei käyttänyt mutta kiinnostaisi kyllä kaikki isot 1 pienet 1 kaikki isot 1 pienet 1 kaikki isot 1 pienet 1 kpl kpl kpl % tiloista 2 kpl kpl kpl % tiloista 2 kpl kpl kpl peruutus-/työkonekamera puintitappiomittari ajo-opastin päisteautomatiikka ISOBUS-tietoliikenneväylä kasvuston ilmakuvaus taakseajolaite paikkakohtainen ruiskutus automaattiohjaus pelkkä ajoneuvoseurantajärjestelmä reaaliaikainen sadonmittaus korjuukoneessa paikkakohtainen lannoitus maaperämittari/-sensori Isot: oman ja vuokrapellon yhteisalan suhteen keskikokoista suuremmat tilat (> 61 ha). Pienet: peltoalan suhteen korkeintaan keskikokoiset tilat ( 61 ha). 2 Vastaajien osuus kyseisen järjestelmän kohdalla vastauksen antaneista tiloista. 3 3 n julkaisuja 437/2019
4 Lypsykarjan hoidossa käytettävä automaatiotekniikka Lypsykarjatiloilla käytettiin ja aiottiin käyttää jatkossakin yleisimmin automatisoitua lannanpoistojärjestelmää, valvontakameraa tuotantoeläinten tarkkailuun sekä älypuhelinta tai tablettia eläintietojen ja työtehtävien käsittelyyn (taulukko 2). Automatisoidut ruokinta-, palovaroitin- ja lypsyjärjestelmät olivat seuraavaksi yleisimpiä eläinten aktiivisuusmittareiden ja maidon analysointijärjestelmän ohella. Lehmien poikimisilmaisimet ja lattialla kulkevat rehurobotit olivat vielä verraten harvinaisia. Yksittäiset vastaajat toivat lisäksi esille seuraavat käyttämänsä järjestelmät: automaattinen sähkökatkohälytys navetalta, kuivitusrobotti, valvontakamera rehuautomaateissa ja -siiloissa sekä vasikan juottoautomaatti. Myös muutamia muita järjestelmiä tuotiin esiin, mutta niiden voidaan laskea sisältyvän kysymyksessä lueteltuihin järjestelmiin. Noin 20 prosentilla tiloista ei käytetty yhtään listan 11 järjestelmästä. Noin kymmenesosalla tiloista käytettiin vähintään viittä ja enimmillään seitsemää järjestelmää. Noin kaksi kolmasosaa tiloista sijoittui edellisten väliin käyttämillään 1 4 eri järjestelmällä. Koska osa ei antanut mitään vastausta joidenkin yksittäisten järjestelmien kohdalla, tulee näin laskettuihin tuloksiin suhtautua varauksella. Käytetyistä järjestelmistä ei pääsääntöisesti aiottu luopua. Riippuen järjestelmästä vain 0 3 vastaajaa ilmoitti luopuvansa järjestelmän käytöstä jatkossa. Eniten näitä vastauksia annettiin valvontakameran ja älypuhelimen/tabletin kohdalla. Nämä järjestelmät kuuluivat myös yleisimmin käytettyihin. Useimpien järjestelmien käyttö oli suhteellisesti yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla ti- loilla kuin peltoalaltaan korkeintaan keskikokoisilla tiloilla. Esimerkiksi lehmien aktiivisuusmittareita käytettiin 54 prosentilla (vs. 12 %), automatisoitua lypsyjärjestelmää 42 prosentilla (vs. 5 %) ja palovaroitinjärjestelmää 34 prosentilla (vs. 15 %) keskikokoista suuremmista tiloista. Yleisesti käytetyistä järjestelmistä vain valvontakameroiden käyttö oli suhteellisesti yleisempää pienemmillä tiloilla, joista sitä käytti 41 prosenttia (vs. 29 %). Monet vastaajat olivat kiinnostuneita eri järjestelmistä, mutta eivät käyttäneet niitä kyselyhetkellä. Eniten kiinnostusta herättivät palovaroitinjärjestelmä, valvontakamera ja maidon analysointijärjestelmä. Kiinnostus oli suhteellisesti yleisempää vuoroin peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla ja vuoroin korkeintaan keskikokoisilla tiloilla. 4 Kuva 2. Automaatiotekniikan ansiosta säästyvää työaikaa voidaan käyttää esimerkiksi omaan lepoon ja vapaa-aikaan tai tuotantoeläinten hyvinvoinnin ja tuotoksen edistämiseen. 4 n julkaisuja 437/2019
5 Taulukko 2. Lypsykarjatiloilla (n=196) karjanhoidossa vuonna 2017 käytettyjen järjestelmien yleisyys. Järjestelmä Vastaajien lukumäärä Käytti ja käyttää jatkossakin Ei käyttänyt mutta kiinnostaisi kaikki isot 1 pienet 1 kaikki isot 1 pienet 1 kaikki isot 1 pienet 1 kpl kpl kpl % tiloista 2 kpl kpl kpl % tiloista 2 kpl kpl kpl automatisoitu lannanpoistojärjestelmä valvontakamera tuotantoeläinten etätarkkailuun älypuhelin-/tablettikäyttöinen eläintietojen ja työtehtävien käsittely automatisoitu ruokintajärjestelmä ainakin rehuvarastosta eteenpäin aktiivisuusmittarit eläimillä palovaroitinjärjestelmä tuotantorakennuksessa automaattinen lypsyjärjestelmä maidon automaattinen analysointijärjestelmä poikimisilmaisimet lehmillä rehunsiirtorobotti (lattialla kulkeva) seosrehun sekoitus-, jako- ja siirtorobotti (lattialla kulkeva) Isot: oman ja vuokrapellon yhteisalan suhteen keskikokoista suuremmat tilat (> 72 ha). Pienet: peltoalan suhteen korkeintaan keskikokoiset tilat ( 72 ha). 2 Vastaajien osuus kyseisen järjestelmän kohdalla vastauksen antaneista tiloista. 5 5 n julkaisuja 437/2019
6 Hyödyt ja haasteet automaatiotekniikassa Karjatiloilta tiedusteltiin tärkeimpiä maataloudessa käytettävään automaatiotekniikkaan liittyviä koettuja hyötyjä ja haasteita. Näihin kysymyksiin saatiin vastaus 200 tilalta, joista enemmistö oli lypsykarjatiloja. Selvästi yleisin karjatiloilla koettu hyöty oli automaatiotekniikan mahdollistama työajan säästö. Toiseksi yleisin koettu hyöty oli fyysisen tai ruumiillisen työn keveneminen tai väheneminen tai helpottuminen. Yksittäiset hyötyjä kuvaavat vastaukset liittyivät muun muassa seuraaviin teemoihin (ei tärkeysjärjestystä): työaikaa säästyy muuhun, kuten lepoon ja tuotantoeläinten tarkkailuun, tiedon kerääminen, siirto, seuranta, analysointi ja prosessien säätö (myös etänä) helpottuvat, työn mielekkyys paranee, toistotyöt tai rutiinityöt tai työn aikasidonnaisuus vähenevät, vähentää työvoiman tarvetta, hälyttää poikkeamista prosesseissa, helpottaa asioiden muistamista, prosessien mittaaminen ja hallittu kehittäminen helpottuvat, työturvallisuus ja työergonomia paranevat ja altistuminen vähenee sekä eläinten valvonta, hyvinvointi ja tuotos paranevat. Vastaavasti selvästi yleisin haaste oli automaatiotekniikan vikaherkkyys, laiterikot, sähköviat tai heikko toimintavarmuus. Toiseksi yleisin haaste oli korkeiksi koetut hankintahinta sekä huolto- ja korjauskustannukset. Yksittäiset haasteita kuvaavat vastaukset liittyivät muun muassa seuraaviin teemoihin (ei tärkeysjärjestystä): häiriötilanteiden nopea korjaus on vaativaa, riippuvuus laadukkaista tietoliikenne- ja sähköverkoista, järjestelmien yhteensopimattomuus, haasteelliset käyttöolosuhteet (kylmyys, kuumuus, kosteus, pöly, lika, kolhut), puutteellinen osaaminen (itse, lomittajat ja työvoima), ei sovellu pieneen yksikköön tai vanhoihin rakennuksiin tai koneisiin, heikko käytettävyys, uuden opettelu ja toimimattomuus rasittavat, sähkölaitteisiin liittyy tulipalovaara sekä valvonta, puhtaanapito ja huolto on työlästä. Peltoalaltaan keskikokoista suuremmat tilat eivät mainittavasti poikenneet korkeintaan keskikokoisista tiloista edellä mainittujen yleisimpien hyötyjen ja haasteiden suhteen. Yhteenveto ja johtopäätökset Noin joka kymmenes suomalainen maatila (puutarha- ja hevostilat pois lukien) käyttää peltokasvi- ja kotieläintuotannossaan automaatiotekniikkaa tai muuta avustavaa tekniikkaa runsaasti. Selvästi useammat eivät käytä ainuttakaan ainakaan tässä kyselytutkimuksessa esitetyistä järjestelmistä. Enemmistö tiloista sijoittuu näiden ääripäiden väliin. Automaatiotekniikan hyödyntäminen ja kiinnostus sitä kohtaan on suhteelliesti yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla kuin korkeintaan keskikokoisilla tiloilla. Keskikokoista suuremmat tilat aikovat myös jatkaa tuotantoaan pitkään. Automaatiotekniikkaan liittyviä hyötyjä ja haasteita pyydettiin pohtimaan maatalouden tasolla. Koska näihin kysymyksiin vastanneet olivat karjatiloja ja niistä enimmäkseen lypsykarjatiloja, esille tuoduissa hyödyissä ja haasteissa voi korostua kotieläintuotannon automatiikka. Peltokasvituotannossa käytettävää automaatiotekniikkaa koskevia tuloksia tarkasteltaessa tulee puolestaan muistaa, että suomalaisittain keskikokoista suuremmat tilat olivat yliedustettuina vastaajien joukossa. Tulokset voivat antaa hieman liian positiivisen kuvan automaatiotekniikan käytöstä ja kiinnostuksesta sitä kohtaan. Kotimaisen maatalouskoneteollisuuden kannattaa hyödyntää tässä julkaisussa esitettyjä tuloksia tuotekehityksessään. Maatalouskonekauppa voi hyödyntää tuloksia palveluidensa ja myyntiargumenttiensa kehittämisessä. Maatalousyrittäjien ja alan asiantuntijoiden kannattaa hyödyntää tuloksia automaatioteknisten investointiensa suunnittelussa ja työnsä kehittämisessä. Lisätietoa maatalouden automaatiotekniikasta Karttunen, J Automaatiotekniikan nykytila ja tulevaisuudennäkymät maataloustuotannossa. TTS:n julkaisuja 438: Saatavana: TJ438_Automaatiotekniikan_ nykytila_ja_tulevaisuudennakymat_maataloustuotannossa.pdf ISSN: n julkaisuja 437/2019
AUTOMAATIOTEKNIIKAN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT MAATALOUSTUOTANNOSSA
TTS:n julkaisuja 438 Janne Karttunen TTS Työtehoseura AUTOMAATIOTEKNIIKAN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT MAATALOUSTUOTANNOSSA Työtehoseura www.tts.fi AUTOMAATIOTEKNIIKAN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT
LisätiedotMaatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana
Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet
LisätiedotMaatalousteknologia. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli
Maatalousteknologia Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen moduli Maatalousteknologia - opintopiste (op): 18 1. Maatalouskoneet ja traktorit 4 op 2. Maatalouskoneiden huoltaminen ja korjaaminen 4
LisätiedotAgriGPS-automaatioiden hyödyt maatiloille
AgriGPS-automaatioiden hyödyt maatiloille Jussi Koskinen, Myyntijohtaja Matti Ronkainen, Tuotepäällikkö Tage Stam, Myynti, Tekninen tuki LASERLAITTEET TRIMNET GIS KÄMMEN-RTK AGRI GNSS-LAITTEET GEOSPATIAL
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu
LisätiedotMaatilojen välisen yhteistyön hyödyt. 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka
Maatilojen välisen yhteistyön hyödyt 27.1.2014 Suvi Rinta-Kiikka Tutkimuksesta Osa kotieläintilojen ja kasvinviljelytilojen yhteensovittaminen -hanketta Viljelijäkysely huhtikuussa 2014 Vastaajia 411 Yleiskuva
LisätiedotAmmattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon
Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon Aineisto kerätty yhteistyössä AKT:n ja Rahtarit ry:n kanssa 0 kesäkuun aikana. Vastaajia oli yhteensä 0, joista kuorma-auton kuljettajia oli prosenttia
LisätiedotKuntapulssi: Ikäihmisten palvelut
Kuntapulssi: Ikäihmisten palvelut Kysely ikäihmisten palvelujen tilanteesta Maaliskuu 2019 Erityisasiantuntija Mari Patronen Johtaja Tarja Myllärinen 26.3.2019 Kuntapulssi 2019: Ikäihmisten palvelut Kohdejoukkona
LisätiedotMaatilojen konekanta ja koneinvestoinnit
Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS Uuden traktorin hankintaa perustellaan muun muassa sen käytöllä urakoinnissa tai tilayhteistyössä sekä tilakoon ja muun konekannan kasvulla. Kuvat: Janne Karttunen Maatilojen
LisätiedotMikä on kohtuullinen työmäärä maatalousyrityksissä?
Investoinnit Tie Tulevaisuuteen, Huomisen osaajat -hanke 8.3.2013 HAMK, Mustiala Mikä on kohtuullinen työmäärä maatalousyrityksissä? A.M. Tutkija, MMM agronomi Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi TTS
LisätiedotTietotekniikka ja automaatio maatiloilla
Tietotekniikka ja automaatio maatiloilla Petri Kainulainen 1), Tuomo Tikkanen 2), Juho Ahonen 3), Paula Koivistoinen 3), Janne Kuosmanen 3), Mari Oinonen 3) 1) Savonia-ammattikorkeakoulu, PL 72, 74101
LisätiedotNAVETTARASTIT Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta. Esa Heikkinen ProAgria Kainuu
NAVETTARASTIT 13.4.2018 Kommentteja tuotantorakennusinvestointien suunnittelusta Esa Heikkinen ProAgria Kainuu TUOTANTORAKENNUSINVESTOINNIN LÄHTÖKOHTA Tilan ja tuotanto-olosuhteiden kehittäminen siten,
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotLaajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin
Laajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin Perttu Pyykkönen 1), Terhi Latvala 1), Janne Karttunen 2), Markku Lätti 2) ja Veli-Matti Tuure 2) 1) Pellervon
LisätiedotKylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
Lisätiedottulevaisuuden teknologiaratkaisut machine kasvinviljelyssä efficient machines Assisting and adaptive agricultural
Traktorinoukinvaunuyhdistelmä EFFIMA Energy and life cycle cost ja efficient machines tulevaisuuden teknologiaratkaisut Assisting and adaptive agricultural machine kasvinviljelyssä AGROMASSI Antti Suokannas
LisätiedotMAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO ELÄINTENHOIDON OSAAMISALA ELÄINTENHOITAJA Peruskoulupohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Eläintenhoidon koulutusohjelma, Eläintenhoitaja, 3-vuotinen Laajuus Ohjeellinen
LisätiedotVerkkoviestintäkartoitus
Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/
LisätiedotTyön tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys
Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Valion navettaseminaari Vantaa Rantasipi Airport 24.1.2013 Veli Matti Tuure, Markku Lätti & Janne Karttunen, TTS Työtehoseura
LisätiedotMaatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta
Työterveys ja maatalous Suomessa 8.10.2015 KoneAgria, Tampere Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotLuomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia
Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö
LisätiedotTyömäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti 11.3 2015 Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Robottinavettatutkimus V. 2014 aikana 33 robottinavettaa
LisätiedotYhdistyslaturin kysely 2019
Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme
LisätiedotDigitalisaatiobarometri 2015: Digitalisaatio etenee katseet vielä vanhassa
Digitalisaatiobarometri 2015: Digitalisaatio etenee katseet vielä vanhassa Digitalisaatiokysely toteutettiin CxO Professional Oy:n, IT Forumin ja ICT Leaders Finland ry:n yhteistyönä. Ajalla 18.11.2015
LisätiedotMaatalouden investointituki 2007-2013 Hakuajat 2011
Hakuajat 2011 Hakuja 4 ; 1.12.2010-.1.2011,.2-31.3, 15.4-15.8, 1.9 15.10 jatkuva haku - nuoren viljelijän aloitustuki Päätöksenteko - rakennetun kiinteistön hankinta - asuntorakentaminen Päätökset; + 2
LisätiedotValtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.
MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat
LisätiedotSelvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot
Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä
LisätiedotAjankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin
Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotYritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa. Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo
Yritys ymmärtää maataloustukibyrokratiaa Kohti Tulevaa, Heikkinen Anne-Mari MTK Pohjois-Savo 29.11.17 Keitä vastaajat olivat n 417 kpl % Viljelijä 361 87 Eu-avustaja ja viljelijä 15 4 EU-avustaja/asiantuntija/kunnan
LisätiedotDeLaval Pihatto DelPro tuotannonohjaus
DeLaval Pihatto Varma ratkaisu Rakennus myytävissä eteenpäin Laadukas testatut ratkaisut Nopea tuotanto saadaan nopeasti käyntiin Kustannustehokas Helppo vain yksi yhteistyökumppani DeLaval Pihatto DeLaval
LisätiedotRAE- Ravinnehävikit euroiksi
RAE- Ravinnehävikit euroiksi Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Kuopiossa 9.5.2014 Arja Ruokojärvi Savonia-amk Hankkeessa mukana: Tukenasi tilan kehittämisessä http://maito.savonia.fi RAE
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
Lisätiedot1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä
1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä
LisätiedotTyö kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018. Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin
Työ 2030 -kysely KYSELYN TULOKSET 9/2018 Kyselyn toteuttaja YTK-Yhdistys ry Kysely toteutettiin 14.8. 31.8.2018 TAUSTATIEDOT 2052 62 % 80 % 50 % 50 % :lla henkilöä vastasi kyselyyn kyselyyn vastanneista
Lisätiedot- Sähköisen liikenteen tiekartta ennakointia tulevaisuuteen Kyselyn tuloksia
- Sähköisen liikenteen tiekartta ennakointia tulevaisuuteen Kyselyn tuloksia Tero Haahtela, Pekka Malinen, Esa Viitamo 1.10.2013 Kysely Kysely suoritettiin Aalto-yliopiston BIT tutkimuskeskuksen toimesta
LisätiedotDEMECAN TARINA. Perustettu 2008 Perustaja Pekka Vinkki Kotipaikka Haapavesi 100% suomalaisomisteinen
Tervetuloa! DEMECAN TARINA Perustettu 2008 Perustaja Pekka Vinkki Kotipaikka Haapavesi 100% suomalaisomisteinen Kaikki henkilöosakkaat työskentelevät yhtiön palveluksessa Demecan VISIO on tehdä maataloudesta
LisätiedotItä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017
Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen
LisätiedotPohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela
Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
Lisätiedot1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen piiriin?
Prosentti Työvoimatarvekysely maatalousyrittäjille 1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen piiriin? 100% 90% 80% 70% 60% 55,6% 50% 44,4% 40% 30% 20% 10% 0% Kyllä Ei 1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen
LisätiedotTuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä
Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä Pentti Seuri, MTT Luomupäivät 12.11.201, Mikkeli 15.11.201 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 15.11.201 2 Erikoistumisella tavoitellaan
LisätiedotPerusopetuskysely Koko perusopetus
Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi
LisätiedotKilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016
Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotLähtökohtana työtehokkuus Navettarastit , Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio
Lähtökohtana työtehokkuus Navettarastit 3.3.2017, Kunnonpaikka 4dBarn Oy Marjo Posio Esityksen sisältö: Testaa nopeutesi! Esittely Marjo Posio Robottinavettatutkimuksen taustaa Pihatossa tehdyt havainnot
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotSUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS
SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto
LisätiedotRakentamisen terästuotteiden tuotantomäärät
Rakentamisen terästuotteiden tuotantomäärät Tuotantokysely vuoden 212 tuotannosta Pekka Tienhaara, Tuula Grönfors & Liisa Jaakkonen Huhtikuu 213 VTT Expert Services Oy VTT-S-2894-13 Sisällysluettelo Kuva
LisätiedotValtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotKeskeytykset ja häiriöt toimihenkilötyössä Toimihenkilötyön häiriötekijöiden esikartoitus
Keskeytykset ja häiriöt toimihenkilötyössä Toimihenkilötyön häiriötekijöiden esikartoitus Jari Laine 1, Markku Lätti 1, Petri Palmu 2, Rauno Pääkkönen 3, Jari Pekka Suokas 2, Tapio Toivonen 4, Veli Matti
LisätiedotMaatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotTutkimusosio. Hallitusohjelman kuntia koskevat tavoitteet tärkeysjärjestyksessä:
Tutkimusosio Kuntajohtajat: Kuntien tehtävien oikeudenmukainen rahoittaminen ja valtionosuuksien leikkauksen päättyminen hallitusohjelman tärkeimmät tavoitteet 1 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö tiedusteli
LisätiedotAsiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät
Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotTyöterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi automaattilypsyssä
Innostu ja onnistu -päivä 14.2.2017 Seinäjoki Työterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi automaattilypsyssä Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen, TTS Työtehoseura Kuva: Markku Lätti Mitä tiedettiin entuudestaan
LisätiedotETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA
ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA Etelä-Savon yhdistykset tukevat asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä monipuolisesti Järjestöt Etelä-Savo -hankkeen järjestökyselyssä kohderyhmänä
LisätiedotOhjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander
Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn
LisätiedotLuomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.
Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama
LisätiedotPalkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä
Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle
LisätiedotRAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014
RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotMaatilojen energiankäyttö 17.11.2009
Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotTurvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi
LisätiedotMetsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset
Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä
LisätiedotUudistuneet tuotosseurannan palvelut
Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite
LisätiedotKorson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto
LAUSUNTO SK17002 Vantaan kaupunki, tilakeskus Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa TAUSTA Korson koulun uimahallirakennuksessa työskentelevien työntekijöiden sisäilmastokyselyn lausunto Korson koulun
LisätiedotLänsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014
Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja
LisätiedotMARKKINOINNIN AUTOMAATION HAASTEET JA HYÖDYT. Kansainvälisen automaatiokyselyn tulokset
MARKKINOINNIN AUTOMAATION HAASTEET JA HYÖDYT Kansainvälisen automaatiokyselyn tulokset www.viidakkocem.fi Sisältö Johdanto...3 Tutkimus... 3 Markkinoinnin automaation tuttuus ja yleisyys...4 Markkinoinnin
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotLääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus
LisätiedotEkosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille. Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen
Ekosysteemipalveluista työtä ICT-osaajille Keskustelutilaisuus 13.10.2014 Hanna Laurell, Johanna Kinnunen Ekosysteemipalvelut -Elävän luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä ja palveluja- Ekosysteemipalvelujen
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotSosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa
Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotMaatalouden investointien rooli maaseudulla
Maatalouden investointien rooli maaseudulla Olli Niskanen Maatilojen talouden yleinen kehitys Rakennekehitys on mahdollistanut jatkavien maatilojen elinkelpoisuuden Milj. euroa 1400 1200 1000 Yrittäjätulo,
LisätiedotProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille
ProAgrian NEUVO 2020 palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä ja sen laajennus maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn kasvattamiseen Kuuksene ilta 14.11.2018 Asko Laapas ProAgria Etelä-Suomi
LisätiedotToimivat lannanpoistojärjestelmät
Toimivat lannanpoistojärjestelmät Hyviä käytännön ratkaisuja hevostalleille Käsityövaltaisuus yleistä hevospuolella Lannanpoisto tapahtuu suurimmassa osassa talleja perinteisellä talikko/kottikärryt menetelmällä
LisätiedotAsiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta
Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa
Tukihakukoulutus kevät 2017 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Merja Uusi-Laurila Neuvo 2020 -neuvontakorvaus (tilanne 14.2.2017) Neuvontatapahtumia noin 17 500 kpl = maksettujen
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotRAKENTAMISEN TERÄSTUOTTEIDEN TUOTANTOMÄÄRÄT
RAKENTAMISEN TERÄSTUOTTEIDEN TUOTANTOMÄÄRÄT TUOTANTOKYSELY VUODEN 213 TUOTANNOSTA Toukokuu 214 21.5.214 Markku Riihimäki, Tuomas Laitinen, Pekka Tienhaara ja Liisa Jaakkonen Sisällysluettelo Kuva 1. Kuva
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotRauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi
Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotMiten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke
Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke Satu Raussi, FT, johtava asiantuntija Tiina Kauppinen, FT, erityisasiantuntija www.eläintieto.fi
LisätiedotKotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua
Kotityöpalvelujen tuottavuus Pääkaupunkiseudulla ja Lahden talousalueilla tehtyjen kartoitusten tulosten tarkastelua Eero Hyttinen Edupoli 20.03.2009 Kotityöpalveluyritysten substanssi- ja liiketoimintaosaaminen
LisätiedotSUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA
SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotNeuvo Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila
30.1.2018 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvontajärjestelmän ajankohtaiset Merja Uusi-Laurila Lyhyesti Tilakohtaista neuvontaa 7 000 euron edestä maatilaa kohti kuluvalla ohjelmakaudella Viljelijän maksettavana
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotTiedon kerääminen maatilan toiminnasta ja tiedon hyödyntäminen
Tiedon kerääminen maatilan toiminnasta ja tiedon hyödyntäminen Liisa Pesonen Erikoistutkija, Luke/Vihreä teknologia EP-DIGI, Seinäjoki 9.3.2017 Mitä viljelijän täytyy hallita? Panokset Rahoitus, Budjetti
LisätiedotOAJ:n Työolobarometrin tuloksia
OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin
LisätiedotKorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010. Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 18.5.2010 Tampereen ammattikorkeakoulu Markku Lahtinen TAMK lukuina 10 000 opiskelijaa 7 koulutusalaa 45 koulutusohjelmaa, joista 8 englanninkielistä
LisätiedotProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
Lisätiedot