KARJANHOITOTYÖN TUOTTAVUUS AUTOMAATTILYPSYTILOILLA. Työtehoseura Työtehoseuran tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 1 -
|
|
- Lasse Siitonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS KARJANHOITOTYÖN TUOTTAVUUS AUTOMAATTILYPSYTILOILLA Automaattilypsyn koetaan edistävän karjanhoitajan hyvinvointia verrattuna tavanomaiseen lypsyyn. Automaattilypsytilojen välillä on kuitenkin suuria eroja päivittäisen karjanhoitotyön tuottavuudessa eli työtuntia kohti tuotettujen maitolitrojen määrässä. Tuottavuutta kannattaa pyrkiä parantamaan ensisijaisesti tehostamalla päivittäisiä työtapoja ja -menetelmiä ja toissijaisesti kasvattamalla karjan tuotostasoa. Korkeaan karjanhoitotyön tuottavuuteen yltävät automaattilypsytilat edustavat hyvin 2010-luvulle tyypillistä navettarakentamista ja karjanhoitotöiden organisointia. Tämä näkyy pihattojen rakenteessa, karjamäärässä ja karjanhoidossa käytettävässä konekannassa. Lisätietoa tarvitaan karjanhoitotyön tuottavuuden ja maidontuotannon taloudellisen kannattavuuden välisestä yhteydestä. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 1 -
2 Korkeaan työn tuottavuuteen ylletään erityisesti 2010-luvulla rakennetuissa suurissa pihatoissa, joissa on vähintään kaksi automatisoitua lypsypaikkaa ja seosrehuruokinta. KOKEMUKSIA AUTOMAATTILYPSYSTÄ Lypsyn automatisoinnin koetaan vaikuttavan monin positiivisin tavoin karjanhoitajien maatalousyrittäjien, -työntekijöiden ja -lomittajien hyvinvointiin verrattuna tavanomaiseen lypsyyn parressa tai lypsyasemissa. Lypsyn automatisoineiden maidontuottajien mukaan automaattilypsy tuo joustavuutta tilan töiden organisointiin sekä lisää vapaa-aikaa ja elämänlaatua. Lisäksi automaattilypsyn uskotaan lisäävän ammatin houkuttelevuutta nuorten keskuudessa. Lypsyn automatisoinnin koetaan myös vähentävän tuki- ja liikuntaelimiin kohdistuvaa fyysistä kuormitusta. Myös ammattitautiriskin ja lehmien käsittelyyn liittyvän työtapaturmariskin koetaan alenevan. Psyykkisen kuormituksen koetaan joko vähenevän tai pysyvän ennallaan automaattilypsyssä, mutta osa kokee sen kuitenkin kasvavan erityisesti automaattilypsyn vaativuuden takia. Automaattilypsyyn sisältyy myös fyysisesti kuormittaviksi koettuja tai työturvallisuutta vaarantavia tehtäviä. Näitä ovat muun muassa erottelumaitojen käsittely, hiehojen opetus automaattilypsyyn ja muut automaattilypsyyn liittyvät tehtävät, joissa ollaan lähikontaktissa eläinten kanssa. Suomalaisten maidontuottajien mukaan lypsyn automatisointi lisää karjanhoitotyön tuottavuutta eli työtuntia kohti tuotettujen maitolitrojen määrää. Ulkomaisten tutkimusten mukaan tavanomaisesta lypsystä automaattilypsyyn siirtyminen vähentää lypsyyn kuluvaa työaikaa ja lisää hieman lehmien maitotuotosta, kun muut työnmenekkiin ja maitotuotokseen vaikuttava seikat pysyvät ennallaan. Molemmat ilmiöt vaikuttavat positiivisesti karjanhoitotyön tuottavuuteen. Suomalaisten automaattilypsytilojen välillä on todettu jopa kolminkertaisia eroja lehmien määrässä ja viisinkertaisia eroja vuosittain tuotetussa maitomäärässä kutakin automatisoitua lypsypaikkaa kohti. Erot ovat suurimmillaan yhden automatisoidun lypsypaikan tiloilla, mutta ne ovat huomattavia myös kahden ja kolmen lypsypaikan tiloilla. Myös karjanhoitotyön tuottavuudessa on Suomessa todettu huomattavia tilojen välisiä eroja karjamäärästä ja lypsymenetelmästä (parsi/asema/automaatti) riippumatta. Karjanhoitotyön tuottavuutta voidaan parantaa kasvattamalla karjan tuotostasoa ja tehostamalla karjanhoitotöitä. Tuotostason kasvuun pyritään karjan hyvinvointia ja ruokintaa parantamalla sekä karjan jalostuksella. Karjanhoitotöitä puolestaan voidaan tehostaa työtapoja ja -menetelmiä muuttamalla. Esimerkiksi lypsy-, rehunjako- tai kuivitusmenetelmän muutos voi parhaimmillaan sekä kasvattaa karjan tuotosta että tehostaa karjanhoitotöitä. Karjanhoitotöiden tehostaminen voi myös parantaa karjanhoitajan työhyvinvointia, kun tehottoman ja mahdollisesti samalla myös karjanhoitajan terveyttä vaarantavan työn tekeminen vähenee. Tehokkaassa työssä tehdään oikeita asioita oikein, jolloin altistumisajat työn ja työympäristön erilaisille kuormitus- ja riskitekijöille lyhenevät. Karjanhoitotyön tuottavuuden parantamisella voidaan pyrkiä myös maidontuotannon yksikkökustannusten alentamiseen ja tuotannon kannattavuuden paranemiseen, mutta tässä asiassa täytyy olla tarkkana. Kirjanpitotiloilla maidon yksikkökustannuksiin vaikuttavat eniten seuraavat kustannuserät alenevassa suuruusjärjestyksessä: omat rehut, työkustannus, ostorehut, eläinten kasvatus, rakennusten poistot ja korot, koneiden korjaus sekä koneiden poistot ja korot. Työn tuottavuuden parantaminen työmäärää ja työstä aiheutuvia kustannuksia vähentämällä, mutta samalla rakennus- ja konekustannuksia voimakkaasti kasvattamalla, ei välttämättä alenna maidontuotannon yksikkökustannuksia. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 2 -
3 Automaattilypsytiloilla päivittäisen karjanhoidon työtunneilla on suurempi merkitys karjanhoitotyön tuottavuuteen kuin karjan maitotuotoksella. KYSELY LYPSYKARJATILOILLE TTS ssa toteutettiin keväällä 2016 sähköinen kysely maidontuotannon tuotosseurannassa mukana oleville lypsykarjatiloille, joilla oli vähintään 50 lypsylehmää ja pihattonavetta. Oheisessa tietolaatikossa on lisätietoa kyselystä ja kahdesta eri tutkimuksesta, joihin sillä kerättiin aineistoa. Tässä tiedotteessa tarkastellaan 110 automaattilypsytilaa koskevia tuloksia. Kyselyssä selvitettiin päivittäisen karjanhoitotyön tuottavuutta jakamalla vuonna 2015 tilalta meijeriin myydyn maidon määrä päivittäisiin karjanhoitotöihin vuodessa käytetyillä työtunneilla. Vastaajia ohjeistettiin tarvittaessa tarkistamaan meijerimaidon määrä tuotosseurannan tilakuntoraportista, mutta myös suuntaa-antavan luvun kerrottiin kelpaavan vastaukseksi. Työtuntien määrä selvitettiin puolestaan tiedustelemalla, kuinka monta henkilöä tilan omaa väkeä ja mahdollisia palkkatyöntekijöitä kunakin vuorokauden tuntina tyypillisesti osallistui tilalla karjanhoitotöiden ja karjanhoidon vaatimien toimistotöiden tekemiseen. Vastaajia ohjeistettiin vastaamaan tarvittaessa puolen henkilötyötunnin tarkkuudella. Näin vastauksiin saatiin mukaan myös lyhyet navetalla tehtävät työjaksot kuten tarkastuskäynnit. Päivittäinen henkilötyötuntimäärä kerrottiin 365:llä. Tutkimuskohteena suuret lypsykarjatilat Vuosien aikana TTS:ssä toteutettiin kaksi toisiaan täydentävää tutkimusta, joissa selvitettiin karjanhoitotyön tuottavuutta ja johtamiskäytäntöjä erityisesti suurilla lypsykarjatiloilla. Maatalouskoneiden tutkimussäätiön rahoittamassa Karjanhoitotyön tuottavuus asema- ja automaattilypsytiloilla -tutkimuksessa selvitettiin päivittäisten karjanhoitotöiden tuottavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä tuotosseurannassa mukana olevilta pihattotiloilta. Työsuojelurahaston rahoittamassa Maatalouslomittajien ja -työntekijöiden perehdytyksen, työnopastuksen ja muun päivittäisjohtamisen hyvät käytännöt -tutkimuksessa puolestaan kerättiin, jalostettiin ja levitettiin käytännönläheistä tietoa hyvistä käytännöistä maatalousalalla palkkatyötä tekevien perehdyttämisessä, työnopastuksessa ja muussa päivittäisjohtamisessa. Tutkimuksissa toteutettiin yhteinen sähköinen Webropol-kysely tuotosseurannassa mukana oleville lypsykarjatiloille, joilla oli vähintään 50 lypsylehmää ja pihattonavetta. Kyselylinkki lähetettiin tiloille ProAgrian kautta. Kyselyyn saatiin automaattilypsytiloilta 110 ja asemalypsytiloilta 59 käyttökelpoista vastausta. Tässä tutkimustiedotteessa tarkastellaan vain automaattilypsytiloja koskevia tuloksia. Keskeisimmät asemalypsytiloja koskevat tulokset on koottu tämän tutkimustiedotteen liitteessä olevaan taulukkoon. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 3 -
4 Karjanhoitotyön tuottavuus Automaattilypsytiloilla karjanhoitotyön tuottavuus oli keskimäärin 150 litraa/tunti (minimi 50 ja maksimi 411). Kuten kuviosta 1 nähdään, karjanhoitotyön tuottavuuden vaihtelu oli tilojen välillä hyvin suurta automatisoitujen lypsypaikkojen ja lehmien määrästä riippumatta. Jatkossa vertaillaan karjanhoitotyön tuottavuuden suhteen parasta ja heikointa neljännestä tuotantoon liittyvien seikkojen esiintyvyyden suhteen. Molempiin neljänneksiin kuului 27 tilaa. Karjanhoitotyön tuottavuus vaihteli parhaalla neljänneksellä noin litraa/tunti ja heikoimmalla neljänneksellä noin litraa/tunti. Parhaalla neljänneksellä karjanhoitotöihin kului keskimäärin noin 40 tuntia lehmää kohti vuodessa ja heikoimmalla neljänneksellä keskimäärin noin 108 tuntia eli noin 2,7-kertainen määrä työtunteja. Lehmäkohtainen vuosittainen meijerimaitomäärä laskettiin jakamalla tilalta meijeriin toimitettu maitomäärä tilan lehmämäärällä vuonna Parhaalla neljänneksellä meijerimaitomäärä oli keskimäärin 9426 litraa lehmää kohti vuodessa ja heikoimmalla neljänneksellä keskimäärin 8492 litraa eli noin 10 prosenttia vähemmän. Edellä mainittujen tulosten perusteella karjanhoitoon käytetyillä työtunneilla oli suurempi vaikutus karjanhoitotyön tuottavuuteen kuin karjan maitotuotoksella. Oheiseen taulukkoon 1 on listattu tuotantoon liittyviä seikkoja, joissa (yksittäin tarkasteltuna) karjanhoitotyön tuottavuuden suhteen paras ja heikoin automaattilypsytilojen neljännes erosivat toisistaan merkittävästi*. Tiedotteessa käydään läpi myös useita muita keskeisiä tuotantoon liittyviä seikkoja, mutta paras ja heikoin neljännes eivät kuitenkaan eronneet toisistaan merkittävästi niiden suhteen. * Ero oli joko tilastollisesti merkitsevä (P-arvo alle 0,05) tai tilastollista merkitsevyyttä lähestyvä (P-arvo 0,05 0,09). Alle 0,05:n P-arvo tarkoittaa alle 5 prosentin riskiä sille, että todettu ero johtuisi sattumasta. Työn tuottavuus (litraa/tunti) Lehmiä (kpl) Automatisoituja lypsypaikkoja 1 (kpl) 2 3,4, Kuvio 1. Päivittäisten karjanhoitotöiden tuottavuus 1, 2 ja 3 5 automatisoidun lypsypaikan pihattotiloilla (n=110). n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 4 -
5 Tarkasteltu seikka Työn tuottavuus Korkein 25 % Matalin 25 % P-arvo 1 (27 tilaa) (27 tilaa) Lehmien kokonaismäärä (suuri/pieni) 2 17/10 3/24 0,00 Kokonaispeltoala (suuri/pieni) 3 17/10 4/23 0,00 Säilörehunkorjuu (ulkoistettu tai yhdessä/itse) 4 19/8 11/16 0,05 Pihaton ikä (uusi/vanha) 5 19/8 10/17 0,03 Luonnollinen ilmanvaihto (on/ei ole) 19/8 9/18 0,01 Vesialtaat pääroolissa (on/ei ole) 6 21/6 11/16 0,01 Vasikoilla (0 2 kk) oma ilmatila (on/ei ole) 19/8 12/15 0,09 Automaattisten lypsypaikkojen määrä ( 2/1) 17/10 4/23 0,00 Meijerimaitomäärä/lehmä (korkea/matala) 7 17/10 7/20 0,01 Tuotosta alentaneita tapahtumia (ei/kyllä) 8 23/4 15/10 (+2) 9 0,06 Automaattilypsyssä takakierto (on/ei ole) 15/12 7/20 0,05 Lypsykerrat vuorokaudessa (korkea/matala) 10 13/14 6/21 0,09 Seosrehuruokinta (on/ei ole) 23/4 13/14 0,00 Seos-/karkearehujen jako tehokas (on/ei ole) 11 25/2 13/14 0,00 Laiduntaa lypsyssä olevia lehmiä (ei/kyllä) 23/4 16/11 0,07 Kuivike tuodaan parsiin konevoimin (kyllä/ei) 13/13 (+1) 6/20 (+1) 0,08 Oma toimilupa keinosiemennyksiin (kyllä/ei) 20/7 11/16 0,03 Yöpoikimisia valvotaan (ei/kyllä) 19/8 8/19 0,01 Taulukko 1. Karjanhoitotyön tuottavuuteen yhteydessä olevat seikat automaattilypsytiloilla. 1 Tilastollisesti merkitsevät alle 0,05:n P-arvot on tummennettu (Fisherin eksakti -testi). 2 Lypsyssä ja ummessa olevien lehmien määrä vuonna Suuri: yli 88 kpl (keskiarvo). 3 Oma, vuokra- ja sopimuspeltoala yhteensä vuonna Suuri: yli 142 ha (keskiarvo). 4 Ulkoistettu tai yhdessä: ainakin osa rehunkorjuusta on ulkoistettu tai tehdään tilayhteistyönä. 5 Uusi: uudisrakennettu tai viimeksi peruskorjattu/laajennettu vuoden 2009 jälkeen (keskiarvo). 6 Yli puolet juomapaikoista on vesialtaista (kuppi: 1 paikka, allas 2 paikkaa). 7 Korkea: yli kg (keskiarvo). 8 Oliko tuotosta merkittävästi alentaneita tapahtumia vuonna 2015? 9 Puuttuvien vastausten määrä on merkitty sulkeisiin. 10 Korkea: yli 2,7 krt/vrk (keskiarvo). 11 Tehokas jako: hinattava tai ajettava seosrehuvaunu tai automatisoitu jakolaite. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 5 -
6 Tilan töiden organisointi Automaattilypsytiloilla oli keskimäärin 88 lehmää ja yhteensä 142 hehtaaria peltoa. Lehmämäärään laskettiin mukaan lypsyssä ja ummessa olevat lehmät, ja se vaihteli 52 ja 240 lehmän välillä. Peltoalaan laskettiin puolestaan mukaan oma, vuokra- ja sopimuspeltoala, joista viimeksi mainitun tuet saa peltojen omistaja. Kokonaispeltoala vaihteli 41 ja 630 hehtaarin välillä. Vuokrapeltoa oli lähes kaikilla (98 %) ja sopimuspeltoa oli hieman alle puolella (45 %) kaikista tiloista. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä automaattilypsytiloilla sekä lehmämäärä että peltoala olivat keskimääräistä suuremmat merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla (taulukko 1). Lehmämäärä ja peltoala olivat positiivisesti ja merkittävästi yhteydessä toisiinsa: suuri karjamäärä edellyttää suurta peltoalaa toisaalta rehuntuotantoon ja toisaalta lannanlevitykseen. Tiloista valtaosalla (85 %) päivittäisin karjanhoitotöihin osallistui 2 4 henkilöä (minimi 1 ja maksimi 14) vuonna Tyypillisimmin töihin osallistui kaksi päätoimista maatalousyrittäjää. Pää- tai sivutoimisten maatalousyrittäjien määrä vaihteli tiloilla yhdestä kahdeksaan. Yli puolella tiloista (56 %) päivittäisiin karjanhoitotöihin osallistui myös vähintään yksi koko- tai osa-aikainen työntekijä, joiden määrä vaihteli myös yhdestä kahdeksaan. Päivittäisiin karjanhoitotöihin osallistuneiden henkilöiden määrä ja tilan lehmämäärä olivat myös positiivisesti ja merkittävästi yhteydessä toisiinsa. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät kuitenkaan eronneet toisistaan merkittävästi työvoiman määrän ja laadun suhteen. Tiloista valtaosalla (89 %) oli ulkoistettu tilan töitä urakoitsijalle tai muulle tilan ulkopuoliselle taholle kuluvalla vuosikymmenellä ( ). Yleisimmin ulkoistetut työt olivat alenevassa yleisyysjärjestyksessä: lieteen levitys (usein multaamalla), säilörehunkorjuu kokonaan tai osittain, puinti, kylvöt, kasvinsuojelutyöt, toimistotyöt kuten kirjanpito ja tukihakemukset, koneiden (vaativat) huolto- ja korjaustyöt, metsätyöt ja rakennustyöt. Tiloista enemmistöllä (80 %) oli tehty tilayhteistyötä kuluvalla vuosikymmenellä. Tilayhteistyötä oli yleisimmin seuraavissa töissä tai niissä käytettävien koneiden kanssa alenevassa yleisyysjärjestyksessä: säilörehunkorjuu, lieteen levitys, peltojen muokkaus, puinti, viljankuivaus, kylvöt, lannoitus, kivenkeruu, tuotantopanosten ostot (pesuaineet, säilöntäaineet, paalimuovit ja -verkot, lannoitteet, kuivikkeet) ja tuotteiden myynti (vilja). Yli puolella tiloista (55 %) oli sekä ulkoistettu töitä että tehty myös tilayhteistyötä. Vain neljällä tilalla ei ollut tehty kumpaakaan kuluvalla vuosikymmenellä. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät kuitenkaan eronneet merkittävästi toisistaan sen suhteen, harjoitettiinko niillä töiden ulkoistamista tai tilayhteistyötä. Lähes kahdella tilalla kolmesta (64 %) ainakin osa säilörehunkorjuusta oli ulkoistettu tai tehtiin tilayhteistyönä tai käytettiin sekä urakoitsijaa että tilayhteistyötä. Lopuilla tiloilla rehut korjattiin itse omilla koneilla. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla oli ulkoistettu tai tehtiin tilayhteistyönä ainakin osa säilörehunkorjuusta merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Töiden ulkoistaminen korvausta vastaan ja tilojen välinen yhteistyö, kuten koneiden tai tuotantopanosten hankinta tai käyttö yhdessä, on erittäin yleistä automaattilypsytiloilla. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 6 -
7 Säilörehun varastointi ja analysointi Säilörehun laatu vaikuttaa karjan tuotostasoon. Viime vuosina lähes kaikilla automaattilypsytiloilla (96 %) säilörehu oli ollut joko kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi esikuivattua. Noin kahdella kolmasosalla tiloista esikuivattuna korjattu säilörehu oli ollut tarkkuussilputtua. Vain muutamalla tilalla säilörehu oli korjattu joko kokonaan tai ainakin suurimmaksi osaksi tuoreena. Säilörehujen varastointitavat olivat alenevassa yleisyysjärjestyksessä: pyöröpaali, laakasiilo, auma, täyttöpurkaimella varustettu tornisiilo, pyöröpaalien tuubisäilöntä ja salvosiilo. Edellä kuvattu järjestys ei ota kantaa rehumäärään kussakin varastotyypissä. Huomattavaa on, että enemmistö tiloista (68 %) varastoi rehunsa vähintään kahdella ja jotkut jopa viidellä eri menetelmällä yleisimmät yhdistelmät olivat pyöröpaalit ja laakasiilo/auma/tornisiilo. Vajaa viidennes tiloista käytti pyöröpaaleja ja noin kymmenesosa käytti laakasiiloa ainoana varastointitapana. Viime vuosina valtaosalla tiloista (90 %) oli säilötty kaikki säilörehu jollakin säilöntäaineella ja lopuilla oli tehty joko osa tai kaikki säilörehu ilman säilöntäainetta. Biologisen ja happopohjaisen säilöntäaineen käyttö oli suunnilleen yhtä yleistä ja noin puolet niiden käyttäjistä käytti niistä molempia. Muutamat olivat käyttäneet suolapohjaista säilöntäainetta. Tiloista hieman yli puolella (52 %) lähetettiin analysoitavaksi yksi tai useampi korjuuaikanäyte, jonka avulla saa käsityksen omien nurmikasvustojen kehityksestä ja sopivasta korjuuhetkestä. Samoin hieman yli puolella (54 %) lähetettiin analysoitavaksi yksi tai useampi raaka-ainenäyte rehun korjuuhetkellä. Raaka-ainenäyte antaa käsityksen varastossa olevan rehun laadusta. Kaikki tilat teettivät säilörehustaan vähintään yhden ja tyypillisesti kymmenkunta rehuanalyysiä. Rehuanalyysillä selvitetään säilörehun koostumus ja laatu ruokintasuunnittelua varten. Noin kolmanneksella tiloista teetettiin kaikki kolme analyysiä. Karjanhoitotöiden tuottavuuden suhteen parhaimmat ja heikoimmat tilat eivät kuitenkaan eronneet toisistaan merkittävästi säilörehun varastointiin ja analysointiin liittyvien päälinjojen suhteen. Kuivikkeiden tuonti konevoimin makuuparsiin on yleistä korkean työn tuottavuuden tiloilla. Kuiviketta ei kuitenkaan tulisi varastoida parren etuosassa viikkoa pidempään. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 7 -
8 Pihattojen rakenne Automaattilypsytiloilla uusimmat lypsykarjapihatot oli rakennettu vuonna 2015 ja vanhimmat oli rakennettu ennen 1990-lukua. Kaikki viimeksi mainitut oli peruskorjattu/laajennettu sen jälkeen. Pihatoista enemmistö (70 %) oli alkuperäisessä asussaan ja vähemmistö oli peruskorjattu/laajennettu ainakin kertaalleen. Vanhimmat alkuperäisessä asussaan olevat pihatot olivat 1990-luvun alkupuolelta, ja 2010-luvulla rakennetut pihatot olivat lähes poikkeuksetta alkuperäisessä asussaan. Pihattojen viimeisimmän rakennusvuoden vuosi, jona ne oli rakennettu tai viimeisimmäksi peruskorjattu/laajennettu keskiarvo oli Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä automaattilypsytiloilla pihatot olivat keskimääräistä nuorempia (viimeisin rakennusvuosi oli 2010-luvulla) merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla (taulukko 1). Sen sijaan sillä, oliko pihatto alkuperäisessä asussaan vai ainakin kertaalleen peruskorjattu/laajennettu ei ollut merkittävää yhteyttä työn tuottavuuteen tässä aineistossa. Pihaton ilmanvaihto oli luonnollinen (painovoimainen) hieman yli puolella (55 %) tiloista ja koneellinen hieman alle puolella tiloista. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla pihaton ilmanvaihto oli luonnollinen merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Pihatoista yli puolet oli lämpöeristettyjä, noin kolmannes oli osittain lämpöeristettyjä ja loput olivat lämpöeristämättömiä. Kaksi viimeksi mainittua pihattotyyppiä olivat verho- tai kennolevyseinäisiä ja niissä oli lähes poikkeuksetta luonnollinen ilmanvaihto. Kevytrakenteiset verho- tai kennolevyseinäiset pihatot olivat jonkin verran yleisempiä korkean työn tuottavuuden tiloilla, mutta tämä ero ei ollut merkittävä. Lypsyssä olevat lehmät saivat pihatoissa juomavetensä vesikupeista (7 %), vesialtaista (34 %) tai molemmista (59 %). Vesikuppeja tarvitaan kappalemääräisesti enemmän kuin vesialtaita, joista voi sopia juomaan altaan leveydestä riippuen vähintään kaksi laumahierarkiassa tasa-arvoista lehmää kerrallaan. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla lypsyssä olevat lehmät saivat kaiken tai ainakin pääosan juomavedestään vesialtaista merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Vesikupit ja -altaat suositellaan puhdistettavaksi usein, jotta juomaveden laatu pysyy hyvänä. Vesiastiat puhdistettiin joko päivittäin, muutamia kertoja viikossa, kerran viikossa tai tarpeen mukaan. Sillä, kuinka usein vesi-astiat puhdistettiin, ei ollut merkittävää yhteyttä työn tuottavuuteen tässä aineistossa. Nykyisin suositellaan, että tautipaineen vuoksi pikkuvasikat (0 2 kk -ikäiset) sijoitetaan omaan ilmatilaansa erilleen vanhemmista eläimistä. Vasikoiden oma ilmatila voi olla uudessa tai vanhassa navetassa tai yksilö- tai ryhmäigluissa. Runsaalla oljella kuivitettavat iglut suositellaan laitettavaksi katoksen alle ja kovalle alustalle vasikoiden elinolosuhteiden parantamiseksi (suoja sateelta ja tuulelta) sekä niiden hoitotyön helpottamiseksi. Yli puolella tiloista (57 %) pikkuvasikat oli sijoitettu omaan ilmatilaansa erilleen lypsylehmistä. Tämä oli merkittävästi yleisempää korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla. Tiloista valtaosalla (93 %) kasvatettiin itse omat hiehot ja lopuilla niiden kasvatus oli ulkoistettu joko kokonaan tai osittain. Tiloista enemmistöllä (77 %) ei kasvatettu lihakarjaa (sonneja tai teurashiehoja). Lopuilla kasvatettiin osa omasta lihakarjasta ja osa laitettiin välitykseen tai kasvatettiin oma lihakarja kokonaan. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet toisistaan merkittävästi hiehojen tai lihakarjan kasvatuksen suhteen. Lehmien juomaveden määrään ja laatuun sekä vesipisteiden sijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota. Puutteiden korjaus voi olla edullinen tapa parantaa maitotuotosta. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 8 -
9 Automaattilypsyn toiminnallisuus Tiloilla oli yhteensä 162 automatisoitua lypsypaikkaa: enemmistöllä tiloista (65 %) oli yksi lypsypaikka ja lopuilla oli joko kaksi tai kolmesta viiteen lypsypaikkaa. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla oli vähintään kaksi lypsypaikkaa merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Lehmäkohtaisen meijerimaitomäärän keskiarvo oli kiloa (minimi ja maksimi kiloa). Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla lehmäkohtainen meijerimaitomäärä oli keskiarvoa korkeampi merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Tiloista valtaosalla (75 %) ei ollut vuonna 2015 tuotannossa tapahtumia, jotka olisivat laskeneet tilalla tuotetun maidon määrää vastaajan oman arvion mukaan merkittävästi. Lopuilla oli ollut ongelmia tyypillisesti karjan terveyden, säilörehun laadun tai molempien kanssa. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla maidontuotantoa alentaneet ongelmat olivat merkittävästi harvinaisempia kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Taulukkoon 2 on koottu tietoa lypsylehmien määrästä ja vuosittain meijeriin toimitetusta maitomäärästä 1 3 automatisoidun lypsypaikan tiloilla. Neljän ja viiden lypsypaikan tilat on jätetty yksittäistapauksina tarkastelun ulkopuolelle. Korkean työn tuottavuuden tiloilla oli yleisempää tuottaa keskimääräistä enemmän meijerimaitoa kutakin lypsypaikkaa kohti kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Tämä ero ei kuitenkaan ollut merkittävä. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet toisistaan merkittävästi kutakin lypsypaikkaa kohti olleiden lehmien määrän suhteen. Automaattilypsyssä voi olla käytössä lypsyssä olevien lehmien muodostaman lehmäliikenteen lisäksi niin sanottu takakierto. Takakierrossa lypsyrobotin taakse on sijoitettu poikiville ja hoidettaville lehmille ja hiehoille karsinoita, joista on oma kulkureitti lypsyrobotille. Takakiertoa suositellaan, koska hyvin toimiessaan se muun muassa sujuvoittaa työtä. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla oli käytössä takakierto merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Tiloista enemmistöllä (78 %) erottelumaito (ternimaito tai lääkehoidossa olevien lehmien maito, koostumukseltaan tai väriltään muuttunut maito) päätyi lypsyrobotin luona tai muualla oleviin sankoihin. Sankojen tyhjentäminen on käsityötä, johon liittyy usein myös maidon siirtoa kantamalla. Vähemmistöllä oli käytössä linjasto, jota pitkin erottelumaito ohjattiin suurempaan astiaan, joka oli sijoitettu maidon jatkokäsittelyä ajatellen käytännöllisempään paikkaan. Linjaston koettiin parantavan työergonomiaa ja säästävän aikaa erottelumaitojen käsittelyssä. Toisaalta linjaston puhtaanapidon koettiin kuluttavan lypsyrobotin kapasiteettia. Jos linjaston päässä käytettiin maitotonkkia, koettiin niiden käsittely raskaaksi. Lisäksi yksittäisten erilleen lypsettyjen maitoerien tarkastus koettiin hankalaksi. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet merkittävästi toisistaan erottelumaitolinjaston olemassaolon suhteen. Tiloista vähemmistöllä (44 %) oli lypsyrobotin vieressä syvennys karjanhoitajan työskentelyä varten. Syvennyksen syvyyttä ei kysytty, mutta aiemmin sen on todettu olevan tyypillisesti 30 senttiä syvä. Syvennyksen koettiin parantavan työergonomiaa muun muassa lypsyrobotin puhdistuksessa, huollossa, tarkkailussa, avustamisessa sekä eläinten lääkityksessä ja solutestissä. Syvennyksen haittapuolina pidettiin liukastumis-, kompastumis- ja putoamisvaaraa. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet merkittävästi toisistaan syvennyksen olemassaolon suhteen. Tiloista enemmistöllä (81 %) oli automaattilypsyssä vapaa lehmäliikenne eli lypsyrobotin tulopuolella ei ollut erottelu- n tutkimustiedotteita 4/2016 (4) - 9 -
10 portteja. Lopuilla lehmäliikenne oli ohjattu eli erotteluportti ohjasi lypsyluvalliset lehmät odotusalueelle. Vapaan lehmäliikenteen tiloista enemmistöllä oli suljettavissa oleva odotusalue lypsyrobotin vieressä lypsylle ajettavia lehmiä tai opetettavia hiehoja varten. Odotusalue voidaan sulkea käsin liikuteltavilla puomeilla tai porteilla. Sähköllä toimivista ja pystysuunnassa liikkuvista porteista on saatu hyviä kokemuksia. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät kuitenkaan eronneet merkittävästi toisistaan automaattilypsyn lehmäliikenteen tai odotusalueen suhteen. Tiloista enemmistöllä (65 %) kaikki hiehot opetettiin automaattilypsyyn vasta poikimisen jälkeen. Lopuilla kaikki hiehot opetettiin lypsyyn ennen poikimista (19 %) tai osa hiehoista opetettiin lypsyyn ennen poikimista ja osa sen jälkeen (14 %). Hiehojen opetuksessa korostettiin tilanteen ja karjanhoitajien rauhallisuutta, kahden henkilön käyttöä, rehulla houkuttelua, oma-aloitteisen ja ohjatun opettelun yhdistämistä sekä suljettavan odotusalueen käyttöä. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet merkittävästi toisistaan hiehojen opetuksen suhteen. Keskeinen automaattilypsyn toiminnallisuuteen liittyvä tunnusluku on päivittäisten lypsykertojen määrä lehmää kohti. Kyselyyn vastanneilla tiloilla päivittäisten lypsykertojen keskiarvo oli 2,7 (minimi 2,0 ja maksimi 3,1). Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla päivittäisten lypsykertojen määrä oli keskiarvoa suurempi merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Korkeaa lehmien keskipoikimakertaa ja hiehojen matalaa keskipoikimaikää pidetään tavoiteltavina piirteinä. Kyselyyn vastanneilla tiloilla lehmät poikivat keskimäärin 2,4 kertaa (minimi 1,6 ja maksimi 3,2) ja hiehot poikivat keskimäärin 25 kuukauden iässä (minimi 22 ja maksimi 32). Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät kuitenkaan eronneet toisistaan merkittävästi lehmien keskipoikimakertojen tai hiehojen keskipoikimaiän suhteen. Tilat (kpl) Automatisoituja lypsypaikkoja per tila (kpl) Lypsylehmiä per tila 1 (kpl) Vuotuinen meijerimaidon määrä per tila (miljoonaa litraa) keskimäärin Min - Max keskimäärin Min - Max ,602 0,410 0, ,058 0,600 1, ,465 0,720 2, Lypsyssä ja ummessa olevat lehmät. Taulukko 2. Automaattilypsytilojen määrä ja automatisoitujen lypsypaikkojen, lypsylehmien ja vuotuisen meijerimaidon määrä tilaa kohti vuonna n tutkimustiedotteita 4/2016 (4)
11 Karjan ruokinta Tiloista enemmistöllä (62 %) oli käytössä tavallinen tasainen ruokintapöytä. Lopuilla oli joko kouruilla varustettu ruokintapöytä (26 %) tai visiiriruokintapöytä. Tiloista enemmistö (65 %) käytti seosrehu- eli aperuokintaa ja loput käyttivät erillistä karkea- ja väkirehuruokintaa (erillisruokintaa). Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla seosrehuruokinta oli merkittävästi yleisempää kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla (taulukko 1). Automaattilypsytiloilla seosrehuruokinta on käytännössä aina täydennettyä, koska lypsyrobotti antaa lypsyluvalliselle lehmälle houkutusrehuna annoksen väkirehua jokaisella lypsykerralla. Automaattilypsyn sujuvuuden kannalta on erittäin tärkeää varmistua siitä, että houkutusrehun jako ei pääse keskeytymään esimerkiksi rehun loppumisen tai laitevian vuoksi. Lähes kaikilla seosrehua käyttäneillä tiloilla sitä jaettiin ajettavalla tai traktorilla hinattavalla seosrehuvaunulla tai automaattisella jakolaitteella. Automaattisella jakolaitteella tarkoitetaan joko mattoruokkijaa, kiskoruokkijaa tai lattialla kulkevaa sekoitus- ja ruokintarobottia. Vain muutamilla tiloilla seosrehua jaettiin ajettavalla jakovaunulla tai pienkuormaimella. Erillisruokinnassa säilörehua jaettiin puolestaan joko pienkuormaimella, automaattisella jakolaitteella tai ajettavalla jakovaunulla. Suurille karjamäärille päivittäin jaettavat useat rehutonnit saadaan jaettua sujuvammin seosrehuvaunulla tai automaattisella jakolaitteella kuin muilla laitteilla. Tehokas seos-/karkearehun jakomenetelmä (seosrehuvaunun tai automaattisen jakolaitteen käyttö) oli merkittävästi yleisempi korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Enemmistöllä tiloista (82 %) seos- tai karkearehua käytiin työntämässä lehmien ulottuville vähintään kerran päivässä (minimi 1 ja maksimi 10 kertaa/vrk) joko käsityönä, pienkuormaimella tai muulla koneella. Lopuilla tiloilla oli käytössä tyypillisesti joko visiiriruokintapöytä tai kouruilla varustettu ruokintapöytä, joissa rehu pysyi lehmien ulottuvilla. Yli puolella tiloista (56 %) rehutähteet poistettiin ruokintapöydältä yleensä päivittäin. Lopuilla rehutähteet poistettiin harvemmin kuin päivittäin (38 %) tai pöytä pyrittiin syöttämään aina tyhjäksi (8 %). Enemmistöllä tiloista rehutähteet puhdistettiin ruokintapöydältä konevoimin, tyypillisesti pienkuormaimella, ja lopuilla tähteet puhdistettiin käsityönä. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet toisistaan rehujen työntelyn ja rehutähteiden poistamisen suhteen. Suuren lehmämäärän kokoaikalaidunnus on haastavaa. Automaattilypsytiloilla kannattaa tarkastella mahdollisuuksia ainakin osa-aika- tai jaloittelulaidunnukseen älyportteja hyödyntäen. Puolella tiloista (50 %) kuivaa heinää annettiin sellaisenaan tai seosrehun osana päivittäin tai lähes päivittäin alenevassa yleisyysjärjestyksessä seuraaville eläinryhmille: vasikat, ummessa olevat lehmät, hiehot ja lypsyssä olevat lehmät. Puolella tiloista kuivaa heinää käytettiin karjan ruokinnassa vain poikkeustapauksissa ja tällöin tyypillisesti vasikoille (35 %) tai sitä ei käytetty ollenkaan (15 %). Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet toisistaan kuivan heinän käytön suhteen. Tiloista enemmistö (68 %) laidunsi jotakin osaa karjasta, ja noin joka viidennellä tilalla oli jaloittelutarha. Viimeksi mainitut tilat olivat pääsääntöisesti laiduntavia tiloja. Laidunnettavat eläimet olivat alenevassa yleisyysjärjestyksessä: hiehot, ummessa olevat lehmät, vasikat ja lypsyssä olevat lehmät. Lypsyssä olevia lehmiä laidunnettiin runsaalla neljänneksellä (28 %) tiloista, mutta niistä yli puolella laidunnus ei juuri vaikuttanut lehmien ruokintaan pihatossa eli kyseessä oli niin sanottu jaloittelulaidunnus (terapialaidunnus). Lypsyssä olevien lehmien laiduntamatta jättäminen oli merkittävästi yleisempää korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Laiduntaminen pääsääntöisesti edistää lehmien hyvinvointia. Laidunnus on kuitenkin haasteellisempaa automaattilypsyssä kuin tavanomaisessa lypsyssä, ja suuren karjamäärän laidunnus on haasteellisempaa kuin pienen karjamäärän laidunnus. Maidontuotannon rakennemuutoksen myötä varsinkin perinteinen kokoaikalaidunnus on vähentynyt. Myös automaattilypsytiloilla kannattaisi kuitenkin tarkastella mahdollisuuksia ainakin osa-aika- tai jaloittelulaidunnukseen. Lypsyluvalliset lehmät tunnistava ja pihaton ulko-ovelle sijoitettava älyportti voi olla tässä avuksi. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4)
12 Puhtaanapitotyöt Kaikilla tiloilla oli käytössä makuuparsipihatto. Pihatoissa rakopalkkilattiat olivat yleisemmät (60 % tiloista) kuin kiinteäpohjaiset lattiat. Lanta poistettiin lattioilta yleisimmin lantaraapoilla (50 %) tai akkukäyttöisellä puhdistusrobotilla (40 %). Lopuilla tiloilla lanta poistettiin käsityönä tai akkukäyttöisellä ohjattavalla lantakolalla. Hieman alle puolella tiloista (47 %) oli kumipinnoitus yhdessä tai useammassa osassa pihaton lattiasta. Kumipinnoitusta oli alenevassa yleisyysjärjestyksessä seuraavissa osissa: lantakäytävät, ruokintakäytävät, hoito- ja poikimakarsinat ja lypsyrobotin odotusalue. Kumipinnoituksen koettiin lisäävän sekä karjan että karjanhoitajan turvallisuutta ja parantavan työergonomiaa (pitävä ja pehmeä alusta). Lisäksi arvioitiin, että kiimat erottuvat paremmin, kun lehmien ei tarvitse pelätä liukastumista. Kumipinnoituksen haittapuolina koettiin sen hinta, yhteensopimattomuus lantaraappojen kanssa ja mekaaninen kestävyys. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet toisistaan merkittävästi pihaton lattiarakenteen, lannanpoistomenetelmän tai lattioiden kumipinnoituksen suhteen. Makuuparsia puhdistettiin kaikilla tiloilla käsin kolaamalla. Kahdella tilalla käytettiin myös istuen ajettavaa harja/kuivituskonetta, ja yhdellä tilalla oli ohjastettava (perässä käveltävä) harja/kuivituskone. Koneen koettiin keventävän ja nopeuttavan makuuparsien puhdistus- ja kuivitustyötä. Parhaan hetken koneen käyttöön mainittiin olevan välittömästi aamulla tapahtuvan ruokintapöydän puhdistuksen ja seosrehunjaon jälkeen, jolloin suuri osa lehmistä aktivoituu liikkeelle. Muutamat muutkin vastaajat arvioivat ajettavan harja/kuivituskoneen soveltuvan automaattilypsytilalle, ja he suunnittelivat sellaisen hankintaa. Enemmistö vastaajista ei katsonut harja/kuivituskoneen soveltuvan käyttöön omalla automaattilypsytilallaan. Syyksi ilmoitettiin lukuisat portit pihatossa, lattian tasoerot, ahtaat käytävät, käytävillä olevat lantaraapat, koneen hinta, koneen seisonta- ja lastaustilan puute ja se, että lehmiä ei haluta hyppyyttää ylös makuuparsista. Enemmistöllä tiloista (55 %) kuiviketta tuotiin makuuparsiin päivittäin ja vähemmistöllä kuiviketta tuotiin makuuparsien pääpuoliin pattereihin esimerkiksi 1 2 viikon välein. Yhdellä tilalla ei käytetty makuuparsissa ollenkaan kuiviketta. Kuivikkeen määrää ja laatua ei tiedusteltu. Enemmistöllä tiloista (68 %) kuivike tuotiin makuuparsiin käsivoimin kuivikepaaleja tai -saaveja kantamalla, kottikärryillä tai kuivikevaunulla. Lopuilla tiloista kuivikkeen siirrossa käytettiin apuna koneita, jotka olivat alenevassa yleisyysjärjestyksessä: pienkuormain ja sen kauha tai erillinen kuivikekauha, traktori ja etukauha, ohjastettava akkukäyttöinen kuivituskone ja ajettava/ohjastettava harja/kuivituskone. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla koneellinen kuivikkeen tuonti makuuparsiin oli merkittävästi yleisempää kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4)
13 Muut karjanhoitotyöt Lypsylehmät ja hiehot on perinteisesti keinosiemennetty seminologin toimesta, mutta oman keinosiementäjän toimiluvan hankkiminen on yleistynyt. Osalla tiloista on alettu käyttää siemennyksissä apuna niin sanottua tilasonnia. Kyselyyn vastanneilla tiloilla lypsylehmät ja hiehot siemennettiin alenevassa yleisyysjärjestyksessä seuraavasti: seminologi siemensi kaikki eläimet (44 %), kaikki siemennettiin itse (42 %), siemennettiin itse ja vaikeasti tiinehtyville (esimerkiksi hiehoille) käytettiin tilasonnia (11 %), seminologi siemensi osan ja itse siemennettiin osa (3 %). Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla keinosiemennysten hoitaminen itse oli merkittävästi yleisempää kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Erityisesti suurissa karjoissa keinosiemennykset ovat lähes päivittäisiä tapahtumia. Tällöin saatetaan katsoa paremmaksi hankkia oma keinosiementäjän toimilupa ja hoitaa siemennykset itse sopivalla hetkellä omien töiden lomassa, ilman että tarvitsee huolehtia keinosiementäjän tilaamisesta, aikataulusta ja maksusta. Mitä tasaisemmin lehmät ja hiehot poikivat vuoden mittaan, sen parempi automaattilypsyn sujuvuuden kannalta. Lehmät ja hiehot poikivat tasaisesti ympäri vuoden kuitenkin vähemmistöllä tiloista (31 %). Enemmistöllä (68 %) ne poikivat melko tasaisesti, mutta poikimaruuhkia oli jokin verran. Yhdellä tilalla valtaosa poikimisista ajoittui muutamalle kuukaudelle. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet toisistaan merkittävästi eläinten poikimisten tasaisuuden suhteen. Karjamäärän kasvaessa yöpoikimisia voi tapahtua useita kertoja viikossa. Tiloista hieman alle puolella (46 %) ei pääsääntöisesti heräilty öisin poikimisten takia. Seuraavaksi yleisintä (40 %) oli valvoa riskialttiiksi tiedettyjen eläinten yöpoikimisia, ja lopuilla tiloista valvottiin pääsääntöisesti kaikkien eläinten yöpoikimisia. Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä tiloilla oli yöllä tapahtuvien poikimisten valvonnasta luopuminen merkittävästi yleisempää kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Karjanhoitajan on kuitenkin varmistettava se, että vastasyntynyt vasikka saa terveydelleen välttämättömiä vasta-aineita sisältävää ternimaitoa ensimmäisen kerran muutaman tunnin sisällä poikimisesta. Samoin poikinut lehmä tulisi lypsää mahdollisimman pian poikimisen jälkeen, koska ternimaidon vasta-ainepitoisuus lähtee laskemaan heti poikimisen jälkeen. Vasta-ainepitoisuus mitataan ternimaitomittarilla. Joskus emän ternimaito on vasta-ainepitoisuudeltaan heikkolaatuista. Tämän takia voi olla hyvä käytäntö ottaa illalla varmuuden vuoksi sulamaan juoma-annos pakastettua hyvälaatuista ternimaitoa. Poikimakarsinoiden kameravalvonnasta ja lehmän häntään kiinnitettävistä poikimasensoreista voi olla hyötyä yöpoikimisten valvonnassa. Poikimisten valvontavuorot tulisi myös jakaa usean henkilön kesken, koska jo yksi katkonainen ja lyhyeksi jäävä yöuni on työturvallisuusriski ja toistuva univaje vaarantaa karjanhoitajan terveyden monin tavoin. Jos yöpoikimisten valvonnasta luovutaan kokonaan, on illan viimeisen ja aamun ensimmäisen tarkastuskäynnin välinen aika syytä pitää mahdollisimman lyhyenä. Hyvin suurilla ulkomaisilla lypsykarjatiloilla päivystyksestä huolehditaan ympärivuorokautisesti. Enemmistöllä tiloista (71 %) lehmien sorkat leikkasi sorkanhoitaja, ja lopuilla tiloista ne hoidettiin yhdessä sorkanhoitajan kanssa tai kokonaan itse. Enemmistöllä tiloista (74 %) vasikat nupoutettiin eläinlääkärin toimesta, ja lopuilla tiloista ne nupoutettiin yhdessä eläinlääkärin kanssa tai kokonaan itse. Korkean ja matalan työn tuottavuuden tilat eivät eronneet toisistaan merkittävästi sorkanleikkuun tai vasikoiden nupoutuksen suhteen. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4)
14 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Aiempien tutkimusten mukaan lypsyn automatisoinnin koetaan lisäävän karjanhoitajan hyvinvointia ja karjanhoitotyön tuottavuutta verrattuna tavanomaiseen parsi- ja asemalypsyyn. Tässä kyselytutkimuksessa selvitettiin päivittäisten karjanhoitotöiden tuottavuus ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä tuotosseurannassa mukana olevilta automaattilypsytiloilta. Tulosten mukaan automaattilypsytilojen välillä on huomattavia eroja karjanhoitotyön tuottavuudessa lehmien ja automatisoitujen lypsypaikkojen määrästä riippumatta. Karjanhoitotyön tuottavuutta kannattaa pyrkiä parantamaan ensisijaisesti tehostamalla työtapoja ja -menetelmiä ja toissijaisesti kasvattamalla karjan tuotostasoa. Korkeaan työn tuottavuuteen yltävät automaattilypsytilat edustavat hyvin 2010-luvulle tyypillistä navettarakentamista ja karjanhoitotöiden organisointia. Tämä näkyy pihattojen rakenteissa, karjamäärissä ja karjanhoidossa käytettävässä konekannassa. Lisäksi näillä tiloilla karjan tuotostaso on hyvä, eikä karjan terveyden tai rehuntuotannon kanssa ole merkittäviä ongelmia. Jatkossa on syytä tarkastella erikseen yhden ja vähintään kahden automatisoidun lypsypaikan tilojen välisiä samankaltaisuuksia ja eroja karjanhoitotyön tuottavuudessa ja siihen yhteydessä olevissa tekijöissä. Tietoa tarvitaan myös karjanhoitotyön tuottavuuden ja maidontuotannon taloudellisen kannattavuuden välisestä yhteydestä. Näitä tuloksia kannattaa hyödyntää tiedotuksessa sekä kaikkien alalla työskentelevien ammatillisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa sekä myös navettasuunnittelussa. Tämä on tarpeen karjan hyvinvoinnin ja karjanhoitajien työhyvinvoinnin edistämiselle sekä maamme maidontuotannon kannattavuuden parantamiselle ja jatkuvuuden varmistamiselle. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4)
15 Lähteet ja lisätietoa: Alasuutari, S. ja Palva, R Kuivitusopas. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (654) 3: Saatavana internetistä: tiedotesarjat Jacobs, J.A. ja Siegford, J.M Invited review: The impact of automatic milking systems on dairy cow management, behavior, health, and welfare. Journal of Dairy Science 95(2): Karttunen, J Maidontuottajan työterveys ja -turvallisuus automaattilypsyssä. TTS:n tiedote. Maataloustyö ja tuottavuus (660) 2: Saatavana internetistä: tiedotesarjat Karttunen, J. ja Lätti, M Karjanhoitotöiden työnmenekki ja työn tuottavuus laajentavilla maidontuotantotiloilla. TTS tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous (614) 5: Karttunen, J.P., Rautiainen, R.H. ja Lunner-Kolstrup, C Occupational health and safety of Finnish dairy farmers using automatic milking systems. Frontiers in Public Health 4: 147. Saatavana internetistä: doi: /fpubh Kivinen, T., Hovinen, M., Norring, M., Sarjokari, K., Tuure, V.-M. ja Karttunen, J Lehmän mittainen pihatto onnistuneen lypsylehmäosaston pääkohdat. Maito ja me -lehden liite 1: Saatavana internetistä: maitokoneet/lehman_mittainen_pihatto.pdf Kivinen, T., Hovinen, M., Norring, M., Seppä-Lassila, L., Sarjokari, K., Lätti, M., Karttunen, J. ja Tuure, V.-M Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi. Opas. 24 s. Saatavana internetistä: files/ /maitojame_ryhmittelyliite_final.pdf Luke Luonnonvarakeskus. Luke Taloustohtori. Maatalouden yksikkökustannus. Maito. Saatavana internetistä: portal/taloustohtori/yksikkokustannus/aikasarja/maito/ yksikkokustannus n tutkimustiedotteita 4/2016 (4)
16 Liite 1. Karjanhoitotyön tuottavuus asemalypsytiloilla Kyselyyn vastanneilla 59 asemalypsytilalla karjanhoitotyön tuottavuus oli keskimäärin 141 litraa/tunti (minimi 49 ja maksimi 253). Taulukossa 3 on vertailtu karjanhoitotyön tuottavuuden suhteen parasta ja heikointa neljännestä tuotantoon liittyvien seikkojen esiintyvyyden suhteen. Työn tuottavuus oli parhaalla neljänneksellä noin litraa/tunti ja heikoimmalla neljänneksellä noin litraa/tunti. Molempiin neljänneksiin kuului 15 tilaa. Taulukko 3. Karjanhoitotyön tuottavuuteen yhteydessä olevat seikat asemalypsytiloilla. Työn tuottavuus Tarkasteltu seikka Korkein 25% Matalin 25% P-arvo 1 (15 tilaa) (15 tilaa) Lehmien kokonaismäärä (suuri/pieni) 2 11/4 0/15 0,00 Kokonaispeltoala (suuri/pieni) 3 10/5 4/11 0,07 Lypsy-yksikköjen määrä (suuri/pieni) 4 13/2 6/9 0,02 Autotandemasema (on/ei ole) 0/15 10/5 0,04 Erillinen kokoomatila (on/ei ole) 11/4 5/10 0,07 Luonnollinen ilmanvaihto (on/ei ole) 10/5 3/12 0,03 Vesialtaat pääroolissa (on/ei ole) 5 13/2 5/10 0,01 1 Tilastollisesti merkitsevät alle 0,05:n P-arvot on tummennettu (Fisherin eksakti -testi). 2 Lypsyssä ja ummessa olevien lehmien määrä vuonna Suuri: yli 97 kpl (keskiarvo). 3 Oma, vuokra- ja sopimuspeltoala yhteensä vuonna Suuri: yli 138 ha (keskiarvo). 4 Suuri: yli 12 kpl, pieni: korkeintaan 12 kpl. 5 Yli puolet juomapaikoista on vesialtaista (kuppi: 1 paikka, allas 2 paikkaa). Asemalypsytiloilla oli keskimäärin 97 lehmää (minimi 50 ja maksimi 320) ja 138 hehtaaria peltoa (minimi 52 ja maksimi 429) vuonna Korkeaan työn tuottavuuteen yltäneillä asemalypsytiloilla sekä lehmämäärä että peltoala olivat keskimääräistä suuremmat merkittävästi yleisemmin kuin matalan työn tuottavuuden tiloilla. Muita tyypillisiä piirteitä korkean karjanhoitotyön tuottavuuden asemalypsytiloilla olivat: lypsy-yksikköjen määrä oli suuri (yli 12 kpl), takalypsy- tai kalanruotoasema (vs. autotandemasema), lypsyaseman vieressä oli erillinen kokoomatila (vs. lehmät koottiin vain lantakäytävälle), pihatossa oli luonnollinen ilmanvaihto ja lypsyssä olevat lehmät saivat kaiken tai ainakin pääosan juomavedestään vesialtaista. n tutkimustiedotteita 4/2016 (4)
Karjanhoitotyön tuottavuus, työvoima ja johtaminen pihattotiloilla
Kuva: Janne Karttunen ProAgria Maito-valmennus/Rantasipi Airport Congress Center 7 8.9.2016 Karjanhoitotyön tuottavuus, työvoima ja johtaminen pihattotiloilla Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura
LisätiedotTyöterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi automaattilypsyssä
Innostu ja onnistu -päivä 14.2.2017 Seinäjoki Työterveys, -turvallisuus ja -hyvinvointi automaattilypsyssä Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen, TTS Työtehoseura Kuva: Markku Lätti Mitä tiedettiin entuudestaan
LisätiedotTyön tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys
Työn tehokkuus isoilla pihattotiloilla: työmäärä, koettu kuormittavuus ja tyytyväisyys Valion navettaseminaari Vantaa Rantasipi Airport 24.1.2013 Veli Matti Tuure, Markku Lätti & Janne Karttunen, TTS Työtehoseura
LisätiedotTyön tehokkuutta parantamalla kilpailukykyä maatiloille
Tieto itää! -verkkoluento 20.3.2018 Työn tehokkuutta parantamalla kilpailukykyä maatiloille Havaintoja TTS Työtehoseuran tutkimus- ja kehittämishankkeista Veli-Matti Tuure, Janne Karttunen & Reetta Palva
LisätiedotMILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -
2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan
LisätiedotLypsyrobotin lypsykapasiteetin täysimääräinen
Asiantuntija Sari Morri, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS Lypsyrobotin lypsykapasiteetin tehokas käyttö edellyttää lehmien omatoimista ja aktiivista lypsyllä käyntiä. Muun muassa
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotLantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta
TTS-Manager työajankäyttölaskelma Naudanlihan tuotanto (versiolla 2017) Palauta lomake paikallisyksikköösi. Laskelma Laskelman tekijä Laskelman päivämäärä Tilan nimi Yrittäjät 1. 2. 3. 4. 5. Naudanlihan
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotAutomaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely
Automaattilypsy-navetan toiminnallisuus -hankkeen kysely Automaattilypsy 1. Milloin automaattilypsy on aloitettu tilallanne? kkvvvv 2. Minkä merkkinen lypsyrobotti teillä on? DeLaval VMS Lely RDS 3. Lypsyrobottien/
LisätiedotMaidontuottajan työterveys ja -turvallisuus automaattilypsyssä
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 2/2015 (660) Maidontuottajan työterveys ja -turvallisuus automaattilypsyssä Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS Automaattilypsytiloilla toteutetun kyselyn mukaan
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotKarjanhoitotöiden koettu kuormittavuus lypsykarjapihatoissa
TTS:n tiedote Maataloustyö ja tuottavuus 2/2014 (653) Karjanhoitotöiden koettu kuormittavuus lypsykarjapihatoissa Erikoistutkija Janne Karttunen ja tutkimusvastaava Markku Lätti, TTS Kuva 1. Nykyaikaisissa
LisätiedotMikä on kohtuullinen työmäärä maatalousyrityksissä?
Investoinnit Tie Tulevaisuuteen, Huomisen osaajat -hanke 8.3.2013 HAMK, Mustiala Mikä on kohtuullinen työmäärä maatalousyrityksissä? A.M. Tutkija, MMM agronomi Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi TTS
LisätiedotCOMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA
COMBIMASTER -RUOKINTAROBOTTI PARSINAVETASSA Tiina ja Marko Roumio Tilavierailu 06/2010 Anne-Mari Malvisto, Juha Kuula ja Mika Turunen 15.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotMaatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta
Työterveys ja maatalous Suomessa 8.10.2015 KoneAgria, Tampere Maatalousyrittäjien työperäiset terveysongelmat: esiintyvyys, riskitekijät ja torjunta Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen janne.karttunen@tts.fi
LisätiedotKuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja
Tavoitteena 2000 litraa maitoa lypsyrobotilta päivässä 22.3.2016 Kuivittamiseen on erilaisia ratkaisuja Reetta Palva, TTS AMS-hankkeen kysely: Mitkä työvaiheet tai työt koette tilallanne tällä hetkellä
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotOsa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?
Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat
LisätiedotHIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi
HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin
LisätiedotSujuvat ja tehokkaat arkirutiinit
Maitotilan johtaminen ja investoinnit seminaari 3.3.2017 Kunnonpaikka, Siilinjärvi Sujuvat ja tehokkaat arkirutiinit Veli-Matti Tuure veli-matti.tuure@tts.fi Järjestelmän sovittaminen ihmisen ominaisuuksien
LisätiedotLypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy
Lypsyn eläinliikennekokemuksia osa 2: Automaattilypsy Valion navettaseminaari 8.2.2011 Vantaa MTT Maitokoneet Esa Manninen ja Kaj Nyman Kuvat: Esa Manninen ja Kaj Nyman, jos ei muuta mainita AMS tilasto
LisätiedotLaajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin
Laajentavien karjatilojen teknologiavalintojen vaikutus työnmenekkiin ja rakennuskustannuksiin Perttu Pyykkönen 1), Terhi Latvala 1), Janne Karttunen 2), Markku Lätti 2) ja Veli-Matti Tuure 2) 1) Pellervon
LisätiedotInnoNauta päätösseminaarit
InnoNauta hankkeiden päätösseminaari Tuotantokustannuslaskelmien tuloksia emolehmätiloilta Johanna Lindvall, Farmiluotsi Tavoitteena kannattavuuden parantaminen Hankkeen yhtenä tavoitteena naudanlihantuotannon
LisätiedotAsiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät
Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke
Automaattilypsyä tehokkaasti- tiedotushanke - Automaattilypsytilan tuottavuutta pyritään edistämään tiedonvälityksen keinoin Toteuttajat: Työtehoseura TTS ProAgria Etelä-Pohjanmaa Toiminta-alue on Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Valion Navettaseminaari Vantaa 4.-5.2.2015 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Tutkimusryhmä: TTS, Sakari Alasuutari, Reetta Palva, Tea Elstob MTT, Maarit Hellstedt, Tapani Kivinen Työterveyslaitos,
LisätiedotVilli vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen
Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit
LisätiedotTuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.
Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne
LisätiedotMiten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotMiljoona litraa yksillä harteilla
Miljoona litraa yksillä harteilla Tero Kanala Kehittämisneuvoja ProAgria ryhmä maito huippuosaaja koulutettava Osuuskunta ItäMaito Miksi näin? 2020 57 lypsävää/tila (Suomen Gallup Elintarviketieto Maitotilojen
LisätiedotLihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus
Lihanautatilan ja emolehmätilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon
LisätiedotParsi- ja asemalypsy
Toimenpiteet ennen lypsyä Parsi- ja asemalypsy Tarkastukset/ Hälytykset: -Tilasäiliön -Pesujen onnistuminen - Pesutulokset havainnointi Lämpötilat Havainnot pesutulos lehmät Lypsyn valmistelu Lypsypaikan
LisätiedotTyönkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy. Helsinki Lea Puumala
Työnkäytöllisesti hyvin toimiva automaattilypsy Helsinki 3.9.2015 Lea Puumala Automaattilypsy navetan toiminnallisuus - hanke vuosina 2012 2014 Etelä- Pohjanmaalla - 12 automaattilypsytilaa (5 DeLaval,
LisätiedotAsiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta
Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme
LisätiedotOhjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander
Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn
LisätiedotLANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN
LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden
LisätiedotSelvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot
Selvitys maatalouden koneurakoinnin kysynnästä ja tarjonnasta Sonkajärvellä kyselyn havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää maatalouden koneurakoinnin kysyntä ja tarjonta Sonkajärvellä
LisätiedotÄlä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN
Älä työnnä rehua SEKOITA SE UUDELLEEN DeLaval OptiDuo ÄLÄ PELKÄSTÄÄN TYÖNNÄ REHUA Kun rehua siirretään säännöllisesti takaisin ruokintapöydälle, lehmät pääsevät rehuun paremmin käsiksi, mutta se ei merkitse
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotHiehoterveiset Wisconsinista. Antti Juntunen Faba Palvelu
Hiehoterveiset Wisconsinista Antti Juntunen Faba Palvelu Hiehologistiikka tilojen välillä Lypsykarjatilat pääosin ulkoistaneet uudistushiehojen kasvatuksen -sopimuskasvatusta -yksikkökoot suuria tilakoko
LisätiedotITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU
ITSESUUNNITELTU SEOSREHUN JAKOVAUNU Aution maatila Tilavierailu 03/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden dokumentointi
LisätiedotKustannukset kohdallaan mihin on varaa?
Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin
LisätiedotNurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä
NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä
LisätiedotAutomaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta
Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta Johanna Mäntyharju ProAgria Etelä-Pohjanmaa 14.2.2017 Väkirehun vaikutus lehmäliikenteeseen Väkirehun saanti
LisätiedotSorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa
Sorkkahoitotilojen huomioiminen rakennussuunnittelussa Valio Navettaseminaari 12.2.2008 Timo Korpela ProAgria Etelä-Pohjanmaa Sorkkahoitotoiminnan lähtötiedot rakennussuunnittelulle Sorkkahoitotelineitä
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotLypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria
Lypsykarjan terveyden ja hyvinvoinnin haasteet investointivaiheessa, Eläinlääkäri Tuomas Herva, Atria Sisältö Turvallinen toimintatapa Eläinten hankinta Terveystodistukset Terveysriskit ja niiden hallinta
LisätiedotPerhon yksikkö/ Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto
1 VASIKKA, NUORKARJA SISÄLTÖ 1.a Vastasyntynyt vasikka poikimisen apu... 2 1.b Vastapoikinut lehmä... 3 2. Ensimmäinen juotto ternimaidon antaminen... 5 3. Vastasyntyneet vasikat navan puhdistus... 7 4.
LisätiedotLypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen
Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus
LisätiedotPohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli
Pohjalaisen maidontuottajan mietteitä Savonlinnan seudulta Sari Saari-Muhonen Mikkeli 7.6.2018 Iskolan (= Muholan ) Tila 1711 Tilan pihapiiriä Isäntäväki Sari ja Jari Miika, Joona ja Matias Tilan kehitys:
Lisätiedot9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä
LisätiedotKANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS
KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden
LisätiedotSuomi Eurooppa kustannusten vertailua 2018
Suomi Eurooppa kustannusten vertailua 2018 EDF Benchmarks 2018 Henna Mero, Maitoyrittäjät ry STEFFI WILLE-SONK, Email: steffi.willesonk@dairyfarmer.net EDF:n tuotantokustannusvertailu 20 vuotta benchmarkausta
Lisätiedotyleisimmin peruutus- tai työkonekameraa, puintitappiomittaria, ajo-opastinta
Erikoistutkija Janne Karttunen, TTS Automaatiotekniikan hyödyntäminen ja kiinnostus sitä kohtaan on yleisempää peltoalaltaan keskikokoista suuremmilla tiloilla kuin korkeintaan keskikokoisilla tiloilla.
LisätiedotMaailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa
Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotEdullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100
Edullista lypsytehoa laajentavalle tilalle DeLaval MidiLine ML3100 Tyylikäs design. Tehokkuuden huippua. DeLaval MidiLine ML3100 lypsyaseman tyylikäs ja nykyaikainen muotoilu kertoo sen edistyksellisistä
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotSuunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus
Suunnittele poikima-, vasikka- ja eläinten lastaustilat oikein Vaavi-hankkeen koulutus Klo 8.30 Kahvi (hanke tarjoaa) Klo 9.00 Päivän avaus ja terveiset Vaavi-hankkeen Saksan opintomatkalta, Katriina Pylkkänen
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotKokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010
Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä
LisätiedotMaarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotKuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta
Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta Sakari Alasuutari, TTS Valion navettaseminaari, 24.1.2013 Sakari Alasuutari 22.1.2013 1 Kuivitus osaksi kannattavaa lypsykarjataloutta MMM:n rahoittama hanke
LisätiedotTyömäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti 11.3 2015 Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Robottinavettatutkimus V. 2014 aikana 33 robottinavettaa
LisätiedotHerne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille Mikko Tuori, Pirjo Pursiainen, Anna-Riitta Leinonen ja Virgo Karp, Helsingin yliopisto, kotieläintieteen laitos
LisätiedotKokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen
Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen Vesa Tikka maidontuottaja Kurikka Seinäjoki 1.2.2018 1.2.2018 Tikka V. Kokemuksia kotoisista 1 Peltoa 850 ha ja sopimusviljelynä 250 ha
LisätiedotKestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
LisätiedotRyhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria
Ryhmäkoon vaikutukset hengitystietulehduksiin, eläinlääkäri, Tuomas Herva, Atria 2014-09-02 1 Koejärjestely Purupohja L3 L6 Iso karsina 7 * 11 m 40 vasikkaa Purupohja L2 L5 L1 L4 välivarasto Pesu yms.3*3
LisätiedotDELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA
DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon
LisätiedotEsikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus
Maitoa nurmesta-seminaari Joensuu 1.11.2016 Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus Erikoistutkija, MMT Janne Karttunen TTS Työtehoseura PL 5 (Kiljavantie 6) 05201 Rajamäki janne.karttunen@tts.fi
LisätiedotAMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013
AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu
LisätiedotKäytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri
Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri Kustannusten alentaminen Eläinten uudistus Hedelmällisyys Ruokinnan tehokkuus Ennaltaehkäisevä
LisätiedotMaidontuotannon kannattavuus
Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon
LisätiedotRuokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto
Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna 2017 Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 27.3.2018 Ruokintapöydällä tänään ProAgrian ruokintapalvelujen peitto Millaisilla rehuilla tuotettiin vuonna 2016 ja
LisätiedotOPI PARHAILTA HAASTATTELUN TULOKSET TANSKAN 20:LTÄ PARHAALTA TILALTA
OPI PARHAILTA HAASTATTELUN TULOKSET TANSKAN 20:LTÄ PARHAALTA TILALTA 29. oktober 1... 2018 PÄIVÄN AIHEENA Miksi tarkastella top 10 viljelijöitä? Mitä haluamme tietää? Keitä he ovat? Mitä he tekevät? Mitä
LisätiedotVinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I. Jeanne Wormuth
Vinkkejä laadukkaaseen hiehonkasvatukseen I Jeanne Wormuth CY Heifer Farm Yleistä Jeannen taustaa Agway aloitti hiehojen kasvatustoiminnan joulukuussa 1998 Tilat 4000 hiehon sopimuskasvatukseen CY Farms
LisätiedotKatsaus tukivalvontoihin 2017
Katsaus tukivalvontoihin 2017 Koulutuspäivä tuottajille Läänineläinlääkäri Tarja Lipponen, ESAVI 15.11.2017 1 Täydentävien ehtojen valvonta Ely-keskukset: mm rehuvalvonta, kasvinsuojeluaineiden käytön
LisätiedotMaatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana
Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet
LisätiedotHIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ. Tarja Paatero Certified CowSignals trainer ProAgria Oulu
HIEHOKASVATUKSEN ROOLI MAITOTILAYRITYKSESSÄ Tarja Paatero Certified CowSignals trainer www.cowsignals.com ProAgria Oulu 1 Hiehokasvatuksen tavoite Tuottaa terve ja runsasmaitoinen lypsylehmä vähin kustannuksin.
LisätiedotLypsykarjatilan eläinten ryhmittely
Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely tavoitteena sujuva työ ja eläinten hyvinvointi Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely 1 Tähän ryhmittelyoppaaseen on koottu keskeisiä asioita, jotka on hyvä huomioida eläinten
LisätiedotOivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus
Oivalluksia eri maiden karjamanagementista tavoiteltavat huiput ja varottavat sudenkuopat Maitovalmennus 6.9.2018 Petri Koivisto projektipäällikkö MaitoLiideri-hanke ProAgria Oulu ASKELMERKKEJÄ, MaitoLiideri
LisätiedotSeosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous
Seosrehuruokinnan taloudenhallinta Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous Tavoite täydellisestä, helposta ja nopeasta seosrehuruokinnasta? Mitä vaaditaan että seosrehuruokinta toimii?
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
LisätiedotLypsykarjatilan eläinten ryhmittely
137 Lypsykarjatilan eläinten ryhmittely Tapani Kivinen, Timo Hurme, Kristiina Sarjokari, Mari Hovinen, Marianna Norring, Leena Seppä-Lassila, Timo Soveri, Markku Lätti, Janne Karttunen ja Veli-Matti Tuure
LisätiedotMaississa mahdollisuus
Maississa mahdollisuus Tarmo Ilola, Maatalousyhtymä Ilola, Reisjärvi Anna-Riitta Leinonen ProAgria Keski-Pohjanmaa 10.9.2018 Kannus Maissin viljely Ilolan tilalla Miksi maissia? kaikkea pitää kokeilla
LisätiedotSäilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen
Nurmesta Tulosta -hanke Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen Nurmex-tietoisku 3 Marita Jääskeläinen Miksi analysoida säilörehu? Säilönnän onnistuminen Tiedät mitä syötät Ruokinnan suunnittelun
LisätiedotTankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009
Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia
LisätiedotSuomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja
Suomalaisen nuorkarjan ongelmakohtia ja käytännön ratkaisuja Valion navettaseminaari 8.2.2011 Kaija Laitinen Osuuskunta Tuottajain Maito Nuorkarjatiloissa on useimmiten parannettavaa Nuorkarjatiloissa
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotRaisioagro, Merja Holma JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN
Raisioagro, Merja Holma 21.11.2014 JOGURTTIA JA JUHLIA LAAJENNUKSEN SIJAAN Kaikki Saksan tilat eivät kasvata liikevaihtoaan lehmämäärää lisäämällä. Diers-Hofin tilalla on 300 lehmää, joiden maidosta kolmannes
LisätiedotEläinten käsittelytilat. Valio navettaseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn
Eläinten käsittelytilat Valio navettaseminaari 10.2 2016 Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA Cowhomes / 4dbarn Piirustuksissani lukee eläinten käsittelyalue eihän sen näin pitänyt mennä Robottinavettatutkimus
LisätiedotHiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja
Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotTerveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus Virpi Seppänen, Kalle Leino
Terveyden rahasyöpöt ProAgria Maitovalmennus 5.9.2019 Virpi Seppänen, Kalle Leino Miksi eläinten terveyttä /hedelmällisyyttä hoidetaan? Eläin ei saa kärsiä. Ihmisiin ei saa tarttua tauteja. Maidon laatu
Lisätiedot