Luennon ohjelma. Talous ja talouspolitiikka, luento 7 KAPITALISMI. Kertaus 6. luennosta. Kertaus 5. luennosta

Transkriptio

1 Talous ja talouspolitiikka, luento 7 KAPITALISMI aatteellis-taloustieteellisiä selityksiä:, Weber ja Tala & Leskelä Luennon ohjelma Kertaus edellisestä luennosta Kapitalismi mitä se on, miksi se on, miten se syntyi? : Pääoman olemus kapitalisimin ytimenä Weber: Protestanttinen etiikka kapitalismin synnyttäjänä : Joustava työvoima ja tavaraketjut globaalin kapitalismin mahdollistajina Lopputyön esittely 2 Kertaus 6. luennosta Kertaus 5. luennosta Teollinen vallankumous totta vai legendaa? Rautatiet ja USA:n teollistuminen 1800-luvulla syntyi käsite vallakumouksellisen rajusta muutoksesta 1900-luvulla painotettiin kehityksen vähittäisyyttä ja pitkää valmistelevaa kehitystä Kliometrikot laskivat kasvun nopeutta Päätelmä: Vaikutukset nopeampia yhteiskunnassa kuin taloudessa, jossa perinteinen talous dominoi pitkään 1800-luvulle jokaisella teollisuuden lajilla oma vallankumouksensa, Robert Fogel osoitti (v. 1964) laskelmilla, että rautatiet eivät olleet välttämätön edellytys teollistumiselle ja että rautatiet ei ollut johtava teollisuudenala (Leading sector) teollistumisen edellä Teollistuminen tapahtuui jo ennen rautateitä Rautatiet osa kehitystä, ei sen mahdollistaja Teollistumisen takana joukko innovaatioita, jotka toimivat vuorovaikutuksessa 3 4

2 Karl juutalaisyntyinen luterilainen, juristi, syntyi Preussissa, elämäntyö Englannissa Teoksia: Kommunistisen puolueen manifesti (1848), Grundrisse (1858/1941) ja ennen kaikkea Pääoma. Poliittisen taloustieteen kritiikki ( ) Yht.kunnan ilmiöpinnan ja olemuksen ristiriita Yht.kunnan rakenteen kritiikki Kuvaus kapitalistisesta yhteiskunnasta 1900-luvun merkittävin yhteiskuntatieteilijä 5 Kapitalismin perusrakenne Historiallinen kehitys ja yhteiskunnan jakautuminen luokkiin riippuu tuotantosuhteista Miten inhimillinen työ ja tuotantovälineet on jaettu: Vähemmistö omistaa ja valvoo pääoman, enemmistö on suljettu tuotantovälineistä -> työtä vähemmistölle. Työstä kulutushyödyke ja kauppatavara Kapitalismi näin vieroittanut työläiset tuotantoprosessista ja pääomasta Selityksen avainkäsitteet: 1) pääoma, 2) (lisä)arvo, 3) riisto 7 Pääoma : "Neekeri on neekeri. Hänestä tulee orja vain tietyissä olosuhteissa. Kehruujenny on puuvillankehruukone. Siitä tulee pääomaa vain tietyissä olosuhteissa." Pääoman kiertokulku ei ala hyödykkeistä, vaan rahasta. R...T...R Pysyvä pääoma: Rahaan, joka on käytetty raaka-aineiden, varusteiden, rakennusten, koneiden jne. ostamiseen. Vaihteleva pääoma: Rahaan, joka käytetään työvoiman ostamiseen.vaihteleva, koska luo lisäarvoa. Voiton suhdeluku = m/c + v. m=lisäarvo, c=pysyvä pääoma, v=vaihteleva pääoma Pääomalla taipumus kasaantua 8

3 Lisäarvo Miten arvo tuottaa lisää arvoa, mistä lisäarvo tulee? Kaiken kapitalismin taloudellisen analyysin kaikkein perustavin kysymys. Pääoma tuottaa lisärvon? Ei, koska koneet, maa ja raaka-aineet eivät sinänsä arvon tekijöitä, vaan koska ne ovat ulosta menneisyydessä tehdystä työstä, jonka arvo määräytyy kuten muunkin työn Vaihtovoitto tuottaa lisäarvon? Ei, koska jos jokin myydään yli arvonsa, toinen vastaavasti ali arvonsa. Lisäarvo Työväenluokka kokonaisuutena saa rahan, joka antaa heille mahdollisuuden ostaa vain osan siitä, mikä on tuotettu. Työläisen palkka, eli ansaittu oikeus toisten työhön, on siis vähemmän kuin työ, jonka työläinen tuottanut. Työläiset viettävät osan ajastaan tuottaen itselleen ja lapsilleen. Se on välttämätöntä työaikaa. Lopun aikaa he tekevät työtä työnantajalle ja hallitsevalle luokalle kokonaisuutena = lisätyöaika -> lisäarvo Lisäarvo Lisäarvo = se osa työpäivästä, joka on omistettu kapitalistille työskentelyyn. Lisäarvo voi kasvaa a) lisäämällä työpäivän pituutta tai b) vähentämällä sitä osuutta päivästä, jonka työläiset käyttävät tuottaakseen itselleen. a) tyypillistä teollistumisen varhaisaikoina, työaikaa pidentämällä tai taukoja vähentämällä b) mahdollista palkansaajien elintasoa laskemalla tai tuottavuutta lisäämällä -> työläisten työn arvo laskee Tuottavuuden kasvu ei suurenna lisäarvoa itsessään vaan laskemalla työvoiman arvoa 11 Työn arvo Raha antaa haltijalleen oikeuden työhön, joka on tehty koko yhteiskunnassa Kun ihmisellä on esim. 50 e rahaa, se antaa kyvyn ostaa hyödykkeitä, joihin sisältyy 50 e edestä työaikaa Rahalla arvoa vain toisten työn kautta Esineiden vaihtaminen edustaa piilevää työn vaihtamista Monopoli antaa mahdollisuuden hinnoitella tavara kalliimmaksi kuin tuottamiseen käytetyn työn arvo Tavaran arvo ei kyseisten työläisten sen tekemiseen käyttämä ajasta. Sen määrittää se työmäärä, joka on yhteiskunnallisesti välttämätöntä, kun otetaan huomioon saatavilla oleva 12

4 Kapitalismin synty Aiemmin vaurauden ja rikkauden omistajat olivat laajasti käyttäneet lisäarvon (lisätuotteen) itseensä, tai sotiin keinona hankkia lisää vaurautta. Teollisen vallankumouksen kapitalistit (porvarit) omistivat paljon lisäarvosta (lisätuotteesta) investointeihin eli pääomaan Pääoma, eli kasautunut rikkaus porvariston käsissä, otti suoraan valvontaansa tuotantoprosessin Työvoiman saatavuus edellytti, että työvoima oli vapautettu feodaalisten maanomistajaluokkien valvonnasta: a) työläiset olivat vapaita myymään työvoimaansa ja b) "vapaita" tuotantovälineistä kaikin tavoin: maasta, raaka-aineista ja koneista 13 Weber Max Weber ( ): Yksi modernin ajan vaikutusvaltaisimmista sosiologeista Esitti vaihtoehdon ja antiteesin marxilaisuudelle Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (Die protestantische Ethik und der 'Geist' des Kapitalismus 1904, suom. 1980) Kapitalismin syntyyn vaikutti ratkaisevasti kalvinistinen ajattelu, jonka mukaan taivaaseen pääsyyn ei voinut itse vaikuttaa, mutta maallinen menestys oli osoitus kuulumisesta pelastuvien joukkoon Syntyi taloudellinen järjestelmä, joka myöhemmin jatkoi olemassaoloa uskontoon perustuneesta synnystään riippumatta Weber Weber Kapitalismin synty Porvariston yksilöllisten intentioiden ajaman toiminnan tulos ei luokkien ja rakenteiden kehityksen seuraus, kuten illa Synnyttäjänä tietty taloudellinen eetos: kapitalismin henki Henki pohjautui protestantismiin: työmoraali etiikan korkein muoto, omaisuus pahaa vain jos se houkuttaa joutilaisuuteen Tuottamattomat alempiarvoisia kolonialismi Henki kapitalismin käynnistäjä, myöhemmin kapitalismi loi omat liikevoimansa uskonnosta riippumatta Tapahtui suuri muutos aikaisempaan kristilliseen arvomaailmaan, jossa elämän tarkoituksena oli päästä maallisista huolista taivaaseen ja jossa haluttiin pysyä erossa maallisista asioista Olennaista, että ahkeruus nousi kokonaisen uskontokunnan eli suuren ryhmän ihanteeksi yhtäaikaisesti Moderni kapitalismi Weberin mielestä hyötyajattelua ja materialismia askeesin ja uskonnollisten hyveiden sijaan Kapitalismi: rautahäkki, jota hallitsevat hengettömät asiantuntijat ja sydämettömät nautiskelijat.

5 Immanuel Wallerstain (s. 1930, yhä aktiivinen) Alunperin Afrikan kolonialismin tutkija The Modern World-system I II ( ) Nojasi iin ja Fernand Braudeliin 1983 Historiallinen kapitalismi, tiivistelmä edellisen tuloksista Kapitalismin synty ja nousu maailmanhallitsijaksi, kapitalismin järjestelmän kokonaiskuvaus Myöhemmin noussut antiglobalisaatio- ja antiliberalismiliikkeen harmaaksi eminenssiksi weekly.ahram.org.eg/2004/686/fo4.htm. 17 Työvoiman joustavuus: Pääoman kertymisen maksimoinnissa työntekijöiden kontrolli aina ollut keskeinen joustavuus ja saatavuus Joustavuuden historiallinen kehitys: Ennen vanhaan lähes kaikki työvoima oli pysyvää, perhettä, heimoa, laillista pakkotyötä, mikä teki mahdottomaksi joustavuuden työvoiman käytössä. Tästä ongelmasta kasvoi palkkatyöläistö (proletariaatti), joka seurasi korkeinta työtarjousta. Samalla syntyi institutionalisoitu jako tuottavaan työhön eli palkkatyöhän, ja ei-tuottavaan työhön, jota oli kotityö. 18 Kapitalismin synty Vanhoina aikoina pääoman kierto tuotoksi ja investoinniksi yleensä epätäydellinen Tarvittiin jokaisen tuotantoketjun osan työvoima mukaan lukien - muuttumista kulutushyödykkeeksi; kulutushyödykemarkkinat Alkoi 1400-luvun Länsi-Euroopassa Kapitalismi makrokoossa markkinat ei paikka jossa tuottaja ja kuluttaja kohtaavat, vaan osa pitkiä vertikaalisia puolivalmisteiden ja raakaaineiden vertikaalista ketjua. Siksi jokainen ketjun osa pyrkinyt saamaan myyjältä osan kaikkien ketjun ruumiilistuneiden tuotantoprosessien voitosta. Aina ollut pyrkimystä monopolisaatioon, ketjun eri vaiheiden tai saman vaiheen eri yksiköiden yhdistämiseen ja siten ketjun kontrolliin 19 20

6 Tavaraketjut - pääoman kasautumisen ketjun päähän Keskusta periferia-ilmiö Alkoi missä tahansa markkinoilla olevasta todellisesta erosta, joka saattoi synty joko väliaikaisestakin niukkuudesta tuotantoprosessin jossakin kohdassa tai sotilaallisian toimin luodusta keinotekoisesta niukkuudesta keskustalle intressi vahvan valtiokoneiston luomiseen ja rahapoliittinen perusta, näin alistetiin periferian valtiokoneisto ja saatiin ne hyväksymään ja vahvistamaan työn- ja tulonjakoa. Väkivaltakoneistoa käytettiin vain kun epätasainen vaihto : Maailman väestöllä asiat objektiivisesti ja subjektiivisesti huonommin taloudellisesti mutta myös poliittisesti kuin aiemmissa järjestelmissä. Proletariaatin absoluuttinen kurjistuminen teollisuustyöväellä asiat paremmin, mutta se on vain pieni osa maailman väestöä. Kritiikkiä unohtaa kulttuurin ja aatteet Milloin voidaan puhua maailmanjärjestelmästä? näytti uhatulta 21 22