stressi hallinnassa! Kampanjaopas Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä Terveellinen työ
|
|
- Harri Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työterveys ja -turvallisuus yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ #EUManageStress stressi hallinnassa! Kampanjaopas Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä
2 Kampanjaopas Stressi hallinnassa! Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Tässä julkaisussa käytetyissä valokuvissa kuvataan monenlaista työtä. Ne eivät välttämättä esitä hyviä käytäntöjä tai lainsäädännön vaatimusten noudattamista. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2013 Suunnittelu: ROS, Espanja Valokuvat: EU-OSHA, Shutterstock Printed in Luxembourg Tekstin 2 EU-OSHA jäljentäminen Euroopan on sallittua, työterveyskunhan ja työturvallisuusvirasto lähde mainitaan.
3 Terveellinen työ stressi hallinnassa! Sisällys Johdanto 4 Mitä työperäisellä stressillä ja psykososiaalisilla riskeillä tarkoitetaan? 4 Miksi stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää? 5 Miksi EU järjestää tämän kampanjan? 6 Ongelman laajuus 8 Psykososiaalisten riskien hallinta 10 Johdon rooli psykososiaalisen työympäristön hallinnassa 11 Työntekijöiden osallistumisen merkitys 12 Ennaltaehkäisyn periaatteet 15 Hyvän psykososiaalisen työympäristön osatekijät 16 Mitä etua psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä on? 16 Vuosien Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanja: 19 Kampanjasta 19 Käytännön välineitä ja tukea stressin vähentämiseen 20 Ketkä voivat osallistua kampanjaan? 20 Käytännön tapoja osallistua kampanjaan 20 Euroopan hyvän käytännön palkinnot 23 Kumppaniverkostomme 25 Aikaisemmat kampanjamme ja niiden onnistuminen 26 Lisätietoja 28 Viraston koordinaatiokeskusten verkosto 29 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 3
4 Kampanjaopas Johdanto Työntekijöiden terveydestä ja työpaikan turvallisuudesta huolehtiminen on hyväksi työntekijöille, liiketoiminnalle ja koko yhteiskunnalle. Tämä on tärkeää muistaa taloudellisesti epävarmoina aikoina, kun yritysten on pysyttävä tuottavina ja työtä tehdään kiireessä ja paineessa tiukkojen aikataulujen mukaan. Näissä tilanteissa tapahtuu todennäköisimmin virheitä ja työtapaturmia. Nykyisessä työelämän vauhdissa työterveys- ja työturvallisuusasioiden hoitaminen nähdään usein pelkkänä lakisääteisten vaatimusten täyttämisenä tai hallinnollisena taakkana, josta on vain haittaa. On kuitenkin aina tärkeää olla tietoinen työpaikan riskeistä ja pyrkiä hallitsemaan niitä. Tämä esite on opas Euroopan työterveysja työturvallisuusviraston (Bilbao-virasto) järjestämään vuosien Terveellinen työ stressi hallinnassa! -kampanjaan. Kampanja on suunniteltu auttamaan sinua, yritystäsi tai työpaikkaasi, työntekijöitä ja työntekijöiden edustajia, työnantajia, esimiehiä ja kaikkia toimijoita stressin ja psykososiaalisten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Psykososiaalisten riskien tehokas vähentäminen auttaa luomaan terveellisen työympäristön, jossa työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja jossa työilmapiiri ja siten myös työn tuottavuus on parempi. Mitä työperäisellä stressillä ja psykososiaalisilla riskeillä tarkoitetaan? Työperäinen stressi ilmenee, kun työn vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä niistä. Se on yksi merkittävimmistä toimimattoman psykososiaalisen työympäristön seurauksista etenkin siksi, että työstressin pitkittyessä työntekijöille voi kehittyä vakavia psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. Psykososiaaliset riskit liittyvät kielteisiin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, joita seuraa työn puutteellisesta organisoinnista ja hallinnasta sekä huonosti hoidetusta sosiaalisesta työympäristöstä. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat: liian vaativa työ ja/tai tehtävien hoitamiseen ei ole riittävästi aikaa ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvät roolit työpaikalla ristiriita työn vaatimusten ja työntekijän osaamisen välillä stressiä voivat aiheuttaa sekä työntekijän ammattitaitoon nähden liian helpot että liian vaikeat tehtävät työntekijöiden heikot mahdollisuudet osallistua työtään koskeviin päätöksiin ja vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun yksintyöskentely etenkin yleisön ja asiakkaiden kanssa asioitaessa ja/tai kolmannen osapuolen väkivallan kohteeksi joutuminen, joka voi ilmetä sanallisena hyökkäyksenä, ei-toivottuna seksuaalisena huomiona ja fyysisenä väkivaltana tai sen uhkana Työperäinen stressi syntyy, kun työntekijältä vaaditaan enemmän kuin mihin hän pystyy. 4 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
5 Terveellinen työ stressi hallinnassa! esimiesten ja työtovereiden tuen puute ja huonot ihmissuhteet työntekijöiden välillä henkinen tai seksuaalinen häirintä työpaikalla esimiesten tai työtovereiden syyllistävä, nöyryyttävä, vähättelevä tai uhkaava käyttäytyminen jotakuta työntekijää tai työntekijäryhmää kohtaan työtehtävien, palkkioiden, ylennysten tai uramahdollisuuksien epäoikeudenmukainen jakautuminen toimimaton viestintä, huonosti hoidettu organisaatiomuutos ja työn epävarmuus vaikeudet työn ja kodin vaatimusten yhteensovittamisessa. On tärkeää korostaa, ettei psykososiaalisia riskejä pidä sekoittaa terveeseen ja haastavaan, mutta samalla hyvinvointia tukevaan työympäristöön, joka innostaa työntekijöitä ja kannustaa heitä kehittämään itseään ja suoritustaan parhaan kykynsä mukaan. Miksi stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää? Vaikka työntekijöiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, tutkimusten mukaan työympäristö on yksi merkittävimmistä osatekijöistä. Työskentely hyvässä psykososiaalisessa ympäristössä voi vahvistaa työntekijän mielenterveyttä, sillä se rytmittää elämää, lujittaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, identiteettiä ja asemaa, tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen ja lisää itseluottamusta. Psykososiaalisesti kuormittavalla työympäristöllä voi sen sijaan olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Psykososiaalisten riskien huonosta hallinnasta aiheutuu työntekijöille monenlaisia haittoja, joita ovat esimerkiksi työperäinen stressi, mielenterveyden heikentyminen, uupumus, keskittymisvaikeudet ja virheiden lisääntyminen, yksityiselämän ongelmat, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttö sekä fyysiset terveysongelmat, etenkin sydän- ja verisuonisairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Organisaatiolle aiheutuviin haittoihin kuuluvat kokonaistuottavuuden heikkeneminen, lisääntyneet poissaolot, presenteismi (työntekijä on työssä sairaana kykenemättä työskentelemään täysipainoisesti) ja työtapaturmien ja vammojen määrän kasvaminen. Psykososiaalisiin riskeihin liittyvät poissaolot ovat yleensä pidempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot, (1) ja työperäinen stressi voi lisätä varhaiseläkkeelle hakeutuvien määrää etenkin toimihenkilöiden keskuudessa. (2) Poissaolot ja varhainen eläköityminen aiheuttavat yrityksille ja yhteiskunnalle arvioiden mukaan merkittäviä kustannuksia, jotka voivat joissakin maissa nousta jopa miljardeihin euroihin. ( 1 ) Health and Safety Executive, Saatavana osoitteessa ( 2 ) Työvoiman terveyden seurantatutkimus, Itävalta Oberösterreichin työkamari (AK OÖ) ja Itävallan empiirisen sosiaalitutkimuksen laitos (IFES), Wien. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 5
6 Kampanjaopas Miksi EU järjestää tämän kampanjan? Psykososiaaliset riskit ovat arka ja monesti väärinymmärretty aihe, ja mielenterveysongelmiin liittyy edelleen vahva leima. Uusia ja esiin nousevia riskejä koskevassa eurooppalaisessa yritystutkimuksessa (ESENER) todettiin, että yli 40 % työnantajista pitää psykososiaalisten riskien hallintaa vaikeampana kuin tavanomaisten työterveys- ja työturvallisuusriskien. Yleisimmät työnantajien mainitsemat esteet olivat ongelman arkaluonteisuus ja asiantuntemuksen puute. (3) Ylemmän johdon kyselytutkimukseen vastanneista johtajista lähes puolet uskoi, ettei kenelläkään heidän työntekijöistään ilmenisi mielenterveysongelmia työuransa aikana. (4) Todellisuudessa yksi kuudesta työntekijästä kärsii psyykkisestä pahoinvoinnista jossakin vaiheessa työuraansa. Mielenterveysongelmista kärsiviä työntekijöitä pidetään toisinaan riskinä organisaatiolle tai työpaikalle, kun tosiasiallisesti jopa muista kuin työperäisistä psyykkisistä sairauksista kärsivät henkilöt kykenevät yleensä työskentelemään täysin tehokkaasti, jos työpaikalla on hyvä psykososiaalinen ympäristö. Kampanjan tavoitteena on parantaa ymmärtämystä psykososiaalisiin riskeihin liittyvistä ongelmista tarjoamalla työntekijöille ja työnantajille tukea ja opastusta hyvistä menetelmistä sekä käytännöistä riskien hallinnassa. EU:n lainsäädännön mukaan työnantajilla on velvollisuus huolehtia psykososiaalisten riskien arvioinnista ja hallinnasta. (5) Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevassa eurooppalaisessa sopimuksessa (6) todetun mukaisesti vaatimukset muuttuvat ja paineet lisääntyvät työpaikoilla jatkuvasti. Sopimuksessa työnantajia kehotetaan toteuttamaan vapaaehtoisesti lisätoimia työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kampanjan tavoitteena on saada työnantajat vakuuttuneiksi siitä, että niille kuuluvilla lakisääteisillä velvoitteilla on merkitystä liiketoiminnassa menestymisen sekä työntekijöiden motivaation ja terveyden ylläpitämisen kannalta. Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta edellyttää organisatorisia toimia. Lisäksi tavoitteena on saada työntekijät ymmärtämään, että työperäinen stressi on koko työyhteisön ongelma. Työntekijöiden ei pitäisi pelätä kertoa olevansa stressaantuneita eikä olla huolissaan siitä, että tätä pidetään heikkouden osoituksena. Työperäinen stressi ei ole yksittäisen työntekijän vaan koko työyhteisön ongelma. ( 3 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, The European Survey of Enterprises on New and Emerging Risks (ESENER). Saatavana osoitteessa ( 4 ) The Shaw Trust, Mental Health: The Last Workplace Taboo. Shaw Trust, London. ( 5 ) Puitedirektiivi 89/391/ETY. Työperäistä stressiä koskevassa eurooppalaisessa puitesopimuksessa (2004) ja häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevassa työmarkkinaosapuolten puitesopimuksessa (2007) annetaan työnantajille ohjeita näiden ongelmien käsittelyyn. ( 6 ) Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva eurooppalainen sopimus, Saatavana osoitteessa fi.pdf. ( 7 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Euroopan laajuinen mielipidekysely työturvallisuudesta ja työterveydestä, Saatavana osoitteessa 6 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
7 Mitä työntekijät eri puolilla Eurooppaa ajattelevat työperäisestä stressistä? Äskettäin tehdyssä Euroopan laajuisessa kyselytutkimuksessa (7) haastatelluista työntekijöistä 72 prosenttia piti yleisimpänä työperäisen stressin syynä työn uudelleenjärjestelyä tai työn epävarmuutta 66 prosenttia ilmoitti stressin syyksi tehtyjen työtuntien määrän tai työkuorman 59 prosenttia ilmoitti stressinsä johtuvan joutumisestaan asiattoman käytöksen, kuten kiusaamisen tai ahdistelun, kohteeksi työpaikalla 51 prosenttia oli sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä noin neljä kymmenestä katsoi, ettei työperäistä stressiä hallita hyvin heidän työpaikallaan. EU-OSHA/Michel Wielick
8 Kampanjaopas Ongelman laajuus EU-OSHA/Cristina Vatielli EU-OSHA/Luigi Lauria Tilastot puhuvat selvää kieltä. Tutkimusten mukaan menetetyistä työpäivistä % voidaan liittää työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. (8) Ne ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa. Yhdeksän vuoden ajalta tehdyssä tutkimuksessa lähes 28 prosenttia työntekijöistä eri puolilla Eurooppaa ilmoitti altistuneensa psykososiaalisille riskeille, jotka vaikuttivat heidän henkiseen hyvinvointiinsa. (9) Tutkimukset osoittavat, että psykososiaalisista riskeistä ja työperäisestä stressistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia paitsi työpaikoille myös koko kansantaloudelle. Työperäisestä stressistä ja muista psykososiaalisista ongelmista kärsivillä työntekijöillä on yleensä paljon työstä poissaoloja. On myös tavallista, että työntekijät tulevat töihin, vaikkeivät kykene työskentelemään täysipainoisesti (presenteismi). Euroopassa työperäisistä ja muista mielenterveysongelmista aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat arvioiden mukaan vuosittain noin 240 miljardia euroa. (10) Niistä alle puolet on välittömiä kustannuksia, kuten sairaanhoitokuluja, ja kustannuksista noin 136 miljardia euroa johtuu tuottavuuden menetyksestä, esimerkiksi sairauspoissaoloista. ( 8 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Research on Work-related Stress. Saatavana osoitteessa reports/203/view ( 9 ) European Community, Health and Safety at Work in Europe ( ): A Statistical Portrait. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. Saatavana osoitteessa ( 10 ) Euroopan työpaikkaterveyden edistämisen verkosto. A guide to the business case for mental health, Saatavana osoitteessa fileadmin/downloads/8th_initiative/mentalhealth_broschuere_businesscase.pdf ( 11 ) Trontin C, Lassagne M, Boini S ja Rinal S, Le coût du stress professionnel en France en Institut National de Recherche et de Sécurité, Paris. ( 12 ) Health and Safety Executive, Saatavana osoitteessa: ( 13 ) Työvoiman terveyden seurantatutkimus, Itävalta Oberösterreichin alueen työkamari (AK OÖ) ja Itävallan empiirisen sosiaalitutkimuksen laitos (IFES), Wien. 8 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
9 Liiketoiminnalliset perusteet esimerkkejä Ranskassa työperäisen stressin kansalliset kustannukset olivat arviolta 2 3 miljardia euroa vuonna (11) Isossa-Britanniassa menetettiin työperäisen stressin takia noin 9,8 miljoonaa työpäivää vuosina , ja siitä aiheutuneita poissaoloja oli keskimäärin 22,6 työpäivää työntekijää kohden. (12) Itävallassa yleisin toimihenkilöiden ilmoittama varhaiseläkkeelle siirtymisen syy oli psykososiaaliset ongelmat: sen ilmoitti yli 42 prosenttia varhaiseläkkeelle siirtyneistä toimihenkilöistä. (13) Shutterstock, Inc./Rehan Qureshi
10 Kampanjaopas Psykososiaalisten riskien hallinta Kaikkien työpaikkojen tulisi kiinnittää huomiota työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. Keskimäärin 51 prosenttia työntekijöistä on sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä. Näin vastanneiden osuus on suuri kaikenkokoisissa yrityksissä. Erittäin pienissä, enintään yhdeksän työntekijän mikroyrityksissä 45 prosenttia katsoo työperäisen stressin olevan yleistä, kun suuremmissa organisaatioissa näin vastasi prosenttia työntekijöistä. (14) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston uusia ja esiin nousevia riskejä koskevan eurooppalaisen yritystutkimuksen (ESENER) mukaan 79 prosenttia yritysjohtajista Euroopassa on huolissaan työperäisestä stressistä. (15) Silti vain alle 30 prosentilla eurooppalaisista työpaikoista on käytössä menettelyjä stressin, työpaikkakiusaamisen ja työhön liittyvän kolmannen osapuolen väkivallan käsittelyyn. ESENER-tutkimus osoitti, että prosenttia suuremmista yrityksistä (250+ työntekijää) on ottanut käyttöön toimenpiteitä psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi, mutta pienyrityksistä (10 49 työntekijää) vain prosentilla oli käytössä tällaisia toimenpiteitä. Pienempien organisaatioiden usein mainitsemia ongelmia olivat erityisesti tuen ja ohjauksen puute tai asiantuntemuksen puute. Pienillä työpaikoilla pystytään kuitenkin arvioimaan ja hallitsemaan psykososiaalisia riskejä vähäisilläkin resursseilla. Työperäisen stressin hallinnasta saatavat hyödyt ovat yritykselle aiheutuvia kustannuksia suuremmat. (16) Tärkeintä on saada kaikki osapuolet mukaan edistämään työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien tekijöiden hallintaa. Toimivalla yhteistyöllä voidaan välttää työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttamat terveydellisen haitan vaarat. Tällä tavalla johdolla, esimiehillä, työntekijöillä sekä työpaikan työterveys- ja työsuojeluasiantuntijoilla on valmiudet toimia tehokkaasti vaikeissakin tilanteissa. EU-OSHA/Emmanuel Biard ( 14 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Euroopan laajuinen mielipidekysely työturvallisuudesta ja työterveydestä, Saatavana osoitteessa: ( 15 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, The European Survey of Enterprises on New and Emerging Risks (ESENER). Saatavana osoitteessa: ( 16 ) Health and Safety Executive, The Suitability of HSE s Risk Assessment Process and Management Standards for Use in SMEs. Saatavilla osoitteessa: 10 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
11 Terveellinen työ stressi hallinnassa! EU-OSHA/Adam Skrzypczak Johdon rooli psykososiaalisen työympäristön hallinnassa Työnantajan vastuulla on laatia työsuojelun toimintaohjelman perusteella psykososiaalisten riskien ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat tavoitteet, joiden laadintaan työntekijät osallistuvat. Tarkoituksena on luoda terveellinen psykososiaalinen työympäristö. Olemalla helposti lähestyttäviä ja edistämällä työntekijöitä tukevaa työympäristöä esimiehet varmistavat, että työntekijöiden on turvallista tuoda esille ongelmia ja myös auttaa ratkaisujen löytämisessä. Vaikka työnantajalla ei ole lakisääteistä vastuuta työntekijöidensä yksityiselämän vaikeuksista, niiden ymmärtäminen ja mahdollisuuksien luominen sosiaaliseen vuorovaikutukseen työn ulkopuolella auttavat työntekijöitä tukea antavan työympäristön luomisessa. Keskijohdon esimiehillä on tässä ratkaiseva tehtävä, koska he ovat päivittäin tekemisissä työntekijöiden kanssa. Siksi keskijohtoa olisi rohkaistava kehittämään itselleen taitoja, joita tarvitaan haitallisen psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa ja hyvän psykososiaalisen työympäristön luomiseen. Toimiva johtajuus voi auttaa vähentämään työperäistä stressiä ja psykososiaalisia riskejä. Kukaan ei kuitenkaan ole hyvä johtaja syntyessään. Hyvä johtajuus ja henkilöstöjohtaminen ovat taitoja, joita voidaan oppia ja kehittää. Hyvä johtaja tarjoaa roolimallin, joka innostaa työntekijöitä ja motivoi heitä hyödyntämään koko potentiaaliaan. Hän on avoin ja helposti lähestyttävä ja tuntee tiimin jäsenten vahvuudet ja heikkoudet. Hyvä johtaja myös haastaa ja kannustaa tiimin jäseniä työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen ja ottamaan vastuun omasta työstään. Hän ylläpitää hyvää ryhmähenkeä ja korkeaa työmoraalia ja saa koko tiimin antamaan parastaan. Jokaisella työpaikalla on psykososiaalisia riskejä. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 11
12 Kampanjaopas Työntekijöiden osallistumisen merkitys Vaikka työympäristön riskien asianmukainen arviointi ja valvonta ovat lain mukaan työnantajan vastuulla, myös työntekijöiden on hyvin tärkeää osallistua toimiin. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on paras käsitys työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä ongelmista. He voivat auttaa suunnitelman laadinnassa ja ratkaisujen toteuttamisessa jakamalla tietämyksensä esimiesten ja työnantajan kanssa. Työntekijöiden osallistuminen on muutakin kuin ruohonjuuritason palautteen antamista. Se on kaksisuuntainen prosessi, jossa esimiehet ja työntekijät keskustelevat keskenään kuuntelevat toistensa huolenaiheita vaihtavat näkemyksiä ja tietoa tekevät yhdessä päätöksiä. (17) Työntekijöiden mukanaolo prosessissa on erityisen tärkeää, jotta stressiä ja psykososiaalisia riskejä voitaisiin vähentää tuloksekkaasti. Työntekijöitä kuulemalla esimiehet rakentavat luottamuksellista ilmapiiriä, jossa työntekijöiden on turvallista tuoda esille ongelmia. Lisäksi työntekijöiden osallistuminen ennalta ehkäisevien toimien suunnitteluun parantaa yleistä työmoraalia ja takaa, että käyttöön otetut toimenpiteet ovat varmasti tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia. EU-OSHA/Marcos Oliveira EU-OSHA/Tomas Bertelsen ( 17 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Työntekijöiden osallistuminen työterveys- ja työturvallisuusasioiden käsittelyyn. Käytännön opas. Saatavana osoitteessa: 12 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
13 Terveellinen työ stressi hallinnassa! ESIMERKKITAPAUS: Rigshospitalet, Kööpenhamina Tanskan sairaalaesimerkki osoittaa, kuinka myönteisiä tuloksia saadaan aikaan työskentelemällä yhdessä ja ottamalla työntekijät mukaan työympäristön parantamiseen. (18) Rigshospitalet on julkinen sairaala, jossa on noin työntekijää. Se on yksi suurimmista työllistäjistä Tanskassa. Vuonna 2011 tehdyssä työtyytyväisyyskyselyssä kuitenkin ilmeni, että työpaikalla esiintyi merkittäviä ongelmia, kuten stressiä, työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää. Sairaalan ylin johto otti kiireelliseksi tavoitteekseen parantaa työympäristöä. Toimista ei kuitenkaan päätetty ylhäältä käsin, vaan johtajat ryhtyivät arvioimaan sairaalan eri osastojen työympäristöä ryhmissä, joihin osallistui ammattiliiton ja työntekijöiden edustajia. Tavoitteena oli kehittää uusia käytäntöjä työperäisen stressin, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi. Arvioinnissa tuli esille tarve parantaa mahdollisuuksia tiedonjakoon ja palautteen antamiseen, ja työryhmien työtehtävät järjestettiin uudelleen näiden edistämiseksi. Työntekijöiden edustajat osallistuivat työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisen oppaiden ja toimintaohjeiden laatimiseen. Asiattoman käyttäytymisen estämiseksi perustettiin hallintaverkosto, ja sairaalan sähköisessä uutiskirjeessä julkaistiin esimerkkejä siitä, kuinka eri osastoilla oli onnistuttu parantamaan työympäristöä. Toimenpiteiden konkreettisia tuloksia olivat yleisen työtyytyväisyyden paraneminen ja stressin tuntuva väheneminen sihteerien ja hoitajien keskuudessa. ( 18 ) Vuosien Terveellinen työ kampanjassa Yhteistyöllä riskit hallintaan palkittu hyvä käytäntö. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 13 Hay que poner el pie de foto
14 Kampanjaopas 14 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA/Mário Marques
15 Terveellinen työ stressi hallinnassa! Ennaltaehkäisyn periaatteet Ennakointi ja suunnittelu ovat tehokkaimpia tapoja hallita psykososiaalisia riskejä työpaikalla. Kokemuksen mukaan työn tuottavuus ja innovatiivisuus heikentyvät työperäisen stressin, sairastelun ja poissaolojen lisääntyessä, mikä vaikuttaa merkittävästi liiketoiminnan tulokseen. Psykososiaalisia riskejä voidaan arvioida ja hallita yhtä järjestelmällisesti kuin muitakin työterveysja työturvallisuusriskejä. Tämä edellyttää riskienarviointimallin käyttöä ja osallistavaa lähestymistapaa seuraavalla tavalla: Yksilöidään työpaikan vaarat ja niille altistuvat henkilöt. Tärkeintä on varmistaa, että esimiehet ja työntekijät ovat tietoisia psykososiaalisista riskeistä ja työperäisen stressin varhaisista oireista ja osallistuvat yhdessä riskien arviointiin. Arvioidaan riskit ja asetetaan ne tärkeysjärjestykseen. Suunnitellaan ennalta ehkäiseviä toimia: jos riskejä ei voida välttää, kuinka ne voidaan minimoida? Toteutetaan suunnitelma: määritellään toteutettavat toimenpiteet, vaadittavat resurssit, vastuuhenkilöt ja aikataulu. Seurataan suunnitelman toteutumista ja tarkistetaan sitä säännöllisesti seurantatulosten perusteella. Kannattaa muistaa, että eri ihmiset reagoivat samoihin olosuhteisiin eri tavoin. Jotkut sopeutuvat muita paremmin esimerkiksi kiireeseen tai tiukkoihin aikatauluihin. Psykososiaalisten riskien arvioinnissa olisikin mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden psyykkiset (esim. sukupuoleen, ikään tai työkokemukseen liittyvät) vahvuudet ja tarpeet. Mikroyritysten johtajat ovat tavallisesti säännöllisesti tekemisissä työntekijöidensä kanssa ja oppivat tuntemaan heidät. Suurempien organisaatioiden riskien arvioinnissa ovat keskeisessä asemassa keskijohdon esimiehet, koska he keskustelevat päivittäin työntekijöiden kanssa. Kampanjassa tarjotaan työnantajille, esimiehille ja työntekijöille tukea edistämällä yksinkertaisten, käyttäjäystävällisten välineiden ja lähestymistapojen soveltamista psykososiaalisten riskien arviointiin ja hallintaan työpaikalla. Toimet voidaan aloittaa esimerkiksi laatimalla arvio työympäristön nykytilasta henkilöstökyselyiden ja haastattelujen perusteella ja sen jälkeen jatkaa keskustelua siitä, mitä käytännön parannuksia siihen vaadittaisiin. Tällaisen prosessin avulla varmistetaan työntekijöiden osallistuminen ja keskitetään huomio työperäisen stressin ja muiden psykososiaalisten ongelmien taustalla oleviin syihin. Kun prosessille on olemassa selkeä viitekehys, organisaatioiden on helpompi seurata ennalta ehkäisevien toimenpiteiden onnistumista. Psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää sisällyttää osaksi kokonaisvaltaista työterveyden ja turvallisuuden hallintaa sen sijaan, että se toteutettaisiin erillisenä toimintana. Riskienarviointimallia voidaan helposti soveltaa työperäisen stressin hallintaan. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 15
16 Kampanjaopas Hyvän psykososiaalisen työympäristön osatekijät Toimivassa työympäristössä työntekijöiden työtyytyväisyys pysyy hyvänä, he suhtautuvat myönteisesti haasteisiin ja ovat motivoituneita käyttämään koko potentiaaliaan. Tämän tuloksena organisaation tuottavuus paranee, työstä poissaolot vähenevät ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee. Tärkeimmät hyvää psykososiaalista työympäristöä edistävät tekijät ovat: Työntekijät on perehdytetty hyvin tehtäviinsä, ja heillä on riittävästi aikaa ja itsenäistä päätäntävaltaa organisoida ja hoitaa työtehtävänsä. Yksitoikkoisia työtehtäviä on mahdollisimman vähän tai ne on jaettu usean työntekijän kesken, ja työntekijöitä kannustetaan ottamaan itse vastuuta työstään. Työntekijät ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan, ja saavat säännöllisesti rakentavaa (myönteistä ja korjaavaa) palautetta. Työntekijät voivat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin, ja heitä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi työtapojen ja työaikataulujen kehittämiseen. Työtehtävien, palkkioiden, ylennysten tai uramahdollisuuksien jakautuminen on oikeudenmukaista. Työympäristö on myönteinen ja kannustava, ja ruuhkahuippuina järjestetään kiireapua. Vuorovaikutus on avointa molempiin suuntiin, ja työntekijöille tiedotetaan säännöllisesti tilanteen kehityksestä etenkin organisaatiomuutosten aikana. Työpaikalla on otettu käyttöön toimia työperäisen stressin, työpaikkakiusaamisen ja kolmannen osapuolen väkivallan ehkäisemiseksi, ja työntekijät voivat luottaa siihen, että heidän julki tuomansa ongelmat käsitellään hienotunteisesti. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen onnistuu. Työnantajat voivat toteuttaa vapaaehtoisia lisätoimia työntekijöiden psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä etua psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä on? Toiminnan hyötyjä ovat parantunut työhyvinvointi ja työtyytyväisyys terveet, motivoituneet ja tuottavat työntekijät organisaation kokonaistuottavuuden paraneminen, vähentyneet poissaolot ja sairaana työskentely, vammojen ja tapaturmien väheneminen ja pienempi työntekijöiden vaihtuvuus yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten ja rasitteiden pieneneminen. Toimivassa työympäristössä työntekijöiden työtyytyväisyys pysyy hyvänä, he suhtautuvat myönteisesti haasteisiin ja ovat motivoituneita käyttämään koko potentiaaliaan. ( 19 ) Maailman terveysjärjestö (WHO). Saatavana osoitteena: 16 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
17 Terveellinen työ stressi hallinnassa! Mielenterveyden edistäminen Psyykkinen hyvinvointi on hyvän terveyden ja elämänlaadun keskeinen edellytys. Se voidaan määritellä hyvinvoinnin tilaksi, jossa yksilö kykenee hyödyntämään koko potentiaaliaan, sietämään normaalia stressiä, työskentelemään tuottavasti ja toimimaan rakentavasti yhteisössään (19). Psyykkistä hyvinvointia edistämällä voidaan parantaa merkittävästi työympäristön terveellisyyttä. Tähän soveltuvat esimerkiksi seuraavat toimenpiteet: joustavat työaikajärjestelyt tuen tarjoaminen arkipäivän haasteisiin, kuten lastenhoitoavun järjestämiseen mielenterveyskysymyksiin liittyvän koulutuksen tarjoaminen esimiehille ja työntekijöille ilmainen psykologinen neuvonta ja tuen tarjoaminen työntekijöiden tukeminen liikuntaharrastuksissa. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 17 EU-OSHA/David Tijero Osorio
18 Kampanjaopas Tiesitkö tämän? Noin puolet työntekijöistä on sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä. Se on Euroopan toiseksi yleisimmin ilmoitettu terveysongelma. Noin % menetetyistä työpäivistä voidaan liittää stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. Yksi kuudesta työntekijästä kärsii psyykkisestä pahoinvoinnista työelämänsä aikana. Psykososiaalisten riskien kustannukset nousevat kansallisella tasolla miljooniin euroihin. Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työpaikalla on kannattavaa sen hyödyt ovat yritykselle aiheutuvia kustannuksia suuremmat. 18 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Shutterstock, Inc./wavebreakmedia
19 Terveellinen työ stressi hallinnassa! Vuosien Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanja: Kampanjasta Psykososiaalisia riskejä esiintyy kaikilla työpaikoilla, ja työntekijöiden kokeman stressin määrä on merkittävä työympäristön laatuun vaikuttava tekijä. Vaikka psykososiaalisten riskien ja työperäisen stressin vähentäminen voi tuntua haastavalta, kampanjan tavoitteena on osoittaa, että niitä voidaan käsitellä yhtä johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti kuin muitakin työterveys ja turvallisuusongelmia. Tämän viestin edistämiseksi vuosien Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanjassa on asetettu seuraavat keskeiset tavoitteet: Lisätään tietoisuutta työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin liittyvistä kasvavista ongelmista. Tarjotaan yksinkertaisia käytännön välineitä ja ohjeita psykososiaalisten riskien ja stressin hallintaan työpaikalla ja edistetään niiden käyttöä. Korostetaan psykososiaalisten riskien ja stressin hallinnan myönteisiä vaikutuksia, myös sen liiketoiminnallisia hyötyjä. Toisena kampanjavuonna julkaistaan työnantajille ja esimiehille laadittu monikielinen opas, jossa on selkeää, näyttöön pohjautuvaa tietoa psykososiaalisista riskeistä. Opas on tarkoitettu erityisesti mikro- ja pienyritysten käyttöön. Sen tavoitteena on saada työnantajat puuttumaan työhön liittyviin psykososiaalisiin riskeihin osoittamalla, että psykososiaalisten riskien hallinta mikro- ja pienyrityksissä on paitsi täysin mahdollista myös hyvin kannattavaa. Oppaassa kannustetaan pienyrityksiä eri puolilla Eurooppaa aloittamaan psykososiaalisten riskien järjestelmällinen ja tehokas hallinta sekä hyödyntämään tähän suunniteltuja kansallisia tai alakohtaisia menetelmiä. Kampanja perustuu vuosien Terveellinen työ kampanjaan Yhteistyöllä riskit hallintaan, jossa painotettiin, että riskienhallinta edellyttää tehokkaan johtamisen ohella työntekijöiden aktiivista osallistumista. Tätä lähestymistapaa jatketaan myös vuosien kampanjassa, jossa viestitetään, että työntekijöiden ja johdon on osallistuttava aktiivisesti toimintaan ja työskenneltävä yhdessä voidakseen tehokkaasti vähentää psykososiaalisia riskejä ja työperäistä stressiä. Virasto on kehittänyt kampanjan käynnistämiseksi erilaista materiaalia ja monenlaisia tapoja, jotka auttavat lisäämään tietoisuutta ja ymmärtämystä työperäisestä stressistä ja psykososiaalisista riskeistä. Yhdessä työskentelemällä työnantajat, esimiehet ja työntekijät voivat saada työperäisen stressin ja psykososiaaliset riskit hallintaan kaikkien yhteiseksi hyväksi. Keskeiset päivämäärät Kampanjan aloitus: huhtikuu 2014 Hyvien käytäntöjen etsintä: alkaa toukokuussa 2014 Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikko: lokakuussa viikko 43 vuosina 2014 ja 2015 Hyvien käytäntöjen palkitsemistilaisuus: huhtikuu 2015 Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanjan huippukokous: marraskuu EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 19
20 Kampanjaopas Käytännön välineitä ja tukea stressin vähentämiseen Psykososiaalisia riskejä voidaan mitata, torjua ja vähentää käytännön välineillä. Verkossa on saatavana useita käyttäjäystävällisiä ja tehokkaita käytännön välineitä stressin ja psykososiaalisten riskien arviointiin ja vähentämiseen työpaikalla: Kansainvälisen työjärjestön (ILO) käsikirja Stress Prevention at Work Checkpoints sisältää helppokäyttöisiä menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa stressitekijöitä ja vähentää niiden haittavaikutuksia. Ison-Britannian Health and Safety Executiven julkaisussa Management Standards for work-related stress esitellään kuuteen keskeiseen stressitekijään liittyvät hyvät käytännöt ja määritetään kriteerit, joiden perusteella organisaatiot voivat arvioida omia toimintatapojaan. Ranskalaisen Institut national de recherche et de sécuritén (INRS) teoksessa Faire le Point annetaan joitakin avaimia psykososiaalisten riskien arviointiin pienyrityksissä sekä käytännön vinkkejä niiden välttämiseksi. Belgian SOBANE-strategiassa sovelletaan neliportaista osallistavaa menetelmää psykososiaalisten riskien arviointiin ja ehkäisyyn. Sloveniassa on avattu verkkosivusto nimeltä SOS: hätäkutsu töissä opas työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen työpaikalla. Muita stressin ja psykososiaalisten riskien hallintaan tarkoitettuja kansallisia välineitä voi tiedustella kansallisista koordinaatiokeskuksista. Niitä esitellään myös kampanjan verkkosivustolla. Ketkä voivat osallistua kampanjaan? Kampanja on avoin kaikille järjestöille, työpaikoille ja yksityishenkilöille mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin työnantajat, myös pienet ja keskisuuret yritykset johtajat, esimiehet ja työntekijät työterveys- ja työturvallisuusalan ammattilaiset ammattiliitot, työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut työnantajajärjestöt ammattiyhdistykset kouluttajat ja opetusalan edustajat alueelliset ja paikalliset työterveys- ja työturvallisuusriskien ehkäisyyn palveluja tuottavat tahot ja vakuutuspalveluntarjoajat. Käytännön tapoja osallistua kampanjaan Yksityishenkilöt, työpaikat ja organisaatiot voivat osallistua kampanjaan monin eri tavoin, esimerkiksi jakamalla ja julkaisemalla kampanjamateriaaleja järjestämällä tapahtumia ja toimintaa, kuten seminaareja ja työpajoja käyttämällä ja edistämällä työperäisen stressin ja psykososiaalisten riskien hallintaan tarjottavia käytännön välineitä osallistumalla Euroopan hyvän käytännön kilpailuun ottamalla osaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikkoihin vuosina 2014 ja 2015 ryhtymällä kampanjan viralliseksi tai kansalliseksi kumppaniksi. 20 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
stressi hallinnassa! Ehdokkaiden nimeäminen Terveellinen työ Euroopan hyvän käytännön palkinnot Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä
Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ #EUManageStress stressi hallinnassa! www.healthy-workplaces.eu Ehdokkaiden nimeäminen Euroopan hyvän
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
LisätiedotYhteistyöllä riskit hallintaan
Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
LisätiedotYhteistyöstä tukea vaivaan kuin vaivaan - eurooppalainen kampanja Stressi hallinnassa!
Yhteistyöstä tukea vaivaan kuin vaivaan - eurooppalainen kampanja Stressi hallinnassa! Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja - seminaari 5.-6.6.2014 Lapin AMK, Borealis-sali, Jokiväylä 11, Rovaniemi
LisätiedotEhdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen
Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen #EUhealthyworkplaces www.healthy-workplaces.eu
LisätiedotTyöterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ TUNNISTA JA HALLITSE KEMIALLISET TEKIJÄT
Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ TUNNISTA JA HALLITSE KEMIALLISET TEKIJÄT #EUhealthyworkplaces Terveellinen työ Hyvän käytännön palkinnot
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotJulkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotSis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!
Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotTerveellinen työ Elämän eri vaiheissa
Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotKemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx
Kemiönsaaren henkilöstöstrategia Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx Sisältö 1. Lähtökohdat 2. Rekrytointi 3. Johtaminen ja alaistaidot 4. Työhyvinvointi 5. Osaaminen ja palkitseminen 6. Arviointi ja seuranta
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK
Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Matkaetäisyydellä tarkoitetaan yhdensuuntaista etäisyyttä lähtöpaikan ja kohdepaikan välillä, kun taas korvaus kattaa
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotSOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT
SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT A. VAPAAEHTOISTOIMINTA, HARJOITTELU JA TYÖ 1. Matkatuki Seuraavat korvausmäärät koskevat vapaaehtoistoimintaa, harjoittelua ja työtä: Taulukko 1 - matkatuki Matkaetäisyys Korvaus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotKUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA
KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,
LisätiedotOppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia
Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti
LisätiedotEuroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston johtajan Jukka Takalan haastattelu. Mitä riskinarviointi tarkoittaa?
Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston johtajan Jukka Takalan haastattelu Bilbao, 28. huhtikuuta 2008 Mitä riskinarviointi tarkoittaa? Jukka Takala: Riskinarviointi on keino ehkäistä työtapaturmia
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotTyöurien pidentäminen
Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden
LisätiedotTyöhyvinvointi on monesta kiinni
Life@Work -hankkeen seminaari: Huolehdi hyvästä henkisestä ja sosiaalisesta työympäristöstä työsuojelun tuella Työhyvinvointi on monesta kiinni Olavi Parvikko, ylitarkastaja, työpsykologi, STM, TSO Eurooppalaisten
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotTyöolojen kehityslinjoja
Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti
LisätiedotHenkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä
Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi
LisätiedotOsaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä
Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä Heidi Ristolainen 2016 Opintokeskus Sivis 2016 Esittely Kerro lyhyesti, kuka olet ja mistä tulet. Millaisia ajatuksia sana työhyvinvointi sinussa herättää? Orientaatio
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotEuroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa
Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön
LisätiedotDemografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?
Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli
LisätiedotYhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.
Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen
LisätiedotTerveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia
Terveellinen työ yhteinen etu! Eurooppalaisen kunnossapidon turvallisuuskampanjan kuulumisia Työturvallisuustapaaminen - aiheena kunnossapidon turvallisuusjohtaminen 27.1.2011, Finlandia talo, Helsinki
LisätiedotLiisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
1.2.2019 Liisa Hakala Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö TYÖELÄMÄ MUUTTUU - Kenen vastuulla työhyvinvoinnin kehittäminen on tulevaisuudessa? SISÄLTÖ Missä työhyvinvointia kehitetään? Työhyvinvoinnin
LisätiedotStressi hallinnassa - vai onko? Hyvät käytännön ratkaisut Eurooppalainen työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2014-2015
Stressi hallinnassa - vai onko? Hyvät käytännön ratkaisut Eurooppalainen työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2014-2015 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan 10 v. juhlaseminaari Työhyvinvoinnilla laatua
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotEhdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston
LisätiedotTilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö
Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotTyöaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012
Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotMiten jaksamme työelämässä?
Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi
LisätiedotTyöterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän. sertifiointi. Trust, Quality & Progress ISO 45001:2018. Kiwa Inspecta
Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi ISO 45001:2018 Kiwa Inspecta Trust, Quality & Progress Sisällys Yleistä 2 Mitä hyötyjä ISO 45001- standardista on yrityksille? 3 Mitä ISO 45001 edellyttää?
LisätiedotTöihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät
Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotTyöturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin
Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin TTK tuottaa ja välittää Työyhteisöjen kehittämiseen tarvittavaa tietoa ja osaamista kouluttamalla tiedottamalla kehitys- ja tietopalveluilla
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
Lisätiedot1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS
1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotLataa Mielenterveyden edistäminen työpaikalla. Lataa
Lataa Mielenterveyden edistäminen työpaikalla Lataa ISBN: 9789523021174 Sivumäärä: 184 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.04 Mb Mielenterveyden edistäminen työpaikalla voi edistää tuottavuuden kasvua ja
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
LisätiedotRiskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotEuroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Työterveyden ja -turvallisuuden hallinta Eurooppalaisilla työpaikoilla Yrityksille tehdyn uusia ja kehittyviä riskejä koskevan toisen kyselytutkimuksen (ESENER-2)
LisätiedotPsykososiaalinen hyvinvointi työssä
Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen
LisätiedotEräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.
Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, 9.6.2011, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Terveellinen työ yhteinen etu! Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanja 2010-2011 Kunnossapitotöiden turvallisuus sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotFinanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson
Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde
LisätiedotEuroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen
P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotTyöhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013
Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,
LisätiedotVastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1
Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotViestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa
Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat
LisätiedotInnovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä
Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotKansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita
Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for
LisätiedotAlueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista
Alueellinen IPBES-raportti Euroopan ja Keski-Aasian biodiversiteetista ja ekosysteemipalveluista Tiina Nieminen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Eurooppa ja Keski-Aasia - raportti Kriittisen tiedon tarkasteluun
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotTYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA
TYÖTURVALLLISUUS OSANA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMISTA Työsuojelu- ja turvallisuuspäällikkö Elina Hihnala-Mäkelä, Seinäjoen kaupunki TYÖHYVINVOINTISEMINAARI 7.-8.2.2018 MÄÄRITELMIÄ - Työhyvinvointi kuvaa työntekijän
LisätiedotPerusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
LisätiedotEU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010
IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti
Lisätiedot