stressi hallinnassa! Kampanjaopas Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä Terveellinen työ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "stressi hallinnassa! Kampanjaopas Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä Terveellinen työ www.healthy-workplaces."

Transkriptio

1 Työterveys ja -turvallisuus yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ #EUManageStress stressi hallinnassa! Kampanjaopas Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työssä

2 Kampanjaopas Stressi hallinnassa! Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*): (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Tässä julkaisussa käytetyissä valokuvissa kuvataan monenlaista työtä. Ne eivät välttämättä esitä hyviä käytäntöjä tai lainsäädännön vaatimusten noudattamista. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, 2013 Suunnittelu: ROS, Espanja Valokuvat: EU-OSHA, Shutterstock Printed in Luxembourg Tekstin 2 EU-OSHA jäljentäminen Euroopan on sallittua, työterveyskunhan ja työturvallisuusvirasto lähde mainitaan.

3 Terveellinen työ stressi hallinnassa! Sisällys Johdanto 4 Mitä työperäisellä stressillä ja psykososiaalisilla riskeillä tarkoitetaan? 4 Miksi stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää? 5 Miksi EU järjestää tämän kampanjan? 6 Ongelman laajuus 8 Psykososiaalisten riskien hallinta 10 Johdon rooli psykososiaalisen työympäristön hallinnassa 11 Työntekijöiden osallistumisen merkitys 12 Ennaltaehkäisyn periaatteet 15 Hyvän psykososiaalisen työympäristön osatekijät 16 Mitä etua psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä on? 16 Vuosien Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanja: 19 Kampanjasta 19 Käytännön välineitä ja tukea stressin vähentämiseen 20 Ketkä voivat osallistua kampanjaan? 20 Käytännön tapoja osallistua kampanjaan 20 Euroopan hyvän käytännön palkinnot 23 Kumppaniverkostomme 25 Aikaisemmat kampanjamme ja niiden onnistuminen 26 Lisätietoja 28 Viraston koordinaatiokeskusten verkosto 29 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 3

4 Kampanjaopas Johdanto Työntekijöiden terveydestä ja työpaikan turvallisuudesta huolehtiminen on hyväksi työntekijöille, liiketoiminnalle ja koko yhteiskunnalle. Tämä on tärkeää muistaa taloudellisesti epävarmoina aikoina, kun yritysten on pysyttävä tuottavina ja työtä tehdään kiireessä ja paineessa tiukkojen aikataulujen mukaan. Näissä tilanteissa tapahtuu todennäköisimmin virheitä ja työtapaturmia. Nykyisessä työelämän vauhdissa työterveys- ja työturvallisuusasioiden hoitaminen nähdään usein pelkkänä lakisääteisten vaatimusten täyttämisenä tai hallinnollisena taakkana, josta on vain haittaa. On kuitenkin aina tärkeää olla tietoinen työpaikan riskeistä ja pyrkiä hallitsemaan niitä. Tämä esite on opas Euroopan työterveysja työturvallisuusviraston (Bilbao-virasto) järjestämään vuosien Terveellinen työ stressi hallinnassa! -kampanjaan. Kampanja on suunniteltu auttamaan sinua, yritystäsi tai työpaikkaasi, työntekijöitä ja työntekijöiden edustajia, työnantajia, esimiehiä ja kaikkia toimijoita stressin ja psykososiaalisten riskien tunnistamisessa ja hallinnassa. Psykososiaalisten riskien tehokas vähentäminen auttaa luomaan terveellisen työympäristön, jossa työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja jossa työilmapiiri ja siten myös työn tuottavuus on parempi. Mitä työperäisellä stressillä ja psykososiaalisilla riskeillä tarkoitetaan? Työperäinen stressi ilmenee, kun työn vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä niistä. Se on yksi merkittävimmistä toimimattoman psykososiaalisen työympäristön seurauksista etenkin siksi, että työstressin pitkittyessä työntekijöille voi kehittyä vakavia psyykkisiä ja fyysisiä terveysongelmia. Psykososiaaliset riskit liittyvät kielteisiin psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin, joita seuraa työn puutteellisesta organisoinnista ja hallinnasta sekä huonosti hoidetusta sosiaalisesta työympäristöstä. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat: liian vaativa työ ja/tai tehtävien hoitamiseen ei ole riittävästi aikaa ristiriitaiset vaatimukset ja epäselvät roolit työpaikalla ristiriita työn vaatimusten ja työntekijän osaamisen välillä stressiä voivat aiheuttaa sekä työntekijän ammattitaitoon nähden liian helpot että liian vaikeat tehtävät työntekijöiden heikot mahdollisuudet osallistua työtään koskeviin päätöksiin ja vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun yksintyöskentely etenkin yleisön ja asiakkaiden kanssa asioitaessa ja/tai kolmannen osapuolen väkivallan kohteeksi joutuminen, joka voi ilmetä sanallisena hyökkäyksenä, ei-toivottuna seksuaalisena huomiona ja fyysisenä väkivaltana tai sen uhkana Työperäinen stressi syntyy, kun työntekijältä vaaditaan enemmän kuin mihin hän pystyy. 4 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

5 Terveellinen työ stressi hallinnassa! esimiesten ja työtovereiden tuen puute ja huonot ihmissuhteet työntekijöiden välillä henkinen tai seksuaalinen häirintä työpaikalla esimiesten tai työtovereiden syyllistävä, nöyryyttävä, vähättelevä tai uhkaava käyttäytyminen jotakuta työntekijää tai työntekijäryhmää kohtaan työtehtävien, palkkioiden, ylennysten tai uramahdollisuuksien epäoikeudenmukainen jakautuminen toimimaton viestintä, huonosti hoidettu organisaatiomuutos ja työn epävarmuus vaikeudet työn ja kodin vaatimusten yhteensovittamisessa. On tärkeää korostaa, ettei psykososiaalisia riskejä pidä sekoittaa terveeseen ja haastavaan, mutta samalla hyvinvointia tukevaan työympäristöön, joka innostaa työntekijöitä ja kannustaa heitä kehittämään itseään ja suoritustaan parhaan kykynsä mukaan. Miksi stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää? Vaikka työntekijöiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, tutkimusten mukaan työympäristö on yksi merkittävimmistä osatekijöistä. Työskentely hyvässä psykososiaalisessa ympäristössä voi vahvistaa työntekijän mielenterveyttä, sillä se rytmittää elämää, lujittaa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunnetta, identiteettiä ja asemaa, tarjoaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen ja lisää itseluottamusta. Psykososiaalisesti kuormittavalla työympäristöllä voi sen sijaan olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Psykososiaalisten riskien huonosta hallinnasta aiheutuu työntekijöille monenlaisia haittoja, joita ovat esimerkiksi työperäinen stressi, mielenterveyden heikentyminen, uupumus, keskittymisvaikeudet ja virheiden lisääntyminen, yksityiselämän ongelmat, huumeiden ja alkoholin väärinkäyttö sekä fyysiset terveysongelmat, etenkin sydän- ja verisuonisairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Organisaatiolle aiheutuviin haittoihin kuuluvat kokonaistuottavuuden heikkeneminen, lisääntyneet poissaolot, presenteismi (työntekijä on työssä sairaana kykenemättä työskentelemään täysipainoisesti) ja työtapaturmien ja vammojen määrän kasvaminen. Psykososiaalisiin riskeihin liittyvät poissaolot ovat yleensä pidempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot, (1) ja työperäinen stressi voi lisätä varhaiseläkkeelle hakeutuvien määrää etenkin toimihenkilöiden keskuudessa. (2) Poissaolot ja varhainen eläköityminen aiheuttavat yrityksille ja yhteiskunnalle arvioiden mukaan merkittäviä kustannuksia, jotka voivat joissakin maissa nousta jopa miljardeihin euroihin. ( 1 ) Health and Safety Executive, Saatavana osoitteessa ( 2 ) Työvoiman terveyden seurantatutkimus, Itävalta Oberösterreichin työkamari (AK OÖ) ja Itävallan empiirisen sosiaalitutkimuksen laitos (IFES), Wien. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 5

6 Kampanjaopas Miksi EU järjestää tämän kampanjan? Psykososiaaliset riskit ovat arka ja monesti väärinymmärretty aihe, ja mielenterveysongelmiin liittyy edelleen vahva leima. Uusia ja esiin nousevia riskejä koskevassa eurooppalaisessa yritystutkimuksessa (ESENER) todettiin, että yli 40 % työnantajista pitää psykososiaalisten riskien hallintaa vaikeampana kuin tavanomaisten työterveys- ja työturvallisuusriskien. Yleisimmät työnantajien mainitsemat esteet olivat ongelman arkaluonteisuus ja asiantuntemuksen puute. (3) Ylemmän johdon kyselytutkimukseen vastanneista johtajista lähes puolet uskoi, ettei kenelläkään heidän työntekijöistään ilmenisi mielenterveysongelmia työuransa aikana. (4) Todellisuudessa yksi kuudesta työntekijästä kärsii psyykkisestä pahoinvoinnista jossakin vaiheessa työuraansa. Mielenterveysongelmista kärsiviä työntekijöitä pidetään toisinaan riskinä organisaatiolle tai työpaikalle, kun tosiasiallisesti jopa muista kuin työperäisistä psyykkisistä sairauksista kärsivät henkilöt kykenevät yleensä työskentelemään täysin tehokkaasti, jos työpaikalla on hyvä psykososiaalinen ympäristö. Kampanjan tavoitteena on parantaa ymmärtämystä psykososiaalisiin riskeihin liittyvistä ongelmista tarjoamalla työntekijöille ja työnantajille tukea ja opastusta hyvistä menetelmistä sekä käytännöistä riskien hallinnassa. EU:n lainsäädännön mukaan työnantajilla on velvollisuus huolehtia psykososiaalisten riskien arvioinnista ja hallinnasta. (5) Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskevassa eurooppalaisessa sopimuksessa (6) todetun mukaisesti vaatimukset muuttuvat ja paineet lisääntyvät työpaikoilla jatkuvasti. Sopimuksessa työnantajia kehotetaan toteuttamaan vapaaehtoisesti lisätoimia työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Kampanjan tavoitteena on saada työnantajat vakuuttuneiksi siitä, että niille kuuluvilla lakisääteisillä velvoitteilla on merkitystä liiketoiminnassa menestymisen sekä työntekijöiden motivaation ja terveyden ylläpitämisen kannalta. Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta edellyttää organisatorisia toimia. Lisäksi tavoitteena on saada työntekijät ymmärtämään, että työperäinen stressi on koko työyhteisön ongelma. Työntekijöiden ei pitäisi pelätä kertoa olevansa stressaantuneita eikä olla huolissaan siitä, että tätä pidetään heikkouden osoituksena. Työperäinen stressi ei ole yksittäisen työntekijän vaan koko työyhteisön ongelma. ( 3 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, The European Survey of Enterprises on New and Emerging Risks (ESENER). Saatavana osoitteessa https://osha.europa.eu/en/publications/reports/esener1_osh_management. ( 4 ) The Shaw Trust, Mental Health: The Last Workplace Taboo. Shaw Trust, London. ( 5 ) Puitedirektiivi 89/391/ETY. Työperäistä stressiä koskevassa eurooppalaisessa puitesopimuksessa (2004) ja häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevassa työmarkkinaosapuolten puitesopimuksessa (2007) annetaan työnantajille ohjeita näiden ongelmien käsittelyyn. ( 6 ) Mielenterveyttä ja hyvinvointia koskeva eurooppalainen sopimus, Saatavana osoitteessa fi.pdf. ( 7 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Euroopan laajuinen mielipidekysely työturvallisuudesta ja työterveydestä, Saatavana osoitteessa https://osha.europa.eu/en/safety-health-in-figures 6 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

7 Mitä työntekijät eri puolilla Eurooppaa ajattelevat työperäisestä stressistä? Äskettäin tehdyssä Euroopan laajuisessa kyselytutkimuksessa (7) haastatelluista työntekijöistä 72 prosenttia piti yleisimpänä työperäisen stressin syynä työn uudelleenjärjestelyä tai työn epävarmuutta 66 prosenttia ilmoitti stressin syyksi tehtyjen työtuntien määrän tai työkuorman 59 prosenttia ilmoitti stressinsä johtuvan joutumisestaan asiattoman käytöksen, kuten kiusaamisen tai ahdistelun, kohteeksi työpaikalla 51 prosenttia oli sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä noin neljä kymmenestä katsoi, ettei työperäistä stressiä hallita hyvin heidän työpaikallaan. EU-OSHA/Michel Wielick

8 Kampanjaopas Ongelman laajuus EU-OSHA/Cristina Vatielli EU-OSHA/Luigi Lauria Tilastot puhuvat selvää kieltä. Tutkimusten mukaan menetetyistä työpäivistä % voidaan liittää työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. (8) Ne ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa. Yhdeksän vuoden ajalta tehdyssä tutkimuksessa lähes 28 prosenttia työntekijöistä eri puolilla Eurooppaa ilmoitti altistuneensa psykososiaalisille riskeille, jotka vaikuttivat heidän henkiseen hyvinvointiinsa. (9) Tutkimukset osoittavat, että psykososiaalisista riskeistä ja työperäisestä stressistä aiheutuu merkittäviä kustannuksia paitsi työpaikoille myös koko kansantaloudelle. Työperäisestä stressistä ja muista psykososiaalisista ongelmista kärsivillä työntekijöillä on yleensä paljon työstä poissaoloja. On myös tavallista, että työntekijät tulevat töihin, vaikkeivät kykene työskentelemään täysipainoisesti (presenteismi). Euroopassa työperäisistä ja muista mielenterveysongelmista aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat arvioiden mukaan vuosittain noin 240 miljardia euroa. (10) Niistä alle puolet on välittömiä kustannuksia, kuten sairaanhoitokuluja, ja kustannuksista noin 136 miljardia euroa johtuu tuottavuuden menetyksestä, esimerkiksi sairauspoissaoloista. ( 8 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Research on Work-related Stress. Saatavana osoitteessa reports/203/view ( 9 ) European Community, Health and Safety at Work in Europe ( ): A Statistical Portrait. Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. Saatavana osoitteessa ( 10 ) Euroopan työpaikkaterveyden edistämisen verkosto. A guide to the business case for mental health, Saatavana osoitteessa fileadmin/downloads/8th_initiative/mentalhealth_broschuere_businesscase.pdf ( 11 ) Trontin C, Lassagne M, Boini S ja Rinal S, Le coût du stress professionnel en France en Institut National de Recherche et de Sécurité, Paris. ( 12 ) Health and Safety Executive, Saatavana osoitteessa: ( 13 ) Työvoiman terveyden seurantatutkimus, Itävalta Oberösterreichin alueen työkamari (AK OÖ) ja Itävallan empiirisen sosiaalitutkimuksen laitos (IFES), Wien. 8 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

9 Liiketoiminnalliset perusteet esimerkkejä Ranskassa työperäisen stressin kansalliset kustannukset olivat arviolta 2 3 miljardia euroa vuonna (11) Isossa-Britanniassa menetettiin työperäisen stressin takia noin 9,8 miljoonaa työpäivää vuosina , ja siitä aiheutuneita poissaoloja oli keskimäärin 22,6 työpäivää työntekijää kohden. (12) Itävallassa yleisin toimihenkilöiden ilmoittama varhaiseläkkeelle siirtymisen syy oli psykososiaaliset ongelmat: sen ilmoitti yli 42 prosenttia varhaiseläkkeelle siirtyneistä toimihenkilöistä. (13) Shutterstock, Inc./Rehan Qureshi

10 Kampanjaopas Psykososiaalisten riskien hallinta Kaikkien työpaikkojen tulisi kiinnittää huomiota työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. Keskimäärin 51 prosenttia työntekijöistä on sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä. Näin vastanneiden osuus on suuri kaikenkokoisissa yrityksissä. Erittäin pienissä, enintään yhdeksän työntekijän mikroyrityksissä 45 prosenttia katsoo työperäisen stressin olevan yleistä, kun suuremmissa organisaatioissa näin vastasi prosenttia työntekijöistä. (14) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston uusia ja esiin nousevia riskejä koskevan eurooppalaisen yritystutkimuksen (ESENER) mukaan 79 prosenttia yritysjohtajista Euroopassa on huolissaan työperäisestä stressistä. (15) Silti vain alle 30 prosentilla eurooppalaisista työpaikoista on käytössä menettelyjä stressin, työpaikkakiusaamisen ja työhön liittyvän kolmannen osapuolen väkivallan käsittelyyn. ESENER-tutkimus osoitti, että prosenttia suuremmista yrityksistä (250+ työntekijää) on ottanut käyttöön toimenpiteitä psykososiaalisten riskien hallitsemiseksi, mutta pienyrityksistä (10 49 työntekijää) vain prosentilla oli käytössä tällaisia toimenpiteitä. Pienempien organisaatioiden usein mainitsemia ongelmia olivat erityisesti tuen ja ohjauksen puute tai asiantuntemuksen puute. Pienillä työpaikoilla pystytään kuitenkin arvioimaan ja hallitsemaan psykososiaalisia riskejä vähäisilläkin resursseilla. Työperäisen stressin hallinnasta saatavat hyödyt ovat yritykselle aiheutuvia kustannuksia suuremmat. (16) Tärkeintä on saada kaikki osapuolet mukaan edistämään työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvien tekijöiden hallintaa. Toimivalla yhteistyöllä voidaan välttää työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden aiheuttamat terveydellisen haitan vaarat. Tällä tavalla johdolla, esimiehillä, työntekijöillä sekä työpaikan työterveys- ja työsuojeluasiantuntijoilla on valmiudet toimia tehokkaasti vaikeissakin tilanteissa. EU-OSHA/Emmanuel Biard ( 14 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Euroopan laajuinen mielipidekysely työturvallisuudesta ja työterveydestä, Saatavana osoitteessa: https://osha.europa.eu/en/safety-health-in-figures ( 15 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, The European Survey of Enterprises on New and Emerging Risks (ESENER). Saatavana osoitteessa: https://osha.europa.eu/en/publications/reports/esener1_osh_management ( 16 ) Health and Safety Executive, The Suitability of HSE s Risk Assessment Process and Management Standards for Use in SMEs. Saatavilla osoitteessa: 10 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

11 Terveellinen työ stressi hallinnassa! EU-OSHA/Adam Skrzypczak Johdon rooli psykososiaalisen työympäristön hallinnassa Työnantajan vastuulla on laatia työsuojelun toimintaohjelman perusteella psykososiaalisten riskien ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat tavoitteet, joiden laadintaan työntekijät osallistuvat. Tarkoituksena on luoda terveellinen psykososiaalinen työympäristö. Olemalla helposti lähestyttäviä ja edistämällä työntekijöitä tukevaa työympäristöä esimiehet varmistavat, että työntekijöiden on turvallista tuoda esille ongelmia ja myös auttaa ratkaisujen löytämisessä. Vaikka työnantajalla ei ole lakisääteistä vastuuta työntekijöidensä yksityiselämän vaikeuksista, niiden ymmärtäminen ja mahdollisuuksien luominen sosiaaliseen vuorovaikutukseen työn ulkopuolella auttavat työntekijöitä tukea antavan työympäristön luomisessa. Keskijohdon esimiehillä on tässä ratkaiseva tehtävä, koska he ovat päivittäin tekemisissä työntekijöiden kanssa. Siksi keskijohtoa olisi rohkaistava kehittämään itselleen taitoja, joita tarvitaan haitallisen psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa ja hyvän psykososiaalisen työympäristön luomiseen. Toimiva johtajuus voi auttaa vähentämään työperäistä stressiä ja psykososiaalisia riskejä. Kukaan ei kuitenkaan ole hyvä johtaja syntyessään. Hyvä johtajuus ja henkilöstöjohtaminen ovat taitoja, joita voidaan oppia ja kehittää. Hyvä johtaja tarjoaa roolimallin, joka innostaa työntekijöitä ja motivoi heitä hyödyntämään koko potentiaaliaan. Hän on avoin ja helposti lähestyttävä ja tuntee tiimin jäsenten vahvuudet ja heikkoudet. Hyvä johtaja myös haastaa ja kannustaa tiimin jäseniä työskentelemään yhteisten tavoitteiden eteen ja ottamaan vastuun omasta työstään. Hän ylläpitää hyvää ryhmähenkeä ja korkeaa työmoraalia ja saa koko tiimin antamaan parastaan. Jokaisella työpaikalla on psykososiaalisia riskejä. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 11

12 Kampanjaopas Työntekijöiden osallistumisen merkitys Vaikka työympäristön riskien asianmukainen arviointi ja valvonta ovat lain mukaan työnantajan vastuulla, myös työntekijöiden on hyvin tärkeää osallistua toimiin. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on paras käsitys työpaikalla mahdollisesti esiintyvistä ongelmista. He voivat auttaa suunnitelman laadinnassa ja ratkaisujen toteuttamisessa jakamalla tietämyksensä esimiesten ja työnantajan kanssa. Työntekijöiden osallistuminen on muutakin kuin ruohonjuuritason palautteen antamista. Se on kaksisuuntainen prosessi, jossa esimiehet ja työntekijät keskustelevat keskenään kuuntelevat toistensa huolenaiheita vaihtavat näkemyksiä ja tietoa tekevät yhdessä päätöksiä. (17) Työntekijöiden mukanaolo prosessissa on erityisen tärkeää, jotta stressiä ja psykososiaalisia riskejä voitaisiin vähentää tuloksekkaasti. Työntekijöitä kuulemalla esimiehet rakentavat luottamuksellista ilmapiiriä, jossa työntekijöiden on turvallista tuoda esille ongelmia. Lisäksi työntekijöiden osallistuminen ennalta ehkäisevien toimien suunnitteluun parantaa yleistä työmoraalia ja takaa, että käyttöön otetut toimenpiteet ovat varmasti tehokkaita ja tarkoituksenmukaisia. EU-OSHA/Marcos Oliveira EU-OSHA/Tomas Bertelsen ( 17 ) Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Työntekijöiden osallistuminen työterveys- ja työturvallisuusasioiden käsittelyyn. Käytännön opas. Saatavana osoitteessa: https://osha.europa.eu/fi/publications/reports/workers-participation-in-osh_guide 12 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

13 Terveellinen työ stressi hallinnassa! ESIMERKKITAPAUS: Rigshospitalet, Kööpenhamina Tanskan sairaalaesimerkki osoittaa, kuinka myönteisiä tuloksia saadaan aikaan työskentelemällä yhdessä ja ottamalla työntekijät mukaan työympäristön parantamiseen. (18) Rigshospitalet on julkinen sairaala, jossa on noin työntekijää. Se on yksi suurimmista työllistäjistä Tanskassa. Vuonna 2011 tehdyssä työtyytyväisyyskyselyssä kuitenkin ilmeni, että työpaikalla esiintyi merkittäviä ongelmia, kuten stressiä, työpaikkakiusaamista ja seksuaalista häirintää. Sairaalan ylin johto otti kiireelliseksi tavoitteekseen parantaa työympäristöä. Toimista ei kuitenkaan päätetty ylhäältä käsin, vaan johtajat ryhtyivät arvioimaan sairaalan eri osastojen työympäristöä ryhmissä, joihin osallistui ammattiliiton ja työntekijöiden edustajia. Tavoitteena oli kehittää uusia käytäntöjä työperäisen stressin, kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi. Arvioinnissa tuli esille tarve parantaa mahdollisuuksia tiedonjakoon ja palautteen antamiseen, ja työryhmien työtehtävät järjestettiin uudelleen näiden edistämiseksi. Työntekijöiden edustajat osallistuivat työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemisen oppaiden ja toimintaohjeiden laatimiseen. Asiattoman käyttäytymisen estämiseksi perustettiin hallintaverkosto, ja sairaalan sähköisessä uutiskirjeessä julkaistiin esimerkkejä siitä, kuinka eri osastoilla oli onnistuttu parantamaan työympäristöä. Toimenpiteiden konkreettisia tuloksia olivat yleisen työtyytyväisyyden paraneminen ja stressin tuntuva väheneminen sihteerien ja hoitajien keskuudessa. ( 18 ) Vuosien Terveellinen työ kampanjassa Yhteistyöllä riskit hallintaan palkittu hyvä käytäntö. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 13 Hay que poner el pie de foto

14 Kampanjaopas 14 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto EU-OSHA/Mário Marques

15 Terveellinen työ stressi hallinnassa! Ennaltaehkäisyn periaatteet Ennakointi ja suunnittelu ovat tehokkaimpia tapoja hallita psykososiaalisia riskejä työpaikalla. Kokemuksen mukaan työn tuottavuus ja innovatiivisuus heikentyvät työperäisen stressin, sairastelun ja poissaolojen lisääntyessä, mikä vaikuttaa merkittävästi liiketoiminnan tulokseen. Psykososiaalisia riskejä voidaan arvioida ja hallita yhtä järjestelmällisesti kuin muitakin työterveysja työturvallisuusriskejä. Tämä edellyttää riskienarviointimallin käyttöä ja osallistavaa lähestymistapaa seuraavalla tavalla: Yksilöidään työpaikan vaarat ja niille altistuvat henkilöt. Tärkeintä on varmistaa, että esimiehet ja työntekijät ovat tietoisia psykososiaalisista riskeistä ja työperäisen stressin varhaisista oireista ja osallistuvat yhdessä riskien arviointiin. Arvioidaan riskit ja asetetaan ne tärkeysjärjestykseen. Suunnitellaan ennalta ehkäiseviä toimia: jos riskejä ei voida välttää, kuinka ne voidaan minimoida? Toteutetaan suunnitelma: määritellään toteutettavat toimenpiteet, vaadittavat resurssit, vastuuhenkilöt ja aikataulu. Seurataan suunnitelman toteutumista ja tarkistetaan sitä säännöllisesti seurantatulosten perusteella. Kannattaa muistaa, että eri ihmiset reagoivat samoihin olosuhteisiin eri tavoin. Jotkut sopeutuvat muita paremmin esimerkiksi kiireeseen tai tiukkoihin aikatauluihin. Psykososiaalisten riskien arvioinnissa olisikin mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden psyykkiset (esim. sukupuoleen, ikään tai työkokemukseen liittyvät) vahvuudet ja tarpeet. Mikroyritysten johtajat ovat tavallisesti säännöllisesti tekemisissä työntekijöidensä kanssa ja oppivat tuntemaan heidät. Suurempien organisaatioiden riskien arvioinnissa ovat keskeisessä asemassa keskijohdon esimiehet, koska he keskustelevat päivittäin työntekijöiden kanssa. Kampanjassa tarjotaan työnantajille, esimiehille ja työntekijöille tukea edistämällä yksinkertaisten, käyttäjäystävällisten välineiden ja lähestymistapojen soveltamista psykososiaalisten riskien arviointiin ja hallintaan työpaikalla. Toimet voidaan aloittaa esimerkiksi laatimalla arvio työympäristön nykytilasta henkilöstökyselyiden ja haastattelujen perusteella ja sen jälkeen jatkaa keskustelua siitä, mitä käytännön parannuksia siihen vaadittaisiin. Tällaisen prosessin avulla varmistetaan työntekijöiden osallistuminen ja keskitetään huomio työperäisen stressin ja muiden psykososiaalisten ongelmien taustalla oleviin syihin. Kun prosessille on olemassa selkeä viitekehys, organisaatioiden on helpompi seurata ennalta ehkäisevien toimenpiteiden onnistumista. Psykososiaalisten riskien hallinta on tärkeää sisällyttää osaksi kokonaisvaltaista työterveyden ja turvallisuuden hallintaa sen sijaan, että se toteutettaisiin erillisenä toimintana. Riskienarviointimallia voidaan helposti soveltaa työperäisen stressin hallintaan. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 15

16 Kampanjaopas Hyvän psykososiaalisen työympäristön osatekijät Toimivassa työympäristössä työntekijöiden työtyytyväisyys pysyy hyvänä, he suhtautuvat myönteisesti haasteisiin ja ovat motivoituneita käyttämään koko potentiaaliaan. Tämän tuloksena organisaation tuottavuus paranee, työstä poissaolot vähenevät ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee. Tärkeimmät hyvää psykososiaalista työympäristöä edistävät tekijät ovat: Työntekijät on perehdytetty hyvin tehtäviinsä, ja heillä on riittävästi aikaa ja itsenäistä päätäntävaltaa organisoida ja hoitaa työtehtävänsä. Yksitoikkoisia työtehtäviä on mahdollisimman vähän tai ne on jaettu usean työntekijän kesken, ja työntekijöitä kannustetaan ottamaan itse vastuuta työstään. Työntekijät ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan, ja saavat säännöllisesti rakentavaa (myönteistä ja korjaavaa) palautetta. Työntekijät voivat vaikuttaa työtään koskeviin päätöksiin, ja heitä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi työtapojen ja työaikataulujen kehittämiseen. Työtehtävien, palkkioiden, ylennysten tai uramahdollisuuksien jakautuminen on oikeudenmukaista. Työympäristö on myönteinen ja kannustava, ja ruuhkahuippuina järjestetään kiireapua. Vuorovaikutus on avointa molempiin suuntiin, ja työntekijöille tiedotetaan säännöllisesti tilanteen kehityksestä etenkin organisaatiomuutosten aikana. Työpaikalla on otettu käyttöön toimia työperäisen stressin, työpaikkakiusaamisen ja kolmannen osapuolen väkivallan ehkäisemiseksi, ja työntekijät voivat luottaa siihen, että heidän julki tuomansa ongelmat käsitellään hienotunteisesti. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen onnistuu. Työnantajat voivat toteuttaa vapaaehtoisia lisätoimia työntekijöiden psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä etua psykososiaalisten riskien ehkäisemisestä on? Toiminnan hyötyjä ovat parantunut työhyvinvointi ja työtyytyväisyys terveet, motivoituneet ja tuottavat työntekijät organisaation kokonaistuottavuuden paraneminen, vähentyneet poissaolot ja sairaana työskentely, vammojen ja tapaturmien väheneminen ja pienempi työntekijöiden vaihtuvuus yksilöille ja yhteiskunnalle aiheutuvien kustannusten ja rasitteiden pieneneminen. Toimivassa työympäristössä työntekijöiden työtyytyväisyys pysyy hyvänä, he suhtautuvat myönteisesti haasteisiin ja ovat motivoituneita käyttämään koko potentiaaliaan. ( 19 ) Maailman terveysjärjestö (WHO). Saatavana osoitteena: 16 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

17 Terveellinen työ stressi hallinnassa! Mielenterveyden edistäminen Psyykkinen hyvinvointi on hyvän terveyden ja elämänlaadun keskeinen edellytys. Se voidaan määritellä hyvinvoinnin tilaksi, jossa yksilö kykenee hyödyntämään koko potentiaaliaan, sietämään normaalia stressiä, työskentelemään tuottavasti ja toimimaan rakentavasti yhteisössään (19). Psyykkistä hyvinvointia edistämällä voidaan parantaa merkittävästi työympäristön terveellisyyttä. Tähän soveltuvat esimerkiksi seuraavat toimenpiteet: joustavat työaikajärjestelyt tuen tarjoaminen arkipäivän haasteisiin, kuten lastenhoitoavun järjestämiseen mielenterveyskysymyksiin liittyvän koulutuksen tarjoaminen esimiehille ja työntekijöille ilmainen psykologinen neuvonta ja tuen tarjoaminen työntekijöiden tukeminen liikuntaharrastuksissa. EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 17 EU-OSHA/David Tijero Osorio

18 Kampanjaopas Tiesitkö tämän? Noin puolet työntekijöistä on sitä mieltä, että työperäinen stressi on yleistä. Se on Euroopan toiseksi yleisimmin ilmoitettu terveysongelma. Noin % menetetyistä työpäivistä voidaan liittää stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin. Yksi kuudesta työntekijästä kärsii psyykkisestä pahoinvoinnista työelämänsä aikana. Psykososiaalisten riskien kustannukset nousevat kansallisella tasolla miljooniin euroihin. Stressin ja psykososiaalisten riskien hallinta työpaikalla on kannattavaa sen hyödyt ovat yritykselle aiheutuvia kustannuksia suuremmat. 18 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Shutterstock, Inc./wavebreakmedia

19 Terveellinen työ stressi hallinnassa! Vuosien Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanja: Kampanjasta Psykososiaalisia riskejä esiintyy kaikilla työpaikoilla, ja työntekijöiden kokeman stressin määrä on merkittävä työympäristön laatuun vaikuttava tekijä. Vaikka psykososiaalisten riskien ja työperäisen stressin vähentäminen voi tuntua haastavalta, kampanjan tavoitteena on osoittaa, että niitä voidaan käsitellä yhtä johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti kuin muitakin työterveys ja turvallisuusongelmia. Tämän viestin edistämiseksi vuosien Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanjassa on asetettu seuraavat keskeiset tavoitteet: Lisätään tietoisuutta työperäiseen stressiin ja psykososiaalisiin riskeihin liittyvistä kasvavista ongelmista. Tarjotaan yksinkertaisia käytännön välineitä ja ohjeita psykososiaalisten riskien ja stressin hallintaan työpaikalla ja edistetään niiden käyttöä. Korostetaan psykososiaalisten riskien ja stressin hallinnan myönteisiä vaikutuksia, myös sen liiketoiminnallisia hyötyjä. Toisena kampanjavuonna julkaistaan työnantajille ja esimiehille laadittu monikielinen opas, jossa on selkeää, näyttöön pohjautuvaa tietoa psykososiaalisista riskeistä. Opas on tarkoitettu erityisesti mikro- ja pienyritysten käyttöön. Sen tavoitteena on saada työnantajat puuttumaan työhön liittyviin psykososiaalisiin riskeihin osoittamalla, että psykososiaalisten riskien hallinta mikro- ja pienyrityksissä on paitsi täysin mahdollista myös hyvin kannattavaa. Oppaassa kannustetaan pienyrityksiä eri puolilla Eurooppaa aloittamaan psykososiaalisten riskien järjestelmällinen ja tehokas hallinta sekä hyödyntämään tähän suunniteltuja kansallisia tai alakohtaisia menetelmiä. Kampanja perustuu vuosien Terveellinen työ kampanjaan Yhteistyöllä riskit hallintaan, jossa painotettiin, että riskienhallinta edellyttää tehokkaan johtamisen ohella työntekijöiden aktiivista osallistumista. Tätä lähestymistapaa jatketaan myös vuosien kampanjassa, jossa viestitetään, että työntekijöiden ja johdon on osallistuttava aktiivisesti toimintaan ja työskenneltävä yhdessä voidakseen tehokkaasti vähentää psykososiaalisia riskejä ja työperäistä stressiä. Virasto on kehittänyt kampanjan käynnistämiseksi erilaista materiaalia ja monenlaisia tapoja, jotka auttavat lisäämään tietoisuutta ja ymmärtämystä työperäisestä stressistä ja psykososiaalisista riskeistä. Yhdessä työskentelemällä työnantajat, esimiehet ja työntekijät voivat saada työperäisen stressin ja psykososiaaliset riskit hallintaan kaikkien yhteiseksi hyväksi. Keskeiset päivämäärät Kampanjan aloitus: huhtikuu 2014 Hyvien käytäntöjen etsintä: alkaa toukokuussa 2014 Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikko: lokakuussa viikko 43 vuosina 2014 ja 2015 Hyvien käytäntöjen palkitsemistilaisuus: huhtikuu 2015 Terveellinen työ stressi hallinnassa! kampanjan huippukokous: marraskuu EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto 19

20 Kampanjaopas Käytännön välineitä ja tukea stressin vähentämiseen Psykososiaalisia riskejä voidaan mitata, torjua ja vähentää käytännön välineillä. Verkossa on saatavana useita käyttäjäystävällisiä ja tehokkaita käytännön välineitä stressin ja psykososiaalisten riskien arviointiin ja vähentämiseen työpaikalla: Kansainvälisen työjärjestön (ILO) käsikirja Stress Prevention at Work Checkpoints sisältää helppokäyttöisiä menetelmiä, joiden avulla voidaan tunnistaa stressitekijöitä ja vähentää niiden haittavaikutuksia. Ison-Britannian Health and Safety Executiven julkaisussa Management Standards for work-related stress esitellään kuuteen keskeiseen stressitekijään liittyvät hyvät käytännöt ja määritetään kriteerit, joiden perusteella organisaatiot voivat arvioida omia toimintatapojaan. Ranskalaisen Institut national de recherche et de sécuritén (INRS) teoksessa Faire le Point annetaan joitakin avaimia psykososiaalisten riskien arviointiin pienyrityksissä sekä käytännön vinkkejä niiden välttämiseksi. Belgian SOBANE-strategiassa sovelletaan neliportaista osallistavaa menetelmää psykososiaalisten riskien arviointiin ja ehkäisyyn. Sloveniassa on avattu verkkosivusto nimeltä SOS: hätäkutsu töissä opas työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen työpaikalla. Muita stressin ja psykososiaalisten riskien hallintaan tarkoitettuja kansallisia välineitä voi tiedustella kansallisista koordinaatiokeskuksista. Niitä esitellään myös kampanjan verkkosivustolla. Ketkä voivat osallistua kampanjaan? Kampanja on avoin kaikille järjestöille, työpaikoille ja yksityishenkilöille mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin työnantajat, myös pienet ja keskisuuret yritykset johtajat, esimiehet ja työntekijät työterveys- ja työturvallisuusalan ammattilaiset ammattiliitot, työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut työnantajajärjestöt ammattiyhdistykset kouluttajat ja opetusalan edustajat alueelliset ja paikalliset työterveys- ja työturvallisuusriskien ehkäisyyn palveluja tuottavat tahot ja vakuutuspalveluntarjoajat. Käytännön tapoja osallistua kampanjaan Yksityishenkilöt, työpaikat ja organisaatiot voivat osallistua kampanjaan monin eri tavoin, esimerkiksi jakamalla ja julkaisemalla kampanjamateriaaleja järjestämällä tapahtumia ja toimintaa, kuten seminaareja ja työpajoja käyttämällä ja edistämällä työperäisen stressin ja psykososiaalisten riskien hallintaan tarjottavia käytännön välineitä osallistumalla Euroopan hyvän käytännön kilpailuun ottamalla osaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviikkoihin vuosina 2014 ja 2015 ryhtymällä kampanjan viralliseksi tai kansalliseksi kumppaniksi. 20 EU-OSHA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan

Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen #EUhealthyworkplaces www.healthy-workplaces.eu

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Vesa Kotaviita Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! Vesa Kotaviita 29.4.2016 1 Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World Day for

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4. The World

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto 1. Toyota Prius takuutiedot Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto Asiakkaat ovat aina olleet Toyotalle kaikkein tärkeimpiä. Toivottavasti Toyota Prius muodostuu tärkeäksi osaksi jokapäiväistä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

17080/14 tt/sj/jk 1 DGB 4A

17080/14 tt/sj/jk 1 DGB 4A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. joulukuuta 2014 (OR. en) 17080/14 SOC 872 EMPL 204 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Valtuuskunnat Kom:n asiak. nro: 10949/14 SOC 522 EMPL 89

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki

Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Mitä työkyvytön aika maksaa case Kuopion kaupunki Hannu Alanko 7.2.2013 Hoffmanco International 1 Hoffmanco International Oy Health Due Diligence nykytila-analyysi Sirius ohjausjärjestelmä Sirius sairauskassa

Lisätiedot

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ

CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ CAF JA DIGITALISAATIO - PALVELUKETJUT KESKIÖSSÄ Kansallisen arviointi- ja laatuverkoston seminaari 1.9.2016 Jussi Kleemola TÄMÄ ON SOLITA. Liikevaihto 2015 49,7 miljoonaa euroa Yli 430 ammattilaista Yli

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen?

TY ÖELÄMÄN LA ATU. Laadukkaasti tulosta. Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? TY ÖELÄMÄN LA ATU Laadukkaasti tulosta Miten hyvä työelämän laatu liittyy työyhteisön menestykseen ja hyvään taloudelliseen tulokseen? Puhutaan huomisesta ja vähän ylihuomisestakin Työelämän laatu ja työyhteisön

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI

TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TABLETIT JA EUROOPAN TUOTTAVUUS- VALLANKUMOUS TUTKIMUSRAPORTTI TUOTTAVUUSVALLANKUMOUS ON VASTA ALUSSA Jan Kaempfer Markkinointipäällikkö, Panasonic Computer Product Solutions. Tabletit ovat aloittaneet

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot