Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät
|
|
- Tero Saaristo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Maailmanperintöopetus tarjoaa jännittävän reitin useimpiin Suomen ja Ruotsin opetussuunnitelmien kouluaineisiin. Koulu voi työstää maailmanperintöä arkisessa toiminnassaan, ja oman asuinpaikan luonnon ja kulttuurin opiskelu tekee opetuksesta kiintoisampaa. Kun oppilaat voivat konkreettisesti tutkia jotain todellista eikä vain lukea siitä esim. oppikirjasta, oppiminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. LEIRIKOULUT LE1 Koska maailmanperintö kattaa niin monta eri kouluainetta ja työmenetelmää, se sopii oikein hyvin teemapäivän tai leirikoulun teemaksi tai leirikoulun yhteydessä käsiteltäväksi aiheeksi. Tässä luvussa annetaan vinkkejä ja ideoita teemapäivien ja leirikoulujen suunnitteluun. Samoin tarjotaan vinkkejä sopiviksi leirikoulupaikoiksi Korkealla rannikolla ja Merenkurkun saaristossa. 1
2 7:1. Teemapäivät Maailmanperintöä voi mielellään käsitellä teemana koulupäivän tai miksipä ei kokonaisen kouluviikon aikana. Siinä voi hyödyntää tässä Korkean rannikon ja Merenkurkun saariston opetusmateriaalissa esitettyjä harjoituksia ja ideoita. Alla muutamia ehdotuksia, miten maailmanperintöä voisi käsitellä teemapäivän aikana. TEEMAPÄIVÄEHDOTUKSIA Johdanto: Esitä oppilaille muutamia seuraavista kysymyksistä: - Mikä on maailmanperintö? - Kuka valitsee maailmanperinnöt? - Tunnetteko yhtään maailmanperintöä? - Miksi Korkea rannikko/ Merenkurkun saaristo muodostavat maailmanperinnön? - Mitä maailmanperintöasema merkitsee? - Miksi meidän pitää työstää maailmanperintöä koulussa? Tavoitteet: Oppilaiden on tarkoitus päivän jälkeen tietää jotain maailmanperinnöstä. Heissä on herännyt uteliaisuutta kotiseutuaan kohtaan ja he ovat oppineet luovasti historiaa. Päivästä on tarkoitus tulla ponnahduslauta nuorille heidän etsiessään identiteettiä ja juuriaan. Päivä lisää ymmärrystä ja osaamista maailmanperintöjen säilyttämisestä ja hoitamisesta sekä demokraattisen maailman rauhan, vapauden, yhteisymmärryksen ja kehityksen vaalimisesta. Tehtävän toteutus: 1. Jaa oppilaat 4 ryhmään (5 6 oppilasta per ryhmä). Kirjoita lapuille neljä Suomen (tai Ruotsin) maailmanperintöä, esim. Korkea rannikko/ Merenkurkun saaristo, Suomenlinna, Vanha Rauma, Verlan puuhiomo ja kartonkitehdas, Petäjäveden vanha puukirkko (Ruotsissa: Birka/Hovgården, Falun kuparikaivos, Öölannin peltomaisema). Oppilaiden pitää pantomiimin avulla löytää maailmanperintönsä, jonka ryhmän he muodostavat. Mitä muita maailmanperintöjä tunnemme (esim. Vapaudenpatsas, Angkor Wat, pyramidit, Grand Canyon ym.)? Jokainen ryhmä rakentaa maailmanperintönsä käyttäen omia kehojaan ja pantomiimia. Ne esitetään muille, jotka yrittävät arvailla, mitä maailmanperintöä koulukaverit esittävät. VÄLITUNTI TAI KAHVITAUKO. 2. Ryhmätyö Ryhmissä työskentely Ryhmä 1: työstää aikajanaa, ryhmä tarvitsee 46 metrin pituisen köyden ja pyykkipoikia. Faktalehti P1, oppilastehtävä P3, opettajan ohjeet P3. Ryhmä 2: työstää maankohoamista ja sen jälkiä. Kalottivuoret. Faktalehti M1, oppilastehtävä M1, opettajan ohjeet M1, oppilastehtävä M2 ja M4, opettajan ohjeet M4. Ryhmä 3: työstää maankohoamisen jälkiä. Pirunpellot. Faktalehti M5, oppilastehtävä M5, opettajan ohjeet M5. Ryhmä 4: työstää maankohoamisen jälkiä. Luolat. Faktalehti M6, oppilastehtävä M6, opettajan ohjeet M6. Ryhmät esittelevät luomuksensa ja kertovat muille, mitä he ovat tehtävässään oppineet. KESKEYTÄ TYÖT LOUNASTAUON AJAKSI. 3. Tulevaisuus Kaikille tarkoitettu päätöstehtävä. Kaikki miettivät, mitä tietoa he haluavat tekemällään kalliopiirroksella välittää tulevaisuuteen. Piirroksen voi tehdä sisällä isolle piirustuspaperille tai ulkona sileälle kalliopinnalle. Maalaa vesiväreillä ja siveltimellä. Älä unohda pohtia päivän antia. Opinko jotain uutta? Miltä ryhmätyö tuntui? Heräsikö uteliaisuuteni tai haluaisinko peräti tietää jostain jutusta enemmän? Muita vaihtoehtoja Ryhmissä työskentely Voi myös tehdä niin, että kaksi ryhmää työstää Luonto-teemaa, esim. silakkaa ja harmaahyljettä. Katso lehdet L4 ja L12. Kaksi ryhmää työstää Ihmisen kulttuurijälkiä, esim. hautaröykkiöitä ja kalliomaalauksia. Katso lehdet K1, K4 ja K9. Kaikki tutkivat kalliomaalauksia. 2
3 7:2. Leirikoulut Merenkurkun molemmin puolin on paikkoja, joita koulut käyttävät nykyään leirikoulutoimintaan. Monet niistä sopivat hyvin maailmanperintöopetukseen. Tässä annetaan vinkkejä, mitä onnistuneeseen leirikouluun tai ulkoilupäivään tarvitaan, mitkä paikat ovat sopivia sekä ehdotuksia leirikoulupäivän rakenteeksi. Leirikoulutoiminnan edellytyksiä Leirikoulun maailmanperintöteeman toteutukseen tarvitaan - hyvä paikka jossa on tarjolla mielenkiintoista luontoa ja kulttuuria - majoitustilat osallistujille - ruoanlaittomahdoolisuudet - hyviä ideoita toimintaa varten Leirikoulupäivän/ulkoilupäivän maailmanperintö-emaan tulee yleensä sisältyä seuraavat seikat: Maailmanperintöajatus Esim. mitä maailmanperintö on, minkä takia sellaisia valitaan, rauhanajatus, minkälaisia maailmanperintöjä on olemassa (luonnonperintö, kulttuuriperintö), esimerkkejä Pohjoismaiden, Euroopan ja muun maailman maailmanperinnöistä. Geologia ja peruskallio Esim. peruskallion ikä, minkätyyppisiä peruskalliolajeja täällä on, miten vuoret syntyvät ja murentuvat? Jääkausi Esim. kuinka paksu jäämassa alueen yllä oli, milloin viimeisin jääkausi oli täällä, missä sen keskus oli ja miksi, mitä jälkiä voimme nähdä jääkaudesta? Maankohoaminen Esim. miten voimakasta se on, mitä jälkiä voimme nähdä maankohoamisesta, miten luonto (kasvit ja eläimet) on sopeutunut maankohoamiseen, miten ihminen on sopeutunut maankohoamiseen (kulttuurin kehittyminen jääkauden jälkeen)? Tulevaisuus Esim. milloin pääsemme kävellen Suomesta Ruotsiin, mitä tulevaisuudessa tapahtuu (lämpimämpi ja/tai kylmempi ilmasto)? Ehdotuksia leirikoulupaikoiksi Korkealla rannikolla Örnsköldsvikin kunta - Salusand lääninrajalla Västerbottenin suuntaan. Hiekkarantoja, kallioita, luolia, kallionhalkeamia, maankohoamisrannikko, kasveja ja eläimiä, ihmiskulttuurin jälkiä esim. kiviröykkiöitä, virstanpylväitä (Norrstigen), lääninrajoja, taruja jne. Majoittuminen esim. mökeissä; Metsä Boardilla on Husumissa keittiöllisiä mökkejä, joita voi ehkä vuokrata/lainata tai vaihtoehtoisesti majoittuminen Salusandin leirintäalueen mökeissä tai telttamajoitus. Ruokasali ja kioski on. - Aggösundet Husumista etelään. Hiekkarantoja, kallioita, siirtolohkareita, paasia, jäätikön tekemiä uurteita, maankohoamisrannikko, kasveja ja eläimiä. Örnsköldsvikin helluntaikirkolta voi vuokrata/lainata majoittumismahdollisuuksia; makuusaleja, mökkejä, ruokasali, wc-rakennuksia ym. - Sandudden Anundsjössä. (Sisämaassa). Hiekkarantoja, runsaskalainen järvi, kasveja ja eläimiä, maankohoaminen, ihmiskulttuurin jälkiä (Peter Artedi, iktyologian isä), asuinpaikan kaivauksia, myllyjä, sahoja, uittoa jne. Majoitus. Lastensiirtolassa huoneita, keittiö, ruokasali jne. Varaukset: Norrböle-Norrmesunda byaförening. Uimaranta ja pukuhuoneita, wc, grillausmahdollisuus jne. - Gene fornby. Rekonstruoitu rautakautinen kylä, kaivausalue. Maankohoaminen, hiekkaranta, kasveja ja eläimiä, erilaisia jälkiä kulttuurin harjoittamisesta jne. Telttamajoitus, ruokasali ja keittiö Järnkrogenissa. - Trysunda. Geologia, maankohoaminen, pirunpeltoja, luolia, kallioita, hiekkarantoja, kalastajakylä, kasveja ja eläimiä, malminluohintaa, kappeli, museo. Majoitus retkeilymajoissa, huoneita, ruoanlaittomahdollisuus jne. - Skuleskogenin kansallispuisto Näskebodarna tai Kälaviken. Geologia, maankohoaminen, hiekkarantoja, kallioita, kallionhalkeamia, luolia, röykkiöitä. Telttamajoitus. - Köpmanholmen. Hiekkarantoja, kallioita, maankohoaminen, ihmiskulttuurin jälkiä (Herrgårdsudden), kasveja ja eläimiä. Majoitus retkeilymajan huoneissa. Ravintola - Sandvikenin kalastajakylä, Norra Ulvön. Hiekkarantoja, kallioita, kasveja ja eläimiä, tunneliluolia ja kallionhalkeamia, malminlouhintaa, kalastajakylä, kalastajakappeli. Majoitus mökeissä, ruoanlaitto ja siivous itse. Kokoontumissali, ruokasali. 3
4 Kramforsin kunta - Skuleberget. Korkein rantaviiva, kalottivuori, luola, hiekkaranta (Vedåsand), kasveja ja eläimiä, etelänkasvillisuusvuoria, ihmiskulttuurin jälkiä, Norrstigen (Linné, Kaarle XI). Majoitus Rövarbyssä (labyrintti). Muuta: naturum Korkea rannikko, köysirata (istuinhissi), kahvitupa vuoren huipulla, ulkoilmateatteri, karjamajakylä. - Norrfällsviken. Pirunpeltoja, hiekkarantoja, geologiaa, röykkiöitä, kompassiruusuja, vanhoja kalastajakyliä, kalastajakylä, kappeli, kluuvijärvi, kasveja ja eläimiä. Majoitus Norrfällsvikenin leirintäalueella. Golfrata, ravintoloita. Kolme luonnonpuistoa lähietäisyydellä. - Lappudden. Majoitusta, telttailumahdollisuus sekä keittiö. Lappuddenin lisäksi voi vierailla esim. Högklintenissä, jossa voi työstää pirunpeltoja, maankohoamista, aikajanaa ja luolia. Ehdotuksia leirikoulupaikoiksi Merenkurkun saaristossa - Björköby, Mustasaari. Käyntikohteita mm. Svedjehamn, Bodback ja Saltkaret-näkötorni, josta voi nähdä De Geer moreeneja. Mökkejä, leirintäalue, telttapaikkoja. - Söderudden, Mustasaari. Kikanbergetin luontopolku, Klobbskatin kalasatama. Hotelli, retkeilymaja. - Södra Vallgrund, Mustasaari. Koulu, vuokramökki, telttapaikkoja, tilausravintola. Granösundin kalastajakylä, Sommarön linnake, Sommarösund, Merivartioasema, fladoja, Korsön loisto, käsityöläisputiikki. - Raippaluoto, Mustasaari. Raippaluodon silta (Suomen pisin siltä, portti maailmanperintöalueelle), kalasatama, urheilukenttä. Majoitus koulussa. Ravintoloita. - Fjärdskär, Mustasaari. Virkistysalue. - Alskat, Mustasaari. Ryhmämajoitus: Alskathemmet. - Vaasan kaupunki. Terranova Merenkurkun luontokeskus, vanhat satamat, Bragen ulkoilmamuseo. Majoitus: leirintäalue, hotelleja, kouluja. - Öjberget, Vaasa. Vaellusreitti, röykkiöitä, pirunpeltoja jne. Telttailumahdollisuus. - Söderfjärden, Vaasa. Meteoriihi Söderfjärden vierailukeskus meteoriittikraatterissa. - Molpehällorna, useita maankohoamisen takia yhteen kasvaneita saaria, majakka, taruja ja kertomuksia. Majoitus: mökki, telttapaikka. Mielenkiintoisia saaria: - Mikkelinsaaret, pirunpeltoja, siirtolohkareita, primaarisukkessio. - Valassaaret, runsas linnusto, luontopolku ym. - Norrskär (majakanvartijan asunto vuokrattavissa). - Rönnskär (vuokramökki). 4
5 Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 1. Aggösundet, Husum. Ulkoilu-/ leirikoulupäivän ohjelma (Yksi päivä). Paikka Pysytelkää Aggösundetin etelärannalla asutuksesta itään päin. (Pohjoisrantaa voi käyttää, jos on kova etelätuuli). Oppilaat voivat aloittaa tehtävät rannalla aamupalan jälkeen esim. klo 8.30 (klo ). Ajat voidaan sovittaa oppilaiden iän mukaan. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan 4 5 hengen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. Toiminta 1. Maailmanperintö mitä maailmanperintö on? Klo Kaikki ryhmät tekevät Teeman 6 tehtävän 1!Tehtävä MA1. Faktalehti MA1. Miettikää rakentakaa esitelkää! Jatka maailmanperintöajatusta keskustelemalla oppilaiden kanssa, jolloin he saavat uutta tietoa! Miten suojelemme maailmanperintöä? Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? KAHVIT Geologian, jääkauden ja maankohoamisen tehtäviä klo Oppilaat voidaan jakaa eri paikkoihin, mutta kaikki rakentaminen tulee tapahtua rannalla. Ehdotuksia sopiviksi ryhmätehtäviksi: - Aikajana (rannalla) Tehtävä P3. - Kivikautinen miten vanha se on? Tehtävä P2 tehtävä 2.2. Kivikivaa. - Mannerjäiden laajeneminen ja sulaminen (rannalla) Tehtävä J3. - Jääuurteet (Ryhmä käy Aggösundetin lounaispuolella olevalla niemellä) Tehtävä J4. - Siirtolohkareet (Ryhmä käy tutkimassa siirtolohkareita Aggösundetin kaakkoispuolella olevalla niemellä). Tehtävä J9. LOUNAS Lounas joko valmistetaan rannalla esim. Muurikkapannulla tai ruokailu järjestetään majapaikassa. 3. Kulttuuriin liittyviä tehtäviä Klo Oppilaat voidaan jakaa eri paikkoihin, mutta kaikki rakentaminen tulee tapahtua rannalla. Tehtäväehdotuksia: - Jatulintarha (rannalla) Tehtävä K5. - Hiidenkivet (Ryhmä käy tutkimassa siirtolohkareita Aggösundetin kaakkoispuolella olevalla niemellä). Tehtävä J9 ja Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4 (kalliopiirrokset). - Kalliomaalaukset (Tehtävä voidaan tehdä aivan niemen eteläkärjessä, kaakkoon rannasta. Todella hienoja kallioita. Opettaja tarvitaan ryhmän seuraksi). Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4. - Rakenna kiviröykkiö (rannalla) Tehtävä K2. - Paikannimet ja kartat Milloin Aggön oli saari? Tehtävään tarvitaan paikan kartta, varustettuna 5 metrin korkeuskäyrillä, sekä lehti K1. (rannalla). Tehtävä K4, luku K5:2. - Vanhat valokuvat kalastajakylä. Tutki rannasta etelään sijaitsevia ranta-aittoja. Tehtävän K4 harjoitus 3 ja/tai Tehtävän K12 harjoitus 1. KAHVIT klo Luontoon liittyviä harjoituksia Eläintehtävä Klo Kaikki oppilaat saavat saman perustehtävän, mutta eri eläimistä (eri lehdet). Heidän pitää miettiä, mitä he tietävät kyseisestä eläimestä, ja sen jälkeen muotoilla eläimen (ja sen elinympäristöä) rannalle. - Eläinehdotuksia: harmaahylje, norppa, härkäsimppu, silakka, merikotka, haahka ja supikoira.tehtävä L1. - Miksi maa kohoaa? (rannalla) Tehtävä M1. 5
6 Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 2. Skule Skuleberget. Ulkoilu-/ leirikoulupäivien ohjelma. (Kaksi päivää; jälkimmäiselle päivälle kolme vaihtoehtoista paikkaa). Paikka: Skulebergetin huippu. Majoitus Bygdegårdenissa. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan neljään 4 5 hengen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. TOIMINTA, 1. PÄIVÄ 1. Skulebergetin huipulla. Mene köysiradalla Skulebergetin huipulle. Työstä neljässä ryhmässä seuraavia tehtäviä: - Kalottivuori Tehtävä M4. - Maankohoaminen Tehtävä M1. - Korkein rantaviiva Tehtävä M2. - Etelänkasvillisuusvuori Tehtävä L13. Tehtävä L5. Lukekaa tekstit, rakentakaa tai dramatisoikaa ja kertokaa/näyttäkää muille ryhmille, mitä te olette oppineet. 2. Kungsgrottan-luola. Laskeutukaa sitten alas luolaan. Kerro Skuleskogenin rosvoista! Täällä voi työstää tunneliluolia. 3. Naturum. Laskeutukaa alas ja vierailkaa Naturumissa! TOIMINTA, 2. PÄIVÄ KOLME VAIHTOEHTOISTA PAIKKAA. Paikka: Skuleskogen. Menkää Slåttdalsskrevaniin. Reitin varrella voi työstää ryhmissä seuraavia tehtäviä. - Pirunpellot. Tehtävä M5. - Kiviröykkiöt. Tehtävä K2. - Siirtolohkareet. Tehtävä J9. - Hiidenkirnut. Tehtävä M3. Paikka: Norrfällsviken Majoittuminen mökkeihin. Kulkekaa pirunpellon reittiä. Tehtäväehdotuksia: - Pirunpellot. Tehtävä M5. - Kompassiruusu, Tehtävän K9 harjoitus 5. (Käyttäkää Fornsök-hakua tai Fornminnensovellusta! - Kompassbergetin kompassiruusu on lähellä yhtä pronssikautista kiviröykkiötä.) - Kiviröykkiöt. Tehtävä K2. - Kalliopiirroksia. Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4. Paikka: Trysunda. Majoittuminen: retkeilymajassa tai teltassa. Kävellään Storvikeniin. Tehtäväehdotuksia: - Kivitehtäviä. Tehtävä P1 (oppilastehtävä P1, lehti P3, opettajan ohjeet P1). - Etsi kivesi. Kerro ryhmällesi, miksi valitsit juuri sen kiven. - Rakentakaa ryhmän kivistä patsas. Antakaa patsaalle nimi. - Minkätyyppisiä kiviä alueelta löytyy? Voimmeko ajoittaa ne vanhimmasta nuorimpaan kiveen? - Miten eri kivilajit ovat muodostuneet? Lukekaa t ja dramatisoikaa. Näyttäkää muille. Kävelkää Björnvikeniin. Neljä ryhmää työstää seuraavia harjoituksia: - Ryhmä 1.Trysunda-nimi. Tehtävä K4. - Ryhmä 2. Miksi maa kohoaa? Tehtävä M1. - Ryhmä 3. Aikajana. Tehtävä P3. - Ryhmä 4. Söderfjärden. Tehtävä P5. 6
7 Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 3. Svedjehamn Maailmanperinnön ulkoilu-/ leirikoulupäivän ohjelma. Paikka: Svedjehamn ja Bodback. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan tervetulopuheen jälkeen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. Klo Takaisin Svedjehamniin. Harjoituksia rannalla - Moreenimuodostumat, De Geer -moreenit Tehtävä J8. - Fladat ja kluuvijärvet. Tehtävä M7. Rantasukkessio Tehtävä L6, lehti L14. - Itämeren kehitys. Tehtävä M2, L1. TOIMINTA, 1. PÄIVÄ Tervetuloa klo Tervetulopuhe Istutaan piirissä lähekkäin : kaikki kokoontuvat piiriin. Muodostetaan pieni ja tasainen piiri niin, että osallistujat kulkevat sisään päin olka olkaa vasten. Kaikki kääntyvät sen jälkeen samaan suuntaan, piiriä pienennetään jälleen, jotta osallistujat seisovat selkä-vatsa, rinta vastakkain. Kaikki istuvat hallitusta takana istuvan syliin ja ottavat vastaan edessä olevan omaan syliin. Klo Päivä päättyy Mahdollisia kotitehtäviä: - etsi isoäidin/isoisän luota valokuvia ja ota kuva nyt samasta kohdasta. Tehtävän K10 harjoitus 1 ja/tai harjoitus 2. - Siirtolohkareet Tehtävä J9, harjoitus 1. - Ryhmäjako: hahmotetaan maailmanperintö. - Jokaiselle ryhmälle annetaan eläin/kasvi esiteltäväksi hauskalla tavalla päivän mittaan. Tehtävä L1, lehdet L2 12. Klo Maailmanperintö Mitä maailmanperintö on? Tehtävä F1. Faktalehti F1. - Miettikää rakentakaa esitelkää! Klo 9.30 Kierrä Bodvattnetin ympäri. Harjoituksia ensimmäisellä pysäköintipaikalla: - Aikajana Tehtävä P3. - Maailmanperintöalueen matka Tehtävä P4. - Miksi maa kohoaa? Tehtävä M1. Bodback - Muistokivi, postisoutu. - Aitat, maankohoaminen, satamien historia. - Pinnatehtävä Tehtävä K8. Saltkaret (n. klo ) - Kenttälounas - Kiivetkää Saltkaretiin, katselkaa ympärillesi Korkea rannikko De Geer moreenit Rantasukkessio Maisema 7
8 MAAILMANPERINNÖN MINITARKISTUSLISTA Viisi a Korkean rannikon / Merenkurkun saariston maailmanperintö: 1. MIKÄ ON MAAILMANPERINTÖ? Maailmanperinnön omistavat kaikki ihmiset yhdessä ja se on niin arvokas, että sitä kannattaa säilyttää ja hoitaa tulevienkin sukupolvien koettavaksi ja nautittavaksi. Rauha on 1950-luvulla solmitun maailmanperintösopimuksen kantava ajatus. Meillä on kansallisuudesta, uskonnosta, kulttuurista ja muista ryhmäsidonnaisuuksista riippumatta sama vastuu maailman ainutlaatuisten luonto- ja kulttuuriarvojen suojelusta ja niiden nostamisesta esiin. 2. MIKSI MEILLÄ ON ALUEELLAMME MAAILMANPERINTÖ? Korkea rannikko valittiin maailmanperinnöksi viime jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi vuonna Nimitysperustelujen mukaan alue edustaa ainutlaatuisesti maapallon historian kehityksen pääpiirteitä ja tärkeitä, käynnissä olevia geologisia prosesseja. Merenkurkun saaristo lisättiin maailmanperinnöksi v ainutkertaisena esimerkkinä maapallon historian eri kehitysvaiheista, elämän alkuperästä, käynnissä olevista geologisista prosesseista topografian tai merkittävien geomorfologisten tai luonnonmaantieteellisten muodostumien kehityksessä. 3. KUKA VASTAA MAAILMANPERINNÖN HALLINNOSTA JA HOIDOSTA? UNESCO* nimittää maailmanperinnöt. Ruotsissa lääninhallitus ja Suomessa Metsähallitus vastaavat maailmanperintöjen hallinnosta ja hoidosta ja laativat niille hoitosuunnitelmat. * UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organisation). 4. MISSÄ MAAILMANPERINTÖÄ PÄÄSEE NÄKEMÄÄN? Maailmanperintö koostuu kolmesta maantieteellisestä osa-alueesta (ks. kartta). Karttaan on merkitty erityiset käyntikohteet (paikat), joissa on näkyvissä selkeitä maankohoamisen jälkiä. Niitä kutsutaan nimellä OUV (Outstanding Universal Values). Ne ovat mannerjäätikön painon ja meren aaltojen kuluttavan vaikutuksen ansiosta syntyneitä maamuodostumia. Esimerkkejä: - Kalottivuoret - Tunneliluolat - Hiidenkirnut - Pirunpellot - Kluuvijärvet ja fladat - Moreenimuodostumat, esim. De Geer moreenit ja juomumoreenit 5. MIKSI KORKEA RANNIKKO ON ERILAINEN KUIN MATALA RANNIKKO? Maailmanperintöalueen korkeusero syntyi kauan ennen jääkausia ja maankohoamista. Kallioperä on hyvin vanhaa, ja tutkijat uskovat, että tänne syntyi korkea ja matala rannikko, kun maapallon sisuksen magma liikkui Korkean rannikon kohdalla ja puristui ylös poimuttaen maankuoren jyrkiksi vuoriksi. Merenkurkun saaristo jäi alavaksi. Useat jääkaudet ovat muovanneet niin korkeaa kuin matalaakin rannikkoa miljoonia vuosien ajan. 8
9 KYMMENEN LUKUA MAAILMANPERINNÖSTÄMME 3 Mannerjäätikkö oli paksuimmillaan juuri maailmanperintöalueemme yllä, n. 3 km. 8 Maankohoamisvauhti on maailmanperintöalueella 8 mm vuodessa. 150 Merenkurkun saaristossa merestä nousee 150 jalkapallokenttää vastaava pinta-ala uutta maata joka vuosi. 286 Maailman korkein mitattu rantaviiva, johon vesi ulottui jään sulettua maailmanperintöalueeltamme, on Skulebergetin huipulla, 286 metriä merenpinnan yläpuolella. 800 Maa on noussut n. 800 metriä siitä, kun mannerjäätikkö alkoi sulaa oltuaan laajimmillaan vuotta sitten Mannerjäätikkö oli täysin sulanut Merenkurkun saaristosta ja Korkealta rannikolta vuotta sitten Korkea rannikko hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna Merenkurkun saaristo lisättiin maailmanperintöön vuonna Maapallon toistaiseksi viimeisin jääkausi alkoi vuotta sitten. Sitä kutsutaan Veikseliksi Diabaasi on maailmanperintöalueemme nuorin kivilaji, ja se on noin (=1,2 miljardia) vuotta vanhaa. 9
10 Varustelista Mitä varusteita maailmanperintötehtäviin tarvitaan: Reppu, jossa on: - Ensiapupakkaus, laastaria. - Mittanauha, esim. 5 m, 3-5 kpl ryhmien määrästä riippuen. - kompasseja 1-2 kpl - 1 pitkä (46 m) köysi, aikajanaan (ei saa leikata). - köysi jonka voi tarvittaessa leikata puukkoa - pyykkipoikia aikajanaan Maailmanperinnön minitarkistuslista Opettajan tai luonto-oppaan voi olla hyvä kuljettaa mukanaan pientä tarkistuslistaa maailmanperinnön joistain faktoista ja luvuista. Edellisellä sivulla on sellainen. Voit kopioida sen ja ottaa mukaan kentälle! Seuraavat tarvikkeet joko reppuun tai valmiiksi paikan päälle: pientä lapiota - pieni pressu, esim. 2x2m tai 3x3m - kokoelma kiviä käytettäväksi harjoituksiin, tai kokonainen kivikokoelma (laatikko) Opiskelua Bodbackissa. Kuva: Thomas Birkö. 10
FAKTAT M1. Maankohoaminen
Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.
LisätiedotNro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo
Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea
LisätiedotOPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI
Tehtävä 4. Paikannimet ja maankohoaminen Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään, miten paikannimet ovat syntyneet, miten vanhoja ne voivat olla ja millaiselta luonto näytti paikkakuntien/ paikkojen
LisätiedotSyventävä esittely Merenkurkun saaristo
Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea
LisätiedotMAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010
MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 Tule mukaan juhlimaan Merenkurkun saaristoa, yhteistä maailmanperintöämme! Kaikki maailmanperintöpäivien tapahtumat ovat yleisölle avoimia. TERVETULOA! OHJELMA Torstai
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit
LisätiedotOPETTAJA. Tehtävä 1. Kivikausi. Tehtävä 2. Tehtävä 3. Kalliopiirrokset. Tehtävä 1. KULTTUURI
Tehtävä 1. Kivikausi Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ajattelemaan kivikauden olosuhteita. Millaiset täällä asumisen edellytykset olivat? Miten ihmiset elättivät itsensä? Jne. Materiaali: Faktalehti.
LisätiedotSama jää on peittänyt meidät
United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston
LisätiedotSama jää on peittänyt meidät
United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston
LisätiedotSyventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen
Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
Lisätiedot- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
Lisätiedot9 TOIMENPIDEOHJELMA ENSISIJAISUUS VASTUUTAHO TYÖRYHMÄ SIVUNUMERO AIKATAULU RAHOITUS. III = Alhainen. II =Korkea. I = Heti
9 TOIMENPIDEOHJELMA Seuraavassa on yhteenveto suunnitelman toimenpiteistä. Yhteenveto sisältää aikataulun, rahoitustilanteen, toimenpiteen ensisijaisuuden ja vastuullisen tahon. Toimenpidetekstejä on osittain
LisätiedotHarjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot
Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tehtävä 1. Kävelkää muodostelman päällä, jotta tunnette korkeuserot ja muodon. - Kuinka korkeuserot muodostuivat? Mietittyänne saatte kartan, joka näyttää
LisätiedotHarjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot
Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tämä suoritetaan soraharjun päällä, jolloin oppilailla on mahdollisuus vaellella harjulla ja kokea sen korkeuserot. Oppilaat voivat myös miettiä harjumuodostuman
LisätiedotOPETTAJA. Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet. Tehtävä 2. Lisäharjoituksia eri ryhmille. Tehtävä 1. KULTTUURI
Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat tutkimaan vanhaa karttaa sekä tunnistamaan samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Oppilaiden tulee oivaltaa muutokset, jotka ovat tapahtuneet
LisätiedotSyventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö
Syventävä esitelmä. Maiseman geologinen kehitys Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N
LisätiedotIkimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.
Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin
LisätiedotHarjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita
Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta
LisätiedotKORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO
Ihminen ja meri Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 1949. Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Jatkuvaa sopeutumista Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 2008. Maailmanperintö yhteistyössä
LisätiedotOPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI
Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset
LisätiedotKasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto
N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze
LisätiedotKymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.
tarjoaa unohtumattomia elämyksiä veneretkillä yrityksille, ryhmille ja yhteisöille. Kymijoen historiaretkillä, Verlan kirkkailla vesillä ja Unescon Maailmanperintökohteessa, sekä Repoveden erämaiden siimeksessä.
LisätiedotLuvut 4 5. Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan. Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa. KM Suomi Luku 4 5
Luvut 4 5 Jääkaudella mannerjää peitti koko Pohjolan Salpausselät ja harjut syntyivät mannerjäätikön sulaessa Ennakkokäsityksiä 1. Voiko kylmä talvi kertoa jääkauden alkamisesta? 2. Miten paljon kylmempää
LisätiedotSanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia
Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään
LisätiedotSidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta
Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,
LisätiedotOPPILAS Tehtävä 9. Maankohoaminen ja uusi teknologia Harjoituksia GPS:n, tablettitietokoneiden, mobiiliohjelmien yms. avulla.
Tehtävä 1. Etsikää koordinaatit netistä! Käyttäkää avuksi nettisivuja ja nykyaikaisia apuvälineitä kuten GPS:ää, tablettitietokoneita ja älypuhelimia. Ryhmä 1. Etsikää kartalta kolme mielenkiintoista vierailupaikkaa
LisätiedotUNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.
UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotKouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014
Kouvola Repovesikylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 6 Tutkimusalueen
LisätiedotPuruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto
Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,
Lisätiedot1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN
MAA VESI ILMA MAANPEITE ELOLLINEN LUONTO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 1. RAKENTAMISEEN SOVELTUVAT ALUEET 2. RAKENTAMINEN VOIDAAN SOVITTAA ALUEELLE 3. RAKENTAMINEN VAARANTAA ALUEEN MAISEMAKUVAN JA YMPÄRISTÖN 4.
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotKeto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit
Keto-Mökit Mökit KELO - 1,5-kerroksinen kelohirsinen mökki, jonka pinta-ala on 78 m². Mökissä on tilaa 6-8 henkilölle. Alakerrassa olohuone, makuuhuone, keittiö, sähkösauna, wc ja veranta. Tulikivitakka.
LisätiedotKUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018
1 KUOPIO Viitaniemen ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2018 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi...
LisätiedotArtturi Koskinen MAANKOHOAMISEN MALLINTAMINEN BJÖRKÖBYSSÄ
Artturi Koskinen MAANKOHOAMISEN MALLINTAMINEN BJÖRKÖBYSSÄ Tekniikka ja liikenne 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Artturi Koskinen Opinnäytetyön nimi Maankohoamisen
LisätiedotMaailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin
Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010
LisätiedotMERENKURKUN SAARISTON
MERENKURKUN SAARISTON MAAILMANPERINTÖ Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontoperintökohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko muodostavat kahden valtion
LisätiedotKulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.
Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn
LisätiedotKASILUOKKA. Koulutusvalinnat ja sukupuoli
KASILUOKKA Koulutusvalinnat ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on rohkaista nuoria tekemään koulutusvalinnat omien kykyjen ja kiinnostuksen kohteiden perusteella sukupuolen ja siihen liitettyjen
LisätiedotYli-Kaitalan Lomamökit ja tilausravintola Ketunleipä
Yli-Kaitalan Lomamökit ja tilausravintola Ketunleipä Kaitalantie 323, 47490 Iitti 270 (ravintolassa) 270 100 Tasalattia - Seisten Istuen Tilan tyyppi Pinta-ala Max hlö Kahden saunan paketti ja pikkujouluruokailu
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotRUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN , 3 PÄIVÄÄ
www.matkarasti.fi RUSKAMATKA NELJÄN KANSAN MAISEMIIN 13.-15.9.2019, 3 PÄIVÄÄ Ruskamatkamme suuntaa Varangin vuonolle; Pykeijaan ja Kirkkoniemeen. Perehdymme oppaan johdolla alueen historiaan ja nykypäivään,
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
LisätiedotMateriaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.
DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotToiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari
Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen
LisätiedotTalven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)
Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen
LisätiedotMarkkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotRobertin tarina - opettajan materiaali
Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että
LisätiedotKOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi
KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen
LisätiedotPitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)
Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän
LisätiedotYSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä
YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita
LisätiedotMainiot matkailukysymykset
Mainiot matkailukysymykset Tulosta, leikkaa suikaleiksi, valitse parhaat, keksi uusia ja pyydä osallistujia nappaamaan Mainio matkailukysymys. Kannusta keskustelemaan matkailuaiheesta ja aiheen vierestä.
LisätiedotUutiskirje Merenkurkun saaristo
Uutiskirje Merenkurkun saaristo MAAILMANPERINNÖN YSTÄVÄT Numero 4, 15.9.2012 SVEDJEHAMN HOUKUTTELEE TURISTEJA Metsähallitus on pyörittänyt Svedjehamnissa jo toista kesää infotupaa, jonka työntekijät kertovat
Lisätiedotmetsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen
metsän kieli Luonnon aakkoset Adjektiivijahti Vastakohtien etsintä Sanakäärme Sana-arvoitus Narujuoksu Tiedän ja näen Luonnon aakkoset YM, AI, kielet pareittain tai pienissä ryhmissä aakkoskortit, pyykkipojat
LisätiedotKUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005
1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...
LisätiedotMaankohoaminen saaristossa
Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa
LisätiedotLuonnontieteellinen tutkimuspolku
Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida
Lisätiedot1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen
1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki
LisätiedotSuomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:
LisätiedotYhteistyösopimus Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kehittämistyön yhteensovittamisesta
Yhteistyösopimus Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen kehittämistyön yhteensovittamisesta 1. Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on, että sopijapuolet selventävät vastuualueitaan maailmanperintöasioissa
LisätiedotMarkkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotMobiilit luontorastit
Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: lukio Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablet -tietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa liikkuminen
LisätiedotVallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi
Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital
Lisätiedotlehtipajaan! Opettajan aineisto
Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,
LisätiedotRyhmässä Fuengirolaan. v v Hotelli Fuengirola Park v Lennot Helsingistä ja Oulusta v Ilmoittaudu
Ryhmässä Fuengirolaan v 14. -28.04.2018 v Hotelli Fuengirola Park v Lennot Helsingistä ja Oulusta v Ilmoittaudu 30.11.2017 mennessä Mirja ; 0407635528 mirja.hanninen@hyvame.fi Tuomas ; 0400242686 tuomas.samuel@gmail.com
LisätiedotMainio kokous- ja juhlapaikka Lohjalla, rauhallisen Hormajärven rannalla. Kanneljärven Opisto
Kanneljärven Opisto Mainio kokous- ja juhlapaikka Lohjalla, rauhallisen Hormajärven rannalla Meillä kokoonnutaan ja viihdytään Tervehdys Kanneljärven Opistolta Kanneljärven Opisto on toisen asteen oppilaitos,
LisätiedotPurjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan
Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja
LisätiedotEsiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot
Esiselvitys 1.1.- 30.6.2017 Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot Veli-Pekka Huhmo, projek?päällikkö Humanpolis Oy UNESCON MaailmanperintölueIelo Maailman
LisätiedotSiikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.
1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotKalkkikallion luonnonsuojelualue
Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion
LisätiedotSaimaa jääkauden jälkeen
Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät
LisätiedotESIPUHE. Tuija Warén projektikoordinaattori FENIKS. Suuri osa materiaalista löytyy myös: www.kvarkenguide.org www.luontoon.fi www.kvarken.
ESIPUHE Tämä Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueen käyntikohteiden tietopaketti on koottu FENIKS- hankkeessa (Luontomatkailuyritysten toimintaedellytysten parantaminen Merenkurkun saaristossa) Lena
LisätiedotObjektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.
Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).
LisätiedotSaimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK
Saimaa geomatkailukohteeksi-hanke Geologiset arvot ja inventoinnit Jari Nenonen & Kaisa-Maria Remes GTK Geologiset inventoinnit / Nenonen & Remes 25.6.2015 1 Geologian tutkimuskeskus (GTK) Tukee alueellisia
Lisätiedot,, MUSEOVIRASTO. T ARKASTUSRAPORTTI ALAJÄRVI PYHÄVUORI Mahdollisen kalliomaalauskohteen tarkastus. 20/2.'J.1.
ARK@L,Df. 20/2.'J.1.100q H T ARKASTUSRAPORTTI 29.10.2008 ALAJÄRVI PYHÄVUORI Mahdollisen kalliomaalauskohteen tarkastus Kaisa Lehtonen,, MUSEOVIRASTO ALAJÄRVI PYHÄVUORI Sijaintitiedot: Peruskartta: 2313
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotLounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto
Lounais-Hämeen ympäristökasvatusverkosto Hämeen luontokeskus Loimi-Hämeen jätehuolto Oy Wahren Keskus/Kuvataidekoulu Hämeen ammattiinstituutti/mustiala Agropolis Oy Maa-ja elintarviketalouden tutkimuskeskus/elonkierto
LisätiedotMustasaaren maailmanperintöstrategia 2015 2020
www.mustasaari.fi Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015 2020 Sisällys Alkusanat................................................. 3 1. Maailmanperintöstatus.................................... 5 2.
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotMarkkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotSuomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni
Suomi 3A Torstai 1. kesäkuuta 2017 Syreeni Lämmittely: Juttele parin kanssa Mitä kuuluu? Millainen päivä sulla on ollut? Mitä sä teit viime viikolla? Kotitehtävä: harjoitus 7 Nominatiivi yksikkövartalo
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotSeikkailuretki Lyngenin kajakkivaellus
Seikkailuretki Lyngenin kajakkivaellus Lyngen, NORJA 26.7.2014 3.8.2014 Kajakkivaellus Norjan Lyngenissä on opastettu merimelontaretki Lyngenin saaren ympäri elämyspedagogisella otteella. Kuuden päivän
LisätiedotLöydä päivävaelluksen hauskuus
Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka
LisätiedotPispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen
Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotGeomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany
Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa
LisätiedotAloitusta odotellessasi
Aloitusta odotellessasi Jos sinulla on käytettävissä jokin nettiin menevä laite, mene osoitteeseen m.socrative.com Anna huoneen numeroksi 533877 Vastaa ensimmäiseen kysymykseen. Ohjelmaa tarvitaan myöhemminkin,
LisätiedotKenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)
sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotMarkkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä
LisätiedotRaamatullinen geologia
Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui
LisätiedotSAIMAAN SEUDUN AARTEET , 3 PÄIVÄÄ
www.matkarasti.fi SAIMAAN SEUDUN AARTEET 23.-25.7.2019, 3 PÄIVÄÄ Suomen suurin vesistö ja Euroopan 4. suurin järvi tunnetaan maisemiensa kauneudesta ja luonnon rauhasta. Lappeenranta nähtävyyksineen ja
LisätiedotEväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti
Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä
LisätiedotAntti Peronius geologi, kullankaivaja
Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen
LisätiedotSyventävä esitelmä. Kasvit ja eläimet
Syventävä esitelmä. Kasvit ja eläimet Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Kertojan käsikirjoitus, sisältö Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö
Lisätiedot