Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät"

Transkriptio

1 Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Maailmanperintöopetus tarjoaa jännittävän reitin useimpiin Suomen ja Ruotsin opetussuunnitelmien kouluaineisiin. Koulu voi työstää maailmanperintöä arkisessa toiminnassaan, ja oman asuinpaikan luonnon ja kulttuurin opiskelu tekee opetuksesta kiintoisampaa. Kun oppilaat voivat konkreettisesti tutkia jotain todellista eikä vain lukea siitä esim. oppikirjasta, oppiminen saa aivan uusia ulottuvuuksia. LEIRIKOULUT LE1 Koska maailmanperintö kattaa niin monta eri kouluainetta ja työmenetelmää, se sopii oikein hyvin teemapäivän tai leirikoulun teemaksi tai leirikoulun yhteydessä käsiteltäväksi aiheeksi. Tässä luvussa annetaan vinkkejä ja ideoita teemapäivien ja leirikoulujen suunnitteluun. Samoin tarjotaan vinkkejä sopiviksi leirikoulupaikoiksi Korkealla rannikolla ja Merenkurkun saaristossa. 1

2 7:1. Teemapäivät Maailmanperintöä voi mielellään käsitellä teemana koulupäivän tai miksipä ei kokonaisen kouluviikon aikana. Siinä voi hyödyntää tässä Korkean rannikon ja Merenkurkun saariston opetusmateriaalissa esitettyjä harjoituksia ja ideoita. Alla muutamia ehdotuksia, miten maailmanperintöä voisi käsitellä teemapäivän aikana. TEEMAPÄIVÄEHDOTUKSIA Johdanto: Esitä oppilaille muutamia seuraavista kysymyksistä: - Mikä on maailmanperintö? - Kuka valitsee maailmanperinnöt? - Tunnetteko yhtään maailmanperintöä? - Miksi Korkea rannikko/ Merenkurkun saaristo muodostavat maailmanperinnön? - Mitä maailmanperintöasema merkitsee? - Miksi meidän pitää työstää maailmanperintöä koulussa? Tavoitteet: Oppilaiden on tarkoitus päivän jälkeen tietää jotain maailmanperinnöstä. Heissä on herännyt uteliaisuutta kotiseutuaan kohtaan ja he ovat oppineet luovasti historiaa. Päivästä on tarkoitus tulla ponnahduslauta nuorille heidän etsiessään identiteettiä ja juuriaan. Päivä lisää ymmärrystä ja osaamista maailmanperintöjen säilyttämisestä ja hoitamisesta sekä demokraattisen maailman rauhan, vapauden, yhteisymmärryksen ja kehityksen vaalimisesta. Tehtävän toteutus: 1. Jaa oppilaat 4 ryhmään (5 6 oppilasta per ryhmä). Kirjoita lapuille neljä Suomen (tai Ruotsin) maailmanperintöä, esim. Korkea rannikko/ Merenkurkun saaristo, Suomenlinna, Vanha Rauma, Verlan puuhiomo ja kartonkitehdas, Petäjäveden vanha puukirkko (Ruotsissa: Birka/Hovgården, Falun kuparikaivos, Öölannin peltomaisema). Oppilaiden pitää pantomiimin avulla löytää maailmanperintönsä, jonka ryhmän he muodostavat. Mitä muita maailmanperintöjä tunnemme (esim. Vapaudenpatsas, Angkor Wat, pyramidit, Grand Canyon ym.)? Jokainen ryhmä rakentaa maailmanperintönsä käyttäen omia kehojaan ja pantomiimia. Ne esitetään muille, jotka yrittävät arvailla, mitä maailmanperintöä koulukaverit esittävät. VÄLITUNTI TAI KAHVITAUKO. 2. Ryhmätyö Ryhmissä työskentely Ryhmä 1: työstää aikajanaa, ryhmä tarvitsee 46 metrin pituisen köyden ja pyykkipoikia. Faktalehti P1, oppilastehtävä P3, opettajan ohjeet P3. Ryhmä 2: työstää maankohoamista ja sen jälkiä. Kalottivuoret. Faktalehti M1, oppilastehtävä M1, opettajan ohjeet M1, oppilastehtävä M2 ja M4, opettajan ohjeet M4. Ryhmä 3: työstää maankohoamisen jälkiä. Pirunpellot. Faktalehti M5, oppilastehtävä M5, opettajan ohjeet M5. Ryhmä 4: työstää maankohoamisen jälkiä. Luolat. Faktalehti M6, oppilastehtävä M6, opettajan ohjeet M6. Ryhmät esittelevät luomuksensa ja kertovat muille, mitä he ovat tehtävässään oppineet. KESKEYTÄ TYÖT LOUNASTAUON AJAKSI. 3. Tulevaisuus Kaikille tarkoitettu päätöstehtävä. Kaikki miettivät, mitä tietoa he haluavat tekemällään kalliopiirroksella välittää tulevaisuuteen. Piirroksen voi tehdä sisällä isolle piirustuspaperille tai ulkona sileälle kalliopinnalle. Maalaa vesiväreillä ja siveltimellä. Älä unohda pohtia päivän antia. Opinko jotain uutta? Miltä ryhmätyö tuntui? Heräsikö uteliaisuuteni tai haluaisinko peräti tietää jostain jutusta enemmän? Muita vaihtoehtoja Ryhmissä työskentely Voi myös tehdä niin, että kaksi ryhmää työstää Luonto-teemaa, esim. silakkaa ja harmaahyljettä. Katso lehdet L4 ja L12. Kaksi ryhmää työstää Ihmisen kulttuurijälkiä, esim. hautaröykkiöitä ja kalliomaalauksia. Katso lehdet K1, K4 ja K9. Kaikki tutkivat kalliomaalauksia. 2

3 7:2. Leirikoulut Merenkurkun molemmin puolin on paikkoja, joita koulut käyttävät nykyään leirikoulutoimintaan. Monet niistä sopivat hyvin maailmanperintöopetukseen. Tässä annetaan vinkkejä, mitä onnistuneeseen leirikouluun tai ulkoilupäivään tarvitaan, mitkä paikat ovat sopivia sekä ehdotuksia leirikoulupäivän rakenteeksi. Leirikoulutoiminnan edellytyksiä Leirikoulun maailmanperintöteeman toteutukseen tarvitaan - hyvä paikka jossa on tarjolla mielenkiintoista luontoa ja kulttuuria - majoitustilat osallistujille - ruoanlaittomahdoolisuudet - hyviä ideoita toimintaa varten Leirikoulupäivän/ulkoilupäivän maailmanperintö-emaan tulee yleensä sisältyä seuraavat seikat: Maailmanperintöajatus Esim. mitä maailmanperintö on, minkä takia sellaisia valitaan, rauhanajatus, minkälaisia maailmanperintöjä on olemassa (luonnonperintö, kulttuuriperintö), esimerkkejä Pohjoismaiden, Euroopan ja muun maailman maailmanperinnöistä. Geologia ja peruskallio Esim. peruskallion ikä, minkätyyppisiä peruskalliolajeja täällä on, miten vuoret syntyvät ja murentuvat? Jääkausi Esim. kuinka paksu jäämassa alueen yllä oli, milloin viimeisin jääkausi oli täällä, missä sen keskus oli ja miksi, mitä jälkiä voimme nähdä jääkaudesta? Maankohoaminen Esim. miten voimakasta se on, mitä jälkiä voimme nähdä maankohoamisesta, miten luonto (kasvit ja eläimet) on sopeutunut maankohoamiseen, miten ihminen on sopeutunut maankohoamiseen (kulttuurin kehittyminen jääkauden jälkeen)? Tulevaisuus Esim. milloin pääsemme kävellen Suomesta Ruotsiin, mitä tulevaisuudessa tapahtuu (lämpimämpi ja/tai kylmempi ilmasto)? Ehdotuksia leirikoulupaikoiksi Korkealla rannikolla Örnsköldsvikin kunta - Salusand lääninrajalla Västerbottenin suuntaan. Hiekkarantoja, kallioita, luolia, kallionhalkeamia, maankohoamisrannikko, kasveja ja eläimiä, ihmiskulttuurin jälkiä esim. kiviröykkiöitä, virstanpylväitä (Norrstigen), lääninrajoja, taruja jne. Majoittuminen esim. mökeissä; Metsä Boardilla on Husumissa keittiöllisiä mökkejä, joita voi ehkä vuokrata/lainata tai vaihtoehtoisesti majoittuminen Salusandin leirintäalueen mökeissä tai telttamajoitus. Ruokasali ja kioski on. - Aggösundet Husumista etelään. Hiekkarantoja, kallioita, siirtolohkareita, paasia, jäätikön tekemiä uurteita, maankohoamisrannikko, kasveja ja eläimiä. Örnsköldsvikin helluntaikirkolta voi vuokrata/lainata majoittumismahdollisuuksia; makuusaleja, mökkejä, ruokasali, wc-rakennuksia ym. - Sandudden Anundsjössä. (Sisämaassa). Hiekkarantoja, runsaskalainen järvi, kasveja ja eläimiä, maankohoaminen, ihmiskulttuurin jälkiä (Peter Artedi, iktyologian isä), asuinpaikan kaivauksia, myllyjä, sahoja, uittoa jne. Majoitus. Lastensiirtolassa huoneita, keittiö, ruokasali jne. Varaukset: Norrböle-Norrmesunda byaförening. Uimaranta ja pukuhuoneita, wc, grillausmahdollisuus jne. - Gene fornby. Rekonstruoitu rautakautinen kylä, kaivausalue. Maankohoaminen, hiekkaranta, kasveja ja eläimiä, erilaisia jälkiä kulttuurin harjoittamisesta jne. Telttamajoitus, ruokasali ja keittiö Järnkrogenissa. - Trysunda. Geologia, maankohoaminen, pirunpeltoja, luolia, kallioita, hiekkarantoja, kalastajakylä, kasveja ja eläimiä, malminluohintaa, kappeli, museo. Majoitus retkeilymajoissa, huoneita, ruoanlaittomahdollisuus jne. - Skuleskogenin kansallispuisto Näskebodarna tai Kälaviken. Geologia, maankohoaminen, hiekkarantoja, kallioita, kallionhalkeamia, luolia, röykkiöitä. Telttamajoitus. - Köpmanholmen. Hiekkarantoja, kallioita, maankohoaminen, ihmiskulttuurin jälkiä (Herrgårdsudden), kasveja ja eläimiä. Majoitus retkeilymajan huoneissa. Ravintola - Sandvikenin kalastajakylä, Norra Ulvön. Hiekkarantoja, kallioita, kasveja ja eläimiä, tunneliluolia ja kallionhalkeamia, malminlouhintaa, kalastajakylä, kalastajakappeli. Majoitus mökeissä, ruoanlaitto ja siivous itse. Kokoontumissali, ruokasali. 3

4 Kramforsin kunta - Skuleberget. Korkein rantaviiva, kalottivuori, luola, hiekkaranta (Vedåsand), kasveja ja eläimiä, etelänkasvillisuusvuoria, ihmiskulttuurin jälkiä, Norrstigen (Linné, Kaarle XI). Majoitus Rövarbyssä (labyrintti). Muuta: naturum Korkea rannikko, köysirata (istuinhissi), kahvitupa vuoren huipulla, ulkoilmateatteri, karjamajakylä. - Norrfällsviken. Pirunpeltoja, hiekkarantoja, geologiaa, röykkiöitä, kompassiruusuja, vanhoja kalastajakyliä, kalastajakylä, kappeli, kluuvijärvi, kasveja ja eläimiä. Majoitus Norrfällsvikenin leirintäalueella. Golfrata, ravintoloita. Kolme luonnonpuistoa lähietäisyydellä. - Lappudden. Majoitusta, telttailumahdollisuus sekä keittiö. Lappuddenin lisäksi voi vierailla esim. Högklintenissä, jossa voi työstää pirunpeltoja, maankohoamista, aikajanaa ja luolia. Ehdotuksia leirikoulupaikoiksi Merenkurkun saaristossa - Björköby, Mustasaari. Käyntikohteita mm. Svedjehamn, Bodback ja Saltkaret-näkötorni, josta voi nähdä De Geer moreeneja. Mökkejä, leirintäalue, telttapaikkoja. - Söderudden, Mustasaari. Kikanbergetin luontopolku, Klobbskatin kalasatama. Hotelli, retkeilymaja. - Södra Vallgrund, Mustasaari. Koulu, vuokramökki, telttapaikkoja, tilausravintola. Granösundin kalastajakylä, Sommarön linnake, Sommarösund, Merivartioasema, fladoja, Korsön loisto, käsityöläisputiikki. - Raippaluoto, Mustasaari. Raippaluodon silta (Suomen pisin siltä, portti maailmanperintöalueelle), kalasatama, urheilukenttä. Majoitus koulussa. Ravintoloita. - Fjärdskär, Mustasaari. Virkistysalue. - Alskat, Mustasaari. Ryhmämajoitus: Alskathemmet. - Vaasan kaupunki. Terranova Merenkurkun luontokeskus, vanhat satamat, Bragen ulkoilmamuseo. Majoitus: leirintäalue, hotelleja, kouluja. - Öjberget, Vaasa. Vaellusreitti, röykkiöitä, pirunpeltoja jne. Telttailumahdollisuus. - Söderfjärden, Vaasa. Meteoriihi Söderfjärden vierailukeskus meteoriittikraatterissa. - Molpehällorna, useita maankohoamisen takia yhteen kasvaneita saaria, majakka, taruja ja kertomuksia. Majoitus: mökki, telttapaikka. Mielenkiintoisia saaria: - Mikkelinsaaret, pirunpeltoja, siirtolohkareita, primaarisukkessio. - Valassaaret, runsas linnusto, luontopolku ym. - Norrskär (majakanvartijan asunto vuokrattavissa). - Rönnskär (vuokramökki). 4

5 Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 1. Aggösundet, Husum. Ulkoilu-/ leirikoulupäivän ohjelma (Yksi päivä). Paikka Pysytelkää Aggösundetin etelärannalla asutuksesta itään päin. (Pohjoisrantaa voi käyttää, jos on kova etelätuuli). Oppilaat voivat aloittaa tehtävät rannalla aamupalan jälkeen esim. klo 8.30 (klo ). Ajat voidaan sovittaa oppilaiden iän mukaan. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan 4 5 hengen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. Toiminta 1. Maailmanperintö mitä maailmanperintö on? Klo Kaikki ryhmät tekevät Teeman 6 tehtävän 1!Tehtävä MA1. Faktalehti MA1. Miettikää rakentakaa esitelkää! Jatka maailmanperintöajatusta keskustelemalla oppilaiden kanssa, jolloin he saavat uutta tietoa! Miten suojelemme maailmanperintöä? Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? KAHVIT Geologian, jääkauden ja maankohoamisen tehtäviä klo Oppilaat voidaan jakaa eri paikkoihin, mutta kaikki rakentaminen tulee tapahtua rannalla. Ehdotuksia sopiviksi ryhmätehtäviksi: - Aikajana (rannalla) Tehtävä P3. - Kivikautinen miten vanha se on? Tehtävä P2 tehtävä 2.2. Kivikivaa. - Mannerjäiden laajeneminen ja sulaminen (rannalla) Tehtävä J3. - Jääuurteet (Ryhmä käy Aggösundetin lounaispuolella olevalla niemellä) Tehtävä J4. - Siirtolohkareet (Ryhmä käy tutkimassa siirtolohkareita Aggösundetin kaakkoispuolella olevalla niemellä). Tehtävä J9. LOUNAS Lounas joko valmistetaan rannalla esim. Muurikkapannulla tai ruokailu järjestetään majapaikassa. 3. Kulttuuriin liittyviä tehtäviä Klo Oppilaat voidaan jakaa eri paikkoihin, mutta kaikki rakentaminen tulee tapahtua rannalla. Tehtäväehdotuksia: - Jatulintarha (rannalla) Tehtävä K5. - Hiidenkivet (Ryhmä käy tutkimassa siirtolohkareita Aggösundetin kaakkoispuolella olevalla niemellä). Tehtävä J9 ja Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4 (kalliopiirrokset). - Kalliomaalaukset (Tehtävä voidaan tehdä aivan niemen eteläkärjessä, kaakkoon rannasta. Todella hienoja kallioita. Opettaja tarvitaan ryhmän seuraksi). Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4. - Rakenna kiviröykkiö (rannalla) Tehtävä K2. - Paikannimet ja kartat Milloin Aggön oli saari? Tehtävään tarvitaan paikan kartta, varustettuna 5 metrin korkeuskäyrillä, sekä lehti K1. (rannalla). Tehtävä K4, luku K5:2. - Vanhat valokuvat kalastajakylä. Tutki rannasta etelään sijaitsevia ranta-aittoja. Tehtävän K4 harjoitus 3 ja/tai Tehtävän K12 harjoitus 1. KAHVIT klo Luontoon liittyviä harjoituksia Eläintehtävä Klo Kaikki oppilaat saavat saman perustehtävän, mutta eri eläimistä (eri lehdet). Heidän pitää miettiä, mitä he tietävät kyseisestä eläimestä, ja sen jälkeen muotoilla eläimen (ja sen elinympäristöä) rannalle. - Eläinehdotuksia: harmaahylje, norppa, härkäsimppu, silakka, merikotka, haahka ja supikoira.tehtävä L1. - Miksi maa kohoaa? (rannalla) Tehtävä M1. 5

6 Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 2. Skule Skuleberget. Ulkoilu-/ leirikoulupäivien ohjelma. (Kaksi päivää; jälkimmäiselle päivälle kolme vaihtoehtoista paikkaa). Paikka: Skulebergetin huippu. Majoitus Bygdegårdenissa. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan neljään 4 5 hengen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. TOIMINTA, 1. PÄIVÄ 1. Skulebergetin huipulla. Mene köysiradalla Skulebergetin huipulle. Työstä neljässä ryhmässä seuraavia tehtäviä: - Kalottivuori Tehtävä M4. - Maankohoaminen Tehtävä M1. - Korkein rantaviiva Tehtävä M2. - Etelänkasvillisuusvuori Tehtävä L13. Tehtävä L5. Lukekaa tekstit, rakentakaa tai dramatisoikaa ja kertokaa/näyttäkää muille ryhmille, mitä te olette oppineet. 2. Kungsgrottan-luola. Laskeutukaa sitten alas luolaan. Kerro Skuleskogenin rosvoista! Täällä voi työstää tunneliluolia. 3. Naturum. Laskeutukaa alas ja vierailkaa Naturumissa! TOIMINTA, 2. PÄIVÄ KOLME VAIHTOEHTOISTA PAIKKAA. Paikka: Skuleskogen. Menkää Slåttdalsskrevaniin. Reitin varrella voi työstää ryhmissä seuraavia tehtäviä. - Pirunpellot. Tehtävä M5. - Kiviröykkiöt. Tehtävä K2. - Siirtolohkareet. Tehtävä J9. - Hiidenkirnut. Tehtävä M3. Paikka: Norrfällsviken Majoittuminen mökkeihin. Kulkekaa pirunpellon reittiä. Tehtäväehdotuksia: - Pirunpellot. Tehtävä M5. - Kompassiruusu, Tehtävän K9 harjoitus 5. (Käyttäkää Fornsök-hakua tai Fornminnensovellusta! - Kompassbergetin kompassiruusu on lähellä yhtä pronssikautista kiviröykkiötä.) - Kiviröykkiöt. Tehtävä K2. - Kalliopiirroksia. Tehtävän K1 harjoitukset 3 ja 4. Paikka: Trysunda. Majoittuminen: retkeilymajassa tai teltassa. Kävellään Storvikeniin. Tehtäväehdotuksia: - Kivitehtäviä. Tehtävä P1 (oppilastehtävä P1, lehti P3, opettajan ohjeet P1). - Etsi kivesi. Kerro ryhmällesi, miksi valitsit juuri sen kiven. - Rakentakaa ryhmän kivistä patsas. Antakaa patsaalle nimi. - Minkätyyppisiä kiviä alueelta löytyy? Voimmeko ajoittaa ne vanhimmasta nuorimpaan kiveen? - Miten eri kivilajit ovat muodostuneet? Lukekaa t ja dramatisoikaa. Näyttäkää muille. Kävelkää Björnvikeniin. Neljä ryhmää työstää seuraavia harjoituksia: - Ryhmä 1.Trysunda-nimi. Tehtävä K4. - Ryhmä 2. Miksi maa kohoaa? Tehtävä M1. - Ryhmä 3. Aikajana. Tehtävä P3. - Ryhmä 4. Söderfjärden. Tehtävä P5. 6

7 Ehdotuksia ulkoilupäiväksi/ leirikouluksi Ehdotus 3. Svedjehamn Maailmanperinnön ulkoilu-/ leirikoulupäivän ohjelma. Paikka: Svedjehamn ja Bodback. Ryhmäjako Oppilaat jaetaan tervetulopuheen jälkeen ryhmiin. Alla esitetään erilaisia, opetusmateriaaliin liittyviä tehtäviä. Lihavoitu teksti viittaa oppilastehtävän nimeen. Klo Takaisin Svedjehamniin. Harjoituksia rannalla - Moreenimuodostumat, De Geer -moreenit Tehtävä J8. - Fladat ja kluuvijärvet. Tehtävä M7. Rantasukkessio Tehtävä L6, lehti L14. - Itämeren kehitys. Tehtävä M2, L1. TOIMINTA, 1. PÄIVÄ Tervetuloa klo Tervetulopuhe Istutaan piirissä lähekkäin : kaikki kokoontuvat piiriin. Muodostetaan pieni ja tasainen piiri niin, että osallistujat kulkevat sisään päin olka olkaa vasten. Kaikki kääntyvät sen jälkeen samaan suuntaan, piiriä pienennetään jälleen, jotta osallistujat seisovat selkä-vatsa, rinta vastakkain. Kaikki istuvat hallitusta takana istuvan syliin ja ottavat vastaan edessä olevan omaan syliin. Klo Päivä päättyy Mahdollisia kotitehtäviä: - etsi isoäidin/isoisän luota valokuvia ja ota kuva nyt samasta kohdasta. Tehtävän K10 harjoitus 1 ja/tai harjoitus 2. - Siirtolohkareet Tehtävä J9, harjoitus 1. - Ryhmäjako: hahmotetaan maailmanperintö. - Jokaiselle ryhmälle annetaan eläin/kasvi esiteltäväksi hauskalla tavalla päivän mittaan. Tehtävä L1, lehdet L2 12. Klo Maailmanperintö Mitä maailmanperintö on? Tehtävä F1. Faktalehti F1. - Miettikää rakentakaa esitelkää! Klo 9.30 Kierrä Bodvattnetin ympäri. Harjoituksia ensimmäisellä pysäköintipaikalla: - Aikajana Tehtävä P3. - Maailmanperintöalueen matka Tehtävä P4. - Miksi maa kohoaa? Tehtävä M1. Bodback - Muistokivi, postisoutu. - Aitat, maankohoaminen, satamien historia. - Pinnatehtävä Tehtävä K8. Saltkaret (n. klo ) - Kenttälounas - Kiivetkää Saltkaretiin, katselkaa ympärillesi Korkea rannikko De Geer moreenit Rantasukkessio Maisema 7

8 MAAILMANPERINNÖN MINITARKISTUSLISTA Viisi a Korkean rannikon / Merenkurkun saariston maailmanperintö: 1. MIKÄ ON MAAILMANPERINTÖ? Maailmanperinnön omistavat kaikki ihmiset yhdessä ja se on niin arvokas, että sitä kannattaa säilyttää ja hoitaa tulevienkin sukupolvien koettavaksi ja nautittavaksi. Rauha on 1950-luvulla solmitun maailmanperintösopimuksen kantava ajatus. Meillä on kansallisuudesta, uskonnosta, kulttuurista ja muista ryhmäsidonnaisuuksista riippumatta sama vastuu maailman ainutlaatuisten luonto- ja kulttuuriarvojen suojelusta ja niiden nostamisesta esiin. 2. MIKSI MEILLÄ ON ALUEELLAMME MAAILMANPERINTÖ? Korkea rannikko valittiin maailmanperinnöksi viime jääkauden jälkeisen maankohoamisen vuoksi vuonna Nimitysperustelujen mukaan alue edustaa ainutlaatuisesti maapallon historian kehityksen pääpiirteitä ja tärkeitä, käynnissä olevia geologisia prosesseja. Merenkurkun saaristo lisättiin maailmanperinnöksi v ainutkertaisena esimerkkinä maapallon historian eri kehitysvaiheista, elämän alkuperästä, käynnissä olevista geologisista prosesseista topografian tai merkittävien geomorfologisten tai luonnonmaantieteellisten muodostumien kehityksessä. 3. KUKA VASTAA MAAILMANPERINNÖN HALLINNOSTA JA HOIDOSTA? UNESCO* nimittää maailmanperinnöt. Ruotsissa lääninhallitus ja Suomessa Metsähallitus vastaavat maailmanperintöjen hallinnosta ja hoidosta ja laativat niille hoitosuunnitelmat. * UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organisation). 4. MISSÄ MAAILMANPERINTÖÄ PÄÄSEE NÄKEMÄÄN? Maailmanperintö koostuu kolmesta maantieteellisestä osa-alueesta (ks. kartta). Karttaan on merkitty erityiset käyntikohteet (paikat), joissa on näkyvissä selkeitä maankohoamisen jälkiä. Niitä kutsutaan nimellä OUV (Outstanding Universal Values). Ne ovat mannerjäätikön painon ja meren aaltojen kuluttavan vaikutuksen ansiosta syntyneitä maamuodostumia. Esimerkkejä: - Kalottivuoret - Tunneliluolat - Hiidenkirnut - Pirunpellot - Kluuvijärvet ja fladat - Moreenimuodostumat, esim. De Geer moreenit ja juomumoreenit 5. MIKSI KORKEA RANNIKKO ON ERILAINEN KUIN MATALA RANNIKKO? Maailmanperintöalueen korkeusero syntyi kauan ennen jääkausia ja maankohoamista. Kallioperä on hyvin vanhaa, ja tutkijat uskovat, että tänne syntyi korkea ja matala rannikko, kun maapallon sisuksen magma liikkui Korkean rannikon kohdalla ja puristui ylös poimuttaen maankuoren jyrkiksi vuoriksi. Merenkurkun saaristo jäi alavaksi. Useat jääkaudet ovat muovanneet niin korkeaa kuin matalaakin rannikkoa miljoonia vuosien ajan. 8

9 KYMMENEN LUKUA MAAILMANPERINNÖSTÄMME 3 Mannerjäätikkö oli paksuimmillaan juuri maailmanperintöalueemme yllä, n. 3 km. 8 Maankohoamisvauhti on maailmanperintöalueella 8 mm vuodessa. 150 Merenkurkun saaristossa merestä nousee 150 jalkapallokenttää vastaava pinta-ala uutta maata joka vuosi. 286 Maailman korkein mitattu rantaviiva, johon vesi ulottui jään sulettua maailmanperintöalueeltamme, on Skulebergetin huipulla, 286 metriä merenpinnan yläpuolella. 800 Maa on noussut n. 800 metriä siitä, kun mannerjäätikkö alkoi sulaa oltuaan laajimmillaan vuotta sitten Mannerjäätikkö oli täysin sulanut Merenkurkun saaristosta ja Korkealta rannikolta vuotta sitten Korkea rannikko hyväksyttiin maailmanperintöluetteloon vuonna Merenkurkun saaristo lisättiin maailmanperintöön vuonna Maapallon toistaiseksi viimeisin jääkausi alkoi vuotta sitten. Sitä kutsutaan Veikseliksi Diabaasi on maailmanperintöalueemme nuorin kivilaji, ja se on noin (=1,2 miljardia) vuotta vanhaa. 9

10 Varustelista Mitä varusteita maailmanperintötehtäviin tarvitaan: Reppu, jossa on: - Ensiapupakkaus, laastaria. - Mittanauha, esim. 5 m, 3-5 kpl ryhmien määrästä riippuen. - kompasseja 1-2 kpl - 1 pitkä (46 m) köysi, aikajanaan (ei saa leikata). - köysi jonka voi tarvittaessa leikata puukkoa - pyykkipoikia aikajanaan Maailmanperinnön minitarkistuslista Opettajan tai luonto-oppaan voi olla hyvä kuljettaa mukanaan pientä tarkistuslistaa maailmanperinnön joistain faktoista ja luvuista. Edellisellä sivulla on sellainen. Voit kopioida sen ja ottaa mukaan kentälle! Seuraavat tarvikkeet joko reppuun tai valmiiksi paikan päälle: pientä lapiota - pieni pressu, esim. 2x2m tai 3x3m - kokoelma kiviä käytettäväksi harjoituksiin, tai kokonainen kivikokoelma (laatikko) Opiskelua Bodbackissa. Kuva: Thomas Birkö. 10

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 4. Paikannimet ja maankohoaminen Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään, miten paikannimet ovat syntyneet, miten vanhoja ne voivat olla ja millaiselta luonto näytti paikkakuntien/ paikkojen

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet. Tehtävä 2. Lisäharjoituksia eri ryhmille. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet. Tehtävä 2. Lisäharjoituksia eri ryhmille. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 6. Kartat, kylät, tiet Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat tutkimaan vanhaa karttaa sekä tunnistamaan samankaltaisuuksia ja eroavaisuuksia. Oppilaiden tulee oivaltaa muutokset, jotka ovat tapahtuneet

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot

Harjoitustehtävä 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Harjoitus 6. Harjut ja jäätikköjokien suistot Tämä suoritetaan soraharjun päällä, jolloin oppilailla on mahdollisuus vaellella harjulla ja kokea sen korkeuserot. Oppilaat voivat myös miettiä harjumuodostuman

Lisätiedot

9 TOIMENPIDEOHJELMA ENSISIJAISUUS VASTUUTAHO TYÖRYHMÄ SIVUNUMERO AIKATAULU RAHOITUS. III = Alhainen. II =Korkea. I = Heti

9 TOIMENPIDEOHJELMA ENSISIJAISUUS VASTUUTAHO TYÖRYHMÄ SIVUNUMERO AIKATAULU RAHOITUS. III = Alhainen. II =Korkea. I = Heti 9 TOIMENPIDEOHJELMA Seuraavassa on yhteenveto suunnitelman toimenpiteistä. Yhteenveto sisältää aikataulun, rahoitustilanteen, toimenpiteen ensisijaisuuden ja vastuullisen tahon. Toimenpidetekstejä on osittain

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö

Syventävä esitelmä. Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö Syventävä esitelmä. Maiseman geologinen kehitys Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPPILAS. Tehtävä 11. Vaasan kaupungin satamat K11. Tehtävä 1. KULTTUURI Kuningas Kaarle IX perusti Vaasan kaupungin vuonna 1606. Vaasa oli vilkas kauppakeskus ja Suomen neljänneksi suurin kaupunki. Kaupungissa käytiin muun muassa terva-, piki- ja puutavarakauppaa, ja vaasalaiset

Lisätiedot

KORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO

KORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO Ihminen ja meri Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 1949. Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Jatkuvaa sopeutumista Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 2008. Maailmanperintö yhteistyössä

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin

Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin Länsi-Suomen yksikkö 16.5.2011 Kokkola Maailmanperintöalueen moreenimuodostumien kartoitus Vaasan saaristossa Niko Putkinen, Maiju Ikonen, Olli Breilin GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.05.2011/L/289/42/2010

Lisätiedot

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi Vallisaaren ja Kuninkaansaari 2016 Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi 1 2013 Eräluvat Metsähallitus luontopalvelut Kansallispuisto 20 min Kauppatorilta - Helsinki: True Nature Capital

Lisätiedot

Saimaa jääkauden jälkeen

Saimaa jääkauden jälkeen Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Matti.Saarnisto@Saunalahti.fi Suomen luonnon ja Geologian päivän seminaari Imatra 27.8.2016 Saimaa jääkauden jälkeen Matti Saarnisto Imatra 27.8.2016 Salpausselät

Lisätiedot

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010.

Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. 1 Siikajoki-Liminka voimajohtolinjausten muinaisjäännösten täydennysinventointi Siikajoella ja Limingassa 2010. Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Fingrid Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

Antti Peronius geologi, kullankaivaja

Antti Peronius geologi, kullankaivaja Antti Peronius geologi, kullankaivaja antti.peronius@kullankaivajat.fi Primäärijuoniteoriat - maallikot - kulta tullut läheltä tai kaukaa - räjähdys, tulivuori, asteroidi - jättiläistulva, salaperäinen

Lisätiedot

,, MUSEOVIRASTO. T ARKASTUSRAPORTTI ALAJÄRVI PYHÄVUORI Mahdollisen kalliomaalauskohteen tarkastus. 20/2.'J.1.

,, MUSEOVIRASTO. T ARKASTUSRAPORTTI ALAJÄRVI PYHÄVUORI Mahdollisen kalliomaalauskohteen tarkastus. 20/2.'J.1. ARK@L,Df. 20/2.'J.1.100q H T ARKASTUSRAPORTTI 29.10.2008 ALAJÄRVI PYHÄVUORI Mahdollisen kalliomaalauskohteen tarkastus Kaisa Lehtonen,, MUSEOVIRASTO ALAJÄRVI PYHÄVUORI Sijaintitiedot: Peruskartta: 2313

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU

KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU Vanhan Musiikin Viikolle 27.7.-2.8.09 Tiedusteluihin vastaavat diplomiurkuri Anne-Marie Grundstén, puh. 050 520 4798. Kulttuurisihteeri Hilpi Toikka-Haldin, puh. (02) 677 4698;

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3 4. luokkien elämyspäivä Rantokankaalla Tavoitteet edistää ryhmäytymistä yhteistoiminnallisilla aktiviteeteilla luontoelämysten kokeminen Kohderyhmä ja koko 9 10-vuotiaat oppilaat, 36 lasta ja neljä

Lisätiedot

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen

Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu , Jouko Seppänen Pispalan harjun muinaisrantatarkastelu 6.2.2012, Jouko Seppänen Muinaisrantojen ja 1770 kartan sovitus Pispalan vääräväri-ilmakuvaan 2006 / kuvayhdistelmä Jouko Seppänen Pispalan harju on osa pitkää jäätikkökielekkeiden

Lisätiedot

Artturi Koskinen MAANKOHOAMISEN MALLINTAMINEN BJÖRKÖBYSSÄ

Artturi Koskinen MAANKOHOAMISEN MALLINTAMINEN BJÖRKÖBYSSÄ Artturi Koskinen MAANKOHOAMISEN MALLINTAMINEN BJÖRKÖBYSSÄ Tekniikka ja liikenne 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologia TIIVISTELMÄ Tekijä Artturi Koskinen Opinnäytetyön nimi Maankohoamisen

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Tutki luokan ulkopuolella

Tutki luokan ulkopuolella Tutki luokan ulkopuolella Aiheita ja inspiraatiota kaiken ikäisille By Mission:Explore Tervetuloa Luokan ulkopuolella Hyvä opettaja, Tämä kirja muuttaa ikuisiksi ajoiksi tavan, jolla luokkasi näkee maailman.

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010

Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Geologian päivän retki Hanhikivelle 26.9.2010 Olli-Pekka Siira FM geologi www.aapa.fi Miten tulivuoret liittyvät Hanhikivenniemen kallioperään? Hanhikivenniemen alueen peruskallioperä syntyi alkuaan tulivuorenpurkauksista,

Lisätiedot

LUONNONVOIMAA OPETUKSEEN

LUONNONVOIMAA OPETUKSEEN LUONNONVOIMAA OPETUKSEEN II Luontohyvinvoinnista apua oppimiseen Nature of North Oy - Eerika Tapio & Noora Raasakka HYVÄÄ HUOMENTA - TERVETULOA! PÄIVÄN OHJELMA 8.30-9 Päivän aloitus ja esittelyt Eerika

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti.

Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Meri. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi merikortti. Ajelehdit merivirtojen mukana. Pysy meressä ja ota uusi Painut syyskierron mukana syvälle veteen. Pysy meressä ja ota Ajelehdit levämassan seassa heinäkuussa. Pysy meressä ja ota jäätyy talvella ja sinusta

Lisätiedot

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html

http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html http://www.space.com/23595-ancient-mars-oceans-nasa-video.html Mars-planeetan olosuhteiden kehitys Heikki Sipilä 17.02.2015 /LFS Mitä mallit kertovat asiasta Mitä voimme päätellä havainnoista Mikä mahtaa

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava LIITE LIITE 11 Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava Kuusankoski-Koria viherosayleiskaava Suunnittelualueen Suunnittelualueen sijainti sijainti Yleiskaavoitus

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia

Selkokartat Pohjoismaat ja Baltia Selkokartat ohjoismaat ja Baltia Selkokartat - ohjoismaat ja Baltia Tekijä:... Tuija iili-jokinen Kuvitus:...Jussi Koskela Asiantuntijakonsultointi:...Ilkka skola Taitto ja kansikuva:...jussi Koskela Kustantaja:...Valteri-koulu

Lisätiedot

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen

Matkaraportti. Malta 4.1.-13.2.2013. Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Matkaraportti Malta 4.1.-13.2.2013 Anniina Yli-Lahti Iida Toropainen Johdanto Anniina oli miettinyt jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta lähtien ulkomailla työssäoppimista ja viime hetkellä sai myös Iidan

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla

Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyyskasvatusta Kirkonkylän yhtenäiskoululla Yrittäjyysluokka oppilaan näkökulmasta MISSÄ OLEMME ONNISTUNEET? itse ja yhdessä tekeminen vastuu soittamaan oppiminen käytännönläheisyys yhdessä onnistuminen

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Taipalsaari Sarviniemen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Saimaa Spirit Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvat... 5 Kansikuva:

Lisätiedot

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana.

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana. Ammattiopisto Tavastian Hotelli-, ravintola-, catering- ja elintarvikeosaston opiskelijat (8) ja opettajat (2) osallistuivat Vana-Vigalan Tehnika ja Teeninduskoolin hallinnoimaan Nordplus junior Vocational

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi...

Tervetuloa kouluun... 4. Nyt vehkeillään...108. Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16. Opin ottamaan vastuuta...124. Kartta tutuksi... Tervetuloa kouluun... 4 1. Kouluvuosi alkaa...6 2. Hyvä yhteishenki on kaikkien vastuulla...8 3. Liikenne on yhteispeliä...10 4. Polkupyörä on ajoneuvo...12 Kotiseudun kasveja ja eläimiä..16 5. Maitohorsma

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke

Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Suunnitteilla Saimaa Geopark Saimaa geomatkailukohteeksi -valmisteluhanke Geologian ja Suomen luonnon päivä 27.8.2016 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa

Lisätiedot

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

VANKILA JA TURUN PALO Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn opastustekstit Alleviivaa uudet

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suomi Unescon maailmanperintökomiteassa Juhani Kostet Pääjohtaja Museovirasto Maailmanperintösopimus 1972 Yleissopimus maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisesta Unescon sopimus kulttuuri- ja

Lisätiedot

Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015 2020

Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015 2020 www.mustasaari.fi Mustasaaren maailmanperintöstrategia 2015 2020 Sisällys Alkusanat................................................. 3 1. Maailmanperintöstatus.................................... 5 2.

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa!

Anno domini 1509. Instragrammissa @versopartio #versopartio #turkupalaa #jarrr. Seuraa vinkkejä Versojen facebookissa! 1(7) Anno domini 1509 Kalmarin unioni oli hallinnut pohjolaa ja Itämerta jo vuodesta 1397 lähtien. Unionin mahti oli niin suuri, että sillä oli hallussaan linnoitusketju, joka ulottui aina Örebystä Viipuriin

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11

Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Tiivistelmä: kappaleet 1-8 ja 10-11 Suomi on pohjoinen valtio (kpl1) - Suomessa on 6 lääniä, joihin kuuluu 19 maakuntaa - Forssa kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan, joka puolestaan kuuluu Etelä-Suomen lääniin

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012

Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 1 Kemiönsaari Misskärr tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden raportti Aihe: Espoon saaristo Aika: 28.5.2015 torstaina 17.30-20.00 Paikka: Soukan palvelutalo, Soukankaari 7 Läsnä: 22 osallistujaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, Kansallispuistot matkailun toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi, 30.11.2015 Liisa Kajala Metsähallitus, luontopalvelut Jäsentely Matkailutoiminta kansallispuistoissa

Lisätiedot

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska.

Ryhmätyöt OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS. Merimiestatuoinnit. Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori www.sjohistoriska. Ryhmätyöt Merimiestatuoinnit OPETUSAINEISTO USKO, TOIVO, RAKKAUS Linnéa de Laval, Ruotsin merimuseon museolehtori 1 Ryhmä 1 Olette saaneet käteenne noin 10 tatuointikuvaa. Tatuointikuvat ovat kuvia, joita

Lisätiedot

Vaasa-Pori pyöräretki

Vaasa-Pori pyöräretki TAMPEREEN TAIVALTAJAT RY Vaasa-Pori pyöräretki Reittisuunnitelma 6.-14.7.2013 Kai Ristimäki / Matti Rahomäki 30.6.2013 Sivu 2 / 7 1.Päivä (lauantai 6.7.2013): - Kokoontuminen Tampereen Rautatieasemalla

Lisätiedot

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin!

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016 Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Parempi avioliitto ry järjestää Avioparikurssin Itä-Hämeen opistossa Tainionvirran

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY)

Opetuksen uudistajat I -juonne klo Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Opetuksen uudistajat I -juonne 6.5.2004 klo 13.30 17.00 Vetäjä: Merja Ruotsalainen (OY) Aikataulu to klo 13.30 17.00 Juonne- ja vertaisryhmien tavoite (10 min) Esittäytyminen (30 min) Vertaisryhmien muodostaminen,

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 3-4 lk. Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo 2 Tässä on museon pohjapiirros. Siihen on merkitty numeroilla, millä kohdalla kukin tehtävä tehdään. Pohjapiirros

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot