Syventävä esitelmä. Kasvit ja eläimet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syventävä esitelmä. Kasvit ja eläimet"

Transkriptio

1 Syventävä esitelmä. Kasvit ja eläimet Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Kertojan käsikirjoitus, sisältö Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Johdanto Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Kasvit ja eläimet 2 3 Sopeutuminen... Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo ovat muodostaneet kahden valtion alueella sijaitsevan maailmanperintökohteen vuodesta Maankohoaminen leimaa selkeästi alueen kasvillisuutta ja eläimistöä niin maalla kuin murtovesissä. Selkämeri ja Merenkurkku ovat osa Pohjanlahtea, joka on puolestaan osa Itämerta maailman suurinta murtovesiallasta. Korkean Rannikon maisemat ovat dramaattisia kumpuilevia, korkeita vuoria, jyrkkiä rinteitä ja syviä merenlahtia. Merenkurkun saaristo on maisemiltaan täysin vastakkainen. Se on alavaa, ja korkeimmatkin kukkulat yltävät vain 20 metriä merenpinnan yläpuolelle. Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston kasvillisuudessa ja eläimistössä on silti monia yhteisiä piirteitä, sillä ne ovat sopeutuneet maankohoamiseen. Merenkurkku on yleisesti ottaen alavaa aluetta. Kivet ja lohkareet ovat rannoilla hallitsevia, silokalliot ja hiekkarannat harvinaisia. Matalia rantoja reunustaa usein leppävyöhyke, sen jälkeen

2 sisempänä kasvaa koivu tai kuusimetsää, jossa on usein siellä täällä pihlajia. Suuremmilla saarilla ja sisäsaaristossa kasvaa kuusimetsää. Mäntyä esiintyy satunnaisemmin, mutta kuivilla ja kallioisilla paikoilla se voi olla hallitsevana. Maankohoaminen luo maalle kasvillisuusvyöhykkeitä, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa. Pioneerilajit valtaavat merestä kohoavan uuden maan. Ylempänä rannalla muut lajit korvaavat vesilinjan lähellä kasvavat ensimmäiset lajiyhdyskunnat. Uuskolonisaatio ja lajien ilmaantuminen synnyttävät primaarisukkession. Useat lajit ovat peräisin jääkautta seuranneelta lämpimämmältä ajanjaksolta. Merenpinnan alla vallitsee poikkeuksellinen elinympäristö, jossa jääkausi ja maankohoaminen ovat leimanneet lajien kehitystä. Sekä merissä että makeissa vesissä viihtyvien lajien kestävimmät edustajat pystyvät elämään Merenkurkun murtovesissä. Kuva: Tuija Warén (alin kuva). 4 Viimeisin jääkautemme, joka Pohjois Euroopassa tunnetaan nimellä Veiksel, jatkui runsaan vuoden ajan, johon sisältyy muutama lämpimämpi jakso, jolloin jää vetäytyi myös meidän alueiltamme. Sen kylmin vaihe, jolloin jäämassa oli suurimmillaan, sattui noin vuotta sitten. Jään sulaminen alkoi kiihtyä noin vuotta sitten, ja vuotta sitten Korkea Rannikko ja Merenkurkun saaristo olivat jo jäättömiä. Noin kolmen kilometrin paksuisen ja siis suunnattoman painavan jääkerroksen sulettua sen alas painama maankuori alkoi nousta. Tämä maankohoaminen jatkuu edelleen, 8

3 mm vuodessa, ja sen ansiosta maailmanperintökohde on ainutlaatuinen esimerkki jatkuvassa muutoksessa olevasta maisemasta. Se näkyy erityisen selkeästi Merenkurkun matalassa maisemassa. Kuva: Jukka Ojalainen, GTK. 5 Mannerjäätikön alettua peräytymisen Itämeri on käynyt läpi useita vaiheita. Välillä yhteys Atlantille on ollut poikki ja Itämeri on ollut makeavetinen. Välillä sen vesi on ollut suolaista. Nykyään Merenkurkun ja Perämeren suolapitoisuus on 3 4 promillea, kun se on Atlantissa noin 30, Itämeren eteläosissa 7 8 ja Selkämerellä 5 6 promillea. Selkämeren veden vaihtuminen kestää kymmenen vuotta Juutinrauman sekä Vähä ja Iso Beltin matalien kynnysten vuoksi. Itämeren kasvillisuus ja eläimistö ovat hyvin erikoisia. Lajien lukumäärä on suhteellisen alhainen, mutta yksittäisiä lajeja voi esiintyä suuria määriä. Valtameriin verrattuna Itämeren ravintoketjut ovat yksinkertaisia, minkä vuoksi kasvillisuus ja eläimistö ovat herkkiä ympäristön muutoksille. Muista meristä, esimerkiksi Jäämereltä, Barentsinmereltä tai Vienanmereltä tänne mannerjään sulaessa vaeltaneet lajit jäivät alueelle, kun maankohoaminen katkaisi vesiyhteyden. Tällaiset jääkauden relikti eli jäännelajit eivät ole pitkään aikaan olleet geneettisesti yhteydessä muuhun populaatioon, ja näitä lajeja tutkimalla voidaan valaista Itämeren muita kehitysvaiheita ja myös maailman merien syntyä. Kuva: Milly Lundstedt.

4 % maata, 70 % merta Sinisimpukka 70 prosenttia maailmanperintökohteen alueesta on vettä (Korkealla Rannikolla 56 prosenttia, Merenkurkun saaristossa 85 prosenttia). Osalla vesilajeista tämä on niiden pohjoisinta esiintymisaluetta, esim. sinisimpukalla ja kapealehtisellä rakkolevällä. Täällä esiintyy myös sellaisia makeanvedenlajeja, joita ei löydy enää etelämpänä Selkämerellä. Harvat lajit ovat sopeutuneet alueen elinoloihin sen matalan suolapitoisuuden vuoksi, ja siksi alue on lajiköyhää valtameriin tai makeavetisiin järviin verrattuna. Perämerellä hallitsevina kalalajeina on kylmän veden lajeja kuten silakkaa, muikkua, taimenta ja härkäsimppua, kun taas lämpimän veden lajien kuten ahvenen ja särjen merkitys kasvaa etelämmäksi mentäessä. Merelliset lajit käyvät sitä harvinaisemmiksi mitä makeammaksi vesi muuttuu, kun taas makeanvedenlajien lukumäärä kasvaa. Perämeren noin 25 kalalajista vain neljää on pidettävä merellisinä lajeina (silakka, kilohaili, tuulenkala ja hietatokko). Silakka on niistä yleisin. Monet Litorinameren merellisistä lajeista eivät sopeutuneet alhaisempaan suolapitoisuuteen, esim. rantakotilo Littorina littorea, josta meri on saanut nimensä. Siitä löytyy nykyään vain fossiilisia kuoria tämän ajanjakson kerrostumista. Nykyiset lajit ovat sopeutuneet Itämeren vallitseviin olosuhteisiin, ja niillä on muita ominaisuuksia kuin lähimmillä sukulaisillaan, jotka elävät suolaisemmassa ympäristössä. Rakkolevä, silli/silakka, piikkikampela, turska, sinisimpukka ja itämerensimpukka kasvavat Itämerellä huomattavasti hitaammin kuin Atlantilla eivätkä saavuta samaa fyysistä kokoa. Kuva: Jan Töve, Naturfotograferna.

5 8 Merisukasmato Kilkki Valkokatka Nämä ovat kestävimpiä edustajia sekä meressä että makeassa vedessä elävistä lajeista, ja ne viihtyvät Perämeren ja Merenkurkun vesissä. Kilkki ja valkokatka ovat alueella tavallisimpia pohjaeläimiä. Molemmat ovat todennäköisesti jääkauden jäännelajeja ja peräisin Siperiasta. Sinija itämerensimpukat ovat levinneet lännestä päin aina Merenkurkkuun saakka. Amerikkalainen monisukasmato, jota kuvan lokki pitää nokassaan, näyttää myös juurtuneen tänne pysyvästi, samoin kuin amerikankampamaneetti. Molemmat ovat tulleet Itämerelle valtamerialusten painolastivesien mukana 1980 luvulla. Sundsvallin lahdesta Korkean Rannikon eteläpuolelta on pohjanäytteistä selvinnyt, että monisukasmato muodostaa jopa 80 prosenttia biomassasta. Villasaksirapu on myös uusi tulokaslaji, jota on löytynyt Korkealta Rannikolta muutaman kerran. Meriympäristö on tyyssijana myös monille indikaattorilajeille, jotka ovat erityisen herkkiä tietyille ympäristötekijöille. Sen ansiosta ne mittaavat erinomaisesti ympäristön tilaa. Viherleviin kuuluva ahdinparta kertoo muodollaan ja värillään, miten puhdasta vesi on. Valkokatka ja itämerensimpukka sekä ahven ovat erityisen herkkiä ympäristömyrkyille. Saamme näitä lajeja tutkimalla tärkeää tietoa meriveden laadusta ja ympäristömyrkkyjen vaikutuksista. Itämerta pidetään maailman saastuneimpana merenä. * Rehevöityminen eli eutrofikaatio tarkoittaa, että kasvien biomassa kasvaa, koska ravintoaineiden saanti on kasvanut. Ravinteita pääsee luontoon mm. jätevesistä, peltojen lannoitteista

6 9 10 Härkäsimppu Siika ja ilmasta, esim. liikenteen päästöjen vuoksi. Kuva: Magnus Martinsson, Naturfotograferna (monisukasmato), Wikipedia. Härkäsimppu elää pohjalla, ja sillä on suuri pää ja valtava suu. Se on makeanveden laji ja myös jäännelaji. Sen tärkeintä ravintoa ovat kilkit, jotka puolestaan syövät valkokatkoja. Kuva: Klas Rune, Naturfotograferna. Maailmanperintökohteessa kalastetaan ennen kaikkea siikaa, lohta, ahventa, silakkaa, norssia, haukea ja taimenta. Fladat eli matalat, merestä lähes kokonaan kuroutuneet lahdekkeet ovat tärkeitä kutupaikkoja erityisesti ahvenelle, särjelle, hauelle ja säynävälle. Fladojen ja merestä täysin irtautuneiden kluuvijärvien ekologinen merkitys on suuri. Niiden ansiosta lähes kaikki alueen kalat ovat vaelluskaloja, jotka hyödyntävät lämpimien ja suojaisten vesien antamaa turvaa kutuaikana. Siikaa tulee maailmanperintökohteessa hyvin, sillä rannikkovesien kiviset pohjat tarjoavat sen ravinnolle eli simpukoille ihanteelliset olot. Kuva: Pertti Malinen 11 Ammattikalastus on kuihtunut kuihtumistaan 1950 luvulta lähtien. Ammatissaan yhä toimivat kalastajat pyytävät troolilla ennen kaikkea silakkaa. Lohta, siikaa ja ahventa pyydetään verkoilla. Vapaa ajan kalastajia on sitäkin enemmän. Kuva: Pertti Malinen

7 12 Harmaahylje/halli Maailmanperintökohteessa elää kaksi hyljelajia: harmaahylje eli halli sekä norppa. Harmaahylje elää uloimpien saarten ja luotojen tuntumassa ja syö lähinnä silakkaa. Norppa elää saaristossa lähempänä mannerta ja syö pohjassa eläviä kaloja. Molemmat lajit saavat poikasia kevättalvella, ja norppa on poikimisen aikana täysin riippuvainen jäästä ja lumesta. Harmaahylje on hallitsevana lajina Korkealla Rannikolla, kun taas Merenkurkun matalassa saaristossa norppia ja harmaahylkeitä on sisempänä saaristossa. Molemmat hyljelajit ovat olleet tärkeitä saaliseläimiä maailmanperintökohteen alueella. Suomessa harmaahylje ja norppa luetaan riistalajeiksi, mutta nykyään harmaahylkeelle on myönnetty metsästyslupia metsästettävänä riistana. Ruotsissa harjoitetaan ns. suojelumetsästystä eli hylkeitä metsästetään niiden aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseksi. Hyljekanta kasvaa tätä nykyä noin 7 prosenttia vuodessa. Harmaahylje eli halli on nisäkäs, joka on erittäin hyvin sopeutunut elämään vedessä. Sen ruumis on sukkulan muotoinen ja paksu rasvakerros eristää kylmältä. Lyhytkarvainen turkki on hyvin tiheä, ja eläimellä on karvanlähtö joka kevät. Jaloissa on uimaräpylät varpaiden välissä. Harmaahylkeet hengittävät ilmaa, mutta voivat pysytellä veden alla jopa 30 minuuttia ja sukeltaa peräti 200 metrin syvyyteen. Niiden ravinto koostuu lähes pelkästään kalasta. Aikuinen harmaahylje syö päivässä noin 7 kiloa kalaa (lähinnä silakkaa ja turskaa) ja syksyisin vieläkin enemmän kerryttääkseen rasvakerrosta talven varalle. Maailmanperintökohteen Suomen puolella sijaitsee yksi Suomen

8 13 Merikotka Saariston lajeja Haahka Harmaalokki Isokoskelo Kalalokki Kalatiira Karikukko Kyhmyjoutsen Lapasotka Lapintiira Laulujoutsen Luotokirvinen Merihanhi Meriharakka Merikihu Merikotka Merilokki Merimetso Naurulokki Pilkkasiipi Punajalkaviklo Riskilä seitsemästä hylkeensuojelualueesta. Norppa on arktinen laji, joka elää napajäätikön laitamilla pohjoisessa, mutta sitä on esiintynyt myös Itämeressä, Saimaalla ja Laatokalla mannerjään vetäydyttyä. Silloin ensimmäiset norpat uivat alueelle Atlantilta. Maankohoamisen vuoksi Saimaasta ja Laatokasta muodostui sisäjärviä ja Itämerestä tuli sisämeri. Norpat jäivät siis yksinkertaisesti loukkuun ja säilyivät hengissä, vaikka alue ei olekaan niiden luonnollista ympäristöä. Norppa on toisin sanoen jääkauden jäännelaji. Norppa on hyljelajeista pienin. Se kasvaa n. 140 senttimetriseksi ja painaa noin 100 kiloa. Norpalla on selvä otsa ja pieni pystynenä. Norppa elää muista hyljelajeista poiketen useimmiten yksin. Kuva: Timo Hissa, Metsähallitus. Maailmanperinnön vaihtelevissa luontoympäristöissä on runsas linnusto. Täällä on pesimispaikkoja lukuisille lajeille sekä levähdyspaikkoja monille muuttolinnuille. Jos on onnea matkassa, voi nähdä komean merikotkan, joka on pitkän ja määrätietoisen suojelutyön ansiosta pelastunut ympäristömyrkkyjen ja muuttuvan ympäristön mukanaan tuomista uhkakuvista. Linnusto on erityisen runsas Merenkurkun saaristossa. Kalat viihtyvät matalissa lahdissa, ja niitä on helppo pyytää. Lisäksi linnut saavat harvaan asutussa saaristossa elää aika lailla häiriöttä. Kyhmyjoutsen on yleistynyt Korkealla Rannikolla ja Merenkurkun saaristossa. Laulujoutsenenkin voi joskus nähdä sisäsaariston lahdissa. Kanadanhanhi ja valkoposkihanhi ovat vakiintuneet alueelle. Merimetso on myös

9 Ruokki Selkälokki Telkkä Tukkakoskelo Tukkasotka leviämässä. Kuva: Tuija Warén. 14 Kurki Merenkurkku on kapeimmasta kohdastaan vain 20 kilometriä leveä, minkä vuoksi se on tärkeä muuttoreitti esim. kurjille ja piekanoille, jotka muuttavat kaakkois luodesuuntaisesti. Pohjoisesta mm. Venäjän tundralta etelään ja taas päinvastoin muuttavien lintujen, esim. merikihujen, kuikkien ja kaakkureiden, mustalintujen ja tyllien, lentoreitit keskittyvät myös Merenkurkun poikki. Merenkurkku on siis risteys, jossa kaksi muuttoreittiä kohtaa eikä muuttoaikana ole ollenkaan tavatonta, että täältä löytyy lintulajeja, joita ei muuten esiinny täällä päin maailmaa. Vilkkaimmat muuttoajat sattuvat kevääseen ja syksyyn. Yöllä lentävät helmipöllöt ovat esimerkiksi lintubongareiden suosiossa syksyisin! Valassaarten lintuasemalla rengastetaan muutama sata helmipöllöä vuosittain. 15 Riskilä Kuva: Pertti Malinen Noenmusta riskilä valkoisine siipipeileineen ja kirkkaanpunaisine jalkoineen on tunnusomainen laji monilla ulkosaarilla Merenkurkussa. Riskilä on toinen alueen kahdesta ruokkilintulajista. Toinen on frakkipukuinen ruokki. Molempia näkyy usein myös Korkean Rannikon kallioisilla saarilla. Taitavasti lentävä merikihu käyttää kalastavia riskilöitä ja ruokkeja hyväkseen, sillä se ryöstää niiltä ruokaa, samoin tiiroilta ja lokeilta se on siis kleptoparasiitti. Saaristossa elää useita merikihupareja.

10 16 Rantojen lajeja Kuovi Kurki Pajusirkku Pikkutikka Rantasipi Ruokokerttunen Silkkiuikku Taivaanvuohi Töyhtöhyyppä Riskilät ovat Suomen puolella vähentyneet lähes katastrofaalisesti viime vuosina. Siihen on monia syitä: minkit ja supikoirat, öljypäästöt, ruokapula ja ympäristömyrkyt. Kuva: Tuija Warén. Töyhtöhyyppä, kuovi ja kurki viihtyvät laajoilla rantaniityillä. Rantakasvillisuudessa voi piileksiä ruokokerttusia, pajusirkkuja ja vähän harvinaisempia luhtakerttusia ja viitakerttusia sekä satakieliä pitämässä konserttiaan. 17 Harmaapäätikka Metsälajeja Harmaapäätikka Käpytikka Metsäkirvinen Pajulintu Peukaloinen Punarinta Rautiainen Töyhtötiainen Valkoselkätikka Tikka on tunnusomainen lintulaji koskemattomilla metsämailla, esim. Skuleskogenin kansallispuistossa. Siellä näkee joskus myös rannikolla harvinaisia lajeja, esim. kuukkeleita ja riekkoja. Björkön ja Valassaarten koivumetsissä Merenkurkun saaristossa on tavattu valkoselkätikkaa, joka on uhanalainen ja erittäin harvinainen. Sitä on viime vuosina nähty myös Ruotsin puolella, jonne laji on siirtynyt idästä päin. Maailmanperintökohteen metsät ovat Suomen puolella suhteellisen nuoria, mikä näkyy linnustossa lajeihin kuuluvat mm. pajulintu, peippo, punakylkirastas, kirjosieppo, punavarpunen, pikkutikka ja pyy. Kuva: Ove Källström.

11 18 19 Raippaluodon silta, Merenkurkun saaristo, 2009 Hirvi Merenkurkun alueella tavataan yli 300 lintulajia, joista puolet pesii alueella säännöllisesti. Lintuhavaintoihin erinomaisia paikkoja maailmanperintökohteessa tarjoavat esim. Skagsudde Korkealla Rannikolla sekä Suomen puolella Raippaluodon silta, Klobbskat ja Kikanbergetin luontopolku, Bodvattnetin ympäri kiertävä luontopolku, Björkö Paniken vaellusreitti sekä Svedjehamnin näkötorni, Bredskäretin lossilaituri Molpessa, Mikkelinsaarten luontoasema ja Valassaarten luontopolku. Monet Korkean Rannikon ja Merenkurkun saarista sijaitsevat luonnonsuojelualueilla ja/tai lintusuojelualueilla, ja ne ovat tärkeitä pesintäpaikkoja myös monille uhanalaisille lajeille. Joillain saarilla on tilapäisiä oleskelukieltoja tai liikkumisrajoituksia, jotta alueella pesivät samoin kuin levähtävät muuttolinnut saisivat olla rauhassa. Kuva: Helifoto. Maailmanperintökohteen alueella elää nelisenkymmentä nisäkäslajia. Vanhoissa metsissä on runsaasti hirviä, metsäjäniksiä ja ilveksiä. Hirvi vaeltaa ulkosaarille saakka lehtipuuvaltaiset saaret ja luodot houkuttelevat metsän kuningasta vierailulle! Myös metsäjänis löytää ulkosaarille ja joskus siellä vaeltelee jopa yksinäinen susi tai karhu. Sekä Korkealla Rannikolla että Merenkurkun saaristossa on nykyään kasvava metsäkauriskanta. Valkohäntäpeuraa on lähinnä Suomen puolella. Myös rantavesissä liikkuva minkki tuhoaa lintukantaa eniten se syö linnut sekä niiden munat ja poikaset. Lähes kaikilla suurilla saarilla on myös kettuja, jotka pääsevät saaristoon jäitä myöden tai uimalla. Lintusaaret

12 % maata, 70 % merta Pohjanlahdenlauha houkuttelevat kettuja varsinkin keväällä. Peltojen ja niittyjen läheisyydessä elää supikoiria, jotka myös liikkuvat saaristossa. Saukkoja ja majavia esiintyy järvien ja vesistöjen varsilla, erityisesti Korkealla Rannikolla. Merenkurkussa on noin hyönteislajia! Kuva: Christer Fliesberg, Megapix. Kasvit ovat eläimiä riippuvaisempia maaperän laadusta. Rannoille, jossa meri ja maa kohtaavat, kehittyy aivan omanlaisensa kasvillisuus. Meren vaikutus kasvillisuuteen vaihtelee sen mukaan, miten kaukana vesiraja on ja miten usein alue joutuu veden varaan sekä miten syvää vesi on. Se näkyy selvästi siinä, miten kasvillisuus on asettunut vyöhykkeisiin maan korkeussuunnassa. Ensimmäisten, vesilinjaa mukailevien pioneeriyhdyskuntien tilalle kehittyy sitä myöhempiä yhdyskuntia, mitä kauemmas rantalinjasta kuljetaan. Muita kasvillisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat kallioperä, maaperä ja ilmasto. Rantojen olosuhteet ovat kasveille rankimmat, sillä siellä kasvit elävät jatkuvassa häiriötilassa, jota aiheuttaa mm. vedenkorkeuden vaihtelu, suola, pakkanen/routa, aaltojen ja jäiden liikkeet ja sitä kautta eroosio. Matalakasvuiset rantaniittyjen kasvit ovat sopeutuneet niin tulviin kuin kuivuuteenkin. Kotoperäiset pohjanlahdenlauha ja perämerensilmäruoho ovat erikoistuneet selviämään juuri merestä nousseessa maassa, ja niitä tavataan harvoin muualla maailmassa kuin

13 22 23 Merinätkelmä Umpeenkasvanut kluuvijärvi, Mikkelinsaaret, Merenkurkun saaristo. Merenkurkun saaristossa ja Korkean Rannikon ulkoreunamilla. Idän pitkäpalon valkokukkaiset mättäät eivät ole Korkealla Rannikolla mitenkään epätavallinen näky kalliorantojen läheisyydessä. Se on Korkean Rannikon tärkein kasvitieteellinen nähtävyys, koska sitä ei esiinny muualla Ruotsissa. Idän pitkäpalko kuuluu lähimpänä rantalinjaa viihtyviin kasveihin, joskus esim. pikkutervakon, rönsysorsimon, tannervihvilän ja rentohaarikon seurassa. Kuva: Tuija Warén. Kasveissakin on relikti eli jäännelajeja viime jääkauden jäljiltä, esim. merinätkelmä. Muita merenrannoilla kasvavia lajeja ovat esim. pohjanlahdenlauha, suolavihvilä, merikohokki ja peltovalvatti. Ulkosaaristossa kasvaa morsinko, jota esiintyy Suomen puolella pohjoisempana kuin Ruotsin puolella. Kuva: Anita Storm. Maankohoamisen vuoksi sekä Korkealla Rannikolla että Merenkurkun saaristossa merenlahdet kuroutuvat hitaasti irti merestä ja muuttuvat vähitellen järviksi. Murtovedestä riippuvaiset vesi ja rantakasvit korvautuvat makeanvedenlajeilla sitä mukaa kun suolaveden saanti vähenee. Yksittäiset lajit voivat kuitenkin viipyä alueella jäännelajeina vielä jonkin aikaa merestä irtautumisen jälkeen. Pienet järvet muuttuvat vähitellen kosteikoiksi, jotka voivat myös rämettyä. Kehityskulku on jonkin verran erilainen

14 Korkealla Rannikolla ja Merenkurkun saaristossa muun muassa koska toinen on korkeaa ja toinen matalaa aluetta. Rantakasvillisuus on hyvin erilaista karuilla, jyrkillä kallio osuuksilla ja niiden välissä rehevämmillä, matalilla lahdilla. Jyrkän rantalinjan vuoksi rantakaistaleet ovat usein hyvin kapeita, ja makeanveden ulosvirtaus vaikuttaa niihin voimakkaasti. Tämän ja rantaniittyjen puuttumisen vuoksi tiettyjä lajeja esiintyy alueella niukasti. Lisäksi alue on kasvimaantieteellistä rajamaata, jossa sijaitsee monien lajien pohjoisin tai eteläisin levinneisyysraja. Kuva: Esko Räsänen 24 Tyrni Pihlaja Rantavyöhykkeen jälkeen, vähän kauempana rantalinjasta, alkaa pensasvyöhyke, jossa esiintyy korkeita ruohokasveja. Maankohoamismetsä koivu, harmaa ja tervaleppä, pihlaja ja haapa alkavat saada täällä jalansijaa. Tyrnimarjapensas on Merenkurkun saaristossa tunnusomainen kasvilaji. Nuoret taimet valtaavat rantavyöhykettä samaa vauhtia kun vanhat rungot näivettyvät leppämetsän pimennossa. Tyrni on riippuvainen murtovedestä eikä pysty sitomaan typpeä maasta, minkä vuoksi se selviää merestä nousseessa, paljaaksi huuhtoutuneessa maassa. Tietyn alueen kasvilajiston vähittäistä muuttumista kutsutaan sukkessioksi. Maankohoamisen seurauksena lajit valtaavat täysin uutta, neitseellistä maata, jossa ei ole aiempaa kasvillisuutta. Tällöin puhutaan primaarisukkessiosta. Primaarisukkessiota tapahtuu, kun rantakasvillisuus muuttuu metsäksi ja kun järviä ja rämeikköjä muodostuu. Kuvat Anita Storm

15 25 Sinirikko Merenkurkun ulkosaariston kankaat muistuttavat Lapin tuntureiden maisemaa: variksenmarjaa, puolukkaa, juolukkaa, katajaa ja ruohokanukkaa työntyy esiin kivien välistä ja monirunkoisia koivuja (suurimmalta osin rauduskoivuja) kasvaa harvassa, aivan samoin kuin tunturikoivut. Täällä on myös tuulen tuivertamia kauniita pihlajia. Aiemmin kokonaisia saaria kaskettiin marjantuotannon lisäämiseksi. Nykyään kankaat kasvavat yhä nopeammin, sillä laiduntaminen on vähentynyt. Myös Korkealla Rannikolla on aitoja tunturilajeja, useimmat niistä varjoisissa, viileissä halkeamissa kalliojyrkänteissä. Hätkähdyttävin niistä on sinirikko, jota esiintyy vain Själandsklintenin ja Ringkallebergetin korkeilla, pohjoiseen katsovilla diabaasijyrkänteillä 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Nämä kaksi sinirikkoesiintymää ovat ainoita tunturiketjun itäpuolella. Korkea Rannikko on mielenkiintoinen, eteläisten ja alpiinisten jäännelajien kohtaamispaikka maapallon lämpimimmiltä ja kylmemmiltä ajanjaksoilta. Eteläisiä lajeja esiintyy vuorten etelärinteillä ja alpiinisia niiden varjoisilla pohjoisrinteillä. Joskus eteläiset ja pohjoiset lajit elävät kylki kyljessä samalla neliömetrillä! Kuva: Magnus Martinsson, Naturfotograferna. 26 Primaarisukkessio Primaarimetsän eri kehitysvaiheet rantaniitystä pensasvyöhykkeeksi ja siitä vähitellen lehtimetsäksi ja edelleen tiheäksi havumetsäksi. Muutos uudesta, merestä kohonneesta maasta vanhaksi kuusimetsäksi tapahtuu vaiheittain. Puut ja pensaat maatuvat kasvualustaksi seuraavalle kehitysvaiheelle. Maatuva puu toimii myös sienten, jäkälien ja hyönteisten

16 kotina ja sitä kautta edistää metsän lajirikkautta. Voimme Merenkurkun saaristossa nähdä monin paikoin aarniometsiä muistuttavia metsiä, vaikka ne eivät ole kovin vanhoja. Maankohoamismetsään voi tutustua Merenkurkun saaristossa melkein missä tahansa, esim. maailmanperintöalueen ja sen ympäristön monilla luontopoluilla. Kuva Anita storm 27 Omneberget, Korkea Rannikko 2008 Korkealla Rannikolla löytyy rajallisella alueella metsätyyppien koko asteikko, kaikkein karuimmista havumetsistä rehevimpiin sekametsiin runsaine lehtipuineen, joiden joukossa voi olla myös pähkinäpensaita, lehmuksia ja jalavia. Samankaltaisia reheviä lehtometsiä on vain Etelä Ruotsissa niiden pohjoinen levinneisyysraja on suunnilleen Dalävlen joen tienoilla sekä manner Euroopassa. Rehevien sekametsien esiintyminen tällä alueella selittyy osin laaksojen suotuisalla mikroilmastolla, osin maankohoamisen eri maalajien lajittumisella ja entisen merenpohjan ravintorikkaalla, merenelävien kuoria sisältävällä soralla. Kaksi lajirikkainta niin sanottua etelänkasvillisuusvuorta ovat Skuleberget E4 valtatien varrella Vibyggeråssa ja Omneberget Nordingråssa. Omnebergetin etelärinteen lehtimetsä on näillä leveysasteilla ainut paikka, jossa voi vaeltaa pähkinälehdossa sini ja valkovuokkojen joukossa aikaisin keväällä. Kuva: Milly Lundstedt, 2008.

17 28 Kalottivuoret esim. Skulebergetin ja Dalsbergetin huiput eivät ole koskaan olleet merenpinnan alapuolella ja joutuneet meren voimien muovaamiksi. Vuorten huippuja peittää moreenikerros, jossa kasvaa vehmasta metsää Neidonkenkä Nämä kalottivuoret pistivät vedestä esiin matalina saarina jään sulaessa rannikolta. Niiden nyt noustessa noin 300 metriä meren yläpuolelle ne antavat mahtavan kuvan maankohoamisen mittasuhteista. Kuva: Jonas Salomonsson. Lähempänä merta maaperässä on murskaantuneista simpukankuorista muodostuneita kerrostumia, ja maa on hyvin kalkkipitoista. Sen vuoksi siellä kasvaa neidonkenkää ja metsänemää. Orkideoiden kasvupaikat ovat kukkimisaikaan todellisia pyhiinvaelluspaikkoja. Niitä on nykyään peräti 80 metrin korkeudella merenpinnan yläpuolella. Pintavesi ja pohjavesi, jotka tihkuvat kuorisedimentin läpi, muuttuvat kalkkisiksi ja vaikuttavat vuoren alla sijaitseviin soihin, kosteisiin metsiin ja muihin maihin. Kuva: Ove Källström. Merenkurkun saaristossa rantojen kasvillisuuden on maankohoamisen ja alavien rantojen vuoksi joskus vaikea ehtiä sopeutua uusiin oloihin. Uusia kasvupaikkoja paljastuu vedenrajassa jatkuvasti. Meren huuhtomat rannat ovat ulkosaaristossa yleensä karuja ja ravinneköyhiä samalla, kun levistä, kaisloista tai muusta kasvimateriaalista muodostuneet ulkosaarten rantavallit

18 31 Mielenkiintoinen tutkimuskenttä voivat olla hyvinkin ravinnerikkaita ja sen vuoksi erinomaisia kasvualustoja. Tiiviisti toistensa kyljissä sijaitsevat saaret ja luodot suojaavat toisiaan meren ja tuulten tuiverrukselta, ja ulkosaariston suojaisilla saarilla voi kasvaa jopa matalaa metsää. Kuva: Helifoto. Korkealle Rannikolle ja Merenkurkun saaristoon ilmaantuu kasveille ja eläimille jatkuvasti uusia elinympäristökä, minkä vuoksi maailmanperintökohde tarjoaa ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkia kasviyhdyskuntien eri kehitysvaiheita vedenalaisesta kasvillisuudesta aina ikivanhoihin kuusimetsiin. Maankohoaminen tarjoaa myös mahdollisuuden havainnoida ja tutkia eri ikäisiä ja kokoisia saaria, eristäytyneitä saaria ja vuorovaikutuksessa olevia saaria erityisesti Merenkurkun saaristossa, jossa saaret voivat olla hyvinkin eriikäisiä ja ne ovat voineet kehittyä eristyksissä toisistaan. Siinä tapauksessa lajikannat ovat muodostuneet ilman geneettistä vaihtoa saman lajin muun populaation kanssa, ja kannat ovat silloin luoneet omia metapopulaatioita. Metapopulaatioita tutkimalla voidaan saada tärkeää tietoa uhanalaisten lajien suojelusta. Kasvillisuuden ja eläimistön tutkiminen saarilla ja luodoilla, jotka ovat erilaisia esim. kooltaan, korkeudeltaan, etäisyydeltään mantereelle, tuulioloiltaan sekä aaltojen ja maaperän ominaisuuksiltaan, voi antaa tietoa kasvien kolonisaatiosta, sukkessiosta, kasvien levinnäisyystavoista ja paljon muusta. Kuva: Anita storm, Forststyrelsen

19 32 33 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Källor, fotografer mm.

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero

Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero LINTUHAVAINNOT 1999 ALKAEN 1999 Päivä Lintulaji Merkki Havaintopaikka Järjestysnumero 30.3. Varis Salon keskusta 1 5.4. Käpytikka Halikonlahti/Salo 2 5.4. Peippo Halikonlahti/Salo 3 5.4. Fasaani Halikonlahti/Salo

Lisätiedot

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA

VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA VESILINNUT OVAT SOPEUTUNEET ETSIMÄÄN RAVINTOA ERILAISISTA PAIKOISTA JOKAISELLA LINTULAJILLA ON OMA EKOLOGINEN LOKERONSA 11 14 15 16 12 1 2 13 17 3 4 5 6 7 8 9 10 1. sinisorsa, 2. töyhtöhyyppä, 3. rantasipi,

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

Lukukappaleita ja kartanpaloja MAANKOHOAMISESTA koonnut RAUMANMEREN VÄKEÄ -projekti Selkämeren kansallispuiston ystävät ry

Lukukappaleita ja kartanpaloja MAANKOHOAMISESTA koonnut RAUMANMEREN VÄKEÄ -projekti Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Lukukappaleita ja kartanpaloja MAANKOHOAMISESTA koonnut RAUMANMEREN VÄKEÄ -projekti 2016-18 Selkämeren kansallispuiston ystävät ry Nurmeksen saaren länsiranta edustaa hyvin maankohoamisrannikkoa. Kuva

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista

Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista RAUMAN ETELÄISEN SAARISTON PESIMÄLINNUSTO Tiivistelmä vuoden 2012 saaristolintulaskentojen tuloksista Tarja Pajari 6.10.2012 Rauman eteläisen saariston linnuston pesimäkannoissa on havaittavissa joitakin

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Kalasta tietoa -visa Tehtävät Kalasta tietoa -visa Tehtävät 1. Mikä kala? Yhdistä viivalla kalan nimi ja kalan kuvan SÄRKI VINKKI Ahvenella on raitoja Hauella on laikkuja AHVEN HAUKI 2. Kalan evät Yhdistä viivalla evä kalan kuvaan

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Mikä on elinympäristö?

Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Mikä on elinympäristö? Elinympäristöt Elinympäristö eli habitaatti on tietynlainen paikka, jossa vallitseviin olosuhteisiin tietty eläin on sopeutunut: se oleilee, elää ja lisääntyy siellä.

Lisätiedot

KORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO

KORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO Ihminen ja meri Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 1949. Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Jatkuvaa sopeutumista Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 2008. Maailmanperintö yhteistyössä

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen Jari Raitaniemi, Luonnonvarakeskus Kalapäivät, Caribia, Turku 29.3.2019 Ilmastonmuutoksen odotetaan aiheuttavan

Lisätiedot

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto

TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT. Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011. Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Johdanto TORNION RÖYTÄN TUULIVOIMALAT Lähisaarten pesimälinnuston kartoitus 2011 Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry Johdanto Tutkimuksen tilaaja oli Ramboll Oy. Kartoituksen kohteena olivat nykyisellä ja suunnitellulla

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

MINUN MERENI: ITÄMERI ANETTE AHLQVIST 7C

MINUN MERENI: ITÄMERI ANETTE AHLQVIST 7C MINUN MERENI: ITÄMERI ANETTE AHLQVIST 7C Erikoinen vesiekosysteemi Itämeri Minun mereni on nimeltään Itämeri. Suomalaisena asun sen rannalla ja saan onnekseni nauttia sen tarjoamista monista iloista elämässäni.

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Mitä Itämeren hylkeet syövät?

Mitä Itämeren hylkeet syövät? Mitä Itämeren hylkeet syövät? Ja kuinka paljon? Tiedotusristeily kalastajille 5 helmikuu 2014 Karl Lundström, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU) Mitkä ovat Itämeren hylkeet? Itämeren hylkeet Kirjohylje

Lisätiedot

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze

Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä. Esko Gustafsson, Kim Kuntze Laskentojen hyödyntäminen paikallistasolla: esimerkki TLY:stä Esko Gustafsson, Kim Kuntze 1. Kaksi artikkelia TLY:n juhlavuonna 2. 1. Kannanarviot Noin 75 tarpeeksi yleistä lajia: vakiolinjat Tarpeeksi

Lisätiedot

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA?

MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN KUUTILLA? Ukko-Pekka Luukkonen Pikkuleijona maailmanmestari maalivahti JARI LUUKKONEN / WWF, SEPPO KERÄNEN / WWF, ERIC ISSELEE / SHUTTERSTOCK, MARKUS TRIENKE / FLICKR MITÄ YHTEISTÄ ON PIKKULEIJONALLA JA ITÄMEREN

Lisätiedot

Rahjan saaristoluonto

Rahjan saaristoluonto Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet.

Itämeri. Murtovesi. Murtovesi aiheuttaa eliöstölle poikkeavat sopeutumis vaatimukset mutta myös -mahdollisuudet. Itämeri Murtovesi Itämeren murtovesi on vesialueen vettä,joka on suolaisempaa kuin kuin makeavesi, mutta suolapitoisuus ei saavuta valtameren veden suolapitoisuutta. Murtovaeden suolapitoisuus on alle

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Kairankutsun luonto- ja linturetket

Kairankutsun luonto- ja linturetket Kairankutsun luonto- ja linturetket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola

ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON. Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJYN VAIKUTUKSET LUONTOON Öljyntorjunnan peruskurssi WWF, 15.10.2015 Jouni Jaakkola ÖLJY LUONNOSSA Öljy vaikuttaa luontoon monin eri tavoin sekä pinnan alla että rannoilla. Öljyn koostumus vaikuttaa sen

Lisätiedot

Järvilinnut matkailun myötätuulessa

Järvilinnut matkailun myötätuulessa Järvilinnut matkailun myötätuulessa Linnustoraportti Puruvesi Järvilinnut matkailun myötätuulessa, jatkohanke Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, PURUVESI JOHDANTO Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja.

Yleensä toukokuun alkupuolella lahti on vapautunut kokonaan jäästä ja siellä kelluu yhä satoja lintuja. Esko Rajala: Lintueloa Pennalanlahdella (Kuurtanes-Seuran Joulu 2004) Käsikirjoitus (julkaistu) LINTUELOA PENNALANLAHDELLA Pennalanlahti on Kuortaneenjärven eteläisin osa, missä Lapuanjoki laskee järveen.

Lisätiedot

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.).

Keskustelkaa eri tavoista suojella eläimiä ja muuta luontoa (lahjoitus, järjestö- ja harrastustoiminta jne.). Opettajalle TAVOITE Oppilas ymmärtää, mitä lajien uhanalaisuus tarkoittaa käsitteenä. Oppilas oppii, miten tärkeää on ottaa yhdessä vastuuta maapallosta ja sen eliöistä niissä ympäristöissä, joissa liikumme.

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

Myskihärkä, Ovibos moschatus

Myskihärkä, Ovibos moschatus Myskihärkä, Ovibos moschatus MYSKIHÄRKÄ ON SOPEUTUNUT AINUTLAATUISESTI KAIKKEIN ANKARIM- PIIN ARKTISIIN OLOSUHTEISIIN. EI IHME, ETTÄ SE SELVIYTYI HENGISSÄ JÄÄKAUDESTA. AIKOINAAN MYSKIHÄRKÄ ON ELÄNYT KAIKKIALLA

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK)

Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot. Aarno Kotilainen (GTK) Pitkän aikavälin ympäristömuutokset Pohjanlahdella geologiset aineistot Aarno Kotilainen (GTK) Nuori Pohjanlahti Pohjanlahti ja koko Itämeren allas oli jopa 3 km paksun mannerjäätikön peitossa viimeisimmän

Lisätiedot

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus

Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus Alueen nimi: Kirkkonummen saaristo (SPA) Alueen koodi: FI0100105 Pinta ala (ha): 14234 Hallinnoll.alue: Kunta: Aluetyyppi: SPA (sisältää SCI:n) Vastuutaho: Alueen kuvaus: Uudenmaan ympäristökeskus Natura

Lisätiedot

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen Tutkija Maiju Lehtiniemi HELCOM seurannan yhteydessä kerätty aikasarja vuodesta 1979 Eri merialueilta: -Varsinainen Itämeri -Suomenlahti -Pohjanlahti

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT

PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuudesta. Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö

Helsingin luonnon monimuotoisuudesta. Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö Helsingin luonnon monimuotoisuudesta Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö 26.10.2018 Kaarina Heikkonen 2 Helsinki on perustettu monimuotoiselle paikalle

Lisätiedot

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI

LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI Järvilinnut matkailun myötätuulessa Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry LINNUSTORAPORTTI, ORIVESI JOHDANTO Luonnon arvojen huomioon ottaminen on monin tavoin tullut velvoitteeksi meille kaikille. Lainsäädäntömme

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA

LINNUSTOSELVITYS SIILINJÄRVEN KUNTA LINNUSTOSELVITYS 101003427 2.12.2017 SIILINJÄRVEN KUNTA Kehvo Väänälänranta rantaosayleiskaava Linnustoselvitys 2017 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI... 1 3 MENETELMÄT... 1 4 TULOKSET...

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Karinkannanlahti (Pateniemessä)

Karinkannanlahti (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Karinkannanlahti (Pateniemessä) Sijainti: Karinkannanlahti on Karinkannan niemen pohjoiskupeessa oleva loivapiirteinen lahti. Lahden matalaa vesialuetta pääsee tarkkailemaan

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen

Lisätiedot

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014

Sisältö. Teksti: Elisa Halmeenmäki, Eeva Hammar, Malva Green ja Marjo Soulanto / Pleistoseeni Taitto: Jan Rosström. Luonto-Liitto 2014 Ihmeellinen Itämeri Sisältö Ihmeellinen itämeri...5 Miksi Itämeressä on...5 vähäsuolaista murtovettä?...5 Miksi vain harvat lajit...6 voivat elää Itämeressä?...6 Millaista elämää erilaisilla rannoilla

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella

Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella Merilintujen lentokonelaskennat Selkämeren rannikkoalueella 2012-2013 Turun yliopisto, Brahea-keskus Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs, Kimmo Nuotio, Juha Sjöholm 26.3.2014 1. Johdanto

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Suomen lintujen uhanalaisuus Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät 20.1.2016 Metso, LC Huuhkaja, EN Kuva: Antti Below Tehtävä Ympäristöministeriö antoi lintutyöryhmälle alkuvuodesta

Lisätiedot

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue

Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue 29.10.2014 Teksti: Ari Aalto Kuvat: Markku Saarinen Jaakonsuon jätevedenpuhdistamo Maakunnallisesti arvokas lintualue Huom! Puhdistamoalueella liikkuminen on luvanvaraista. Vierailuja koskevista pelisäännöistä

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki

Lisätiedot

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit

Tehtävät lukuun 12 Symbioosi 3. Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit 1. Itämeren vieraslajeja http://www.itameriportaali.fi/fi/fi_fi/etusivu/ Itämeriportaali / Tietoa Itämerestä / Uhat / Vieraslajit - tunnistusopas, vieraslajikuvataulut ja Itämeri-sanakirja suorat linkkivinkit:

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry

Saaristomeren ympäristön tila. Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeren ympäristön tila Haavaisten Vesiensuojeluyhdistys ry Saaristomeri Saaristomeri Saaristomerelle ovat ominaisia sokkeloisuus ja matalat vedet, ja merenlahdet työntyvät monin paikoin syvälle

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu

Kesäkuussa kirjattujen havaintojen vertailu viiksitimali 1,06 0,76 1,10 1,21 0,14 0,01 0,15 0,18 1,21 6,01 1,03 0,77 0,90 1,18 0,29 0,07 0,44 0,35 0,93 3,03 1,03 0,98 1,21 1,03 0,49 0,12 0,35 0,51 1,31 1,98 44 42 52 44 21 5 15 22 56 85 valkoselkätikka

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Järvikutuisen harjuksen ekologiaa Puhtaiden vesien kala Suosii suurten

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta

Lisätiedot

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys

Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,

Lisätiedot

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän) ekologinen ympäristöongelma. Esim. Kiinteää hiiltä (C) siirtyy

Lisätiedot

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu?

Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Riittääkö Selkämerellä kalaa myös lähivuosina ja miten kalasto muuttuu? Lari Veneranta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vaasa Suuria kaloja ei ole ilman pieniä kaloja Kalojen kutu- ja poikasalueet

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot