Sama jää on peittänyt meidät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sama jää on peittänyt meidät"

Transkriptio

1 United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston yhteisestä maailmanperinnöstä Gränsöverskridande samarbete över fjäll och hav Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö Grenseoverskridende samarbeid over fjell og hav Cross-border cooperation over mountain and sea EUROPEISKA UNIONEN Europeiska regionala utvecklingsfonden

2 Sisältö 3. Taustaa 5. Pedagogiset tavoitteet 9. Mitä sinä opettajana hyödyt tämän opetusmateriaalin käytöstä? 10. Opetusmateriaalin laadintaprosessi 11. Näin käytät aineistoa 12. Teema 1. Korkea ja matala rannikko (Geologia - kivilajit ja -muodostumat) 14. Teema 2. Sama jää on peittänyt meidät (Glasiologia - jääkaudet) 17. Teema 3. Nousemme koko ajan (Isostasia - maankohoaminen) 19. Teema 4. Luonto muuttuvassa maisemassa Merenkurkun Neuvosto Taitto: FRI Reklambyrå, Uumaja Piirustukset: Media Grafik, Luulaja Käännös: Paula Bertell Kansikuva: Anita Storm Geologinen tarkistus: Geologinen tutkimuskeskus Vuonna 2011 Kuva: Sivu 1 Anita Storm.

3 km Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Taustaa Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston nimeäminen maailmanperinnöksi UNESCO on nimennyt Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston maailmanperinnöksi, koska alue on ainutkertainen esimerkki maapallon historian tärkeistä vaiheista. Useat jääkaudet ja niitä seurannut maankohoaminen sekä meri ovat muovanneet alueen maisemaa. Maailmanperintökomitea nimesi Korkean Rannikon maailmanperinnöksi 29. marraskuuta 2000 seuraavin perustein: Korkea Rannikko on yksi niistä kohteista maailmassa, joissa maankohoaminen jatkuu mannerjään sulamisen jälkeen. Isostaattinen kohoaminen on hyvin havainnollista, ja ominaista alueelle on maankohoamisaste, 286 metriä, mikä on korkeampi kuin muilla alueilla. Alue on tärkeä isostaattisen maankohoamisen tutkimuksen kannalta, koska ilmiö on näytetty toteen ja sitä on tutkittu siellä ensimmäisenä. Merenkurkun saaristo merkittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon 12. heinäkuuta Merenkurkun saaristo muodostaa yhdessä Ruotsin Korkean Rannikon kanssa ainutkertaisen geologisen kokonaisuuden ja valtionrajan ylittävän maailmanperintökohteen. Merenkurkun saaristo nimettiin maailmanperinnöksi seuraavin perustein: Alue on ainutkertainen esimerkki maapallon historian eri kehitysvaiheista, elämän alkuperästä, käynnissä olevista geologisista prosesseista topografian tai merkittävien geomorfologisten tai luonnonmaantieteellisten muodostumien kehityksessä. Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston valinta maailmanperintökohteeksi osoittaa, että alueemme on maailmassa ainutlaatuinen ja näin ollen meidän täällä asuvien ja toimivien on hoidettava sitä järkevästi siirrettäväksi tuleville sukupolville. Siihen ei riitä alueen luonto- ja kulttuuriarvoista tiedottaminen ja tiedonjaon lisääminen. Tarvitaan myös tunnetta ja ymmärrystä maailmanperintöaluetta kohtaan. Jos tulevat sukupolvet ymmärtävät alueen merkityksen ja tuntevat olevansa siihen osallisia, he kantavat siitä myös vastuun tulevaisuudessa. Maailmanperintö Maailmanperintö voi olla kulttuuri- tai luontokohde, joka on niin arvokas, että sen suojelu ja säilyttäminen on koko ihmiskunnan asia. Se on paikka, alue, ympäristö tai kohde, joka aivan ainutlaatuisella tavalla todistaa maapallon ja ihmisen historiaa. Maailmanperintö nimetään Unescon maailmanperintöluetteloon joko kulttuuri- tai luonnonperintönä. Ne eivät ole maailmankulttuuriperintöjä maailmanperintö-nimikettä käytetään luetteloon hyväksytyistä kohteista huolimatta siitä, onko ne nimetty ns. mixed site -perusteella eli kulttuuri- ja luontoarvojen yhdistelmänä tai puhtaasti kulttuuri- tai luonnonperintönä. Maailmanperinnön ajatuksen ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia valintakriteerejä. Miten jokin kohde, maisema - erotuksena muista - voidaan katsoa maailmanperinnöksi? Maailmanperintösopimuksen 1. artiklassa kulttuuriperintö määritellään muistomerkeiksi, rakennusryhmiksi, paikoiksi. Luonnonperinnön määritelmä kuuluu seuraavasti: elottomat ja elolliset luonnonmuodostumat, geologiset ja fysiografiset muodostumat sekä tarkoin rajatut alueet, jotka ovat erityisen arvokkaiden uhanalaisten eläin- ja kasvilajien elinympäristönä, sekä luonnontilaiset paikat tai tarkoin rajatut luonnonalueet, jotka ovat tieteen tai luonnonsuojelun tai luonnonkauneuden kannalta erityisen arvokkaita. 63 N Maailmanperintökohde kattaa maantieteellisesti osia maankohoamisrannikosta Pohjanmaalla ja Ruotsin Ångermanlandissa. Suomi ja Ruotsi hallinnoivat maailmanperintökohdetta yhdessä. S W E D E N Umeå Jos haluat syventyä maailmanperintöajatukseen, tutustu verkkosivuille ja ruotsiksi Varldsarv.aspx#Världsarv material K v a r k e n Vörå Örnsköldsvik Korsholm KVARKEN ARCHIPELAGO Vaasa HIGH COAST Malax Kramfors Härnösand B o t h n i a n B a y Korsnäs F I N L A N D 3

4 Unesco Maailmanperintösopimuksen mukainen tiedotusvastuu Kaikki UNESCOn yleissopimukset sisältävät tiedotusvastuun. Sopimuksesta käy selvästi ilmi, mitä maiden on tehtävä lujittaakseen kansalaistensa sitoutumista ja kiinnostusta maailmanperinnön säilyttämiseen. Sopimuksen allekirjoittajamailla sekä maailmanperintöstatusta hakeneilla on suuri vastuu. Tukeakseen jäsenmaita tässä työssä UNESCO teki vuonna 1995 aloitteen maailmanperintöön liittyvään, maailmanlaajuiseen koulukokeiluun: Young People s Participation in World Heritage Preservation and Promotion. Hankkeeseen osallistuu kouluja yli 100 maasta. Ne pohtivat maailmanperintösopimusta, Unescon maailmanperintöluettelon kohteita, maailmanperinnön säilyttämiseen liittyviä ongelmia jne. Hankkeen tarkoituksena on tukea Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisen yleissopimuksen allekirjoittaneita maita niiden pyrkiessä täyttämään sopimuksen vaatimusta kasvatus- ja tiedotusohjelmien järjestämisestä (sopimuksen 27. artikla): 1. Jokainen tämän yleissopimuksen osapuolena oleva valtio pyrkii kaikin asianmukaisin keinoin sekä erityisesti kasvatus- ja tiedotusohjelmin lujittamaan kansalaistensa arvonantoa ja kunnioitusta tämän yleissopimuksen 1. ja 2. artiklassa määriteltyä kulttuuri- ja luonnonperintöä kohtaan. On tärkeää huomata, ettei tehtävänä ole vain paikallishistorian ja kotiseututiedon osaamisen lisääminen, vaan tässä tulee nähdä, miten maailmanperintökohde suhtautuu ajassa ja paikassa muihin kohteisiin (Miltä maailma näytti tätä rakennettaessa? Onko samalta aikakaudelta muita maailmanperintökohteita? Onko niillä kytköksiä toisiinsa? Millaisia yhteyksiä tätä kohdetta luotaessa oli muiden maiden ihmisiin?). Maailmanperintösopimuksen mukainen jäsenmaiden vastuu voi toimia hyvänä perusteena, miksi tiedotus- ja kouluhankkeet eivät voi olla tempaus- tai kokeiluluonteisia, vaan niiden tulee olla integroitu osa opetussuunnitelmaa ja muita (koko koululaitosta) ohjaavia asiakirjoja sekä kunnan, alueen ja valtion vastuulla (kansalaisille tiedottamisen osalta). Koululla on tässä tärkeä rooli, jotta lapsemme ja nuoremme voivat aktiivisesti oppia tuntemaan ja ymmärtämään omaa maailmanperintöämme sekä Pohjoismaiden ja maailman muita maailmanperintökohteita. Haaste on siis paljon suurempi kuin vain faktojen opettamista omasta maailmanperinnöstämme. Maailmanperintöopetuksessa pyritään antamaan lapsille ja nuorille juuret, jotta he ymmärtävät oman historiansa sekä maailmanperinnön tarjoamat mahdollisuudet ja sitä uhkaavat vaarat. Nuorille on tarjottava mahdollisuus miettiä ja keskustella, mitä perinnöllä tarkoitetaan, miten sitä hoidetaan ja säilytetään siten, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia ja samalla oppia alueestamme. 2. Se sitoutuu laajalti tiedottamaan kansalaisilleen tätä perintöä uhkaavista vaaroista sekä tämän yleissopimuksen toteuttamistoimista. Sopimuksen allekirjoittajamaiden on joka viides vuosi tehtävä selkoa, miten ne soveltavat sopimusta ja muun muassa selvitettävä, millaista koulutusta peruskoululaisille, lukiolaisille ja korkeakoululaisille tarjotaan maailmanperinnön säilyttämisestä. Tässä tarkoitetun tiedottamisen ja koulutuksen tulee kohdistua laajemmalle kuin vain oman maan maailmanperintökohteisiin. Tiedottamisen ja koulutuksen tulee koskea myös maailmanperintösopimusta, maailmanperintöä uhkaavia vaaroja sekä sopimuksen puitteissa tehtävää työtä. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Patrimonito - lasten maailmanperintö 4

5 Pedagogiset tavoitteet Opetusaineisto Sama jää on peittänyt meidät käsittelee Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston raja-alueellista maailmanperintökohdetta. Se on suunnattu esikoulun, peruskoulun, lukion, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajille mutta myös luonto-oppaille, matkailuyrittäjille ym. Opetusaineisto Sama jää on peittänyt meidät käsittelee Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston raja-alueellista maailmanperintökohdetta. Se on suunnattu esikoulun, peruskoulun, lukion, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajille mutta myös luonto-oppaille, matkailuyrittäjille ym. Opetusmateriaali on sillä tavoin erikoista, että se samoin kuin maailmanperintökohteemmekin ylittää valtion rajat, koska se jakautuu kahden maan kesken. Ajatus materiaalin sovittamisesta sekä Suomen että Ruotsin olosuhteisiin sopivaksi ei ole kovin tavallinen. Tarkoituksena on kuitenkin, että kaikki jollain tavoin ryhmiensä kanssa luonnossa liikkuvat löytävät - riippumatta siitä kummalla puolella maailmanperintöä he ovat - ajatuksia ja ideoita siitä, miten voimme herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta maailmanperintöämme kohtaan. Lisäksi aineistolla pyritään innostamaan maailmanperinnön hyödyntämiseen luonnossa. Opetusmateriaalin perusajatuksena on pyrkiä houkuttelemaan luontoretkille, jossa me opettajina, ohjaajina ja oppaina voimme rakentaa oppimisprosesseja, jotka perustuvat elämyksiin, haasteisiin ja mielenkiintoisiin kysymyksenasetteluihin sekä pohdintaan. Siksi osallistujien omat ajatukset ja mietteet ovat oppimisprosessin tärkeitä lähtökohtia - pohdintaa siitä, millä tavoin he oppivat. Pedagogiikka perustuu keskustelulle ja toiminnalle, jossa oppimista tapahtuu oppimisyhteisyyden pohjalta ja jossa kaikki osallistujat välittävät ja kehittävät tietoa. Heidän tietonsa ja asian ymmärryksensä kehittyvät yhdessä, kun opettaja, ympäristö ja oppilaat ovat kaikki pedagogeja (vrt. Reggio Emilia). Oppiminen on mitä suurimmassa määrin sosiaalinen ilmiö, jossa asioita opitaan ryhmässä yhdessä ja omia kokemuksia ja ajatuksia jaetaan muiden kanssa, saadaan yhteisiä kokemuksia, opitaan kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisten mielipiteitä ym. Maailmanperinnöstämme saa erittäin jännittävän ja kiinnostavan käyttämällä lähtökohtana keskustelua ja toimintaa sekä yhdistämällä teorian ja käytännön toiminnan. Kokemuspohjainen opettaminen (ulkoilmapedagogiikka, seikkailupedagogiikka) voittaa yhä enemmän alaa Suomen ja Ruotsin kouluissa. Tämän aineiston tavoitteena on haastaa perinteinen kouluopetus, joka paljolti on tiedon siirtoa - oppilaat vastaanottajina ja opettaja tiedon välittäjänä. Tässä mallissa opettajan rooli on enemmänkin kumppani, jonka tehtävänä on rakentaa mielenkiintoisia oppimisympäristöjä, joissa hän voi haastaa, esittää kysymyksiä, siepata ajatuksia ja esittää uutta tietoa ja kysymyksenasetteluja. kuva: Anita Storm 5

6 Aistimme Aistimme ovat ikkuna ulkomaailmaan. Ne lähettävät aivoille jatkuvasti tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään ympäristöämme ja tekemään päätöksiä. Mitä useammat aistit ovat käytössä, sitä parempia päätöksiä voimme tehdä. Oppilaiden oppimiskyky kasvaa samalla tavoin, mitä useammat aistit ovat aktiivisia. Aineisto on laadittu siten, että aineet on integroitu toisiinsa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kaikkien aistien käyttöön. Ajatuksenamme on, että liitätte myös ruoan opetukseenne. Jos järjestätte luontoretken tai teemapäivän, näemme ruoan luonnollisena osana opetusta. Maailmanperintöalueelta peräisin olevia raaka-aineita, maailmanperintöruokalista tai -kattaus. Ruoanlaitto yhdessä ulkona luonnossa on myös erinomaista tiimiharjoitusta. Tehtävien ohjeissa annetaan ehdotuksia oppilaiden toimintaan, jossa luonto- ja kulttuuritieto yhdistyvät ja johon sisältyy käytännön tekemistä, esim. rakentamista, kokeiluja, esittämistä (piirustus, valokuva, musiikki, draama jne.) sekä pohdintaa yksin ja ryhmässä. Kuva: Anita Storm 6

7 Opetussuunnitelman tavoitteet Ruotsi; LGR 11 Ruotsin uudessa opetussuunnitelmassa (LGR 11:ssä), joka on voimassa syyslukukaudesta 2011 lähtien, korostetaan seuraavia keskeisiä käsitteitä. Tässä alla esitetään muutamia Ruotsin peruskoululle asetettuja tavoitteita. Koulun tehtävä Koulun tärkeänä tehtävänä on antaa kokonaiskuva ja valottaa asioiden välisiä yhteyksiä. Koulun tulee edistää oppilaiden luovuutta, uteliaisuutta ja itseluottamusta sekä halua kokeilla omia ajatuksia ja ratkaista ongelmia. Oppilaille tulee tarjota mahdollisuuksia toimia aloitteellisesti ja kantaa vastuuta sekä kehittää taitoaan työskennellä niin itsenäisesti kuin yhdessä toisten kanssa. Koulun tulee tätä kautta auttaa oppilaita kehittämään yrittäjyyttä edistävää asennoitumista. Kaikessa opetuksessa on tärkeää rakentaa tiettyjä ainerajat ylittäviä näkökulmia. Oppilaat voivat historianäkökulman kautta oppia ymmärtämään nykyaikaa ja valmistautua tulevaisuuteen sekä kehittää dynaamisen ajattelun taitoaan. Ympäristönäkökulma tarjoaa oppilaille mahdollisuuksia kantaa vastuuta siitä ympäristöstä, johon he itse voivat suoraan vaikuttaa, ja omaksua henkilökohtaisen suhtautumistavan laajoihin ja globaaleihin ympäristökysymyksiin. Opetuksen tulee valaista, miten yhteiskunnan toimintoja ja omia elin- ja työskentelytapojamme voidaan mukauttaa kestävän kehityksen suuntaan. Oppilaiden tulee saada kokea erilaisia ilmaisumuotoja osaamiselle. Heidän tulee saada kokeilla ja kehittää erilaisia ilmaisumuotoja sekä kokea tunteita ja tunnelmia. Koulun toimintaan tulee sisältyä draamaa, rytmiikkaa, tanssia, musisointia sekä kuvaan, tekstiin ja muotoon liittyvää luovaa toimintaa. Harmoninen kehitys ja sivistyksen omaksuminen sisältävät mahdollisuuden kokeilla, tutkia, omaksua ja jäsentää erilaista tietoa ja kokemuksia. Kyky omaehtoiseen luomiseen kuuluu taitoihin, joita oppilaiden tulee omaksua. Tavoitteet Koulun tulee vastata siitä, että jokainen oppilas peruskoulun päätettyään osaa soveltaa matemaattista ajattelua jatko-opinnoissa ja arkielämässä, osaa käyttää luonnontieteiden, tekniikan, yhteiskuntatieteiden, humanististen ja esteettisten aineiden osaamista jatkoopinnoissa, yhteiskuntaelämässä ja arkielämässä, osaa ratkaista ongelmia ja siirtyä luovasti ideoista tekoihin, osaa oppia, tutkia ja työskennellä sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa ja luottaa omiin taitoihinsa, osaa ajatella kriittisesti ja muodostaa tietoon ja eettiseen harkintaan perustuvia mielipiteitä itsenäisesti, on saanut tietoa hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen edellytyksistä, on saanut tietoa ja ymmärtää oman elintavan merkityksen terveydelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle, osaa käyttää ja omaksua monia eri ilmaisumuotoja, esim. kieltä, kuvaa, musiikkia, draamaa ja tanssia ja tuntee yhteiskunnan kulttuuritarjontaa. Kuva: Anita Storm 7

8 Opetussuunnitelman tavoitteet Suomi; POPS 2004 (osittain uudistettu v. 2010) Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitetään muun muassa seuraavat tavoitteet. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Niiden tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen leikkiin, luovaan toimintaan ja elämyksiin. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristöja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristöja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. [...] Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Tutkittaessa lähemmin kunkin oppiaineen suunnitelmia voidaan havaita, että monet tavoitteet korostavat tutkivaa työtapaa, uteliaisuutta ja kiinnostusta, omia ajatuksia, kriittistä ajattelua, yhteistyötä, eri tietolähteiden ja vaihtelevien työtapojen käyttöä jne. Kuva: Anita Storm 8

9 Mitä sinä opettajana hyödyt tämän opetusmateriaalin käytöstä? Sama jää on peittänyt meidät -opetusmateriaalin kantavana ajatuksena on, että sinä opettajana saisit yksityiskohtaista tietoa alueesta, jossa sinä ja oppilaasi oleskelette päivittäin, ja sillä tavoin voisit helpommin hyödyntää koulun ympäristöä opetuksessa. Tieto on tiiviimmin sidoksissa todellisuuteen, jossa lähiluonto ja -kulttuuri tarjoavat tutkimuskentän käytännön ja teorian oppimistilanteille. Lisäksi aineistossa esitetään ehdotuksia eri menetelmiksi ja työtavoiksi, joita voit käyttää ja kehittää työskentelyyn yhdessä oppilasryhmien kanssa monin eri tavoin. Opettajat hakevat usein vinkkejä, menetelmiä ja harjoitusehdotuksia, joita voisi suoraan tyrkätä oppilaiden käsiin, mutta tässä aineistossa pyritään pääsemään pidemmälle. Emme halua, että harjoituksia tehdään harjoitusten vuoksi, että ne tarjoavat vain tauon perinteiseen opetukseen, kivan ja käytännönläheisen oppimistuokion jne. Vaikka nekin ovat sinällään arvokkaita tavoitteita, ne eivät saa olla päätarkoitus. Kun käsittelemme lähiympäristöämme ja maailmanperintöämme, kyseessä on suhtautumistapa, vastuunkanto, ja silloin kannattaa nähdä oppilaiden päät roihuina, jotka pitää sytyttää, pikemminkin kuin astioina, joihin pitää kaataa tietoa. Maailmanperintöpedagogiikassa on erityisen tärkeää ja keskeistä painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista. Oppilaiden uteliaisuus ja kiinnostus Korkeaa Rannikkoa ja Merenkurkun saaristoa kohtaan saadaan herätettyä paremmin käytettäessä lähtökohtana kysyvää ja tutkivaa pedagogiikkaa. Omasta maailmanperinnöstä oppiminen laajentaa katsetta muiden maailmanperintöjen suuntaan ja tekee näkyväksi UNESCOn perusajatuksen siitä, miksi alueita ja paikkoja nimetään maailmanperinnöiksi ja mihin kriteereihin nämä valinnat perustuvat. Opetusmateriaali perustuu Suomen ja Ruotsin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin (POPS 2004 & LPO 94). Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus harjoittaa havainnointikykyään ja kehittää valmiuksiaan tieteellisten johtopäätösten tekemiseen luonnossa tapahtuvien kokemusten ja harjoitusten pohjalta. Kun opettajana käytät tätä materiaalia, tiedät, ettei se ole ylimääräistä lisää koulun opetussuunnitelman perusteiden ulkopuolelta vaan päinvastoin täysin linjassa kummankin maan opetussuunnitelmien kanssa. Lisäksi tässä esitetty työtapa vahvistaa monia opetussuunnitelmien, tavoitteiden, arvosanakriteereiden, paikallisten koulukohtaisten suunnitelmien jne. tavoitteita ehkä selkeämmin kuin koulun monet perinteiset oppimateriaalit. Nostamme kussakin teemassa/luvussa esiin muutamia Suomen ja Ruotsin opetus- ja kurssisuunnitelmissa esiintyviä tavoitteita juuri tämän havainnollistamiseksi. Maailmanperinnön kivilajeja. Storviken, Trysunda. Kuva: Thomas Birkö 9

10 Opetusmateriaalin laadintaprosessi Sama jää on peittänyt meidät -opetusmateriaalin on laatinut suomalaisista ja ruotsalaisista opettajista koostunut projektiryhmä vuosina He kokoontuivat Merenkurkun molemmin puolin pohjustamaan materiaalin rajaamista ja sisältöä samoin kuin sen pedagogisia tavoitteita ja opetusmenetelmiä. Aineisto perustuu ulkona maastossa toteutettavaan työtapaan, jota on vuodesta 2002 lähtien kehitetty Ruotsin Örnsköldsvikin kunnan opettajien täydennyskoulutuksessa. Thomas Birkö on vienyt opettajia koulujen lähiympäristöön ja kokeillut toisenlaisia työtapoja, joissa paikan merkitys on ollut oppimiselle keskeistä. Tehtäviä on kokeiltu opettajien täydennyskoulutuksessa Suomen ja Ruotsin puolella. Lisäksi niitä on käyttänyt opettajien testiryhmä, joka on muokannut ja kehittänyt tehtäviä oppilasryhmineen omissa kouluissaan. Mikä on totta ja mikä ei? Tämä oppimateriaali käsittelee mm. maapallon pitkän historian sekä ihmisen kehittymisen ja tälle alueelle asettumisen tapahtumia, ja aineistoa laadittaessa on käynyt aika ilmeiseksi, ettemme monissa tapauksissa löydä täsmällisiä ja varmoja vastauksia sille, miten geologiset muodostumat ovat syntyneet, miltä eri aikakausina on näyttänyt ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tarkastanut geologiaosuuden t, mutta siitä huolimatta kirjallisuudesta ja internetistä voi löytää toisenlaisia tietoja ja teorioita. Viittaamme aineistossamme myös kotisivuille ja faktoihin, joita on esitetty toisissa julkaisuissa ja artikkeleissa. On tärkeää muistaa, että tämän päivän tieto ei ehkä päde enää huomenna. Uudet tutkimukset ja teoriat voivat saada meidät muuttamaan aiempia käsityksiämme. Kansainväliset, luonnontieteellisiä aineita koskevat koulututkimukset, esim. TIMSS, ROSE, PISA, IRIS jne. osoittavat, että oppilaiden mielestä luonnontieteet ovat tylsiä aineita mm. koska niissä on vain yksi täsmällinen vastaus, joka pitää päntätä päähän ja sitten toistaa papukaijana, eikä niissä ole sijaa dialogille ja keskustelulle. Me tämän opetusmateriaalin laatijat emme pidä ongelmana, että on monia eri vastauksia esim. siihen, miten juomumoreenit tai De Geer -moreenit ovat syntyneet, minä vuonna Yoldiameri muuttui Ancylusjärveksi, mitkä eläimet saapuivat alueellemme ensin tai asuiko Susiluolassa neandertalinihmisiä vuotta sitten vai vuotta sitten. Päinvastoin selitysten moninaisuus lisää pohdintojen kiinnostavuutta ja asioiden ymmärtämistä ja omaksumista. Jos lähdemme siitä, ettemme voi koulussa opettaa sellaista, johon emme tiedä täsmällisiä vastauksia, luonnontieteistä jää paljon asioita käsittelemättä. Silloin emme myöskään saa oppilaita kiinnostumaan alan jatko-opinnoista tai esim. tutkijan urasta. Ehkä meidän täytyy koulumaailmassa murtaa -orientoitunut kaavamme eikä arvioida oppilaiden tietoja sen perusteella, minkälaisia vastauksia he antavat opettajan kysymyksiin, vaan pikemminkin sen pohjalta, millaisia kysymyksiä he esittävät opettajalle. Jos haluamme herättää kiinnostusta maailmanperintöä, luonnontieteitä ja kulttuuria kohtaan koulussa, oppilaiden täytyy olla motivoituneita ja kiinnostuneita. Jos koulu on paikka, jonne oppilaat menevät päivittäin ja saavat vastauksia kysymyksiin, joita he eivät ole koskaan esittäneet, miettineet tai joista he eivät ole kiinnostuneita, saamme oppilaita, joiden mielestä koulunkäynnillä ei ole merkitystä ja jotka etsivät tietoa ja haasteita muilta kentiltä. Kaikkien koulussa toimivien tulee olla tästä tietoisia, ja koulussa on tässä suuri haaste. Toivomme, että tämä opetusmateriaali voisi toimia porttina sellaisen työtavan käyttöön, jossa hyödynnämme lasten ja nuorten ihmettelyä, uteliaisuutta ja kysymyksiä ja annamme heidän tutkia ja miettiä myös monimutkaisia ilmiöitä. Sekä opettajat että oppilaat voivat pitää ongelmana sitä, ettemme aina tiedä, mikä on lopullinen totuus. Tämä opetusmateriaali toivottavasti rohkaisee omiin ajatuksiin ja ideoihin, sillä uteliaisuus ja motivaatio saada asioita selville syntyy useimmiten sitä kautta. 10

11 Näin käytät aineistoa Opetuspaketti on jaettu koko aineistoa koskeviin yleisohjeisiin, opettajille tarkoitettuihin tehtäväohjeisiin ja oppilastehtäviin sekä eri harjoituksiin liittyviin lehtiin. Lisäksi paketti sisältää lehdet, joissa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa kysymysten selvittämiseksi. Faktalehdet liittyvät tehtäviin. Näet koodeista, mitä lehtiä mihinkin tehtävään on tarkoitus käyttää. Ohjeet valottavat opetusaineiston taustaa ja tarkoitusta ja sisältävät lisäksi tehtäväehdotuksia, jotka on jaettu neljän teeman/luvun perusteella seuraavasti 1. Korkea ja matala rannikko (Peruskallio P1, P2, P3 jne.) 2. Sama jää on peittänyt meidät (Jääkausi J1, J2, J3 jne.) 3. Nousemme koko ajan (Maankohoaminen M1, M2, M3 jne.) 4. Luonto muuttuvassa maisemassa (Luonto L1, L2, L3 jne.) Tehtävät ja harjoitukset ovat luonteeltaan erilaisia. Tehtävät on laadittu tehtäväksi ulkona, mutta ne voidaan tehdä myös sisällä. Niiden tarkoituksena on rohkaista oppilaita ajattelemaan itse ja miettimään faktoja. Tehtävät ratkaistaan useimmiten ryhmätyönä. Ne sisältävät pääsääntöisesti käytännön toimintaa, jossa oppilaat rakentavat jotain tai testaavat ajatusta, omaksuvat uutta tietoa esim. lehtien pohjalta ja lopuksi esittelevät tekemänsä jossain muodossa, esim. piirroksina, malleina, valokuvina tai draaman avulla. Opettajana voit vapaasti muokata tehtäviä ikäryhmän, paikan, ajankohdan ja oppimistilanteen mukaan. Joka luvussa (teemassa) esitetään mielenkiintoisia kysymyksiä, joita oppilaat voivat yrittää ratkaista, ehdotuksia harjoitusten käytännön järjestelyistä, linkkejä jne. PERUSKALLIO JÄÄKAUSI MAANKOHOAMINEN LUONTO t P1 t J 1 t M1 t L 1 11

12 Teema 1. Korkea ja matala rannikko Tämän otsikon alla käsitellään Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston kallioperää ja geologisia prosesseja. Otsikko viittaa maiseman erilaisuuteen maailmanperintökohteen Suomen ja Ruotsin puolella. Ruotsin Ångermanlandin Korkealla Rannikolla vuoret laskevat jyrkästi mereen, kun taas Pohjanmaan ja Merenkurkun saariston maisema on alavaa ja muistuttaa lähinnä puolitasankoa (peneplaania). Kuitenkin kuulumme samaan maailmanperintöalueeseen, joka on hyväksytty luetteloon geologisin perustein. Maailmanperintönimityksen pohjana on itse maankohoamisprosessi siis se, että kolme kilometriä paksu jäämassa painoi maankuorta alaspäin ja nyt kun jää on sulanut, maankuori pyrkii takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Maankohoamisvauhti on sama Suomen ja Ruotsin puolella eli 8 mm vuodessa ja 80 cm sadassa vuodessa. Suomen ja Ruotsin puolen maiseman erilaisuuden ymmärtämiseksi meidän on siirryttävä kauas ajassa taaksepäin, pitkälle ennen viimeisintä jäätiköitymistä. Ruotsissa luullaan usein, että Korkea Rannikko on niin korkea maankohoamisen ja jään vaikutuksen vuoksi. Voisi helposti luulla, että jää lisää maamassaa, mutta asia on täsmälleen päinvastoin. Jää raapii maanpintaa ja kuluttaa sitä kohti peneplaania (alavaa aluetta, jossa eroosio on kuluttanut kallioperää pitkän ajan kuluessa). Tässä annetaan muutama esimerkki siitä, miten luonnossa voi tutkia maailmanperintöalueen kallioperää ja geologisia prosesseja mm. kivilajeja (kiviä), kivilajien muodostumista, geologisia prosesseja, pitkää geologista aikajanaa, elämän syntyä ja evoluutiota. PERUSKALLIO PERUSKALLIO tehtävä P1 t P1 Näkymä Högbondenille. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu 12

13 Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miksi Korkean Rannikon luonto eroaa niin paljon matalasta rannikosta eli siis Merenkurkun saaristosta? Mitä tyypillisiä kivilajeja maailmanperintöalueellamme on? Onko kivilajien esiintymisessä eroja Suomen ja Ruotsin välillä? Milloin ja miten kallioperämme muodostui? Miltä maapallolla näytti, kun meidän maamme muotoutui? Oliko maapallolla elämää ja jos oli, miltä se näytti? Missäpäin maapalloa meidän alueemme oli tämän tapahtuessa? Mitkä rakentavat ja kuluttavat voivat alueella ovat vaikuttaneet (jääkausien kuluttavat voimat, miten vesi on muovannut maisemaa, tulivuoret, meteoriitti-iskut ja vaikutus elämään/sukupuuttoon kuolemiseen)? Oppilastehtävät Oppilastehtäviä voidaan muunnella eri tavoin ja ne voidaan tehdä luonnossa erilaisissa paikoissa kaikkina vuodenaikoina. Tehtävät ovat useimmiten ryhmätöitä, mutta joskus oppilaat ovat ensin yksin miettineet kysymystä. Tehtäviä voi tehdä yksi kerrallaan tai kaikki samalla kertaa, jolloin esim. eri oppilasryhmät päättävät tilaisuuden rakentamalla ja esittämällä erityyppisiä malleja ja kertomalla tietojaan. Tiedot saadaan näin kudottua yhteen, ja opettaja voi lopuksi esittää niistä yhteenvedon. Tehtävissä viitataan lehtiin, joista saa tehtävän toteuttamiseen tarvittavaa tietoa tai vastauksia kysymyksiin. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köpmanholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan, Skrubban, Skuleberget. Suomessa: Söderfjärden, Öjberget, Raippaluodon silta, Sommarö, Köklot, Terranova, Oravaisten kivipuisto Linkkejä ja kirjavinkkejä Ruotsiksi: Suomeksi: Beskrivningar till de kvartärgeologiska kartorna i Mittnorden området, Terge Bagel, Rapporter och meddelande 125 SGU. Geology of the Kvarken Archipelago GTK. Valassaarilta. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu 13

14 Teema 2. Sama jää on peittänyt meidät Viimeisimmän jääkauden (Veikselin) aikana jää oli kaikkein paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jäämassan arvioidaan olleen täällä vähintään kolme kilometriä paksu. Jää painoi maankuorta enimmillään 800 metriä alkuperäisen tasonsa alapuolelle. ongelmina erilaisissa harjoitusesimerkeissä. Kaikkia ilmiöitä ja harjoituksia ei ole esitetty molemmilla kielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Tässä annetaan muutama esimerkki siitä, miten luonnossa voi tutkia maailmanperintöalueen jääkautta ja jäätiköitymisprosesseja, mm. maisemassa näkyvien muodostumien kautta. Jäätikön reuna sijaitsi Merenkurkun saariston ja Korkean Rannikon kohdalla n vuotta sitten. Vain runsaat 100 vuotta myöhemmin käytännöllisesti katsoa koko mannerjäätikkö oli sulanut. Jään sulaessa alueeltamme maanpinta oli täällä noussut jo 500 metriä. Tämän otsikon alla käsitellään Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston jäätiköitymisen aikaa. Tässä käsitellään erityisesti jääkausia ja maisemanmuodostumia koskevia asioita samoin kuin jään tai jäänsulamisen jättämiä jälkiä. Muodostumistavat ja niiden taustalla olevat prosessit esitetään kiinnostavina JÄÄKAUSI JÄÄKAUSI tehtävä J 1 t J 1 Balesudden. Kuva: Ove Källström 14

15 Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miltä jääkaudella näytti? Miten monta jääkautta on ollut? Miksi jääkausia tulee? Miten mannerjäätiköt syntyvät ja miten ne sulavat? Mitä merenpinnan korkeudelle tapahtuu jääkausina? Mitä lämpökausia ja kylmäkausia, interglasiaaleja jne. on ollut? Miksi maa kohoaa? Miksi maankohoamisvauhti on nyt eri kuin alussa? Miten erilaiset geologiset muodostumat syntyvät? Oppilastehtävät Monista mannerjäätikön luomista muodostumista voidaan eri tavoin rakentaa kolmiulotteisia malleja enemmän tai vähemmän teknisin menetelmin. Ulkona sopivaa rakennusmateriaalia on sulan maan aikana esim. hiekka ja kivet ja talvella tietenkin lumi ja jää. Malleja voi rakentaa eri tavoin myös koulussa sisällä: savesta, paperimassasta tai miksipä ei vaikka leivottuna! Oppilastehtäviä voidaan muunnella eri tavoin ja ne voidaan tehdä luonnossa erilaisissa paikoissa kaikkina vuodenaikoina. Tehtävät ovat useimmiten ryhmätöitä, mutta joskus oppilaat ovat ensin yksin miettineet kysymystä. Tehtävät 1-3 voidaan tehdä peräkkäin joko niin, että yksi ryhmä tekee ne kaikki tai useat ryhmät tekevät vain yhden osatehtävän. Lähtökohtana toimii lehti J1, joka osoittaa jäätiköitymisen laajuuden Skandinaviassa vuotta sitten jääkentän ollessa suurimmillaan. Tämän luonnoksen pohjalta voi esittää eri kysymyksiä, joiden parissa ryhmät työskentelevät ja sitten esittävät lumi- tai hiekkarakennelmansa ja/tai draamaesityksensä. Opettaja tekee lopuksi yhteenvedon. Tehtävät 4-10 jne. liittyvään muutamiin erityismuodostumiin, joita jäätikkön on luonut jään oman liikkumisen kautta ja kun vettä on virrannut jäätikön alla ja/tai jään halkeamien kautta. Niitä ovat: jääuurteet harjut drumliinit juomumoreenit (Ribbed-/Rogen-moreenit) De Geer moreenit siirtolohkareet (hiidenkivet) Nämä tehtävät on helpointa tehdä tutkimalla ilmiötä luonnossa, kokemalla korkeuserot, suunnat jne. ja sen jälkeen syventävien tietojen avulla rakentamalla sopivassa paikassa ko. muodostuma ja selittämällä sen syntyä muille. Tässä on muutamia ehdotuksia mini-muotoisiksi sopivista kokeista, joilla voidaan nähdä, voiko tällaisia muodostumia luoda. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köpmanholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan. Suomessa: Öjberget (kivikautinen asuinpaikka tai pyyntileiri siirtolohkareen alla), Raippaluodon silta, Fjärdskär, Sommarö, Svedjehamn ja Bodback sekä sieltä alkava vaellusreitti. (De Geer -moreenit). Linkkejä ja kirjavinkkejä Tehtävien täydennyksenä (tai aloituksena) voi leikkiä Kampen för tillvaron - På myskoxens tundra joka on kuvattuna teoksessa För det vilda - aktiverande övningar om djur på land och i vatten. Historien om jätte Finn kirjasta Livet bland Kvarkens söner och döttrar. Istidens landskap jordarter och terrängformer. Karl-Erik Perhans 2002 Geobiosfären en introduktion, toim. Per Gunnar Andréasson

16 Ruotsiksi: Världsarvet Höga kusten format av års landhöjning Publikation 2000;1 Länsstyrelsen i Västernorrland 365 Ett år med Skuleskogens nationalpark Upptäck landhöjningen Tro och vetande om strandförskjutningarnas orsaker i Höga kusten, Västernorrland Länsstyrelsen i Västernorrland Höga kusten ett världsarv Beskrivningar till de kvartärgeologiska kartorna i Mittnorden området, Terge Bagel, Rapporter och meddelande 125 SGU Suomeksi: jaakausi_1/index.html Jääkaudet, Marjatta Koivisto (WSOY 2004) Jääkauden jälkinäytös: Merenkurkun saariston maailmanperintö. Tiina Hietikko-Hautala

17 Teema 3. Nousemme koko ajan Luvun otsikko viittaa maankohoamisprosessiin ja sen luontoon jättämiin jälkiin. Maankohoamisvauhti on sama Suomen ja Ruotsin puolella eli 8 mm vuodessa ja 80 cm sadassa vuodessa. Maan kohotessa meren voimat, aallot ja jää alkavat muokata rantoja, ja tulokset voidaan nähdä pitkällä sisämaassa. Pirunpellot ja tunneliluolat ovat kaksi esimerkkiä meren voimien tuloksena syntyneistä muodostumista. Alue nimettiin maailmanperinnöksi osittain tämän ilmiön ansiosta. Erityisen selvästi se käy ilmi Korkean Rannikon maailmanperintönimityksen perusteluista vuonna 2000.Ne kuuluvat seuraavasti: Korkea Rannikko on yksi niistä kohteista maailmassa, joissa maankohoaminen jatkuu mannerjään sulamisen jälkeen. Isostaattinen kohoaminen on hyvin havainnollista, ja ominaista alueelle on maankohoamisaste, 286 metriä, mikä on korkeampi kuin muilla alueilla. Alue on tärkeä isostaattisen maankohoamisen tutkimuksen kannalta, koska ilmiö on näytetty toteen ja sitä on tutkittu siellä ensimmäisenä. MAANKOHOAMINEN MAANKOHOAMINEN tehtävä M1 t M1 Häggvik. Kuva: Ove Källström 17

18 Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miksi maa kohoaa? Miten maankohoaminen on edennyt? Miksi korkein rantaviiva on erilainen eri paikoissa? Mitä jälkiä maankohoamisesta voimme nähdä luonnossa? Miten nämä jäljet ovat muodostuneet? Miten paljon maa vielä kohoaa? Milloin maankohoaminen päättyy? Miten pirunpellot ovat muodostuneet? Mitä tunneliluolat (sipuliluolat) ovat ja missä ja miten niitä on muodostunut? Mitä kalottivuoret ovat ja miten niitä on muodostunut? Miten rantavallit/-palteet ovat muodostuneet? Mitä kluuvit ja fladat ovat ja miten ne ovat muodostuneet? Mitä kuroutumisella tarkoitetaan? Miten maankohoaminen on vaikuttanut Itämereen jäätikön sulettua? Oppilastehtävät Maan kohotessa meren synnyttämistä muodostumista voidaan eri tavoin rakentaa kolmiulotteisia malleja, enemmän tai vähemmän teknisesti. Hiekka ja kivet ovat esimerkiksi sopivaa materiaalia ulkona sulan maan aikana ja talvella tietenkin lumi ja jää. Malleja voi rakentaa myös sisällä koulussa savesta, paperimassasta tai vaikka leivonnaisina. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Ulvönin itäpuoli, Norrfällsviken, Högklinten, Trysunda, Skuleberget, Skuleskogen Suomessa: Sommarö, Kikanberget, Björkö-Panike vaellusreitti, Valassaaret, Mikkelinsaaret (Kummelskär) Öjberget, Raippaluoto, Gerby Linkkejä ja kirjavinkkejä Suomeksi: Jääkaudet. Marjatta Koivisto WSOY 2004 Jääkauden jälkinäytös: Merenkurkun saariston maailmanperintö. Tiina Hietikko-Hautala Bodback. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu Ruotsiksi: Höga kusten Kulturutveckling under 5000 år, publikation 1998:1. Länsstyrelsen i Västernorrland Världsarvet Höga kusten format av års landhöjning, publikation 2000;1. Länsstyrelsen i Västernorrland 365 Ett år med Skuleskogens nationalpark Upptäck landhöjningen Tro och vetande om strandförskjutningarnas orsaker i Höga kusten, Västernorrland, Länsstyrelsen i Västernorrland. Höga kusten ett världsarv 18

19 Teema 4. Luonto muuttuvassa maisemassa Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston luonto on viime jääkaudesta lähtien joutunut sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön maan noustessa merestä. Sen huomaa ennen kaikkea rannikolla, jossa kasvillisuus jatkuvasti siirtyy alaspäin ja jossa ensimmäiset kasvit valtaavat käyttöönsä merestä nousseen maan. Tämä rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys tai sukkessio on selvästi havaittavaa ja mielenkiintoista tutkittavaa. Maankohoaminen on merkinnyt myös sitä, että monet vesistössä elävät lajit ovat jääneet loukkuun sisäjärviin, ja niistä on tullut ns. glasiaalireliktejä eli jäänteitä jääkauden aikaisista oloista. Ne ovat voineet jatkaa elämäänsä täällä senkin jälkeen, kun järvet eivät enää olleet yhteydessä Pohjanlahteen. Myös jotkut eläimet ovat jääneet viime jääkauden jälkeen eristyksiin pienempiin populaatioihin, esim. norppa, josta meidän alueellamme esiintyy kolme alalajia eli itämerennorppa, laatokannorppa ja saimaannorppa. Simpukoiden ja kotiloiden kuoria on maankohoamisen ja aaltojen vuoksi kerrostunut joihinkin rantavalleihin ja penkereisiin, joissa ne ovat tarjonneet hyvät edellytykset kalkkipitoista kasvualustaa vaativille kasveille. Näissä simpukankuoriesiintymissä kasvaa monia alueelle harvinaisia kasveja. Myös ilmasto on muuttunut jääkauden jälkeisenä aikana, ja nykyään meillä on n vuoden takaiselta lämpökaudelta jäljellä tiettyjä lämmöstä nauttivia lajeja vuorten etelärinteillä. Maailmanperintöalueen ympäristö on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi uusia lajeja voi ilmaantua tai asettua alueelle uudelleen. Meillä on monia sekä varhaisia että myöhäisiä tulokkaita alueellamme. Täällä on myös ollut jääkautisia lajeja, jotka ovat sittemmin hävinneet, esim. grönlanninhylje. Lisäksi täällä eleli ennen viime jääkautta useita isoja nisäkkäitä, jotka sittemmin kuolivat sukupuuttoon, esim. villamammutti, alkuhärkä ja villasarvikuono. Joskus niiden luita löytyy, mutta löydöksiä ei ole kovin paljon, koska jääkausi kulutti ja haravoi maisemaa ja maastoa aika rankasti. Veiksel-jääkautta ennen ja sen aikana eläneen ns. megafaunan jäljet ovat siis pitkälti tuhoutuneet. Jääkauden jälkeen alueellemme on saapunut eläimiä eri suunnista, koska meille on ollut maayhteys ajoittain sekä idästä että etelästä. Siksi Skandinaviassa on eläinlajeja, jotka edustavat geneettisesti eri linjoja. Eräs esimerkki on karhu, jota Ruotsissa esiintyy kahta geneettisesti kahta eri kantaa, joka on vaeltanut alueelle Suomesta, ja eteläeurooppalaista kantaa, joka on aikanaan vaeltanut Ruotsiin Skånen ja Tanskan välistä kannasta pitkin. LUONTO LUONTO tehtävä L1 t L 1 19

20 Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Mitä etelävuorella tarkoitetaan? Mitkä kasvit ja eläimet kuuluvat jääkaudelle? Mitä glasiaalirelikti on? Mitkä eläimet ja kasvit ovat voittajia ja mitkä häviäjiä, jos ilmasto lämpenee/kylmenee? Mitä simpukankuorihiekka on? Mitkä eläimet kuolivat sukupuuttoon viime jääkauden aikana? Miten eri kasvit ja eläimet ovat valloittaneet aluettamme jään vetäydyttyä pois? Miten maankohoaminen on vaikuttanut Itämereen jään sulettua? Onko mammutti voinut laiduntaa Vuosaaren pohjassa? Oppilastehtävät Kasvit ja ennen kaikkea eläimet ovat kiitollisia työskentelykohteita koulussa. Niitä voi piirtää, rakentaa, leikkiä ja niistä voi kertoa. Eläinten, joko edelleen elävien tai sukupuuttoon kuolleiden, rakentaminen sisällä tai ulkona on hauskaa ja opettavaista. Oppimiseen yhdistyy luovuus ja tekeminen. Hiekka, kivet ja muut luonnonmateriaalit ovat esimerkiksi sopivaa rakennusmateriaalia ulkona kesäaikaan ja talvella lumi ja jää. Sisällä työskenneltäessä eläimiä ja kasveja voi maalata tai rakentaa eri materiaaleista, esim. puusta, paperista, paperimassasta, savesta jne. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köpmanholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan, Ringkallen, Skuleberget Suomessa: Söderfjärden, Öjberget, Sommarö, Terranova Oravaisten kivipuisto, Björkö-Paniken vaellusreitti Linkkejä ja kirjavinkkejä Kvarkens natur Ett år i skuleskogen Kuva: Anita Storm Kuva: Ove Källström Kuva: Ove Källström 20

Sama jää on peittänyt meidät

Sama jää on peittänyt meidät United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston

Lisätiedot

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät

Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Maailmanperintöopetus tarjoaa jännittävän reitin useimpiin Suomen ja Ruotsin opetussuunnitelmien kouluaineisiin. Koulu voi työstää maailmanperintöä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet:

Minecraft -iltapäiväkerho. Aihekokonaisuudet: 1 Minecraft -iltapäiväkerho Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari Toiminnallinen oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa painotetaan työtapojen toiminnallisuutta. Toiminnallisuudella tarkoitetaan oppilaan toiminnan ja ajatuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Harjoitus 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua Oppilaat saavat etsiä mieleisensä kiven. Tehtävä voidaan myös toteuttaa kotinä, jolloin oppilaat ottavat mukaan kiven kotoaan. - Mistä löysit

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Syventävä esittely Merenkurkun saaristo

Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016. Jukka Tulivuori Opetushallitus Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus 2016 Jukka Tulivuori Opetushallitus Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto Tiedon määrä ja luonne Työn luonne Talous Yhteisöjen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

Kv+ops=Koulun perustehtävä

Kv+ops=Koulun perustehtävä Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 20. - 21.11.2013 Kuopiossa Kv+ops=Koulun perustehtävä Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne- ja tavoitetyöryhmä

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

Biologia ja maantieto

Biologia ja maantieto 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Biologia ja maantieto VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja. Ymmärtämään

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi

Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Työkirja tietoteknisen oppimistehtävän suunnitteluun innovatiiviseksi Mieti oppimistehtäväsi tavoitteita ja vastaa muutamalla sanalla kysymyksiin Oppimistehtävän nimi: Pedagogiikka 1. Oppimista syntyy

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4

7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 7.7 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto

AINEKOHTAINEN OPS / maantieto AINEKOHTAINEN OPS / maantieto Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

9.2.8 Biologia ja maantieto BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKILLA 5 6

9.2.8 Biologia ja maantieto BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKILLA 5 6 9.2.8 Biologia ja maantieto BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKILLA 5 6 Biologiassa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Biologiassa opitaan tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

STEP 1 Tilaa ajattelulle

STEP 1 Tilaa ajattelulle Työkalu, jonka avulla opettaja voi suunnitella ja toteuttaa systemaattista ajattelutaitojen opettamista STEP 1 Tilaa ajattelulle Susan Granlund Euran Kirkonkylän koulu ja Kirsi Urmson Rauman normaalikoulu

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan

Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan Teatteritaide (draama/ilmaisutaito/draamakasvatus) oppiaineena jakaantuu esittävään ja osallistavaan genreen. Molemmissa genreissä opitaan - Itsestä - Toisista - Sisällöstä (oppimistavoite) - Teatteritaiteesta

Lisätiedot

Luonnontieteellinen tutkimuspolku

Luonnontieteellinen tutkimuspolku Luonnontieteellinen tutkimuspolku Tutkitaan oman lähiympäristön luontoa Projektityössä toteutetaan oman koulun lähiympäristöön oma luonnontieteellinen tutkimuspolku. Tavoitteena on tutkia ja havainnoida

Lisätiedot

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. BIOLOGIA JA MAANTIETO Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen hallinto- ja kehityssuunnitelma

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen hallinto- ja kehityssuunnitelma Merenkurkun saariston maailmanperintöalueen hallinto- ja kehityssuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 58 Susanna Ollqvist Metsähallitus PL 475 65101 Vaasa susanna.ollqvist@metsa.fi

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot