Sama jää on peittänyt meidät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sama jää on peittänyt meidät"

Transkriptio

1 United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Sama jää on peittänyt meidät Opetusmateriaalia Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston yhteisestä maailmanperinnöstä Gränsöverskridande samarbete över fjäll och hav Meret, vuoret ja rajat ylittävä yhteistyö Grenseoverskridende samarbeid over fjell og hav Cross-border cooperation over mountain and sea EUROPEISKA UNIONEN Europeiska regionala utvecklingsfonden

2 Sisältö 3. Taustaa 5. Pedagogiset tavoitteet 9. Mitä sinä opettajana hyödyt tämän opetusmateriaalin käytöstä? 10. Opetusmateriaalin laadintaprosessi 11. Näin käytät aineistoa 12. Teema 1. Korkea ja matala rannikko (Geologia - kivilajit ja -muodostumat) 14. Teema 2. Sama jää on peittänyt meidät (Glasiologia - jääkaudet) 17. Teema 3. Nousemme koko ajan (Isostasia - maankohoaminen) 19. Teema 4. Luonto muuttuvassa maisemassa Merenkurkun Neuvosto Taitto: FRI Reklambyrå, Uumaja Piirustukset: Media Grafik, Luulaja Käännös: Paula Bertell Kansikuva: Anita Storm Geologinen tarkistus: Geologinen tutkimuskeskus Vuonna 2011 Kuva: Sivu 1 Anita Storm.

3 km Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Taustaa Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston nimeäminen maailmanperinnöksi UNESCO on nimennyt Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston maailmanperinnöksi, koska alue on ainutkertainen esimerkki maapallon historian tärkeistä vaiheista. Useat jääkaudet ja niitä seurannut maankohoaminen sekä meri ovat muovanneet alueen maisemaa. Maailmanperintökomitea nimesi Korkean Rannikon maailmanperinnöksi 29. marraskuuta 2000 seuraavin perustein: Korkea Rannikko on yksi niistä kohteista maailmassa, joissa maankohoaminen jatkuu mannerjään sulamisen jälkeen. Isostaattinen kohoaminen on hyvin havainnollista, ja ominaista alueelle on maankohoamisaste, 286 metriä, mikä on korkeampi kuin muilla alueilla. Alue on tärkeä isostaattisen maankohoamisen tutkimuksen kannalta, koska ilmiö on näytetty toteen ja sitä on tutkittu siellä ensimmäisenä. Merenkurkun saaristo merkittiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon 12. heinäkuuta Merenkurkun saaristo muodostaa yhdessä Ruotsin Korkean Rannikon kanssa ainutkertaisen geologisen kokonaisuuden ja valtionrajan ylittävän maailmanperintökohteen. Merenkurkun saaristo nimettiin maailmanperinnöksi seuraavin perustein: Alue on ainutkertainen esimerkki maapallon historian eri kehitysvaiheista, elämän alkuperästä, käynnissä olevista geologisista prosesseista topografian tai merkittävien geomorfologisten tai luonnonmaantieteellisten muodostumien kehityksessä. Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston valinta maailmanperintökohteeksi osoittaa, että alueemme on maailmassa ainutlaatuinen ja näin ollen meidän täällä asuvien ja toimivien on hoidettava sitä järkevästi siirrettäväksi tuleville sukupolville. Siihen ei riitä alueen luonto- ja kulttuuriarvoista tiedottaminen ja tiedonjaon lisääminen. Tarvitaan myös tunnetta ja ymmärrystä maailmanperintöaluetta kohtaan. Jos tulevat sukupolvet ymmärtävät alueen merkityksen ja tuntevat olevansa siihen osallisia, he kantavat siitä myös vastuun tulevaisuudessa. Maailmanperintö Maailmanperintö voi olla kulttuuri- tai luontokohde, joka on niin arvokas, että sen suojelu ja säilyttäminen on koko ihmiskunnan asia. Se on paikka, alue, ympäristö tai kohde, joka aivan ainutlaatuisella tavalla todistaa maapallon ja ihmisen historiaa. Maailmanperintö nimetään Unescon maailmanperintöluetteloon joko kulttuuri- tai luonnonperintönä. Ne eivät ole maailmankulttuuriperintöjä maailmanperintö-nimikettä käytetään luetteloon hyväksytyistä kohteista huolimatta siitä, onko ne nimetty ns. mixed site -perusteella eli kulttuuri- ja luontoarvojen yhdistelmänä tai puhtaasti kulttuuri- tai luonnonperintönä. Maailmanperinnön ajatuksen ymmärtämiseksi on tärkeää tutkia valintakriteerejä. Miten jokin kohde, maisema - erotuksena muista - voidaan katsoa maailmanperinnöksi? Maailmanperintösopimuksen 1. artiklassa kulttuuriperintö määritellään muistomerkeiksi, rakennusryhmiksi, paikoiksi. Luonnonperinnön määritelmä kuuluu seuraavasti: elottomat ja elolliset luonnonmuodostumat, geologiset ja fysiografiset muodostumat sekä tarkoin rajatut alueet, jotka ovat erityisen arvokkaiden uhanalaisten eläin- ja kasvilajien elinympäristönä, sekä luonnontilaiset paikat tai tarkoin rajatut luonnonalueet, jotka ovat tieteen tai luonnonsuojelun tai luonnonkauneuden kannalta erityisen arvokkaita. 63 N Maailmanperintökohde kattaa maantieteellisesti osia maankohoamisrannikosta Pohjanmaalla ja Ruotsin Ångermanlandissa. Suomi ja Ruotsi hallinnoivat maailmanperintökohdetta yhdessä. S W E D E N Umeå Jos haluat syventyä maailmanperintöajatukseen, tutustu verkkosivuille ja ruotsiksi Varldsarv.aspx#Världsarv material K v a r k e n Vörå Örnsköldsvik Korsholm KVARKEN ARCHIPELAGO Vaasa HIGH COAST Malax Kramfors Härnösand B o t h n i a n B a y Korsnäs F I N L A N D 3

4 Unesco Maailmanperintösopimuksen mukainen tiedotusvastuu Kaikki UNESCOn yleissopimukset sisältävät tiedotusvastuun. Sopimuksesta käy selvästi ilmi, mitä maiden on tehtävä lujittaakseen kansalaistensa sitoutumista ja kiinnostusta maailmanperinnön säilyttämiseen. Sopimuksen allekirjoittajamailla sekä maailmanperintöstatusta hakeneilla on suuri vastuu. Tukeakseen jäsenmaita tässä työssä UNESCO teki vuonna 1995 aloitteen maailmanperintöön liittyvään, maailmanlaajuiseen koulukokeiluun: Young People s Participation in World Heritage Preservation and Promotion. Hankkeeseen osallistuu kouluja yli 100 maasta. Ne pohtivat maailmanperintösopimusta, Unescon maailmanperintöluettelon kohteita, maailmanperinnön säilyttämiseen liittyviä ongelmia jne. Hankkeen tarkoituksena on tukea Maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemisen yleissopimuksen allekirjoittaneita maita niiden pyrkiessä täyttämään sopimuksen vaatimusta kasvatus- ja tiedotusohjelmien järjestämisestä (sopimuksen 27. artikla): 1. Jokainen tämän yleissopimuksen osapuolena oleva valtio pyrkii kaikin asianmukaisin keinoin sekä erityisesti kasvatus- ja tiedotusohjelmin lujittamaan kansalaistensa arvonantoa ja kunnioitusta tämän yleissopimuksen 1. ja 2. artiklassa määriteltyä kulttuuri- ja luonnonperintöä kohtaan. On tärkeää huomata, ettei tehtävänä ole vain paikallishistorian ja kotiseututiedon osaamisen lisääminen, vaan tässä tulee nähdä, miten maailmanperintökohde suhtautuu ajassa ja paikassa muihin kohteisiin (Miltä maailma näytti tätä rakennettaessa? Onko samalta aikakaudelta muita maailmanperintökohteita? Onko niillä kytköksiä toisiinsa? Millaisia yhteyksiä tätä kohdetta luotaessa oli muiden maiden ihmisiin?). Maailmanperintösopimuksen mukainen jäsenmaiden vastuu voi toimia hyvänä perusteena, miksi tiedotus- ja kouluhankkeet eivät voi olla tempaus- tai kokeiluluonteisia, vaan niiden tulee olla integroitu osa opetussuunnitelmaa ja muita (koko koululaitosta) ohjaavia asiakirjoja sekä kunnan, alueen ja valtion vastuulla (kansalaisille tiedottamisen osalta). Koululla on tässä tärkeä rooli, jotta lapsemme ja nuoremme voivat aktiivisesti oppia tuntemaan ja ymmärtämään omaa maailmanperintöämme sekä Pohjoismaiden ja maailman muita maailmanperintökohteita. Haaste on siis paljon suurempi kuin vain faktojen opettamista omasta maailmanperinnöstämme. Maailmanperintöopetuksessa pyritään antamaan lapsille ja nuorille juuret, jotta he ymmärtävät oman historiansa sekä maailmanperinnön tarjoamat mahdollisuudet ja sitä uhkaavat vaarat. Nuorille on tarjottava mahdollisuus miettiä ja keskustella, mitä perinnöllä tarkoitetaan, miten sitä hoidetaan ja säilytetään siten, että myös tulevat sukupolvet voivat nauttia ja samalla oppia alueestamme. 2. Se sitoutuu laajalti tiedottamaan kansalaisilleen tätä perintöä uhkaavista vaaroista sekä tämän yleissopimuksen toteuttamistoimista. Sopimuksen allekirjoittajamaiden on joka viides vuosi tehtävä selkoa, miten ne soveltavat sopimusta ja muun muassa selvitettävä, millaista koulutusta peruskoululaisille, lukiolaisille ja korkeakoululaisille tarjotaan maailmanperinnön säilyttämisestä. Tässä tarkoitetun tiedottamisen ja koulutuksen tulee kohdistua laajemmalle kuin vain oman maan maailmanperintökohteisiin. Tiedottamisen ja koulutuksen tulee koskea myös maailmanperintösopimusta, maailmanperintöä uhkaavia vaaroja sekä sopimuksen puitteissa tehtävää työtä. United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization Korkean Rannikon/ Merenkurkun saariston maailmanperintö Patrimonito - lasten maailmanperintö 4

5 Pedagogiset tavoitteet Opetusaineisto Sama jää on peittänyt meidät käsittelee Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston raja-alueellista maailmanperintökohdetta. Se on suunnattu esikoulun, peruskoulun, lukion, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajille mutta myös luonto-oppaille, matkailuyrittäjille ym. Opetusaineisto Sama jää on peittänyt meidät käsittelee Korkean Rannikon / Merenkurkun saariston raja-alueellista maailmanperintökohdetta. Se on suunnattu esikoulun, peruskoulun, lukion, ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajille mutta myös luonto-oppaille, matkailuyrittäjille ym. Opetusmateriaali on sillä tavoin erikoista, että se samoin kuin maailmanperintökohteemmekin ylittää valtion rajat, koska se jakautuu kahden maan kesken. Ajatus materiaalin sovittamisesta sekä Suomen että Ruotsin olosuhteisiin sopivaksi ei ole kovin tavallinen. Tarkoituksena on kuitenkin, että kaikki jollain tavoin ryhmiensä kanssa luonnossa liikkuvat löytävät - riippumatta siitä kummalla puolella maailmanperintöä he ovat - ajatuksia ja ideoita siitä, miten voimme herättää kiinnostusta ja uteliaisuutta maailmanperintöämme kohtaan. Lisäksi aineistolla pyritään innostamaan maailmanperinnön hyödyntämiseen luonnossa. Opetusmateriaalin perusajatuksena on pyrkiä houkuttelemaan luontoretkille, jossa me opettajina, ohjaajina ja oppaina voimme rakentaa oppimisprosesseja, jotka perustuvat elämyksiin, haasteisiin ja mielenkiintoisiin kysymyksenasetteluihin sekä pohdintaan. Siksi osallistujien omat ajatukset ja mietteet ovat oppimisprosessin tärkeitä lähtökohtia - pohdintaa siitä, millä tavoin he oppivat. Pedagogiikka perustuu keskustelulle ja toiminnalle, jossa oppimista tapahtuu oppimisyhteisyyden pohjalta ja jossa kaikki osallistujat välittävät ja kehittävät tietoa. Heidän tietonsa ja asian ymmärryksensä kehittyvät yhdessä, kun opettaja, ympäristö ja oppilaat ovat kaikki pedagogeja (vrt. Reggio Emilia). Oppiminen on mitä suurimmassa määrin sosiaalinen ilmiö, jossa asioita opitaan ryhmässä yhdessä ja omia kokemuksia ja ajatuksia jaetaan muiden kanssa, saadaan yhteisiä kokemuksia, opitaan kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisten mielipiteitä ym. Maailmanperinnöstämme saa erittäin jännittävän ja kiinnostavan käyttämällä lähtökohtana keskustelua ja toimintaa sekä yhdistämällä teorian ja käytännön toiminnan. Kokemuspohjainen opettaminen (ulkoilmapedagogiikka, seikkailupedagogiikka) voittaa yhä enemmän alaa Suomen ja Ruotsin kouluissa. Tämän aineiston tavoitteena on haastaa perinteinen kouluopetus, joka paljolti on tiedon siirtoa - oppilaat vastaanottajina ja opettaja tiedon välittäjänä. Tässä mallissa opettajan rooli on enemmänkin kumppani, jonka tehtävänä on rakentaa mielenkiintoisia oppimisympäristöjä, joissa hän voi haastaa, esittää kysymyksiä, siepata ajatuksia ja esittää uutta tietoa ja kysymyksenasetteluja. kuva: Anita Storm 5

6 Aistimme Aistimme ovat ikkuna ulkomaailmaan. Ne lähettävät aivoille jatkuvasti tietoa, joka auttaa meitä ymmärtämään ympäristöämme ja tekemään päätöksiä. Mitä useammat aistit ovat käytössä, sitä parempia päätöksiä voimme tehdä. Oppilaiden oppimiskyky kasvaa samalla tavoin, mitä useammat aistit ovat aktiivisia. Aineisto on laadittu siten, että aineet on integroitu toisiinsa, mikä tarjoaa mahdollisuuden kaikkien aistien käyttöön. Ajatuksenamme on, että liitätte myös ruoan opetukseenne. Jos järjestätte luontoretken tai teemapäivän, näemme ruoan luonnollisena osana opetusta. Maailmanperintöalueelta peräisin olevia raaka-aineita, maailmanperintöruokalista tai -kattaus. Ruoanlaitto yhdessä ulkona luonnossa on myös erinomaista tiimiharjoitusta. Tehtävien ohjeissa annetaan ehdotuksia oppilaiden toimintaan, jossa luonto- ja kulttuuritieto yhdistyvät ja johon sisältyy käytännön tekemistä, esim. rakentamista, kokeiluja, esittämistä (piirustus, valokuva, musiikki, draama jne.) sekä pohdintaa yksin ja ryhmässä. Kuva: Anita Storm 6

7 Opetussuunnitelman tavoitteet Ruotsi; LGR 11 Ruotsin uudessa opetussuunnitelmassa (LGR 11:ssä), joka on voimassa syyslukukaudesta 2011 lähtien, korostetaan seuraavia keskeisiä käsitteitä. Tässä alla esitetään muutamia Ruotsin peruskoululle asetettuja tavoitteita. Koulun tehtävä Koulun tärkeänä tehtävänä on antaa kokonaiskuva ja valottaa asioiden välisiä yhteyksiä. Koulun tulee edistää oppilaiden luovuutta, uteliaisuutta ja itseluottamusta sekä halua kokeilla omia ajatuksia ja ratkaista ongelmia. Oppilaille tulee tarjota mahdollisuuksia toimia aloitteellisesti ja kantaa vastuuta sekä kehittää taitoaan työskennellä niin itsenäisesti kuin yhdessä toisten kanssa. Koulun tulee tätä kautta auttaa oppilaita kehittämään yrittäjyyttä edistävää asennoitumista. Kaikessa opetuksessa on tärkeää rakentaa tiettyjä ainerajat ylittäviä näkökulmia. Oppilaat voivat historianäkökulman kautta oppia ymmärtämään nykyaikaa ja valmistautua tulevaisuuteen sekä kehittää dynaamisen ajattelun taitoaan. Ympäristönäkökulma tarjoaa oppilaille mahdollisuuksia kantaa vastuuta siitä ympäristöstä, johon he itse voivat suoraan vaikuttaa, ja omaksua henkilökohtaisen suhtautumistavan laajoihin ja globaaleihin ympäristökysymyksiin. Opetuksen tulee valaista, miten yhteiskunnan toimintoja ja omia elin- ja työskentelytapojamme voidaan mukauttaa kestävän kehityksen suuntaan. Oppilaiden tulee saada kokea erilaisia ilmaisumuotoja osaamiselle. Heidän tulee saada kokeilla ja kehittää erilaisia ilmaisumuotoja sekä kokea tunteita ja tunnelmia. Koulun toimintaan tulee sisältyä draamaa, rytmiikkaa, tanssia, musisointia sekä kuvaan, tekstiin ja muotoon liittyvää luovaa toimintaa. Harmoninen kehitys ja sivistyksen omaksuminen sisältävät mahdollisuuden kokeilla, tutkia, omaksua ja jäsentää erilaista tietoa ja kokemuksia. Kyky omaehtoiseen luomiseen kuuluu taitoihin, joita oppilaiden tulee omaksua. Tavoitteet Koulun tulee vastata siitä, että jokainen oppilas peruskoulun päätettyään osaa soveltaa matemaattista ajattelua jatko-opinnoissa ja arkielämässä, osaa käyttää luonnontieteiden, tekniikan, yhteiskuntatieteiden, humanististen ja esteettisten aineiden osaamista jatkoopinnoissa, yhteiskuntaelämässä ja arkielämässä, osaa ratkaista ongelmia ja siirtyä luovasti ideoista tekoihin, osaa oppia, tutkia ja työskennellä sekä itsenäisesti että yhdessä toisten kanssa ja luottaa omiin taitoihinsa, osaa ajatella kriittisesti ja muodostaa tietoon ja eettiseen harkintaan perustuvia mielipiteitä itsenäisesti, on saanut tietoa hyvän ympäristön ja kestävän kehityksen edellytyksistä, on saanut tietoa ja ymmärtää oman elintavan merkityksen terveydelle, ympäristölle ja yhteiskunnalle, osaa käyttää ja omaksua monia eri ilmaisumuotoja, esim. kieltä, kuvaa, musiikkia, draamaa ja tanssia ja tuntee yhteiskunnan kulttuuritarjontaa. Kuva: Anita Storm 7

8 Opetussuunnitelman tavoitteet Suomi; POPS 2004 (osittain uudistettu v. 2010) Suomen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa esitetään muun muassa seuraavat tavoitteet. Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Niiden tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen leikkiin, luovaan toimintaan ja elämyksiin. Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristöja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Ympäristöja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi, joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen. Opetusta toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun. [...] Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Tutkittaessa lähemmin kunkin oppiaineen suunnitelmia voidaan havaita, että monet tavoitteet korostavat tutkivaa työtapaa, uteliaisuutta ja kiinnostusta, omia ajatuksia, kriittistä ajattelua, yhteistyötä, eri tietolähteiden ja vaihtelevien työtapojen käyttöä jne. Kuva: Anita Storm 8

9 Mitä sinä opettajana hyödyt tämän opetusmateriaalin käytöstä? Sama jää on peittänyt meidät -opetusmateriaalin kantavana ajatuksena on, että sinä opettajana saisit yksityiskohtaista tietoa alueesta, jossa sinä ja oppilaasi oleskelette päivittäin, ja sillä tavoin voisit helpommin hyödyntää koulun ympäristöä opetuksessa. Tieto on tiiviimmin sidoksissa todellisuuteen, jossa lähiluonto ja -kulttuuri tarjoavat tutkimuskentän käytännön ja teorian oppimistilanteille. Lisäksi aineistossa esitetään ehdotuksia eri menetelmiksi ja työtavoiksi, joita voit käyttää ja kehittää työskentelyyn yhdessä oppilasryhmien kanssa monin eri tavoin. Opettajat hakevat usein vinkkejä, menetelmiä ja harjoitusehdotuksia, joita voisi suoraan tyrkätä oppilaiden käsiin, mutta tässä aineistossa pyritään pääsemään pidemmälle. Emme halua, että harjoituksia tehdään harjoitusten vuoksi, että ne tarjoavat vain tauon perinteiseen opetukseen, kivan ja käytännönläheisen oppimistuokion jne. Vaikka nekin ovat sinällään arvokkaita tavoitteita, ne eivät saa olla päätarkoitus. Kun käsittelemme lähiympäristöämme ja maailmanperintöämme, kyseessä on suhtautumistapa, vastuunkanto, ja silloin kannattaa nähdä oppilaiden päät roihuina, jotka pitää sytyttää, pikemminkin kuin astioina, joihin pitää kaataa tietoa. Maailmanperintöpedagogiikassa on erityisen tärkeää ja keskeistä painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista. Oppilaiden uteliaisuus ja kiinnostus Korkeaa Rannikkoa ja Merenkurkun saaristoa kohtaan saadaan herätettyä paremmin käytettäessä lähtökohtana kysyvää ja tutkivaa pedagogiikkaa. Omasta maailmanperinnöstä oppiminen laajentaa katsetta muiden maailmanperintöjen suuntaan ja tekee näkyväksi UNESCOn perusajatuksen siitä, miksi alueita ja paikkoja nimetään maailmanperinnöiksi ja mihin kriteereihin nämä valinnat perustuvat. Opetusmateriaali perustuu Suomen ja Ruotsin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteisiin (POPS 2004 & LPO 94). Tavoitteena on tarjota oppilaille mahdollisuus harjoittaa havainnointikykyään ja kehittää valmiuksiaan tieteellisten johtopäätösten tekemiseen luonnossa tapahtuvien kokemusten ja harjoitusten pohjalta. Kun opettajana käytät tätä materiaalia, tiedät, ettei se ole ylimääräistä lisää koulun opetussuunnitelman perusteiden ulkopuolelta vaan päinvastoin täysin linjassa kummankin maan opetussuunnitelmien kanssa. Lisäksi tässä esitetty työtapa vahvistaa monia opetussuunnitelmien, tavoitteiden, arvosanakriteereiden, paikallisten koulukohtaisten suunnitelmien jne. tavoitteita ehkä selkeämmin kuin koulun monet perinteiset oppimateriaalit. Nostamme kussakin teemassa/luvussa esiin muutamia Suomen ja Ruotsin opetus- ja kurssisuunnitelmissa esiintyviä tavoitteita juuri tämän havainnollistamiseksi. Maailmanperinnön kivilajeja. Storviken, Trysunda. Kuva: Thomas Birkö 9

10 Opetusmateriaalin laadintaprosessi Sama jää on peittänyt meidät -opetusmateriaalin on laatinut suomalaisista ja ruotsalaisista opettajista koostunut projektiryhmä vuosina He kokoontuivat Merenkurkun molemmin puolin pohjustamaan materiaalin rajaamista ja sisältöä samoin kuin sen pedagogisia tavoitteita ja opetusmenetelmiä. Aineisto perustuu ulkona maastossa toteutettavaan työtapaan, jota on vuodesta 2002 lähtien kehitetty Ruotsin Örnsköldsvikin kunnan opettajien täydennyskoulutuksessa. Thomas Birkö on vienyt opettajia koulujen lähiympäristöön ja kokeillut toisenlaisia työtapoja, joissa paikan merkitys on ollut oppimiselle keskeistä. Tehtäviä on kokeiltu opettajien täydennyskoulutuksessa Suomen ja Ruotsin puolella. Lisäksi niitä on käyttänyt opettajien testiryhmä, joka on muokannut ja kehittänyt tehtäviä oppilasryhmineen omissa kouluissaan. Mikä on totta ja mikä ei? Tämä oppimateriaali käsittelee mm. maapallon pitkän historian sekä ihmisen kehittymisen ja tälle alueelle asettumisen tapahtumia, ja aineistoa laadittaessa on käynyt aika ilmeiseksi, ettemme monissa tapauksissa löydä täsmällisiä ja varmoja vastauksia sille, miten geologiset muodostumat ovat syntyneet, miltä eri aikakausina on näyttänyt ja mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tarkastanut geologiaosuuden t, mutta siitä huolimatta kirjallisuudesta ja internetistä voi löytää toisenlaisia tietoja ja teorioita. Viittaamme aineistossamme myös kotisivuille ja faktoihin, joita on esitetty toisissa julkaisuissa ja artikkeleissa. On tärkeää muistaa, että tämän päivän tieto ei ehkä päde enää huomenna. Uudet tutkimukset ja teoriat voivat saada meidät muuttamaan aiempia käsityksiämme. Kansainväliset, luonnontieteellisiä aineita koskevat koulututkimukset, esim. TIMSS, ROSE, PISA, IRIS jne. osoittavat, että oppilaiden mielestä luonnontieteet ovat tylsiä aineita mm. koska niissä on vain yksi täsmällinen vastaus, joka pitää päntätä päähän ja sitten toistaa papukaijana, eikä niissä ole sijaa dialogille ja keskustelulle. Me tämän opetusmateriaalin laatijat emme pidä ongelmana, että on monia eri vastauksia esim. siihen, miten juomumoreenit tai De Geer -moreenit ovat syntyneet, minä vuonna Yoldiameri muuttui Ancylusjärveksi, mitkä eläimet saapuivat alueellemme ensin tai asuiko Susiluolassa neandertalinihmisiä vuotta sitten vai vuotta sitten. Päinvastoin selitysten moninaisuus lisää pohdintojen kiinnostavuutta ja asioiden ymmärtämistä ja omaksumista. Jos lähdemme siitä, ettemme voi koulussa opettaa sellaista, johon emme tiedä täsmällisiä vastauksia, luonnontieteistä jää paljon asioita käsittelemättä. Silloin emme myöskään saa oppilaita kiinnostumaan alan jatko-opinnoista tai esim. tutkijan urasta. Ehkä meidän täytyy koulumaailmassa murtaa -orientoitunut kaavamme eikä arvioida oppilaiden tietoja sen perusteella, minkälaisia vastauksia he antavat opettajan kysymyksiin, vaan pikemminkin sen pohjalta, millaisia kysymyksiä he esittävät opettajalle. Jos haluamme herättää kiinnostusta maailmanperintöä, luonnontieteitä ja kulttuuria kohtaan koulussa, oppilaiden täytyy olla motivoituneita ja kiinnostuneita. Jos koulu on paikka, jonne oppilaat menevät päivittäin ja saavat vastauksia kysymyksiin, joita he eivät ole koskaan esittäneet, miettineet tai joista he eivät ole kiinnostuneita, saamme oppilaita, joiden mielestä koulunkäynnillä ei ole merkitystä ja jotka etsivät tietoa ja haasteita muilta kentiltä. Kaikkien koulussa toimivien tulee olla tästä tietoisia, ja koulussa on tässä suuri haaste. Toivomme, että tämä opetusmateriaali voisi toimia porttina sellaisen työtavan käyttöön, jossa hyödynnämme lasten ja nuorten ihmettelyä, uteliaisuutta ja kysymyksiä ja annamme heidän tutkia ja miettiä myös monimutkaisia ilmiöitä. Sekä opettajat että oppilaat voivat pitää ongelmana sitä, ettemme aina tiedä, mikä on lopullinen totuus. Tämä opetusmateriaali toivottavasti rohkaisee omiin ajatuksiin ja ideoihin, sillä uteliaisuus ja motivaatio saada asioita selville syntyy useimmiten sitä kautta. 10

11 Näin käytät aineistoa Opetuspaketti on jaettu koko aineistoa koskeviin yleisohjeisiin, opettajille tarkoitettuihin tehtäväohjeisiin ja oppilastehtäviin sekä eri harjoituksiin liittyviin lehtiin. Lisäksi paketti sisältää lehdet, joissa annetaan yksityiskohtaisempaa tietoa kysymysten selvittämiseksi. Faktalehdet liittyvät tehtäviin. Näet koodeista, mitä lehtiä mihinkin tehtävään on tarkoitus käyttää. Ohjeet valottavat opetusaineiston taustaa ja tarkoitusta ja sisältävät lisäksi tehtäväehdotuksia, jotka on jaettu neljän teeman/luvun perusteella seuraavasti 1. Korkea ja matala rannikko (Peruskallio P1, P2, P3 jne.) 2. Sama jää on peittänyt meidät (Jääkausi J1, J2, J3 jne.) 3. Nousemme koko ajan (Maankohoaminen M1, M2, M3 jne.) 4. Luonto muuttuvassa maisemassa (Luonto L1, L2, L3 jne.) Tehtävät ja harjoitukset ovat luonteeltaan erilaisia. Tehtävät on laadittu tehtäväksi ulkona, mutta ne voidaan tehdä myös sisällä. Niiden tarkoituksena on rohkaista oppilaita ajattelemaan itse ja miettimään faktoja. Tehtävät ratkaistaan useimmiten ryhmätyönä. Ne sisältävät pääsääntöisesti käytännön toimintaa, jossa oppilaat rakentavat jotain tai testaavat ajatusta, omaksuvat uutta tietoa esim. lehtien pohjalta ja lopuksi esittelevät tekemänsä jossain muodossa, esim. piirroksina, malleina, valokuvina tai draaman avulla. Opettajana voit vapaasti muokata tehtäviä ikäryhmän, paikan, ajankohdan ja oppimistilanteen mukaan. Joka luvussa (teemassa) esitetään mielenkiintoisia kysymyksiä, joita oppilaat voivat yrittää ratkaista, ehdotuksia harjoitusten käytännön järjestelyistä, linkkejä jne. PERUSKALLIO JÄÄKAUSI MAANKOHOAMINEN LUONTO t P1 t J 1 t M1 t L 1 11

12 Teema 1. Korkea ja matala rannikko Tämän otsikon alla käsitellään Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston kallioperää ja geologisia prosesseja. Otsikko viittaa maiseman erilaisuuteen maailmanperintökohteen Suomen ja Ruotsin puolella. Ruotsin Ångermanlandin Korkealla Rannikolla vuoret laskevat jyrkästi mereen, kun taas Pohjanmaan ja Merenkurkun saariston maisema on alavaa ja muistuttaa lähinnä puolitasankoa (peneplaania). Kuitenkin kuulumme samaan maailmanperintöalueeseen, joka on hyväksytty luetteloon geologisin perustein. Maailmanperintönimityksen pohjana on itse maankohoamisprosessi siis se, että kolme kilometriä paksu jäämassa painoi maankuorta alaspäin ja nyt kun jää on sulanut, maankuori pyrkii takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Maankohoamisvauhti on sama Suomen ja Ruotsin puolella eli 8 mm vuodessa ja 80 cm sadassa vuodessa. Suomen ja Ruotsin puolen maiseman erilaisuuden ymmärtämiseksi meidän on siirryttävä kauas ajassa taaksepäin, pitkälle ennen viimeisintä jäätiköitymistä. Ruotsissa luullaan usein, että Korkea Rannikko on niin korkea maankohoamisen ja jään vaikutuksen vuoksi. Voisi helposti luulla, että jää lisää maamassaa, mutta asia on täsmälleen päinvastoin. Jää raapii maanpintaa ja kuluttaa sitä kohti peneplaania (alavaa aluetta, jossa eroosio on kuluttanut kallioperää pitkän ajan kuluessa). Tässä annetaan muutama esimerkki siitä, miten luonnossa voi tutkia maailmanperintöalueen kallioperää ja geologisia prosesseja mm. kivilajeja (kiviä), kivilajien muodostumista, geologisia prosesseja, pitkää geologista aikajanaa, elämän syntyä ja evoluutiota. PERUSKALLIO PERUSKALLIO tehtävä P1 t P1 Näkymä Högbondenille. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu 12

13 Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miksi Korkean Rannikon luonto eroaa niin paljon matalasta rannikosta eli siis Merenkurkun saaristosta? Mitä tyypillisiä kivilajeja maailmanperintöalueellamme on? Onko kivilajien esiintymisessä eroja Suomen ja Ruotsin välillä? Milloin ja miten kallioperämme muodostui? Miltä maapallolla näytti, kun meidän maamme muotoutui? Oliko maapallolla elämää ja jos oli, miltä se näytti? Missäpäin maapalloa meidän alueemme oli tämän tapahtuessa? Mitkä rakentavat ja kuluttavat voivat alueella ovat vaikuttaneet (jääkausien kuluttavat voimat, miten vesi on muovannut maisemaa, tulivuoret, meteoriitti-iskut ja vaikutus elämään/sukupuuttoon kuolemiseen)? Oppilastehtävät Oppilastehtäviä voidaan muunnella eri tavoin ja ne voidaan tehdä luonnossa erilaisissa paikoissa kaikkina vuodenaikoina. Tehtävät ovat useimmiten ryhmätöitä, mutta joskus oppilaat ovat ensin yksin miettineet kysymystä. Tehtäviä voi tehdä yksi kerrallaan tai kaikki samalla kertaa, jolloin esim. eri oppilasryhmät päättävät tilaisuuden rakentamalla ja esittämällä erityyppisiä malleja ja kertomalla tietojaan. Tiedot saadaan näin kudottua yhteen, ja opettaja voi lopuksi esittää niistä yhteenvedon. Tehtävissä viitataan lehtiin, joista saa tehtävän toteuttamiseen tarvittavaa tietoa tai vastauksia kysymyksiin. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köpmanholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan, Skrubban, Skuleberget. Suomessa: Söderfjärden, Öjberget, Raippaluodon silta, Sommarö, Köklot, Terranova, Oravaisten kivipuisto Linkkejä ja kirjavinkkejä Ruotsiksi: Suomeksi: Beskrivningar till de kvartärgeologiska kartorna i Mittnorden området, Terge Bagel, Rapporter och meddelande 125 SGU. Geology of the Kvarken Archipelago GTK. Valassaarilta. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu 13

14 Teema 2. Sama jää on peittänyt meidät Viimeisimmän jääkauden (Veikselin) aikana jää oli kaikkein paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jäämassan arvioidaan olleen täällä vähintään kolme kilometriä paksu. Jää painoi maankuorta enimmillään 800 metriä alkuperäisen tasonsa alapuolelle. ongelmina erilaisissa harjoitusesimerkeissä. Kaikkia ilmiöitä ja harjoituksia ei ole esitetty molemmilla kielillä, suomeksi ja ruotsiksi. Tässä annetaan muutama esimerkki siitä, miten luonnossa voi tutkia maailmanperintöalueen jääkautta ja jäätiköitymisprosesseja, mm. maisemassa näkyvien muodostumien kautta. Jäätikön reuna sijaitsi Merenkurkun saariston ja Korkean Rannikon kohdalla n vuotta sitten. Vain runsaat 100 vuotta myöhemmin käytännöllisesti katsoa koko mannerjäätikkö oli sulanut. Jään sulaessa alueeltamme maanpinta oli täällä noussut jo 500 metriä. Tämän otsikon alla käsitellään Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston jäätiköitymisen aikaa. Tässä käsitellään erityisesti jääkausia ja maisemanmuodostumia koskevia asioita samoin kuin jään tai jäänsulamisen jättämiä jälkiä. Muodostumistavat ja niiden taustalla olevat prosessit esitetään kiinnostavina JÄÄKAUSI JÄÄKAUSI tehtävä J 1 t J 1 Balesudden. Kuva: Ove Källström 14

15 Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miltä jääkaudella näytti? Miten monta jääkautta on ollut? Miksi jääkausia tulee? Miten mannerjäätiköt syntyvät ja miten ne sulavat? Mitä merenpinnan korkeudelle tapahtuu jääkausina? Mitä lämpökausia ja kylmäkausia, interglasiaaleja jne. on ollut? Miksi maa kohoaa? Miksi maankohoamisvauhti on nyt eri kuin alussa? Miten erilaiset geologiset muodostumat syntyvät? Oppilastehtävät Monista mannerjäätikön luomista muodostumista voidaan eri tavoin rakentaa kolmiulotteisia malleja enemmän tai vähemmän teknisin menetelmin. Ulkona sopivaa rakennusmateriaalia on sulan maan aikana esim. hiekka ja kivet ja talvella tietenkin lumi ja jää. Malleja voi rakentaa eri tavoin myös koulussa sisällä: savesta, paperimassasta tai miksipä ei vaikka leivottuna! Oppilastehtäviä voidaan muunnella eri tavoin ja ne voidaan tehdä luonnossa erilaisissa paikoissa kaikkina vuodenaikoina. Tehtävät ovat useimmiten ryhmätöitä, mutta joskus oppilaat ovat ensin yksin miettineet kysymystä. Tehtävät 1-3 voidaan tehdä peräkkäin joko niin, että yksi ryhmä tekee ne kaikki tai useat ryhmät tekevät vain yhden osatehtävän. Lähtökohtana toimii lehti J1, joka osoittaa jäätiköitymisen laajuuden Skandinaviassa vuotta sitten jääkentän ollessa suurimmillaan. Tämän luonnoksen pohjalta voi esittää eri kysymyksiä, joiden parissa ryhmät työskentelevät ja sitten esittävät lumi- tai hiekkarakennelmansa ja/tai draamaesityksensä. Opettaja tekee lopuksi yhteenvedon. Tehtävät 4-10 jne. liittyvään muutamiin erityismuodostumiin, joita jäätikkön on luonut jään oman liikkumisen kautta ja kun vettä on virrannut jäätikön alla ja/tai jään halkeamien kautta. Niitä ovat: jääuurteet harjut drumliinit juomumoreenit (Ribbed-/Rogen-moreenit) De Geer moreenit siirtolohkareet (hiidenkivet) Nämä tehtävät on helpointa tehdä tutkimalla ilmiötä luonnossa, kokemalla korkeuserot, suunnat jne. ja sen jälkeen syventävien tietojen avulla rakentamalla sopivassa paikassa ko. muodostuma ja selittämällä sen syntyä muille. Tässä on muutamia ehdotuksia mini-muotoisiksi sopivista kokeista, joilla voidaan nähdä, voiko tällaisia muodostumia luoda. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köpmanholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan. Suomessa: Öjberget (kivikautinen asuinpaikka tai pyyntileiri siirtolohkareen alla), Raippaluodon silta, Fjärdskär, Sommarö, Svedjehamn ja Bodback sekä sieltä alkava vaellusreitti. (De Geer -moreenit). Linkkejä ja kirjavinkkejä Tehtävien täydennyksenä (tai aloituksena) voi leikkiä Kampen för tillvaron - På myskoxens tundra joka on kuvattuna teoksessa För det vilda - aktiverande övningar om djur på land och i vatten. Historien om jätte Finn kirjasta Livet bland Kvarkens söner och döttrar. Istidens landskap jordarter och terrängformer. Karl-Erik Perhans 2002 Geobiosfären en introduktion, toim. Per Gunnar Andréasson

16 Ruotsiksi: Världsarvet Höga kusten format av års landhöjning Publikation 2000;1 Länsstyrelsen i Västernorrland 365 Ett år med Skuleskogens nationalpark Upptäck landhöjningen Tro och vetande om strandförskjutningarnas orsaker i Höga kusten, Västernorrland Länsstyrelsen i Västernorrland Höga kusten ett världsarv Beskrivningar till de kvartärgeologiska kartorna i Mittnorden området, Terge Bagel, Rapporter och meddelande 125 SGU Suomeksi: jaakausi_1/index.html Jääkaudet, Marjatta Koivisto (WSOY 2004) Jääkauden jälkinäytös: Merenkurkun saariston maailmanperintö. Tiina Hietikko-Hautala

17 Teema 3. Nousemme koko ajan Luvun otsikko viittaa maankohoamisprosessiin ja sen luontoon jättämiin jälkiin. Maankohoamisvauhti on sama Suomen ja Ruotsin puolella eli 8 mm vuodessa ja 80 cm sadassa vuodessa. Maan kohotessa meren voimat, aallot ja jää alkavat muokata rantoja, ja tulokset voidaan nähdä pitkällä sisämaassa. Pirunpellot ja tunneliluolat ovat kaksi esimerkkiä meren voimien tuloksena syntyneistä muodostumista. Alue nimettiin maailmanperinnöksi osittain tämän ilmiön ansiosta. Erityisen selvästi se käy ilmi Korkean Rannikon maailmanperintönimityksen perusteluista vuonna 2000.Ne kuuluvat seuraavasti: Korkea Rannikko on yksi niistä kohteista maailmassa, joissa maankohoaminen jatkuu mannerjään sulamisen jälkeen. Isostaattinen kohoaminen on hyvin havainnollista, ja ominaista alueelle on maankohoamisaste, 286 metriä, mikä on korkeampi kuin muilla alueilla. Alue on tärkeä isostaattisen maankohoamisen tutkimuksen kannalta, koska ilmiö on näytetty toteen ja sitä on tutkittu siellä ensimmäisenä. MAANKOHOAMINEN MAANKOHOAMINEN tehtävä M1 t M1 Häggvik. Kuva: Ove Källström 17

18 Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Miksi maa kohoaa? Miten maankohoaminen on edennyt? Miksi korkein rantaviiva on erilainen eri paikoissa? Mitä jälkiä maankohoamisesta voimme nähdä luonnossa? Miten nämä jäljet ovat muodostuneet? Miten paljon maa vielä kohoaa? Milloin maankohoaminen päättyy? Miten pirunpellot ovat muodostuneet? Mitä tunneliluolat (sipuliluolat) ovat ja missä ja miten niitä on muodostunut? Mitä kalottivuoret ovat ja miten niitä on muodostunut? Miten rantavallit/-palteet ovat muodostuneet? Mitä kluuvit ja fladat ovat ja miten ne ovat muodostuneet? Mitä kuroutumisella tarkoitetaan? Miten maankohoaminen on vaikuttanut Itämereen jäätikön sulettua? Oppilastehtävät Maan kohotessa meren synnyttämistä muodostumista voidaan eri tavoin rakentaa kolmiulotteisia malleja, enemmän tai vähemmän teknisesti. Hiekka ja kivet ovat esimerkiksi sopivaa materiaalia ulkona sulan maan aikana ja talvella tietenkin lumi ja jää. Malleja voi rakentaa myös sisällä koulussa savesta, paperimassasta tai vaikka leivonnaisina. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Ulvönin itäpuoli, Norrfällsviken, Högklinten, Trysunda, Skuleberget, Skuleskogen Suomessa: Sommarö, Kikanberget, Björkö-Panike vaellusreitti, Valassaaret, Mikkelinsaaret (Kummelskär) Öjberget, Raippaluoto, Gerby Linkkejä ja kirjavinkkejä Suomeksi: Jääkaudet. Marjatta Koivisto WSOY 2004 Jääkauden jälkinäytös: Merenkurkun saariston maailmanperintö. Tiina Hietikko-Hautala Bodback. Kuva: Patricia Rodas/Dragos Alexandrescu Ruotsiksi: Höga kusten Kulturutveckling under 5000 år, publikation 1998:1. Länsstyrelsen i Västernorrland Världsarvet Höga kusten format av års landhöjning, publikation 2000;1. Länsstyrelsen i Västernorrland 365 Ett år med Skuleskogens nationalpark Upptäck landhöjningen Tro och vetande om strandförskjutningarnas orsaker i Höga kusten, Västernorrland, Länsstyrelsen i Västernorrland. Höga kusten ett världsarv 18

19 Teema 4. Luonto muuttuvassa maisemassa Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston luonto on viime jääkaudesta lähtien joutunut sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön maan noustessa merestä. Sen huomaa ennen kaikkea rannikolla, jossa kasvillisuus jatkuvasti siirtyy alaspäin ja jossa ensimmäiset kasvit valtaavat käyttöönsä merestä nousseen maan. Tämä rantakasvillisuuden vyöhykkeisyys tai sukkessio on selvästi havaittavaa ja mielenkiintoista tutkittavaa. Maankohoaminen on merkinnyt myös sitä, että monet vesistössä elävät lajit ovat jääneet loukkuun sisäjärviin, ja niistä on tullut ns. glasiaalireliktejä eli jäänteitä jääkauden aikaisista oloista. Ne ovat voineet jatkaa elämäänsä täällä senkin jälkeen, kun järvet eivät enää olleet yhteydessä Pohjanlahteen. Myös jotkut eläimet ovat jääneet viime jääkauden jälkeen eristyksiin pienempiin populaatioihin, esim. norppa, josta meidän alueellamme esiintyy kolme alalajia eli itämerennorppa, laatokannorppa ja saimaannorppa. Simpukoiden ja kotiloiden kuoria on maankohoamisen ja aaltojen vuoksi kerrostunut joihinkin rantavalleihin ja penkereisiin, joissa ne ovat tarjonneet hyvät edellytykset kalkkipitoista kasvualustaa vaativille kasveille. Näissä simpukankuoriesiintymissä kasvaa monia alueelle harvinaisia kasveja. Myös ilmasto on muuttunut jääkauden jälkeisenä aikana, ja nykyään meillä on n vuoden takaiselta lämpökaudelta jäljellä tiettyjä lämmöstä nauttivia lajeja vuorten etelärinteillä. Maailmanperintöalueen ympäristö on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi uusia lajeja voi ilmaantua tai asettua alueelle uudelleen. Meillä on monia sekä varhaisia että myöhäisiä tulokkaita alueellamme. Täällä on myös ollut jääkautisia lajeja, jotka ovat sittemmin hävinneet, esim. grönlanninhylje. Lisäksi täällä eleli ennen viime jääkautta useita isoja nisäkkäitä, jotka sittemmin kuolivat sukupuuttoon, esim. villamammutti, alkuhärkä ja villasarvikuono. Joskus niiden luita löytyy, mutta löydöksiä ei ole kovin paljon, koska jääkausi kulutti ja haravoi maisemaa ja maastoa aika rankasti. Veiksel-jääkautta ennen ja sen aikana eläneen ns. megafaunan jäljet ovat siis pitkälti tuhoutuneet. Jääkauden jälkeen alueellemme on saapunut eläimiä eri suunnista, koska meille on ollut maayhteys ajoittain sekä idästä että etelästä. Siksi Skandinaviassa on eläinlajeja, jotka edustavat geneettisesti eri linjoja. Eräs esimerkki on karhu, jota Ruotsissa esiintyy kahta geneettisesti kahta eri kantaa, joka on vaeltanut alueelle Suomesta, ja eteläeurooppalaista kantaa, joka on aikanaan vaeltanut Ruotsiin Skånen ja Tanskan välistä kannasta pitkin. LUONTO LUONTO tehtävä L1 t L 1 19

20 Kysymyksiä Tärkeitä kysymyksiä oppilaiden mietittäviksi: Mitä etelävuorella tarkoitetaan? Mitkä kasvit ja eläimet kuuluvat jääkaudelle? Mitä glasiaalirelikti on? Mitkä eläimet ja kasvit ovat voittajia ja mitkä häviäjiä, jos ilmasto lämpenee/kylmenee? Mitä simpukankuorihiekka on? Mitkä eläimet kuolivat sukupuuttoon viime jääkauden aikana? Miten eri kasvit ja eläimet ovat valloittaneet aluettamme jään vetäydyttyä pois? Miten maankohoaminen on vaikuttanut Itämereen jään sulettua? Onko mammutti voinut laiduntaa Vuosaaren pohjassa? Oppilastehtävät Kasvit ja ennen kaikkea eläimet ovat kiitollisia työskentelykohteita koulussa. Niitä voi piirtää, rakentaa, leikkiä ja niistä voi kertoa. Eläinten, joko edelleen elävien tai sukupuuttoon kuolleiden, rakentaminen sisällä tai ulkona on hauskaa ja opettavaista. Oppimiseen yhdistyy luovuus ja tekeminen. Hiekka, kivet ja muut luonnonmateriaalit ovat esimerkiksi sopivaa rakennusmateriaalia ulkona kesäaikaan ja talvella lumi ja jää. Sisällä työskenneltäessä eläimiä ja kasveja voi maalata tai rakentaa eri materiaaleista, esim. puusta, paperista, paperimassasta, savesta jne. Mielenkiintoisia käyntikohteita maailmanperintöalueella tai sen läheisyydessä Ruotsissa: Trysunda, Norra Ulvön, Norrfällsviken, Storön, Köpmanholmen, Balesudden, Sörleviken, Rotsidan, Ringkallen, Skuleberget Suomessa: Söderfjärden, Öjberget, Sommarö, Terranova Oravaisten kivipuisto, Björkö-Paniken vaellusreitti Linkkejä ja kirjavinkkejä Kvarkens natur Ett år i skuleskogen Kuva: Anita Storm Kuva: Ove Källström Kuva: Ove Källström 20

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

KORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO

KORKEA RANNIKKO MERENKURKUN SAARISTO Ihminen ja meri Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 1949. Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Jatkuvaa sopeutumista Märarygghålet, Björkö, Merenkurkun saaristo, 2008. Maailmanperintö yhteistyössä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta

Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Metsäoppimisen mahdollisuudet uuden opetussuunnitelman näkökulmasta Lusto 20.5.2013 Opetusneuvos Lea Houtsonen OPETUSHALLITUS lea.houtsonen@oph.fi Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011:

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

15.4.5 BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 15.4.5 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita ymmärtämään elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita ymmärtämään ekosysteemien

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI

OPETTAJA. Tehtävä 1. KULTTUURI Tehtävä 4. Paikannimet ja maankohoaminen Tehtävän tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään, miten paikannimet ovat syntyneet, miten vanhoja ne voivat olla ja millaiselta luonto näytti paikkakuntien/ paikkojen

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä 1 BIOLOGIA Oppiaineen tehtävä Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ekosysteemien toimintaa, ihmisen elintoimintoja sekä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Esikoululuokka on lastasi varten

Esikoululuokka on lastasi varten Finska Esikoululuokka on lastasi varten ESITE ESIKOULULUOKASTA Lapsesi aloittaa esikoululuokan Tämä esite antaa sinulle tietoa esikoululuokasta ja sen tehtävästä. Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen Biologinen tieto ja ymmärrys 7 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja tunnistamaan

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 2016 Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Kemia vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun kemian opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kemian opetuksen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet 2017-2018 5.-6. luokat Valinnat tehdään Wilmassa 20.3.-2.4.2017 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Oppilas valitsee kaksi valinnaista ainetta 5.luokalle 4.luokan

Lisätiedot

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen Itä-Suomen yliopisto Esme Glauert Institute of Education, London, UK Fani Stylianidou, Ellinogermaniki

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN JA MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET Mitä on monialainen opiskelu? Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajakoulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Alla oleva video on kooste Helsingin

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen!

Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo - itsearviointityökalu oman opetuksen arviointiin ja kehittämiseen! Maksutta osoitteessa www.lut.fi/mittaristo - jo yli 1000 perus- ja toisen asteen opettajaa hyödyntää

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk

Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7 9. 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Maantieto 9.10 b Maantieto Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin.

Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Juurisyiden oivaltaminen perustuu usein matemaattisiin menetelmiin, jotka soveltuvat oireiden analysointiin. Tämä pätee arkisten haasteiden ohella suuriin kysymyksiin: kestävä kehitys, talous, lääketiede,

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPS / biologia

AINEKOHTAINEN OPS / biologia AINEKOHTAINEN OPS / biologia Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 7-9 Biologian opetuksen tehtävänä on auttaa oppilaita elämää ja sen kehittymistä, kartuttaa oppilaan luonnontuntemusta sekä ohjata oppilaita

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi. Ympäristöoppi 5-6.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja ympäristöopin opiskeluun sekä auttaa oppilasta

Lisätiedot

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä

MAANTIETO. Oppiaineen tehtävä MAANTIETO Oppiaineen tehtävä Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaan maailmankuvan rakentumista. Oppilasta ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen

Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Syventävä esitelmä. Jääkausi ja maankohoaminen Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Vuosiluokilla 1-2 uskonnon opetuksen tehtävänä on ohjata oppilaita tuntemaan ja arvostamaan omaa uskonnollista ja katsomuksellista

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot