ESIPUHE. Tuija Warén projektikoordinaattori FENIKS. Suuri osa materiaalista löytyy myös:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESIPUHE. Tuija Warén projektikoordinaattori FENIKS. Suuri osa materiaalista löytyy myös: www.kvarkenguide.org www.luontoon.fi www.kvarken."

Transkriptio

1 ESIPUHE Tämä Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueen käyntikohteiden tietopaketti on koottu FENIKS- hankkeessa (Luontomatkailuyritysten toimintaedellytysten parantaminen Merenkurkun saaristossa) Lena Wargénin toimesta. Tämä tietopaketti sisältää myös tietoa kahdesta retkikohteesta maailmanperintöalueen ulkopuolella: Västerö ja Öjen. Projektia on hallinnoinut Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut ja rahoittajina ovat olleet Pohjanmaan liitto (EAKR- tavoite 2 ohjelma), Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Mustasaaren kunta, Maalahden kunta, Vöyri- Maksamaan kunta, VASEK (Vaasan seudun kehitys Oy) ja EU (Euroopan Unioni). Projektin yhteistyökumppaneita ovat olleet Länsi- Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Pohjanmaan matkailu ja Björköbyn jakokunta. Tietopaketti on tarkoitettu ensisijassa oppaille ja muille Merenkurkun maailmanperintöalueella toimiville yrittäjille. Toivottavasti siitä on myös hyötyä kouluille ja muille oppilaitoksille. Alueen monia luontopolkuja on parannettu uusilla infotauluilla, taukopaikoilla ja laitureilla. Nämä panostukset sekä tämä tietopaketti tulevat varmasti edesauttamaan pienimuotoisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehitystä Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueella. Merenkurkun luontopoluilla voit sekä rentoutua että tutustua luontoomme ilman että vaarannat alueen suuria luonto- ja kulttuuriarvoja. Muista, että meillä on ainutlaatuinen maailmanperintö säilytettävänämme. Tuija Warén projektikoordinaattori FENIKS Suuri osa materiaalista löytyy myös: Kuvitus: Teija Lehto, Lise-Lott Nyström ja Päivi Anttila Taulujen layout: Heikki Järvinen

2 TERRANOVA - Merenkurkun luontokeskus Terranovassa esitetään Merenkurkun saaristoa, joka vuonna 2006 valittiin Suomen ensimmäiseksi maailman luonnonperintökohteeksi. Terranova sijaitsee samassa rakennuksessa Pohjanmaan museon yhteydessä. Metsähallituksen asiakaspalvelupisteessä, Pohjanmaan Museon infon vieressä, saat tietoa Merenkurkun luonnosta, luonnonsuojelualueista ja retkikohteista. Täältä voit myös varata Metsähallituksen huollossa olevia tupia ja luontoasemia. Terranovassa saat kokea Merenkurkun kauniin saaristoluonnon kaikilla aisteillasi! Sisäänpääsy 2008: Aikuiset 5, lapset 2 Opastus 20 /ryhmä Erikoisopastus 40 YHTEISTIEDOT Osoite: Terranova - Merenkurkun luontokeskus, Museokatu 3, Vaasa Metsähallituksen asiakaspalvelupiste puhelin: sähköposti: kotisivu: Pohjanmaan museo ja Terranova puhelin: (06) sähköposti: kotisivu: museo.vaasa.fi/ Aukioloajat 2008 Ti, to ja pe klo 10-17, ke klo 10-20, la ja su klo Maanantaisin suljettu.

3 YLEISIÄ PERIATTEITA Metsähallituksen rakennuksia vuokrataan ensisijassa yhteistyöyrittäjille ja luontoopetukseen. Muut tahot ja yksityishenkilöt voivat varata tiloja aikaisintaan 2 viikkoa ennen ajateltua käyttöä. Koulut ja vastaavat ryhmät saavat kuitenkin varata ilman aikarajausta. Koululaisryhmille 50 % alennus. HINNAT 2008 Kvicksund/Björkören Sommarö Rönnskär/Docket Rönnskär/asemarakennus Moikipää Mikkelinsaaret Mikkelinsaaret, sauna 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 20 / yö/henkilö lapsilta 10 /yö, (sisältää saunan) Pelkkä saunan käyttö 3 /henkilö, kuitenkin vähintään 10 /lämmityskerta Edellä mainitut hinnat ovat voimassa myös, kun rakennus vuokrataan vain päivä- ja iltakäyttöön eikä siellä yövytä. Jos käyttö tapahtuu keskellä päivää ja on lyhytaikaista (2-3 h) voidaan harkinnan mukaan periä alempi maksu 30. Kaikki kohteet on luovutettava siivottuina. Yöpyjillä on oltava omat liinavaatteet tai makuupussit. Sopimusyrittäjän tulee kuljettaa pois toiminnastaan syntynyt jäte tai olla sopimus Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa jätepisteiden käytöstä. Varausaika on klo 12 12, jos ei muuta sovita etukäteen.

4 MERENKURKUN SAARISTON MAAILMANLUONNONPERINTÖ Merenkurkun saaristo hyväksyttiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2006 Suomen ensimmäisenä maailmanluonnonperintökohteena. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko muodostavat kahden valtion yhteisen maailmanperintökohteen, jossa Suomen matala moreenisaaristo ja Ruotsin jyrkät kalliorannat antavat yhdessä täydellisen kuvan n vuotta sitten päättyneen jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin. Viimeisen jääkauden aikana 3 km paksu jäätikkö painoi maanpintaa alaspäin 800m. Mannerjään sulamisvaiheessa maanpinta alkoi palautua. Merenkurkussa vuotuinen noin 8 mm maankohoaminen muuttaa saaristomaisemaa jo yhden sukupolven aikana. Uusia saaria nousee merestä ja merenlahdet kuroutuvat järviksi. Satamat ja väylät mataloituvat. Maankohoamisen seurauksena maa-ala lisääntyy Merenkurkun saaristossa joka vuosi noin 1 km 2 : n verran, mikä vastaa esimerkiksi 150 jalkapallokenttää. Laajat de Geer-moreeni- eli pyykkilautamoreenikentät ovat Merenkurkun saariston erikoisuus. Ne syntyivät sulavan mannerjään reunavyöhykkeessä jäämassojen liikkeen seurauksena. Parhaiten De Geer-moreenikentät ovat nähtävissä Björköbyn Svedjehamnin edustalla. De Geer-moreenien synty (piirros: Harri Kutvonen 2003).

5 Arvokkaaseen maailmanperintöluetteloon valitaan tarkan harkinnan perusteella kohteita, jotka edustavat ihmiskunnan arvokkainta luonto- ja kulttuuriperintöä. Suomessa on Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueen lisäksi kuusi kulttuuriperintökohdetta. MAAILMANPERINTÖKOHTEET SUOMESSA: 1. Suomenlinna 2. Vanha Rauma 3. Petäjäveden vanha kirkko 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas 5. Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue 6. Merenkurkun saaristo 7. Struven ketju MAAILMANPERINTÖ NUMEROINA Pinta-ala: ha, josta 85 % on merta Rantaviiva: 2416 km Saaria: 5600 Asukkaita: 2500 Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari, Vöyri-Maksamaa Mikä on Merenkurkku?: Pohjanlahden kapein merialue Suomen ja Ruotsin välillä, jossa suolapitoisuus on vain 4-5 ja maksimisyvyys 25 metriä. Merenkurkun ruotsinkielinen nimi Kvarken periytyy vanhasta ruotsalaisesta sanasta Kvark, joka tarkoittaa kurkkua tai nielua. Kauan kauan aikaa sitten jättiläispoika leikki Merenkurkussa. Hän täytti kouransa Ruotsin puolella olevilla kivillä ja pudotti ne Suomen puolelle. Tällä tavoin Korkeasta rannikosta tuli syvä ja vähäkivinen kun taas Pohjanmaan edustalla oleva saaristo on täynnä saaria, karikoita ja kiviä.

6 KORKEA RANNIKKO sijaitsee Selkämeren rannalla, Västernorrlandin läänissä Ruotsissa. Maailmanperintökomitea hyväksyi Korkean Rannikon maailmanperintökohteeksi vuonna Korkean Rannikon maailmanperintöalue on pinta-alaltaan 1425 km 2 ja sen rantaviivan pituus on noin 100 km. Alueeseen sisältyy yksi kansallispuisto ja kolmisenkymmentä luonnon- ja linnustonsuojelualuetta. Geologisesti merkittävän nopea maankohoaminen viimeisen jääkauden jälkeen on ollut kriteerinä Korkean Rannikon nimeämiselle maailmanperintökohteeksi. Viimeisen jääkauden aikana kolmen kilometrin paksuinen jääkerros peitti rannikkoa ja sen keskus oli Korkean Rannikon päällä. Jäämassa oli uskomattoman raskas ja painoi maankuorta alas. Kun jäämassat alkoivat sulaa noin vuotta sitten, myös maankuori alkoi nousta takaisin. Siellä missä maankuori oli eniten painunut sisään, on myös maankuoren nouseminen ollut nopeinta. Jäiden sulamisen jälkeen pääsi meren aallot ja jää jatkamaan maiseman muokkausta. Maa on nyt kohonnut 286 metriä ylimmän merirajan yläpuolelle Korkealla Rannikolla ja kohoaminen jatkuu vielä tänä päivänä 8 mm vuodessa. Selvimmät merkit jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta korkealla Rannikolla ovat kalottivuoret, muinaisrannat ja luolat. Tunnusomaista Korkealle Rannikolle on ylimmän merirajan sijaitseminen lähelle nykyistä merenpintaa. Toinen tunnusomainen piirre on alueen kallioissa ja kivissä esiintyvä punainen Nordingrå graniitti. LUONNONSUOJELU MAAILMANPERINTÖLALUEELLA Merenkurkun saaristo on kansainvälisesti arvokas luontokohde, jonka alueella tavataan monia tärkeitä luontotyyppejä sekä uhanalaisia lajeja. Alueen erityispiirteitä ovat biologinen ja geomorfologinen monimuotoisuus sekä pienimuotoisuus. Luonnonsuojelulla pyritään säilyttämään saaristo ja sen luontotyypit luonnontilaisina sekä estämään vesiympäristön heikentyminen. Luonnonarvoja uhkaavat esimerkiksi metsien hakkuut, kontrolloimaton matkailu ja virkistys sekä vapaa-ajan asuntojen rakentaminen. Eräs uhkakuvista on myös perinteisen maankäytön myötä syntyneiden luontotyyppien, kuten laidunmaiden, katoaminen. Suomen valtioneuvosto on tehnyt päätöksiä luonnonsuojeluohjelmista, joihin kuuluvat kaikki ne alueet, joiden kasvi- ja eläinlajistoa halutaan suojella ja säilyttää tuleville sukupolville. Luonnonsuojeluohjelmien toteutus tapahtuu hoito- ja käyttösuunnittelun avulla sekä luonnonsuojelualueita muodostamalla. Natura ohjelmaan kuuluvat alueet suojellaan luonnonsuojelulain mukaisesti, kunnes luonnonsuojeluohjelmat ovat toteutuneet. Vastuu Merenkurkun luonnonsuojelun toteuttamisesta ja hoitamisesta on Länsi-Suomen ympäristökeskuksella ja Metsähallituksella. Nämä tekevät yhteistyötä maanomistajien, monen eri yhdistyksien sekä paikallisten etujärjestöjen kanssa.

7 KUNNIOITA LUONTOA Suomessa jokamiehenoikeus takaa kaikille oikeuden liikkua luonnossa. Jokamiehenoikeus on ikivanha tapaoikeus, joka on ainutlaatuinen maissamme. Lue enemmän jokamiehen oikeudesta oheisesta esitteestä. Merenkurkun luonnonsuojelualueilla on yleensä opasteita, jotka kertovat mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Eri alueiden säännöt vaihtelevat joskus toisistaan, ja sen takia onkin tärkeää, että sinä vierailijana otat selvää mitkä säännöt ovat voimassa juuri sillä saarella tai niemellä, jolla vierailet. Kunnioita eläimiä! Lintujen pesimäaikana ei pidä ajaa liian lähellä pieniä kareja tai luotoja eikä myöskään nousta niille maihin. Vaikka lintuemot jättäisivätkin pesänsä vain lyhyeksi aikaa, antaa se petoeläimille tilaisuuden ryöstää pesä. Jos näet lintupesueen, kierrä se vähintään sadan metrin etäisyydeltä. Kunnioita saariston asukkaita; älä nouse maihin muiden laitureilla, äläkä kävele pihojen tai peltojen poikki. Pidä riittävä etäisyys rantoihin veneellä ajaessasi. Muista, että joillakin saarilla ja luodoilla on myös lampaita kesälaitumella.

8

9 MERENKURKUN MAAILMANLUONNONPERINTÖKOHDE

10 MIKKELINSAARTEN LUONTOASEMA (Kummelskär, Vöyri-Maksamaa) Mikkelinsaarten luontoasema sijaitsee Vöyri- Maksamaan kunnan ulkosaaristossa, 20 km Köklotin kalasatamasta pohjoiseen. Luontoasema on saavutettavissa vesitse. Merivartiosto toimi Kummelskäretillä vuosina Metsähallitus hoitaa nykyään entistä merivartiostorakennusta, joka on kunnostettu luontoasemaksi. Aseman huoneet ja sa una ovat vapaasti vuokrattavissa. Kummelskäretin 1,1 km pituinen luontopolku kiemurtelee vaihtelevassa saaristoluonnossa. Mikkelinsaarten saaristo on laaja ja käsittää lähes 300 saarta ja luotoa. Suurimmat saaret ovat nimeltään Källskär ja Villskär. Alueelle ovat tyypillisiä kiviset ja syvät rannat. Fladojen ja kluuvijärvien kalasto ja linnusto on monipuolinen. Aivan koskemattomia metsäalueita on vähän, mutta maankohoamisen seurauksena paljastuu jatkuvasti uutta maata, ja tällä tavoin syntyy vähitellen täysin koskematonta metsää. Mikkelinsaarilla oli vakituista asutusta vuodesta 1830 vuoden 1980 loppuun. Villskäretin saarella oli enimmillään 35 asukasta, pääasiassa saaren isoimmassa taloryhmässä, jonka nimi on Gårdarna. Mikkelinsaarista lounaaseen sijaitsee Punakarit, ryhmä pieniä luotoja ja kalliosaaria. Yhdestä ryhmän korkeimmista kalliosaarista on hakattu graniittia Vaasan moniin rakennuksiin. Punakareista pohjoiseen sijaitsee Ritgrund, joka on yksinäinen pieni luoto. Siellä on pooki, joka toimii vielä tänäkin päivänä majakkana. Ritgrundilla on myös laituri ja grillikatos. Lisätietoja kirjassa: Marita Bagge 1996: Mickelsörarna. Maxmo Hembygdsförening. Scriptum Vanha kalastustukikohta luvulta Kummelskäretillä

11 INFOA MIKKELINSAARTEN MAJOITUS- JA KOKOUSTILOISTA Majoituskapasiteetti ja koko Yleiskuvaus Hinta (2008) 20 hlö, 10 makuuhuonetta, 2 keittiötä ja ruokasali, kokoustiloja, torni ja rantasauna. Matkailukäyttöön remontoitu entinen merivartioasema. Luontoasema vuokrattavissa Asemalla yöpymisen hinta on aikuisilta 20 /yö ja lapsilta (alle 15 v.) 10 /yö, kuitenkin vähintään 60 /ryhmä. Hintoihin sisältyy saunan käyttöoikeus, mutta liinavaatteet eivät sisälly hintaan. Kahvilan ja kokoustilan lyhytaikainen käyttö (2-3 h) päiväsaikaan 30. Varustus Mikkelinsaarten luontoasemalla tuotetaan sähköä aurinkopaneeleilla, tuulivoimalla ja dieselgeneraattorilla. Sähkö on normaalia 230 voltin vaihtojännitettä, jolla voi huoletta mm ladata matkapuhelimia. Majoituspalvelut 10 kpl 2 hengen makuuhuonetta. Huoneisiin on mahdollisuus saada lisävuode. Liinavaatteet vuoteisiin tilauksesta, hinta 10 / henkilö. Aseman 2. kerroksen keittiössä voivat yöpyjät valmistaa aamiaista. o sähkölevy, kahvinkeitin, mikroaaltouuni, ruokailuastioita

12 Sauna Puulämmitteinen rantasauna. Tilaa 5 henkilölle kerrallaan. Lämminvesipata. Erityispalvelut ryhmille Luontoaseman siivessä ruokasali noin 30 henkilölle ja keittiö. Keittiössä iso kaasuhella, astiat 20:lle ja keittiövälineet. Kokoustilaa 20 henkilölle. o varataan etukäteen Metsähallituksen Vaasan toimistosta o kokoustiloissa on pöydät ja tuolit Huomautukset Tuo oma juomavesi mukanasi. Aseman kaivossa on makeaa vettä, mutta sitä ei tule käyttää juomavetenä. Asemalla on Pidä Saaristo Siistinä ry:n jätepiste. Luontoasemalla saa tuoda lemmikkieläimiä. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Aseman pihalla on vapaassa käytössä laavu tulentekopaikkoineen sekä kuivakäymälä. Tulenteko on sallittua vain tarkoitukseen osoitetulla paikalla. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Luontoaseman laiturissa voi yöpyä maksutta. Laiturissa tilaa noin 10 veneelle. Kummelskäretin satama on 1-4 metriä syvä. Luontopolku kulkee paikoitellen vaikeakulkuisessa maastossa. Jalkineiksi suositellaan tukevia kenkiä tai kumisaappaita. Liiku varovaisesti alueilla, joilla on muinaismuistoja. KALASTUS - Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeuden nojalla - Verkkokalastus, vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta. - Viehekalastus, vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta tai läänikohtainen viehekalastusmaksu.

13

14

15

16

17 SNIPANSGRUND MEDELKALLANIN HYLKEIDENSUOJELUALUE Snipansgrund - Medelkallan on yksi seitsemästä Suomen rannikolla sijaitsevista hylkeidensuojelualueista. Hylkeidensuojelualueet on perustettu erityisesti harmaahylkeen ja sen elinympäristöjen suojelemiseksi (asetus 736/2001). Snipansgrund-Medelkallanin hylkeidensuojelualue koostuu kivistä ja hiekkasärkistä, jotka ovat suurimmaksi osaksi merenpinnan alapuolella. Hylkeidensuojelualueella liikkumisvapautta on rajoitettu. Liikkuminen ja oleskeleminen ilman Metsähallituksen lupaa on kielletty ympäri vuoden. Kielto koskee puolen merimailin (926 m) sisään jäävää aluetta niistä suojelualueen luodoista, jotka muodostavat alueen ytimen. Liikkuminen puolen merimailin säteellä luotojen ulkopuolella on kielletty ilman Metsähallituksen lupaa. Ainoastaan ammattikalastajien harjoittama kalastus on sallittu suojelualueella puolen merimailin säteen ulkopuolella alueen ytimestä. Metsästys on kielletty koko hylkeidensuojelualueella. Harmaahylje (Halichoerus grypus) on isoin hyljelajimme. Uros voi kasvaa 3-metriseksi ja se voi painaa noin 300 kg. Naaraat ovat pienempiä luvun alussa hylje oli yhä yleinen ja tärkeä riistaeläin. Hylkeet vähenivät vähitellen tehokkaasta metsästyksestä ja ympäristömyrkyistä johtuen luvulta lähtien hylkeet ovat taas lisääntyneet ja niistä on tullut vitsaus kalastajille, koska ne oppivat nopeasti mistä ne saavat helposti lempiruokaansa eli kalaa. Harmaahylje kuuluu silmälläpidettäviin lajeihin ja EU:n lainsäädäntö edellyttää, että harmaahylkeille perustetaan hylkeidensuojelualueita.

18 VALASAARET (Björkö, Mustasaari) Valassaarten saariryhmä sijaitsee Merenkurkun ulkosaaristossa, noin 15 km Björkööstä luoteeseen. Saariryhmän suurin saari muodostuu Ebbskäretistä ja Storskäretistä, jotka maankohoamisen seurauksena ovat kasvaneet yhteen. Saariston vanhassa kulttuurimaisemassa näkyy vielä jälkiä björköbyläisten ja saarella asuneiden majakanvartijoiden heinänteosta ja eläintenpidosta. Monien vuosisatojen ajan Valassaaret on ollut björköbyläisten tärkein kalastustukikohta. Björköbyläisten aloitteesta Valassaaret rauhoitettiin lintujensuojelualueeksi vuonna Jo aiemmin rauhoitettu Björkögrundet liitettiin alueeseen vuonna 1977 ja näin muodostui Valassaarten- Björkögrundetin luonnonsuojelualue. Alue sisältää kokonaisuudessaan 600 ha maata ja ha vettä. Björkön jakokunta omistaa koko alueen. Valassaarten tunnusmerkkinä on vuonna 1886 rakennettu, 36 m korkea, punaiseksi maalattu rautamajakka. Majakan miehitys lopetettiin vuonna Nykyinen merivartioasema otettiin käyttöön vuonna 1984, mutta merivartijoiden historia Valassaarilla ulottuu 1940-luvulle asti. Pesivä saaristolinnusto on erittäin monipuolinen. Sen lisäksi ohittavat suuret määrät lintuja alueen sekä kevät- että syysmuutolla ja käyttävät sitä levähdysalueenaan. Lintuasemalla, jonka omistaa Ostrobothnia Australis ry- niminen luonnontieteellinen yhdistys, seurataan ja tutkitaan alueen linnustoa. Saaren vaihtelevaan luontoon voit tutustua luonto- ja kulttuuripolulla. Polun pituus yhteen suuntaan on 2,5 km. Koivumetsän halki kulkevaa polun osaa kutsutaan Rakkauden poluksi.

19 OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Saarella saa liikkua vain polkua pitkin merivartija-aseman, majakan, Båtsvikenin ja Östergårdsin välillä. 2. Yleinen maihinnousukielto vallitsee lintujen pesimisaikana 1. toukokuuta 31. heinäkuuta lukuunottamatta seuraavia alueita: merivartija-asema Ebbskärillä, Båtsviken, Östergårds, Malskärörenin länsipuoli sekä Malskäretin ankkuripaikka. Maihinnousukielto ei koske björköbyläisiä. 3. Koko saaristoalueella vallitsee kahdeksan solmun nopeusrajoitus ja alueella saa liikkua vain merkityillä väylillä. 4. Koirat on aina pidettävä kytkettyinä. 5. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 6. Huomioi lampaat, jotka laiduntavat Valassaarilla ja sulje portit kunnolla perässäsi. 7. Lyhytaikainen telttailu on sallittua 1. elokuuta ja 30. huhtikuuta välisellä ajalla Ebbskärillä, Storskäretillä Malskärsörenilla ja Malskäretillä niille karttaan merkityillä alueilla. 8. Roskaton retkeily! Valassaarilla ei ole jäteastioita, joten ota kaikki tuottamasi jäte mukanasi takaisin. 9. Aluetta hoitaa Björköbyn jakokunta.

20

21

22

23

24

25

26

27 BODVATTNET RUNT-luontopolku (Björkö, Mustasaari) Svedjehamnin kalasatamasta alkaa Bodvattnetin ympäri kiertävä luontopolku. Tämä noin 3,8 km pitkä kierros kulkee Bodbackin kautta, jossa ennen sijaitsi Björkön satama. Polku kiemurtelee vaihtelevissa maankohoamismaisemissa ja ylittää useita de Geer - moreeniselänteitä. Polku yhtyy Svedjehamnista alkavaan Björkö Panike vaellusreittiin, joka johtaa Långgrundetiin luku oli Bodbackin kukoistusaikaa. Se oli tuolloin Björkön tärkein kalasatama, ja täältä lähtivät myös monet kuljetukset Merenkurkun yli. Kuljetusmatkojen muistoksi vietetään nykyään vuosittaista Postisoututapahtumaa. Maankohoamisen seurauksena satama kävi vähitellen liian matalaksi, ja 1940-luvulla kyläläiset siirsivät veneensä ja kalavajansa uuteen Svedjehamnin satamaan. Nykyään Bodback vanhoine venevajoineen on museoalueena. Bodvattnet on tärkeä alue sekä pesiville vesilinnuille että keväällä kutemaan nouseville kaloille. Bodvattnet, patoalue, kanava ja niiden ulkopuolella oleva Svartbådevattnet on rauhoitettu kaikelta kalastukselta , jotta kalat saisivat rauhassa nousta kutemaan. Lisäksi kalastus on kielletty ympäri vuoden padon vieressä ja kanavassa. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Luontopolku kulkee yksityisomistuksessa olevalla maalla. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa luontopolun hoidosta. 2. Käytä ainoastaan merkittyjä polkuja, jotta maasto ei turhaa kuluisi. 3. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 4. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 5. Koirat on pidettävä kiinni. Vapaana kulkevat koirat saattavat pelästyttää muita kulkijoita, villieläimiä tai laiduntavia lampaita. 6. Maasto on paikoitellen kivinen ja epätasainen, joten jalkineiksi suositellaan tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Polun kosteimpien painanteiden yli on rakennettu pitkospuita, jotka voivat olla sadesäällä liukkaita.

28 TIETOA BJÖRKÖSTÄ Björkön korkeimmat paikat nousivat esiin merestä 800- ja 900-luvuilla. Vuoden 1000 tienoilla saarta alettiin käyttää leiripaikkana kalastusmatkoilla, ja pysyvän asutuksen oletetaan syntyneen 1300-luvun aikana. Kerrotaan, että Björkön ensimmäiset asukkaat tulivat lännestä ja että he olivat nimeltään Brådd, Skägg ja Galt. Björkön maanomistajat omistavat yhdessä kylän vesialueet ja ne maa-alueet, jotka paljastuvat maan kohoamisen vuoksi. Näitä alueita hallinnoi Björkön jakokunta. Björkössä on runsaasti suojelualueita: kylän kokonaispinta-alasta 78 prosenttia kuuluu rantojensuojeluohjelmaan tai Natura alueisiin taikka näihin molempiin. Björkön saaristo sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. Alueella onkin ollut suuri merkitys Merenkurkun yli tapahtuvassa liikenteessä. Esimerkiksi ja 1800-luvun välisenä aikana saaristolaisten oli kyydittävä kuninkaan virkamiehiä Suomen ja Ruotsin välillä. Lisäksi Björkö oli lähtöpisteenä postikuljetuksille, venäläisen kenraalin Barclay de Tollyn Uumajaan vuonna 1809 tekemälle ryöstöretkelle ja talvisodan aikaiselle jäätielle vuonna Bodbackissa sijaitseva satama oli vielä 1930-luvulla täydessä käytössä, mutta maan kohoamisen vuoksi satama mataloitui mata loitumistaan. Jo 1940-luvulla rakennettiin uusia venevajoja Svedjehamniin, jonne sa tamatoiminta tämän jälkeen siirtyikin. Suolaamoa, joka rakennettiin Svedjehamniin vu onna 1920, käytettiin kalan käsittelyyn 1980-luvulle asti. Uusi satama suuremmille kalastusaluksille rakennettiin Vikarskatiin vuonna Vuosittain järjestetään postisoutu ensimmäisenä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina. Tällä tapahtumalla halutaan kunnioittaa niiden saaristolaisten muistoa, jotka vuosisatojen aikana kuljettivat sekä matkalaisia että postia Merenkurkun yli.

29

30

31 BJÖRKÖ-PANIKE VAELLUSREITTI (Mustasaari) Björkö-Panike vaellusreitin voi aloittaa joko Svedjehamnin kalastajakylästä Björköbystä tai Hamnskatanin kalastajakylästä Panikesta. Hamnskatanista lähdettäessä tarvitsee venekyydin salmen yli. Vaellusreitti, joka on 12 km pitkä, on merkitty maastoon oransseilla puuristeillä. Slåttskäretissä ja Långgrundetissa on tulisijoilla varustetut taukopaikat. Björko Panike vaellusreitin monipuolinen luonto muuttuu jatkuvasti maan kohoamisen seurauksesta. Pyöreät kumpumoreenit ja pyykkilautaa muistuttavat moreenimuodostumat, ns. De Geer -moreenit, antavat maisemalle omintakeisen leiman. Långgrundin ja Slåttskärin alueella laidunnetaan edelleen lampaita perinteiseen tapaan. Alueen koivumetsissä on runsaasti tuulenkaatoja ja kolopuita, minkä ansiosta metsät ovat arvokkaita elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille. Alueella on tavattu jopa valkoselkätikka, joka on Suomessa uhanalainen laji. Myös merikotkat pesivät alueella, ja usein voikin nähdä merikotkan kaartelevan saarten yllä. Vaellusreitin varrella on myös runsaasti erilaisia kosteikkoja: fladoja ja kluuvijärviä sekä lampia ja soita. OHJEITA VAELTAJILLE 1. Maasto on paikoittain kivinen ja epätasainen, joten on suositeltavaa käyttää tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Märissä paikoissa on pitkospuut, jotka saattavat olla liukkaita kostealla säällä. 2. Vaellusreitti kulkee enimmäkseen yksityismailla. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa vaellusreitin kunnossapidosta. 3. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Pysy merkityillä poluilla, jotta välttäisit turhaa maaston kulutusta. 4. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 5. Noudata roskattoman retkeilyn periaatetta: vie omat roskasi mukanasi. 6. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Vapaana juoksentelevat koirat voivat pelästyttää muita vaeltajia, luonnonvaraisia eläimiä ja laiduntavaa karjaa.

32

33

34

35 BJÖRKÖRENIN MÖKKI (Panikivi, Mustasaari) Täällä Björkörenissä on entisellä Heinosen pihamaalla tupa, varastorakennus ja venevaja. Aluetta hoitaa nykyään Metsähallitus, ja tupa on vuokrakäytössä. Matti Heinonen vuokrasi toisen maailmansodan jälkeen maata Björkörenistä Richard Wargilta, joka asui Kvicksundetin toisella puolella. Heinonen rakensi alueelle nyt olevat rakennukset. Hänen aikomuksenaan oli ryhtyä kalastamaan, mutta kertoman mukaan hän harjoitti myös muita elinkeinoja. Heinonen salakuljetti Gröna döden -veneellään (Vihreä kuolema) Ruotsista mm. kahvia, sakariinia ja polkupyörän renkaita. Wargiksessa, joka on toisella puolella Kvicksundetia, on 0,8 km pituinen luontopolku. Niille, jotka mieluummin patikoivat pitempiä reittejä, voi suositella vaellusreittiä Björkö Panike, jonka päätepisteet ovat Paniken satama ja Björköbyn Svedjehamn. Vaellusreitti on 12 km pitkä. Koko reitin kiertäminen edellyttää venekuljetusta.

36 INFOA BJÖRKÖRENIN MÖKISTÄ Tyyppi ja koko Vuokratupa, 8 hlö / 30 m 2, 1 huone, makuualkovi ja keittiö, erillisessä venehuonerakennuksessa sauna ja saunakamari. Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Länsi-Suomen lääni, Pohjanmaa, Mustasaari, Merenkurkun saariston Natura alue. Maastokartta (1:20 000) nro Panike, Merikorttisarja F. Kohteella on värikäs historia jääkäreiden etappipaikkana ja salakuljettajien tukikohtana kieltolain aikana. Mökki sopii hyvin kanoottiretkien tukikohdaksi. Se on kanootti- ja pienvenereitin varrella. Björkörenissä on kunnostettu majoituskäyttöön vanha asuinrakennus ja venehuone-sauna. Hinta (2008) Varustus 60 / vrk, tupaa vuokrataan ensisijaisesti erilaisille opastetuille ryhmille. Koululaisryhmille 30 / vrk. Tuvassa on 3 kerrossänkyä, saunakamarissa yksi kerrossänky. Sängyissä on patjat ja tyynyt, mutta ei huopia. Varustukseen kuuluu lisäksi sähköliesi, ruokailuastiat 10:lle ja keittiövälineitä, sähkövalaistus, sähköliesi ja jääkaappi, puulämmitteinen sauna sekä kuivakäymälä. Huomautukset Juomavesi on tuotava mukana. Liikuntaesteisten palveluita ei ole. Vargisvägenin alussa oleva lukoton puomi on muistettava aina sulkea. Älä aja autolla tuvalle asti vaan jätä tien levennetylle alueelle. Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Björkörenissä ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. Tulenteko on sallittua vain venevajan vieressä olevalla

37 tulentekopaikalla. Sammuta tuli huolellisesti ja vie tuhkat niille varattuun metalliastiaan. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Soutuvene on tarkoitettu vain tuvan vuokranneille vieraille. KALASTUS: - Kalavedet eivät kuulu valtiolle. - Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeuden nojalla. - Verkkokalastus, vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta. - Viehekalastus, vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta tai läänikohtainen viehekalastusmaksu Ajo-ohje Autolla: Vaasasta tietä nro 724 ajetaan 21 km pohjoiseen Raippaluotoon. Raippaluodosta jatketaan länteen 7,5 km tietä nro 7242 Norra Vallgrundiin, josta ajetaan tietä nro 7245 pohjoiseen 20 km Panikeen asti. Paniken kylän jälkeen käännytään oikealle Vargisvägenille, jota ajetaan 870 m ohittaen kaksi vasemmalle kääntyvää sivutietä. Tämän jälkeen käännytään vasemmalle, ajetaan 150 m ja käännytään jälleen vasemmalle. Björkörenin mökki on tämän tien päässä, 500 m:n päässä risteyksestä.

38 WARGIKSEN PÄIVÄTUPA (Panikivi, Mustasaari) Richard ja Amanda Warg rakensivat Wargiksen tilalle oman, isomman talon Richardin vanhempien talon viereen vuonna Tontilla oli asuinrakennusten lisäksi liiteri, sauna, navetta ja venevaja. Nykyään on jäljellä vain venevaja. Muiden rakennusten sijainnista kertovat siellä täällä lojuvat kivikasat. Richard Warg oli toimelias ihminen, kuuluisa kauppamies ja peloton aktivisti. Hän auttoi jääkäreiksi aikovia suomalaisia ylittämään Merenkurkun. Ruotsista he jatkoivat matkaansa koulutettavaksi Saksaan. Kieltolain aikana hän salakuljetti viinaa ja myi sitä kymmenen litran peltikanistereissa sekä paikallisille että kaupunkilaisvieraille. Vastapäätä Wargista, Kvicksundetin toisella rannalla, Björkörenissä sijaitsee Heinosen tila. Nykyään sekä Wargista että Björköreniä hallinnoi Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Wargiksen alueella on 0,8 km pituinen luontopolku. Pitempää patikointia haluaville voi suositella vaellusreittiä Björkö Panike, jonka päätepisteet ovat Paniken satama ja Björköbyn Svedjehamn. Reitti on 12 km pitkä. Koko reitin kiertäminen edellyttää venekuljetusta. INFOA WARGIKSEN PÄIVÄTUVASTA Tyyppi ja koko Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Autiotupa, 10 hlö, 1 huone. Länsi-Suomen lääni, Pohjanmaa, Mustasaari, Merenkurkun saariston Natura alue. Maastokartta (1:20 000) nro Panike, Merikorttisarja F. Kohteella on värikäs historia jääkäreiden etappipaikkana ja salakuljettajien tukikohtana kieltolain aikana. Mökki sopii hyvin kanoottiretkien tukikohdaksi. Se on kanootti- ja pienvenereitin varrella. Wargiksen mökki on yöpymiskäyttöön kunnostettu

39 vaatimaton huone vanhassa venevajassa. Hinta (2008) Tupa on tarkoitettu vain opastettujen ryhmien käyttöön. Näiltä ryhmiltä ei peritä vuokraa tuvan käytöstä. Venevaja toimii erämajana. On kuitenkin toivottavaa, että isommat ryhmät ilmoittavat oleskelustaan Metsähallituksen asiakaspalvelupisteeseen Terranovaan. Varustus Wargiksen mökissä on yöpymistilaa 10 hengelle lavereilla, ei patjoja. Lämmitykseen kamiina. Kuivakäymälä. Pihalla tulentekopaikka, puuliiteri ja mahdollisuus telttailuun. Huomautukset Mökissä ei ole ruuanvalmistus- eikä tarjoiluastioita. Juomavesi on tuotava mukana. Tuvassa ei ole valaistusta, omat kynttilät tai myrskylyhdyt on tuotava mukana. Vargisvägenin alkupäässä oleva lukoton puomi on pidettävä aina suljettuna. Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Wargiksen alueella ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. Alueella voi liikkua perinteisten jokamiehen oikeuksien mukaisesti. Marjojen ja sienten poiminta sekä tilapäinen telttailu (1 2 vuorokautta) on sallittu. Tulenteko on sallittua tulentekopaikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Sammuta tuli huolella ja vie tuhkat niille varattuun metalliastiaan. Huomaa että rannassa olevat veneet ovat yksityisomistuksessa. KALASTUS - Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeuden nojalla. - Verkkokalastus, vuotiaat henkilöt: valtion

40 kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta. - Viehekalastus, vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta tai läänikohtainen viehekalastusmaksu. Ajo-ohje Autolla: Vaasasta ajetaan tietä nro km pohjoiseen Raippaluotoon. Raippaluodosta jatketaan 7,5 km länteen tietä 7242 Norra Vallgrundiin, josta ajetaan 20 km tietä nro 7245 pohjoiseen Panikeen. Paniken kylän jälkeen käännytään oikealle Vargisvägenille, jota ajetaan 500 m ja käännytään toisesta risteyksestä vasemmalle. Ajetaan vielä 500 m mökin pysäköintialueelle, josta on noin 150 m kävelymatka mökin pihaan.

41 KIKANBERGET (Klobbskat, Mustasaari) Söderuddenin saaristo on yhteisnimi Karlsön, Kåtön, Kaggörenin, Domarskatenin ja Långörenin taloryhmille sekä Söderuddenin, Paniken, Brändövikenin ja Vistanin kylille. Yli tuhat vuotta sitten Söderuddenin saariston ensimmäiset luodot alkoivat nousta merestä. Aluksi saaristo koostui vain yksittäisistä karikoista ja saarista. Maankohoamisen seurauksesta saaret kasvoivat isommiksi ja vähitellen Söderuddenin saaristo liittyi Vallgrundetiin. Löydetyt muinaismuistot, esim. kalamajojen pohjat, viittaavat siihen, että kalastusta ja hylkeenpyyntiä on harjoitettu täällä jo luvuilla. Kalastajat ja pyyntimiehet tulivat joskus pitkienkin matkojen päästä tänne, ja jotta he voisivat viettää pitemmän ajan saaristossa, he rakensivat itselleen jonkinlaisia kalamajoja tai taloja. Esimerkiksi Klobbskat toimi kalastajien tukikohtana. Vakituinen asutus tuli Söderuddenin saaristoon vasta 1700-luvulla. Suojaisen sijainnin ja syvien vesien johdosta Klobbskateniin alettiin vuonna 1972 rakentaa kalasatamaa. Noin 0,7 km pituinen luontopolku alkaa tästä ja nousee Kikanbergetille. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Maasto on paikoittain kivinen ja epätasainen, joten on suositeltavaa käyttää tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Märissä paikoissa on pitkospuut, jotka saattavat olla liukkaita kostealla säällä. 2. Luontopolku kulkee Mustasaaren kunnan alueella. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa luontopolun kunnossapidosta. 3. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Pysy merkityllä polulla, jotta maasto ei turhaa kulu. 4. Noudata roskattoman retkeilyn periaatetta: vie omat roskasi mennessäsi. 5. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Vapaana juoksentelevat koirat voivat pelästyttää muita vaeltajia ja luonnonvaraisia eläimiä.

42

43

44 SOMMARÖN LINNAKEALUE (Södra Vallgrund, Mustasaari) Sommarön linnake perustettiin Södra Vallgrundin kyläläisten maille vuonna 1940 suojaamaan Vaasan sisääntuloväylää. Puolustusvoimat toimi alueella aina vuoteen 2000 saakka. Armeijan toiminnasta kertovat vielä varastojen ja tykkien betoniset alustat, polut, laivalaituri ja muutamat säilyneet rakennukset. Vaasan sotaveteraanipiiri on pystyttänyt luontopolun varrella sijaitsevalle vanhan Vickers-tykin alustalle linnakealueen muistomerkin. Tätä 54 ha aluetta hoitaa ja hallinnoi nykyisin Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Entistä vartiotupaa saa vuokrata Metsähallituksen asiakaspalvelupisteestä Terranovasta. Tutustu Sommarön vaihtelevaan luontoon 2,5 km pituisella luontopolulla, joka lähtee pysäköintipaikalta. Polku kiertää Ängsholm-lammen ja jatkuu alas merenrantaan. Voit valita myös pidemmän, noin 3,2 km reitin, joka johtaa Södra Vallgrundin uimarannalle Sommarösundiin. Pidempi reitti kulkee osittain yleisillä teillä. Sen varrella on vanhaa kulttuurimaisemaa ja geologisesti mielenkiintoinen hiidenkirnu. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella liikkumista, marjastamista, sienestystä ja tilapäistä (1 2 vrk) telttailua koskevat jokamiehenoikeudet. 2. Koirat on pidettävä kytkettyinä. 3. Sommarön linnake-alueella on voimassa 20 km/h nopeusrajoitus. Moottorikelkalla ajo ja ratsastus ilman maanomistajan lupaa on kielletty linnake-alueella ja luontopolulla. 4. Sommarösundiin johtava luontopolku kulkee osittain yleisillä teillä. Noudata liikennesääntöjä. 5. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: alueella ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 6. Tulenteko on sallittu vain vartiotuvan pihassa ja laivalaiturin vieressä sijaitsevilla tulentekopaikoilla. Huolehdi sammutuksesta ja vie tuhka tuhka-astiaan. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty.

45 INFOA SOMMARÖN VUOKRATUVASTA Tyyppi ja koko Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Vuokratupa, 12 hlö / 120 m 2, 2 huonetta ja keittiö. Länsi-Suomen lääni, Pohjanmaa, Mustasaaren kunta, Ängesholmenin Natura alue. Maastokartta (1:20 000) nro Södra Vallgrund, Merikarttasarja F. Vuosina alueella toimi puolustusvoimien varikko ja rannikkotykistölinnake. Puolustusvoimien jäljiltä alueella on tie- ja polkuverkosto, sähkö ja vesi, useita purettujen rakennusten pohjia, laituri, tykkien alustoja ja bunkkereita. Rannikkotykistölinnakkeen toiminnan muistoksi on pystytetty muistomerkki. Rakennuksista on jäljellä yksi asuinrakennus sekä vartiotupa ulkorakennuksineen. Hyvä luonnonuimaranta. Hinta ja varaukset 60 / vrk, koululaisryhmille 30 / vrk. Vartiotupaa vuokrataan ensisijaisesti opastetuille ryhmille. Sopii leirikouluille. Varustus Sommarön vartiotuvassa on sähkölämmitys ja - valaistus, wc ja suihku, sähkösauna, kaakeliuuni, juomavesi kunnan vesijohtoverkosta, makuusalissa armeijan kerrossängyt, patjat, viltit ja tyynyt. Omat liinavaatteet tai makuupussi oltava mukana. Keittiössä on ruoanlaittovälineet ja astiasto 10:lle, sähköliesi sekä kahvinkeitin. Pihalla on laavu tulentekopaikkoineen. Huomautukset Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä.

46

47

48

49

50

51

52 RÖNNSKÄRIN LUONTOASEMA (Fäliskäret, Maalahti) Noin 40 km Vaasasta länteen sijaitseva Fäliskäret on Rönnskäretin saariston keskipiste. Saari toimi alueen luotsitoiminnan keskuksena vuodesta 1752 vuoteen Uusi luotsiasema valmistui vuonna Kun luotsitoiminta loppui vuonna 1983, merivartiosto otti rakennukset haltuunsa. Vuonna 1997 koko saari rakennuksineen siirtyi Metsähallituksen omistukseen. Nykyään vanhoja asuintaloja vuokrataan mm. venekerhoille ja sukellusseuroille. Luotsiasemaa on kunnostettu ja muutettu luontoasemaksi. Asemalla on yöpymistilaa noin 10 hengelle. Aiemmin valkoinen rakennus on vuorattu punaisilla laudoilla, jotta se sopisi paremmin ympäristöön. Rannassa oleva telakka on sekin kunnostettu ja siellä on nyt makuupaikkoja 8 hengelle, rantasauna ja näyttelytila. Vuonna 1784 rakennettu punainen tunnuspooki on Suomen vanhin säilynyt puupooki. Rönnskäretin saaristo koostuu sadoista saarista ja luodoista. Fäliskäretistä pohjoiseen sijaitseva Storskäret on tämän saariston suurin saari, josta myös on eniten tarinoita ja kertomuksia. Saariston linnusto on hyvin monipuolinen. Kivikkoisilla ja puuttomilla ulkoluodoilla pesivät ruokit, riskilät ja lapintiirat, kun taas pilkkasiivet, tukkakoskelot ja harvinaistuneet lapasotkat viihtyvät suojaisemmilla alueilla. Lisätietoa Rönnskärin historiasta saa kirjasta Söderholm,V. 2001: I storm och stiltje - Rönnskärs lotstation

53 INFOA RÖNNSKÄRIN MAJOITUS- JA KOKOUSTILOISTA Majoituskapasiteetti ja koko Yleiskuvaus Hinta ja varaukset (2008) Tilat 20 hlö. Asemarakennus: 5 makuuhuonetta, keittiö ja ruokasali Telakkarakennus: makuuhuone, näyttely-/ kokoustila, sauna Matkailukäyttöön remontoitu entinen luotsiasema ja telakkarakennus. Asemarakennus 60 /vrk, telakkarakennus 60 /vrk, koululaisryhmille 50 % alennus. Rönnskärin luontoasema on vuokrattavissa Telakkarakennus on vuokrattavissa ympäri vuoden. Majoitushuoneet Asemarakennuksessa on 4 kpl 2 hengen makuuhuoneita ja yksi 4 hengen makuuhuone. Telakkarakennuksessa on 8 hengen makuuhuone. Vuoteissa on patjat, tyynyt ja täkit. Mukana on oltava omat liinavaatteet tai makuupussi. Ruokailutilat Luontoasemalla on ruokasali 20 henkilölle ja keittiö. Keittiössä on kaasuhella, astiasto 20 hengelle Kokoustilat Kokoustila telakkarakennuksessa. Pirttipöydät ja fläppitaulu. Kokoustilan seinillä on valokuvanäyttely. Sauna telakkarakennuksessa Puulämmitteinen kiuas Tilaa 5 henkilölle kerrallaan Lämminvesipata Uintimahdollisuus

54 Huomautukset Luontoasemalla ei ole henkilökuntaa. Juomavesi on tuotava mukana. Luontoasemalle saa tuoda lemmikkieläimiä. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Vie tuottamasi roskat mennessäsi tai lajittele ne Fäliskäritillä oleviin jäteastioihin. Keväällä ja kesällä tulisi liikkua vain poluilla, jotta lintujen pesintä ei häiriinny. Rönnskärin luontoaseman telakkarakennuksessa on saaren historiasta ja luonnosta kertova valokuvanäyttely. Telakkarakennus on lukittu, joten sinne on pääsy vain luontoaseman vuokranneilla opastetuilla ryhmillä. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetulla paikalla. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Palopumppu ja letkut löytyvät Meripelastusseuran vajasta. Luontoaseman laiturissa voi yöpyä maksutta, tilaa noin 5 veneelle. Luontoaseman piha-alue on kaikkien käytössä. KALASTUS Bergön ja Maalahden Valtion vesialueet jakokuntien vesialueet Valtion yksityinen vesialue (Storskäretin ympärillä) Onkiminen ja sallittu jokamiehenoikeudella sallittu sallittu pilkkiminen jokamiehenoikeudella jokamiehenoikeudella Verkkokalastus vuotiaat henkilöt: valtion vuotiaat henkilöt: Kalastuslupa on vuokrattu kalastushoitomaksu sekä lupa valtion kalastushoitomaksu. ammattikalastajille ja vesialueen omistajalta. mökinomistajille. Viehekalastus vuotiaat henkilöt: valtion vuotiaat henkilöt: vuotiaat henkilöt: kalastushoitomaksu sekä lupa valtion kalastushoitomaksu valtion vesialueen omistajalta tai sekä lupa vesialueen kalastushoitomaksu sekä läänikohtainen omistajalta tai lupa vesialueen viehekalastusmaksu. läänikohtainen omistajalta tai viehekalastusmaksu. läänikohtainen viehekalastusmaksu. Huomaa, että valtion yksityisellä vesialueella on rajoitusalueita.

55 STORSKÄR Storskär on Rönnskäretin saariston suurin saari. Se on 2,5 km pitkä ja noin 1 km leveä. Alunperin saari koostui kahdesta saaresta: Lillskäret ja Storskäret. Saaria erottava salmi on maankohoamisen seurauksena kuivunut. Kasvillisuus on lajistoltaan monipuolista ja paikoitellen hyvin vehreää. Kasvien suuri määrä johtuu siitä, että Storskäretin kiviaines on diabaasia, joka on monelle kasville parempi kuin graniitti tai gneissi. Storskäretin kalastustukikohta edustaa alueen perinteistä kalastusmökkiasutusta, jossa luontoa ovat muovanneet sekä niitto että eläintenpito. Saari oli jo 1500-luvulla ulkosaariston kalastajille tärkeä tukikohta. Siihen aikaan ei ollut oikeita kalastusmökkejä vaan kalastajat hakivat suojaa ja lepoa kivimajoista. Kalastajat alkoivat rakentaa itselleen varsinaisia kalamajoja 1600-luvulla. Storskäretin kiehtovin muinaismuisto on vanha hautuumaa, joka 1500-luvulla antoi saarelle nimen Kirkegårdsskär (Kirkkomaansaari). Hautuumaa sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, noin 12 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen perustamisajankohtaa ei tiedetä varmuudella. Saarella on myös muita muinaismuistoja, esim. jatulintarhoja, majojen pohjia, kompassiruusuja ja kiviuuni. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Storskäretillä ovat voimassa jokamiehenoikeudet. 2. Koirat on pidettävä kytkettyinä. 3. Käytä lintujen pesimäaikana ainoastaan olemassa olevia polkuja. 4. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Storskäretillä ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 5. Kaikki Storskäretin laiturit ovat yksityiskäytössä.

56

57

58 MOIKIPÄÄN LUONTOASEMA (Moikipää, Korsnäs) Moikipään luontoasema sijaitsee Korsnäsin kunnan Molpen kylän ulkosaaristossa. Merimatkaa Bredskärin kalasatamasta on 6 km ja ravintola Strandmöllestä 8 km. Molpen kalasatamasta matkaa on 8,5 km. Luontoasema on saavutettavissa vesitse. Luontoasemaa vuokrataan ensisijaisesti luontomatkailuyrittäjien opastamille ryhmille ja kouluille. Luontoaseman piha-alue on kuitenkin kaikkien käytössä. Luontoasemalla ei ole henkilökuntaa. Vähän yli kaksi kilometriä pitkä Molpehällorna on aikaisemmin koostunut neljästä eri saaresta, jotka maankohoamisen seurauksesta ovat yhdistyneet. Saaren luonto on monipuolista; pieniä lampareita, kallioalueita, katajakivikoita, matalia ruovikkorantoja sekä harmaaleppä- ja koivumetsikköjä. Asemalta lähtee saarta kiertävä luontopolku. Pohjoiseen kääntyvä polku johdattelee kävelijän Pohjanlahden ensimmäisen pookin muistomerkille, joka tiettävästi rakennettiin Pooki, joka oli miehitettynä vuoteen 1681 asti, oli luultavasti ns. vipupooki ja sen korkeus oli noin metriä. Lintujen pesintäaikana, toukokuun ensimmäisestä päivästä heinäkuun viimeiseen päivään, tulee saarella liikkua vain polkuja pitkin. Koirat on pidettävä kytkettyinä.

59 7BINFOA MOIKIPÄÄN LUONTOASEMASTA Majoituskapasiteetti ja koko Yleiskuvaus 20 hlö, 7 makuuhuonetta, keittiö ja ruokasali, sauna. Matkailukäyttöön remontoitu entinen merivartioasema. Hinta ja varaukset Aseman vuokra on 60 /vrk, koululaisryhmille 50 % alennus. Moikipään luontoasema on vuokrattavissa Varustus Moikipään luontoasemalla on aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä. Sähkö on normaalia 230 voltin vaihtojännitettä, jolla voi mm ladata matkapuhelimia. Sähkö-, vesi- ja lämmitysjärjestelmät kytketään päälle asemalle tultaessa ja sammutetaan lähdettäessä. Asemalla on ohje järjestelmien käyttöön. Majoitushuoneet Vuoteissa on patjat ja tyynyt. Lisäksi asemalla on jonkin verran täkkejä Mukana on oltava omat liinavaatteet tai makuupussi Sauna asemarakennuksessa Puulämmitteinen kiuas Tilaa 5 henkilölle kerrallaan Suihku Ruokailutilat Luontoasemalla on ruokasali 16 henkilölle ja keittiö. Keittiössä kaasuhella, ruokailuvälineet 20 hengelle, ruoanvalmistusastiat.

60 Huomautukset Aseman hanasta saa makeaa vettä, mutta vesi sopii vain talouskäyttöön. Tuo oma juomavetesi mukanasi. Luontoasemalle saa tuoda lemmikkieläimiä. Piha-alue ja ranta Luontoaseman laiturissa voi yöpyä maksutta, tilaa veneelle. Alueelle on viitoitettu noin kilometrin pituinen monipuolinen luontopolku, josta johtaa pistopolku kesällä 2001 uudelleen pystytetylle pookille ja muistomerkille. Pooki on puusta rakennettu tunnusmajakka. Luontoaseman pihassa on kuivakäymälä, tulentekopaikka ja pöytäpenkki. Merenpohjan mutaisuuden ja kivisyyden takia rannat eivät sovellu kahlailuun, mutta laiturilta pääsee hyvin uimaan. 12BJätehuolto Moikipään luontoasemalla ei ole järjestettyä jätehuoltoa. Tämä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne mantereelle lajitteluun. 13BLiikuntaesteisten palvelut Aseman pihapiiri on laaja ja tasainen. Asema on yksikerroksinen, tornia lukuun ottamatta. Ovella on kiinteä ramppi pyörätuoleja varten. Sisäwc, mutta ei invawc:tä. Asemalla ja pihapiirissä pyörätuolilla liikuttaessa avustaja on tarpeellinen.

61 VÄSTERÖN VAELLUSREITTI (Vöyri-Maksamaa) Västerö sijaitsee Vöyri- Maksamaan kunnassa noin 49 km etäisyydellä Vaasasta, mikäli ajat lyhintä reittiä Maksamaan kirkonkylän läpi Öjskatasillan yli Österötielle. Voit myös ajaa valtatietä 8 Kaitsoriin ja kääntyä sieltä Österöhön. Matka Kaitsorista Västeröhön on n 26 km. Vaellusreiteille pääset kääntymällä Västerö-Österö -tieltä Equity-kyltin kohdalla. auton voit jäättää joko Söderskatatien tai Equitytien päissä oleville pysäköintialueille. Västerön vaellusreitti polveilee vaihtelevassa luonnossa avomeren tuntumassa. Reitin varrella on sekä vanhaa metsää että talousmetsää ja jäkälän peittämiä kalliopälviä, merenrantoja ja järviä. Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojelu- ja/tai Natura ohjelmaan. Vaellusreitti kulkee sekä yksityisillä että valtion omistamilla mailla. Valittavissa on monia erilaisia ja eripituisia polkuja. Vehreällä Söderskatanilla on kunnostettu kalastajamaja, jossa voi yöpyä. Polku ohittaa myös yli 5 ha:n suuruisen Söderskataträsketin, jolla on runsas vesikasvillisuus. Reitti jatkuu pohjoiseen ja ylittää Jätteholmsbrunnenin, joka ennen on ollut avonainen merenlahti, mutta on nyt maankohoamisen myötä muuttumassa järveksi. Storsandvikenissä on Equity-aluksen muistoksi pystytetty muistomerkki. Tällä paikalla laivasta purettiin vuonna 1917 aseita ja ampumatarvikkeita vapaussotaa varten. Storsandvikenin jälkeen polku nousee Gråbergetille, josta on kaunis näköala avomerelle. Malklovenissa on taukopaikka ja Mastvikenin rantametsässä pieni taukotupa. Reitin kääntöpisteestä Lillsandvikenista avautuu hieno näköala Ryssbergetille. Paikka on saanut nimensä venäläisestä aluksesta, joka murskautui kallioita vasten syysmyrskyssä vuonna EQUITY Englantilaisella rahtihöyryalus Equityllä kuljetettiin loppusyksyllä 1917 aseita Saksan Danzigista Suomen länsirannikolle. Equityn päällikkönä toimi nuori saksalainen meriväen upseeri Gustav Petzold. Raippaluotolainen Karl Rönnholm auttoi luotsaamaan aluksen karikoiden ohi. Koska vaarana oli, että venäläinen sotaväki huomaa kuljetuksen, kaikki

62 tapahtui pimeässä. Täällä Storsandvikenissä paikalliset kalastajat ja paikalle lähetetyt jääkärit purkivat aluksesta noin 80 tonnia aseita ja ampumatarvikkeita. Aseet piilotettiin eri paikkoihin ja toimitettiin myöhään syksyllä salaisia reittejä pitkin suojeluskuntalaisille. Suojeluskuntalaiset riisuivat Mannerheimin määräyksestä 27. tammikuuta 1918 venäläisten vartiopaikat aseista Maalahdessa ja Oravaisissa. Seuraavana päivänä hyökättiin venäläisten varuskuntaan Vaasassa. Vapautussota oli alkanut. SÖDERSKATANIN TAUKOPAIKKA Kaikki Västerön länsipuoliset alueet ovat hyviä kalavesiä. Kalastus on vuosisatojen ajan seurannut eri kalalajien kutuaikoja; on pyydetty silakkaa, lohta, siikaa ja syyssilakkaa. Verkot laskettiin iltaisin ja koettiin aamun koitteessa. Sen jälkeen verkot kuivatettiin ennen kuin ne taas laskettiin veteen. Aikoina, jolloin vielä liikuttiin purje- ja soutuveneillä, miehet joutuivat yöpymään lähellä kala-apajia ja rakensivat sitä varten rannan läheisyyteen kalamajoja. Yön aikana kalastajat lepäsivät kojuissaan ja kertoivat tarinoita lämmittävän takkatulen ääressä. Moottoriveneiden yleistyessä kalamajojen merkitys väheni. Samankaltaisia majoja on ollut myös mm. Räsbådavikenissä, Skönhamnissa, Storsandvikenissä ja Lillsandvikenissä. Majan ympäristö hakattiin avoimeksi, jotta tuuli pääsisi vapaasti kuivaamaan kuivatustelineille ripustetut verkot. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Huomaa että suurin osa vaellusreitistä kulkee suojelualueilla. 2. Maasto on paikoitellen kivinen ja epätasainen, joten jalkineiksi suositellaan tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita 3. Polun kosteimpien painanteiden yli on rakennettu pitkospuita, jotka voivat olla sadesäällä liukkaita. Myös kallioalueet ovat kostealla säällä liukkaita. 4. Kulje polkua pitkin, jotta maasto ei turhaan kulu. Varsinkin jäkäläpeitteiset kallioalueet ovat kulumiselle herkkiä. 5. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 6. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 7. Koirat on pidettävä kiinni. Vapaana kulkevat koirat saattavat pelästyttää

MERENKURKUN SAARISTON

MERENKURKUN SAARISTON MERENKURKUN SAARISTON MAAILMANPERINTÖ Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontoperintökohde UNESCO:n maailmanperintöluettelossa. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko muodostavat kahden valtion

Lisätiedot

MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010

MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 MAAILMANPERINTÖPÄIVÄT 12.-15.8.2010 Tule mukaan juhlimaan Merenkurkun saaristoa, yhteistä maailmanperintöämme! Kaikki maailmanperintöpäivien tapahtumat ovat yleisölle avoimia. TERVETULOA! OHJELMA Torstai

Lisätiedot

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit

Keto-Mökit. www.kouvolanmatkatoimisto.fi. Mökit Keto-Mökit Mökit KELO - 1,5-kerroksinen kelohirsinen mökki, jonka pinta-ala on 78 m². Mökissä on tilaa 6-8 henkilölle. Alakerrassa olohuone, makuuhuone, keittiö, sähkösauna, wc ja veranta. Tulikivitakka.

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Syventävä esittely Merenkurkun saaristo

Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Syventävä esittely Merenkurkun saaristo Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Uutiskirje Merenkurkun saaristo

Uutiskirje Merenkurkun saaristo Uutiskirje Merenkurkun saaristo MAAILMANPERINNÖN YSTÄVÄT Numero 4, 15.9.2012 SVEDJEHAMN HOUKUTTELEE TURISTEJA Metsähallitus on pyörittänyt Svedjehamnissa jo toista kesää infotupaa, jonka työntekijät kertovat

Lisätiedot

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo

Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö. maailmanperintö. yhteistyössä 63 N. Korkea Rannikko/ Merenkurkun saaristo Syventävä esitelmä Yhteinen maailmanperintö Kuvat: Dragos Alexandrescu, Patricia Rodas, jollei muuta mainita. Nro Kuva Kuvateksti Kertojan käsikirjoitus, sisältö 1 Maailmanperintö yhteistyössä 63 N Korkea

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY

YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY YRITYKSEN KIINTEISTÖKANNAN ESITTELY www.kanavuori.fi YLEISESITTELY SISÄLLYSLUETTELO KOY Vuoriluolat yleisesittely Yleisesittely alueesta Esikunnan alue Luolastot Rantarakennusten alue Ranta-alueet Kylmävarastot

Lisätiedot

Vuokrattavia savusaunoja

Vuokrattavia savusaunoja Sivu 1/5 Vuokrattavia savusaunoja HANGASLAHDEN SAUNA/Tampereen Saunasäätiö Pirkankatu 10-12, 33230 Tampere Internet: www.saunasaatio.fi Varaukset Hotelli Victoria Itsenäisyydenkatu 1, 33100 Tampere puh.

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten

Lisätiedot

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15

Porkkalan suojelualueet. Kirkkonummi 25.2.15 Porkkalan suojelualueet Kirkkonummi 25.2.15 Metsähallituksen tekninen selvitys Toimeksianto ympäristöministeriöltä Metsähallitukselle: selvittää Porkkalanniemen ja sen edustan valtion maa- ja vesialueiden

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km

Väliväylä Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Kannuskoski - Pyötsiä 9 km Sulunkoski, niva / I- N 60 57.179' E 27 09.474' (WGS84) Kivisessä koskessa on oikeassa reunassa oleva suora ja kapea kivetön ränni. Kyykoski, I N 60 57.221' E 27 09.632' (WGS84)

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016--

5.4.2016 KUNTASTRATEGIA SUURIMMAT YRITYKSET KUNNANVALTUUSTO 2015-2017 KUNNAN ROOLI JA MATKAILU MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- * MERIKARVIAN KUNTASTRATEGIA 2016-- 1.3. Elinvoima ja kehittäminen Kunnan panostus elinvoimaan, matkailuun, kulttuuriin ja vapaaaikaan on jatkossakin tarpeen vaikka yrittäjien omatoimisuus ja aktiivisuus

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Hyvinkäällä sijaitsevan Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet. Tarjoavat loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn,

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

NORRVIK Info 2015. Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538

NORRVIK Info 2015. Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538 NORRVIK Info 2015 Saari-isäntä (v. 2015) Veli-Matti Laakso +358 500 486 538 T E R V E T U L O A Lohjan Laivureiden Norrvikin saaritukikohtaan Ole ystävällinen ja merkitse yöpymisesi saunatuvassa olevaan

Lisätiedot

Essalo Oy Lomaosakeosuus

Essalo Oy Lomaosakeosuus Essalo Oy Lomaosakeosuus Fuengirola Sallatunturi 20.2.2016 Pekka.Komulainen@clarinet.fi Osakkeen lomaviikot Essalo Oy:n osake oikeuttaa joka vuosi yhteensä kahdeksan viikkoa Essalon kahdessa lomakohteessa

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan

Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Purjehdus elämyksiä Merenkurkussa. Tervetuloa mukaan Ammattitaitoinen miehistö Matka toteutetaan miehistön mukaan (rauhallinen tai vauhdikas) Luotettava ja katsastettu vene varusteineen Useita lähtöpaikkoja

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI

KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI KUUSKAJASKARIN LINNAKESAARI Saaren ympäristö on kulttuurivaikutteista Kuuskajaskari on metsäinen, yli kahdenkymmenen hehtaarin kokoinen saari Rauman keskisessä saaristossa. Entinen linnakesaari sijaitsee

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo

Muistio suunnittelutilaisuuksista. Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta. Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Muistio suunnittelutilaisuuksista Konnevesi 16.9.2014 Häyrylänranta Rautalampi 17.9.2014 Kunnantalo Suunnittelun tuotoksia kansallispuiston ulkopuolisiin alueisiin Rautalampi o Majoituskapasiteetin lisääminen

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

KULHO 10, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KULHO 10, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KULHO 10, TURKU MYYNTIESITE TURKU, MÖKKI TAI HUVILA 2 tupakeittiö+alk+makuutila+wc+vh, saunarakennus, 0 m, 150 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571

Lisätiedot

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa Tuula Peltonen Puistonjohtaja Yhteistyön sisällöt Luontomatkailu: Sopimusyrittäjät, kunnat Ympäristökasvatus: koulut, oppilaitokset

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011 Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät

Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Teema 7. Maailmanperintöön keskittyvät leirikoulut ja teemapäivät Maailmanperintöopetus tarjoaa jännittävän reitin useimpiin Suomen ja Ruotsin opetussuunnitelmien kouluaineisiin. Koulu voi työstää maailmanperintöä

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET Hanhikivi Kunta Seutukunta Yleisötilaisuus Pauhasalissa 16.1.2009 MAAKUNNALLINEN JA SEUTUKUNNALLINEN TASO Luontomatkailu Perämerenkaaren luontokeskusten verkosto Energiatalous

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) Annettu Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2008 Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA) lohenkalastuksen rajoituksista Pohjanlahdella ja Simojoessa Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa-

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa

Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa Selkämeren saaristossa eivät näy vain luonnon omat muovaustaidot myös ihmisen kädenjälki on vahvasti läsnä maalla ja merellä. Saarista löytyy arvokkaita perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa, merenpohjasta

Lisätiedot

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk

Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Lepoa hoivaamisesta loma omaishoitajalle 5vrk Kaikille löytyy sopivia reittejä patikoida ja samalla antautua luonnon rauhoittavaan syleilyyn. Nuotiopaikat, laavut ja kahvilat toivottavat kulkijan virkistävälle

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

6.0 13.4 18.5 11.8 12.0 9.1 4.6 3.7 6.7 10.6 1.7 1.7. Riskonkarta 2.8 1.5. Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878:3 5.5 1.9 1.6. Krookkarta 7.

6.0 13.4 18.5 11.8 12.0 9.1 4.6 3.7 6.7 10.6 1.7 1.7. Riskonkarta 2.8 1.5. Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878:3 5.5 1.9 1.6. Krookkarta 7. : Yht. 876:3:0 :20 :20 2:0 3:7 :62 :57 :63 :6 :60 :59 4:66 4:86 3:9 3:20 3:42 3:47 3:2 3:40 3:24 3:0 3:38 3:22 3:8 3:25 3:44 3:43 3: 3:7 3:46 3:7 3:5 3:4 4:87 4:67 4:59 4:65 3:7 3:22 3:39 3:20 3:2 3:8

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Lisätietoa majoituksesta

Lisätietoa majoituksesta Lisätietoa majoituksesta Huoneet Kartanon päärakennuksessa Huoneita on yhteensä 11, joista yksi on neljän hengen huone (hinta 95 per vrk), kaksi kolmen hengen (75 vrk), kuusi kahden hengen (60 vrk) ja

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1 Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö Destination Örö 1 Laidunsaari linnake luontomatkailukohde Autio Örön saari toimi Rosalan tilojen laidunalueena 1800 -luvulla Saaren rakentaminen alkoi osana

Lisätiedot

HEVONEN YPÄJÄLLÄ. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja

HEVONEN YPÄJÄLLÄ. Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja HEVONEN YPÄJÄLLÄ Hevonen kaavoituksessa, rakentamisessa ja ympäristössä seminaari Lahti 15.4.2014 Jouko Käkönen, tekninen johtaja YPÄJÄ Hämeen läntisin kunta Tunti Turusta ja Hämeenlinnasta Suomen hevospitäjä

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU

KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU KESKIAIKAINEN ULVILA KUTSUU Vanhan Musiikin Viikolle 27.7.-2.8.09 Tiedusteluihin vastaavat diplomiurkuri Anne-Marie Grundstén, puh. 050 520 4798. Kulttuurisihteeri Hilpi Toikka-Haldin, puh. (02) 677 4698;

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu Kestävä luontomatkailu Metsähallituksessa Metsähallitus edistää Kestävän luontomatkailun periaatteita kaikessa omassa toiminnassa sekä yhteistoiminnassa matkailuyrittäjien

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen seurakuntatyö NÄKÖVAMMAISTYÖ Kesäohjelma 2016 Helsingin Seurakuntayhtymä Näkövammaistyö Seurakuntien talo, 4 krs. Kolmas linja 22, 00530 Helsinki Toimisto 09-2340 2538

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015

TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 TEKNINEN OPAS: BIKE WEEKEND MARATHON 25.7.2015 KILPAILUTOIMISTO Kilpailutoimisto on avoinna Lahden Urheilukeskuksen piha- alueella lauantaina klo 8 alkaen. Puhelin kilpailutoimistoon: 0405687059 / Juho

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä UPM ja kulttuuriperintö UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö perustettiin keväällä 2006. Säätiön omistuksessa ja

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha

Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Luonnonmukainen ja helppohoitoinen mökkipiha Vapaa-ajan asunnon pihapiiri kuntoon Messukeskus, Helsinki 31.3.2012 Marko Pesu ylipuutarhuri, hortonomi marko.pesu@inpek.fi 044 5557 505 Helppohoitoinen? Tehtävä:

Lisätiedot

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård

Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Helsingin yliopisto, Kumpulan kasvitieteellinen puutarha, Gumtäkt botaniska trädgård Sijainti: Helsinki Omistaja: Helsingin yliopisto Aukioloajat: Kumpulan kasvitieteellinen puutarha on avoinna toukokuusta

Lisätiedot

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat

Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI. 2013 Eräluvat Kalastus Selkämeren kansallispuistossa WWW.ERÄLUVAT.FI 1 2 Kalastuksenhoitomaksu Kalastuksenhoitomaksu on valtion veroluontoinen maksu. Se pitää suorittaa, jos on 18-64 -vuotias ja harrastaa muuta kalastusta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

1 of 6 11.8.2010 10:29

1 of 6 11.8.2010 10:29 1 of 6 11.8.2010 10:29 Subject: Vuosanka_Hallintopakot_metsanhakkuut_090810 From: Ylä-Vieksin kyläyhdistys Date: Mon, 09 Aug 2010 10:01:13 +0300 To: kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi,

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Merkitse pyydyksesi oikein

Merkitse pyydyksesi oikein Merkitse pyydyksesi oikein Kalastuslakia uudistettiin huhtikuun alusta 2012. Seisovien ja kiinteiden pyydysten, kuten verkko, katiska, pitkäsiima tai rysä, selvästi havaittava merkintä on nyt pakollista.

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI

KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI KAIKKI REITIT MERKITTY REITTI Reitit on merkitty maastoon keltaisella värillä. Polku on helppoa ja soveltuu näin ollen myös vähemmän maastopyöräilykokemusta omaaville. Reittiopasteet sijaitsevat leirintäalueella

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot