NUORTEN JALKAPALLOILIJOIDEN KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMINEN KANSALLISIA JA KANSAINVÄLISIÄ TUTKIMUSTULOKSIA

Transkriptio

1 NUORTEN JALKAPALLOILIJOIDEN KOKONAISVALTAINEN KEHITTYMINEN KANSALLISIA JA KANSAINVÄLISIÄ TUTKIMUSTULOKSIA SHA KANSAINVÄLINEN SEMINAARI Hannele Forsman, LitT Kehityspäällikkö, valmennuskeskus, EUO

2 Tekninen KOKONAISVALTAINEN? Henkinen Taktinen Kokonaiseläminen Fyysinen Toimintaympäristö Harjoittelu ja pelaaminen Harjoituskaverit Omatoiminen jalkapallo Pelaamisen perusvalmiudet Muut tukihenkilöt Valmentajat Ohjattu oheisharjoittelu Ohjattu jalkapallo Peli Olosuhteet Omatoiminen oheisharjoittelu

3 KYSYMYKSIÄ AIHEESEEN LIITTYEN Pelaamisen perusvalmiudet Mitkä asiat ennustavat tulevaa menestystä jalkapallossa? Miten eri taidot ja ominaisuudet kehittyvät eri ikävaiheissa? Harjoittelu ja pelaaminen Minkälaista harjoittelua tulisi tehdä uran eri vaiheissa, jotta mahdollisuudet menestyä olisivat hyvät? Toimintaympäristö Minkälainen toimintaympäristö ruokkii kehittymistä?

4 PELAAMISEN PERUSVALMIUDET Tekninen Mikä ennustaa tulevaa menestystä jalkapallossa? Henkinen Taktinen Fyysinen

5 KOOSTE TUTKIMUKSISTA 1. Identifying technical, physiological, tactical and psychological characteristics that contribute to career progression in soccer (Forsman et al., 2015) 2. Prognostic relevance of motor talent predictors in early adolescence: A group- and individual based evaluation considering different levels of achievement in youth football (Höner & Votteler, 2016) 3. Psychological talent predictors in early adolescence and their empirical relationship with current and future performance in soccer (Höner & Feichtinger, 2016) 4. Soccer skill development in professionals (Huijigen et al., 2009) 5. Positioning and deciding: Key factors for talent development in soccer (Kannekens et al., 2009)

6 IDENTIFYING TECHNICAL, PHYSIOLOGICAL, TACTICAL AND PSYCHOLOGICAL CHARACTERISTICS (FORSMAN ET AL., 2015) Mitä? Mitkä asiat ennustaa tulevaa menestystä jalkapallossa suomalaisessa toimintaympäristössä? Kuka? 15-vuotiaat jalkapalloilijat, joiden uraa seurattiin 19-vuotiaaksi asti (n=114) Menestyneiksi (n=23)19-vuotiaana katsottiin ne pelaajat, jotka 19- vuotiaana pelasivat ulkomailla, veikkausliigassa tai 1-divisioonassa Miten? Tekniset (syöttö ja pujottelu, syöttö ja keskitys), taktiset (TACSIS), fyysiset (nopeus, ketteryys, kevennyshyppy, kestävyys), psyykkiset (PSIS-R-5)

7 IDENTIFYING TECHNICAL, PHYSIOLOGICAL, TACTICAL AND PSYCHOLOGICAL CHARACTERISTICS (FORSMAN ET AL., 2015) Mitä selvisi? Hyvät syöttö- ja keskitystaidot ja ketteryys sekä korkea motivaatio ennustivat tulevaa menestystä

8 IDENTIFYING TECHNICAL, PHYSIOLOGICAL, TACTICAL AND PSYCHOLOGICAL CHARACTERISTICS (FORSMAN ET AL., 2015) Mitä selvisi? Pelaajilla, jotka kuuluivat 15-vuotiaana parhaaseen kolmannekseen syöttö- ja keskityksessä, ketteryydessä tai motivaatiossa, oli 8-10-kertainen mahdollisuus kuulua menestyneiden ryhmään 19-vuotiaana

9 IDENTIFYING TECHNICAL, PHYSIOLOGICAL, TACTICAL AND PSYCHOLOGICAL CHARACTERISTICS (FORSMAN ET AL., 2015) Mitä selvisi? Syöttö- ja keskitystaidot ja ketteryys sekä korkea motivaatio ennustivat paremmin tulevaa menestystä (86%) kuin valinta nuorten maajoukkueeseen samassa iässä

10 PROGNOSTIC RELEVANCE OF MOTOR TALENT PREDICTORS IN EARLY ADOLESCENCE (HÖNER & VOTTELER, 2016) Mitä? Miten motoriset yleis- ja lajitaidot 12-vuotiaana ennustavat menestystä vuotiaana? Kuka? Saksalaisia U12 pelaajia top 4% omassa ikäluokassaan (n=22,834) vuotiaana ryhmittely maajoukkuepelaajat (n=195, top 0,9%) alueelliset (n=731, top 1-4.1%) akatemia (n=1025, top %) muut (n=20,892, loput 91,5%) Miten? Nopeus 20m, ketteryys, kuljettaminen, laukaisu, syöttäminen

11 PROGNOSTIC RELEVANCE OF MOTOR TALENT PREDICTORS IN EARLY ADOLESCENCE (HÖNER & VOTTELER, 2016) Höner et al., 2015

12 PROGNOSTIC RELEVANCE OF MOTOR TALENT PREDICTORS IN EARLY ADOLESCENCE (HÖNER & VOTTELER, 2016) Höner et al., 2015

13 PROGNOSTIC RELEVANCE OF MOTOR TALENT PREDICTORS IN EARLY ADOLESCENCE (HÖNER & VOTTELER, 2016) Mitä selvisi? Pelaajat, jotka olivat parempia motorisissa testeissä 12-vuotiaana tulivat todennäköisemmin valikoituneeksi vuotiaina

14 PSYCHOLOGICAL TALENT PREDICTORS IN EARLY ADOLESCENCE (HÖNER & FEICHTINGER, 2016) Mitä? Potentiaalisten jalkapalloilijoiden psykologisten ominaisuuksien yhteys tulevaan menestykseen Kuka? Saksalaisia U12 pelaajia talent development ohjelmasta (n=2677) Tuleva suoritustaso ammattilaissopimus 16-vuotiaana (n=308) Miten? Itsearviointeja liittyen psykologisiin taitoihin/ ominaisuuksiin (kts. Seuraava dia)

15 PSYCHOLOGICAL TALENT PREDICTORS IN EARLY ADOLESCENCE (HÖNER & FEICHTINGER, 2016)

16 PSYCHOLOGICAL TALENT PREDICTORS IN EARLY ADOLESCENCE (HÖNER & FEICHTINGER, 2016) Mitä selvisi? 10/ 17 osa-aluetta ennusti tulevaa menestystä

17 SOCCER SKILL DEVELOPMENT IN PROFESSIONALS (HUIJIGEN ET AL., 2009) Mitä? vuotiaiden teknisten taitojen yhteys aikuisuuden pelitasoon Kuka? vuotiaita Hollannin premier liiga seurojen talenttipelaajia (n=131) Tuleva pelitaso Ammattilaiset =premier liigassa tai 1- divisioonassa Ei-ammattilaiset Miten? Shuttle dribble test yksittäinen suoritus ja toistotesti

18 SOCCER SKILL DEVELOPMENT IN PROFESSIONALS (HUIJIGEN ET AL., 2009) Mitä selvisi? Myöhemmin ammattilaissopimuksen saaneet pelaajat olivat keskimäärin 0.26s nopeampia yksittäisessä suorituksessa ja 1.07s parempia toistotestissä

19 POSITIONING AND DECIDING: KEY FACTORS FOR TALENT DEVELOPMENT IN SOCCER (KANNEKENS ET AL., 2009) Mitä? Taktisten taitojen merkitys tulevan menestyksen arvioinnissa Kuka? vuotiaita Hollannin premier liiga seurojen talenttipelaajia (n=105) Tuleva pelitaso Ammattilaiset (n=52) =premier liigassa tai 1-divisioonassa Ei-ammattilaiset (n=53) Miten? Tactical Skills Inventory for Sports (TACSIS) itsearviointi

20 POSITIONING AND DECIDING: KEY FACTORS FOR TALENT DEVELOPMENT IN SOCCER (KANNEKENS ET AL., 2009) Suomalaiset kysymykset Forsman, 2016

21 POSITIONING AND DECIDING: KEY FACTORS FOR TALENT DEVELOPMENT IN SOCCER (KANNEKENS ET AL., 2009) Mitä selvisi? Ammattilaisstatus aikuisena yhteydessä Positioning and Deciding osa-alueeseen Taktiset taidot luokitteli oikein pelaajia ammattilaisiin ja ei-ammattilaisiin 69.2% tarkkuudella (keskikenttäpelaajia 80% tarkkuudella)

22 YHTEENVETO KOHTI KÄYTÄNTÖÄ Pelaajat, jotka ovat lapsuus- ja nuoruusvaiheessa parempia kokonaisvaltaisen valmennuksen eri osa-alueilla/ pelaamisen perusvalmiuksissa menestyvät todennäköisemmin myöhemmin jalkapalloilijoina Lapsuus- ja nuoruusvaiheessa olennaista Kehittää pelaajia kokonaisvaltaisesti Seurata pelaajien kehittymistä kokonaisvaltaisesti Huomioida pelaajien kokonaisvaltainen kehittyminen valintaprosesseissa (keskittyminen muuttujiin, joihin biologinen kypsyminen ei merkittävästi vaikuta)

23 PELAAMISEN PERUSVALMIUDET Tekninen Miten eri taidot ja ominaisuudet kehittyvät eri ikävaiheissa? Henkinen Taktinen Fyysinen

24 Scammon, 1930 Vänttinen, Kihu, 2016

25 TEKNISET Kehittyy nopeimmin ennen murrosikää (hermoston kehitys) ja sen jälkeen asteittain aikuisuuteen saakka Biologisella kehittymisellä jonkin verran vaikutusta Harjoittelulla iso merkitys Vänttinen, 2013

26 TAKTISET Reagointi ennen murrosikää, ennakointi murrosiän jälkeen Harjoittelulla biologista kypsymistä suurempi vaikutus Vänttinen, 2013

27 FYYSISET Nopeus kasvupyrähdyksen aikana Voima kasvupyrähdyksen jälkeen Kestävyys kasvupyrähdyksen aikana Biologisella kypsymisellä vaikutusta Harjoittelulla merkitystä kaikissa ikävaiheissa Vänttinen, 2013

28 FYYSISET Nopeus kasvupyrähdyksen aikana Voima kasvupyrähdyksen jälkeen Kestävyys kasvupyrähdyksen aikana Biologisella kypsymisellä vaikutusta Harjoittelulla merkitystä kaikissa ikävaiheissa Vänttinen, 2013

29 FYYSISET Nopeus kasvupyrähdyksen aikana Voima kasvupyrähdyksen jälkeen Kestävyys kasvupyrähdyksen aikana Biologisella kypsymisellä vaikutusta Harjoittelulla merkitystä kaikissa ikävaiheissa Vänttinen, 2013

30 YHTEENVETO KOHTI KÄYTÄNTÖÄ Kokonaisvaltaisen valmennuksen eri osa-alueita/ pelaamisen perusvalmiuksia voidaan kehittää iästä riippumatta Harjoittelulla merkitystä On kuitenkin olemassa lapsen/ nuoren kehittymiseen liittyviä biologisia muutoksia, jotka vaikuttavat siihen missä iässä mikäkin osa-alue kehittyy helpoiten Huomioitava Harjoittelussa Valinnoissa

31 HARJOITTELU Omatoiminen jalkapallo Minkälaista harjoittelua missäkin iässä? Ohjattu oheisharjoittelu Ohjattu jalkapallo Omatoiminen oheisharjoittelu

32 KOOSTE TUTKIMUKSISTA 1. The role of sport-specific play and practice during childhood in the development of adolescent Finnish soccer players (Forsman, 2016) 2. Practice and play in the development German top-level professional soccer players (Hornig, Aust, & Güllich, 2014) 3. The Developmental activities engaged in by elite youth soccer players who progressed to professional status compared to those who did not (Ford & Williams, 2012) 4. From childhood to senior professional soccer: A multi-level approach to elite youth soccer players engagement in soccer-specific activities (Haugaasen, M., Toering, & Jordet, 2014) 5. From childhood to senior professional soccer: elite youth players engagement on non-football activities (Haugaasen, M., Toering, & Jordet, 2014)

33 THE ROLE OF SPORT-SPECIFIC PLAY AND PRACTICE DURING CHILDHOOD (FORSMAN, 2016) Mitä? Omatoimisen ja ohjatun jalkapalloharjoittelun merkitys nuoren jalkapalloilijan kokonaisvaltaisessa kehittymisessä Kuka? 15-vuotiaat jalkapalloilijat, joiden harjoitushistoriaa tutkittiin aina 6-vuotiaaksi asti (n=113) Miten? Harjoitushistoria 6-15-vuotiaana (oma ja ohjattu jalkapallo, muut lajit) Tekniset (syöttö ja pujottelu, syöttö ja keskitys), taktiset (TACSIS), fyysiset (nopeus, ketteryys, kevennyshyppy, kestävyys), psyykkiset (PSIS-R-5)

34 THE ROLE OF SPORT-SPECIFIC PLAY AND PRACTICE DURING CHILDHOOD (FORSMAN, 2016) Mitä selvisi? Enemmän lapsuusvaiheessa jalkapalloa harjoitelleet pelaajat harjoittelivat enemmän jalkapalloa myös nuoruusvaiheessa Harjoittelu 6-12 v h/vko Harjoittelu v h/vko Ryhmät Omatoiminen jalkapallo Ohjattu jalkapallo Muut lajit Kokonaisharjoitt elu Omatoiminen jalkapallo Ohjattu jalkapallo Muut lajit Kokonaisharjoitt elu Paljon (n=36) 5.46 (3.81) 4.12 (1.14) 5.32 (4.78) (6.51) 7.46 (3.12) 8.54 (1.82) 2.32 (2.43) (4.96) Keskit (n=40) 1.68 (0.98) 3.50 (0.67) 5.16 (3.48) (3.56) 5.87 (2.67) 7.35 (1.47) 2.32 (2.43) (4.63) Vähän (n=37) 0.50 (0.50) 2.86 (0.59) 2.92 (2.82) 6.27 (3.01) 3.72 (2.61) 6.36 (1.38) 2.02 (2.04) (3.66) Paljon vs. Vähän Paljon vs. Keskit Keskit vs. Vähän *** *** - *** ** ** * - * *** *** *** *** * ** *** ** * *** * **

35 THE ROLE OF SPORT-SPECIFIC PLAY AND PRACTICE DURING CHILDHOOD (FORSMAN, 2016) Mitä selvisi? Enemmän jalkapalloa lapsuusvaiheessa harjoitelleet olivat vähemmän harjoitelleita parempia kaikilla valmennuksen osa-alueilla 15- vuotiaana Tekniset taidot Taktiset taidot Fyysiset ominaisuudet Psykologiset taidot Ryhmät Syöttö ja keskitys (p) Sijoittuminen ja päätöksenteko Tietoisuus pallosta Tietoisuus muista pelaajista Kestävyys (m) Itseluottamus Keskittymiskyky Paljon (n=36) 6.44 (3.28) 4.49 (0.71) 4.53 (0.68) 4.17 (0.65) 2323 (450) 3.70 (0.61) 4.11 (0.47) Keskit (n=40) 6.49 (2.83) 4.23 (0.66) 4.06 (0.59) 3.84 (0.62) 2404 (319) 3.34 (0.61) 3.80 (0.49) Vähän (n=37) 4.47 (2.27) 4.00 (0.71) 4.01 (0.79) 3.69 (0.76) 2162 (296) 3.39 (0.54) 3.70 (0.60) Paljo n vs. Vähä n **.70 **.68 **.72 ** **.75 Paljon vs. Keskit ** *.58 *.64 Keskit vs. Vähän ** *

36 PRACTICE AND PLAY IN THE DEVELOPMENT GERMAN TOP- LEVEL PROFESSIONAL SOCCER PLAYERS (HORNIG, AUST, & GÜLLICH, 2014) Mitä? Eri tasoisten saksalaisten pelaajien harjoitushistoria Kuka? Amatöörit (n=50), 1st Bundesliigapelaajat (n=52), maajoukkuepelaajat (n=18) Miten? Harjoitushistoriakysely <10v, 11-14v, 15-18v, 19-21v Ohjattu jalkapallo (ja sen sisältö), oma jalkapallo, ohjattu muu, oma muu

37 PRACTICE AND PLAY IN THE DEVELOPMENT GERMAN TOP- LEVEL PROFESSIONAL SOCCER PLAYERS (HORNIG, AUST, & GÜLLICH, 2014) Tulokset Maajoukkuepelaajilla ja 1st Bundesliigapelaajilla amatöörejä enemmän omatoimista pelaamista lapsuusvaiheessa Ohjatussa harjoittelussa eroja vasta 15 ikävuoden jälkeen Maajoukkuepelaajilla nuoruusvaiheessa enemmän muiden lajien harjoittelua kuin amatööreillä ja 1st Bundesliigapelaajilla (määrät pieniä kaikilla suhteessa jalkapalloon)

38 PRACTICE AND PLAY IN THE DEVELOPMENT GERMAN TOP- LEVEL PROFESSIONAL SOCCER PLAYERS (HORNIG, AUST, & GÜLLICH, 2014) Mitä selvisi? Ohjatusta harjoittelusta pelaamista oli eniten lapsuusvaiheessa, fyysistä harjoittelua aikuisvaiheessa

39 THE DEVELOPMENTAL ACTIVITIES ENGAGED IN BY ELITE YOUTH SOCCER PLAYERS (FORD & WILLIAMS, 2012) Mitä? Ammattilaissopimuksen saaneiden harjoitushistoria verrattuna muiden pelaajien harjoitushistoriaan Kuka? Viiden englantilaisen premier liigaseuran akatemiapelaajia, joista osa oli saanut ammattilaissopimuksen 16-vuotiaana (n=16) ja osa ei (n=16) Miten? Harjoitushistoriakysely 6-15-vuotiaana Pelit, ohjattu harjoittelu (joukkue ja oma), omatoiminen pelailu

40 THE DEVELOPMENTAL ACTIVITIES ENGAGED IN BY ELITE YOUTH SOCCER PLAYERS (FORD & WILLIAMS, 2012) Mitä selvisi? Myöhemmin ammattilaissopimuksen saaneet pelaajat (kuva a) kiinnittyivät aikaisin jalkapalloon ja erosivat muista pelaajista lapsuuden aikaisen ohjatun jalkapalloharjoittelun ja omatoimisen pelailun määrässä

41 FROM CHILDHOOD TO SENIOR PROFESSIONAL SOCCER: A MULTI-LEVEL APPROACH (HAUGAASEN, M., TOERING, & JORDET, 2014) Mitä? Ammattilaiseksi päässeiden pelaajien harjoitushistoria (jalkapallo) verrattuna muihin pelaajiin Kuka? Norjan premier liigaseurojen vuotiaita eliittipelaajia (n=491), joista ammattilaisia myöhemmin 66 Miten? Harjoitushistoriakysely 44

42 FROM CHILDHOOD TO SENIOR PROFESSIONAL SOCCER: A MULTI-LEVEL APPROACH (HAUGAASEN, M., TOERING, & JORDET, 2014) Mitä selvisi? Ammattilaispelaajien kumulatiivinen jalkapalloharjoittelun määrä oli kaikissa ikävaiheissa suurempi 6-12-vuotiaana ammattilaispelaajat harjoittelivat 20% enemmän jalkapalloa kuin muut Ammattilaiset tekivät merkitsevästi enemmän omatoimista pelailua ja tavoitteellista harjoittelua 6-8- vuotiaana 45

43 FROM CHILDHOOD TO SENIOR PROFESSIONAL SOCCER: ELITE YOUTH PLAYERS ENGAGEMENT ON NON-FOOTBALL (HAUGAASEN, M., TOERING, & JORDET, 2014) Mitä? Ammattilaiseksi päässeiden pelaajien muiden lajien harjoittelu verrattuna muihin pelaajiin Kuka? Norjan premier liigaseurojen vuotiaita eliittipelaajia (n=558), joista ammattilaisia myöhemmin 86 Miten? Harjoitushistoriakysely muiden lajien harjoitusmäärä (h/vko) alla olevan luokittelun mukaan 46

44 FROM CHILDHOOD TO SENIOR PROFESSIONAL SOCCER: ELITE YOUTH PLAYERS ENGAGEMENT ON NON-FOOTBALL (HAUGAASEN, M., TOERING, & JORDET, 2014) Mitä selvisi? 63% harrasti yhtä tai useampaa muuta lajia jossain uran vaiheessa (vähintään 3kk ajan), suurin osa 8-12-vuotiaana Ei merkitsevää eroa muiden lajien harjoittelun kokonaismäärässä ammattilaisten ja muiden välillä 40% pelaajista harrasti jalkapallon kaltaista joukkuepalloilua (yleisin käsipallo), 58% yksilölajia (yleisin hiihto), 2% muuta joukkuepalloilua Jalkapallon kaltaiset joukkuepalloilut koettiin jalkapallossa kehittymisen kannalta tärkeämmäksi kuin muut lajit Suurin syy muiden lajien harrastamiseen hauskuus 47

45 FROM CHILDHOOD TO SENIOR PROFESSIONAL SOCCER: ELITE YOUTH PLAYERS ENGAGEMENT ON NON-FOOTBALL (HAUGAASEN, M., TOERING, & JORDET, 2014) Mitä selvisi? Kaikissa ikävaiheissa pelaajat käyttivät merkitsevästi enemmän aikaa jalkapalloon kuin muihin lajeihin

46 YHTEENVETO KOHTI KÄYTÄNTÖÄ Lapsuusvaiheessa innostus jalkapallon pelaamiseen ja harjoitteluun kiinnitytään lajiin näkyy nuoruusvaiheessa motivaationa harjoitella jalkapalloa Oikeantasoiset haasteet onnistumiset koettu pätevyys halu harjoitella ja kehittyä lisää Omatoimisen ja ohjatun jalkapalloharjoittelun rooli erilainen, molempia tarvitaan Omatoiminen lähtee omasta innostuksesta, virikkeinen ympäristö, toistomäärät, eritasoiset ja ikäiset pelikaverit, itse kehitetyt säännöt, päätöksentekoa Ohjattu innostutaan harjoittelemaan omalla ajalla, opitaan teknis-taktisia perusasioita, opitaan olemaan osa joukkuetta Monipuolinen harjoittelu tärkeää lapsuus- ja nuoruusvaiheessa Ärsykkeitä päätöksentekoprosessille, taitavuuden osatekijöille, eri elinjärjestelmille, sosiaalisille ja psyykkisille valmiuksille Monipuolisen jalkapalloharjoittelun tai jalkapallo ja 1-2 tukilajin kautta

47 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Harjoituskaverit Minkälainen toimintaympäristö ruokkii kehittymistä? Muut tukihenkilöt Valmentajat Olosuhteet

48 KEHITTYMISTÄ RUOKKIVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ? Harjoitellaan ja pelataan ympäri vuoden hyvissä olosuhteissa ja järkevään aikaan (koulun ja urheilun yhdistäminen) riittävä määrä ja laatu mahdollista Saman tasoiset ja henkiset harjoituskaverit kehittäviä ärsykkeitä ja ympärillä joka päivä muita pelaajia, joilla samansuuntaiset tavoitteet Jokapäiväinen vaatimustaso harjoituksissa korkea (valmentajan merkitys) oltava täysillä mukana koko ajan Jokapäiväinen kilpailu pelipaikasta joukkueessa ym. joka päivä pitää olla parempi Pelataan säännöllisesti kovia pelejä tiedetään missä KV-taso menee Ympärillä osaavia valmentajia ja muita tukihenkilöitä, jotka tukevat pelaajan kehittymistä

49 Kiitos! In Co-operation with: