YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

Transkriptio

1 PVO-YHTIÖT POHJOLAN VOIMA OY KRISTIINAN VOIMALAITOKSEN LAAJENNUS Voimalaitoksen rakentaminen Kristiinankaupunkiin aloitettiin 1970-luvun alussa. Ensin otettiin käyttöön varavoimalaitoskäyttöön tarkoitettu 62 MW tehoinen kaasuturbiinilaitos. Raskasta polttoöljyä käyttävä 220 MW höyryvoimala valmistui v Voimalaitoksen yhteyteen rakennettiin tällöin kallioon louhitut öljysäiliöt ja satama. Öljykriisin seurauksena voimalaitokselle rakennettiin 250 MW kivihiililauhdeyksikkö vuosina Pohjolan Voima Oy on päättänyt selvittää mahdollisuuksia rakentaa Kristiinankaupungin Karhusaareen uusi, sähköteholtaan noin 570 MW hiilivoimalaitosyksikkö. Vastaavat selvitykset uuden voimalaitosyksikön rakentamisesta on laadittu Kotkan Mussaloon ja Porin Tahkoluotoon. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaan. Ne on esitetty arviointiselostuksessa. Tässä tiivistelmässä esitellään lyhyesti arvioinnin keskeiset tulokset. PVO-YHTIÖT PVO-ENGINEERING OY YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS T I I V I S T E L M Ä

2 Arvioidut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on arvioitu seuraavat vaikutukset: Ympäristövaikutukset ihmiseen luontoon yhdyskuntarakenteeseen luonnonvarojen hyödyntämiseen ilman laatuun Arvioinnissa lähdettiin siitä, että Kristiinan kaupungin asukkaille uuden voimalaitosyksikön merkittävin ympäristövaikutus on vaikutus ilman laatuun. Energian tuottaminen polttoaineita (hiili, öljy, kaasu, turve, puu) polttamalla synnyttää aina päästöjä ilmaan. Savukaasut puhdistetaan nykyaikaisella tekniikalla tehokkaasti. Tästä huolimatta laajennuksen jälkeen voimalaitoksen rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöjen on arvioitu kolminkertaistuvan ja typen oksidien päästöjen kasvavan noin kaksinkertaisiksi. Samalla energian tuotanto kolminkertaistuu. Terveysvaikutusten kannalta arvioituna päästöjen aiheuttamat pitoisuudet ulkoilmassa jäävät sekä rikkidioksidin että typpidioksidin osalta alle ohjearvojen. Tämän perusteella havaittavia terveysvaikutuksia ei odoteta esiintyvän voimalaitoksen laajentamisen takia. Kristiinan voimalaitoksen aiheuttamat rikkidioksidin ohjearvoihin verrannolliset tuntiarvot vuonna 1996 ja laajennuksen jälkeen. Suurimmat arvot laajennuksen jälkeen jäävät alle 80 µg/m 3. Ohjearvo 250 µg/m 3. Voimalaitoksen päästöjen aiheuttamat pölypitoisuudet ovat laajennuksen jälkeenkin pieniä eivätkä aiheuta haitallisia vaikutuksia Kristiinankaupungin keskustassa, eikä muualla Suupohjan alueella ohjearvo Voimalaitoksen laajennuksen aiheuttama muutos Kristiinankaupungin keskustan ilman laatuun. Kuvassa esitetty typpi- ja rikkidioksidin tuntiarvot (kuukauden tuntiarvojen 99 prosenttipiste) nykytilanteessa ja laajennuksen jälkeen. µg/m ohjearvo NO x SO 2 laajennuksen vaikutus nykytilanne Nykyinen voimalaitos vuonna Kristiinan voimalaitoksen nykyisten ja uuden yksikön ominaispäästöt eli päästön määrä tuotettua energiayksikköä kohden (rikkidioksidi SO 2, typenoksidit NO X ja pöly). mg/mj Hiili, nykyinen Öljy, nykyinen Kaasuturbiini, nykyinen SO 2 NO X pöly Hiili, uusi Laajennettu voimalaitos.

3 mereen Melu Voimalaitoksen laajennuksen jälkeen mereen purkautuva lämpökuorma kasvaa yli kaksinkertaiseksi. Lisääntyvän lämpökuorman havaittava vaikutus merialueella ulottuu noin kahden kilometrin etäisyydelle voimalaitoksen satamasta. Se laajentaa talvisin sulana olevaa väylän ulkopuolista merialuetta. Jäähdytysvesien vaikutus vesialueen pieneliötoimintaan, kasvillisuuteen, pohjaeläimistöön tai kalatalouteen arvioidaan suhteellisen vähäiseksi. Voimakkain odotettavissa oleva vaikutus kaloille on paikallisen madekannan heikentyminen. Rakentamisaikainen louhinta, murskaus ja ajoneuvoliikenne aiheuttavat voimalaitosalueen ympäristöön n metrin säteellä haitta-alueen, jossa keskiäänitaso (ekvivalenttitaso) voi vaihdella db(a) välillä. Melussa on lisäksi voimakkaita meluhuippuja. Käytön aikainen melu nousee lähimmissä häiriintyvissä kohteissa 1-4 desibeliä. kasvillisuuteen Lämpimän jäähdytysveden vaikutusalue nyt ja laajennuksen jälkeen. Laajennuksen jälkeen ilman rikkidioksidipitoisuudet jäävät kasveille esitetyistä haitallisista pitoisuuksista alle 10 prosenttiin Kristiinan alueella ja alle 5 prosenttiin Teuvan, Karijoen, Isojoen, Närpiön ja Kaskisten alueella. Typenoksidipitoisuudet jäävät noin 20 prosenttiin kasveille esitetyistä haitallisista pitoisuuksista. Uuden voimalaitoksen rakentaminen lisää rikkilaskeumaa vaikutusalueella noin 10 mg/m 2. Tämä on noin 3 % kokonaislaskeumasta, jonka tavoitearvo on 300 mg/m 2 /a. Laskeumasta suurin osa on kaukokulkeumaa. Voimalaitoksen sijainti, suunniteltu uusi tieyhteys ja Gillermossenin mahdollinen tuhkansijoitusalue. Sivutuotteiden käsittely Sivutuotteiden käsittelyalueena on tutkittu Gillermossenin aluetta. Alue täyttää sijaintinsa puolesta Valtioneuvoston asettamat yleiset vaatimukset kaatopaikoille. Sijainniltaan alue ei muodosta ristiriitaa pohjavesialueiden, tärkeiden vesistöalueiden eikä ympäröivien alueiden kulttuuri- tai ympäristöarvojen tai maankäytön suhteen. Gillermossenin lasku-uomassa ja Teuvanjoessa tarkastellut sivutuotteiden käsittelystä syntyvät pitoisuudet ovat alle talousveden laatuvaatimusten. Käsittelyalueelta syntyvällä kuormituksella ei näin ole oleellista vaikutusta eliöstöön, kasvistoon, veden laatuun ja virkistysarvoon. Tutkitulla käsittelyalueella ei ole myöskään vaikutusta pohjavesiin. Alue ei sijaitse vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella tai sellaisen läheisyydessä.

4 Vaikutus maankäyttöön ja maisemaan Uuden voimalaitosyksikön ja sinne suunnitellun uuden tieyhteyden rakentaminen on seutukaavan mukaista. Voimalaitoksen laajennus voidaan toteuttaa nykyisellä tontilla ja se on asemakaavan mukainen. Vahvistuneissa kaavoissa ei ole voimalaitoksen lähistölle suunniteltu maankäyttöä, joka häiriintyy uudesta yksiköstä. Uusi voimalaitosrakennus on massiivinen. Se on mittasuhteiltaan jonkin verran suurempi kuin nykyinen voimalaitos. Koska rakennukset sijoittuvat nykyisen voimalaitoksen eteläpuolelle lisääntyy voimalaitoksen maisemallinen vaikutus erityisesti idästä ja lännestä katsottuna. Näistä ilmansuunnista katsottuna laitoksen maisemallinen vaikutus kaksinkertaistuu. Laajennuksen maisemallista vaikutusta vähentää se, että rakenteet sijoittuvat olemassa olevan voimalaitoksen viereen. Voimalaitoksen maisemallisia vaikutuksia voi ajoittain korostaa savukaasujen muodostama pilvi. Kristiinan voimalaitos nähtynä kaupunginlahden itärannalta. Voimalinja Kristiinan uuden voimalaitosyksikön rakentaminen merkitsee sitä, että on tarpeen rakentaa uusi 400 kv voimalinja Kristiinan voimalaitokselta valtakunnalliseen 400 kv verkostoon. Voimalinjan tekniset ratkaisut riippuvat Suomen Kantaverkko Oy:n Pohjanmaan 400 kv verkoston kehittämissuunnitelmista. Esillä ovat olleet mm. uuden linjan rakentaminen Ulvila - Seinäjoki 400 kv linjalle Isojoen ja Honkajoen kuntien rajalle tai sen rakentaminen kohti etelää nykyisen Kristiina - Ulvila linjan viereen. Voimalaitokselta Savilahteen 400 kv voimalinjan pylväät on rakennettu siten, että niihin voidaan kiinnittää uusia voimajohtoja. Voimalinjasta tehdään erillinen ympäristövaikutusten arviointi. Uuden voimalinjan todennäköinen sijainti. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset Uuden voimalaitosyksikön kokonaiskustannusarvio on noin miljardia markkaa. Investointi on suurin Kristiinankaupungin historiassa. Investoinnin kotimainen osuus voi olla yli puolet. Rakennusvaiheen työllistävä vaikutus Kristiinankaupungissa on noin 650 miestyövuotta. Lisäksi uuden voimalinjan ja jätehuoltoalueen rakentamisilla on oma työllistävä vaikutuksensa. Käyttö- ja kunnossapitohenkilökunnan työvoimatarve kasvaa noin 30 henkilöllä. Tämän lisäksi voimalaitos työllistää välillisesti Kristiinankaupungissa erilaisia palvelutoimintoja noin 3-5-kertaisen määrän riippuen siitä aktiivisuudesta, jolla esim. sivutuotteiden hyödyntämiseen perustuvaa yritystoimintaa kehitetään.

5 Kristiinan voimalaitoksen laajennus on 570 MW voimalaitosyksikön rakentaminen nykyisen voimalaitoksen yhteyteen Vaihtoehdot Voimalaitosvaihtoehtoina ovat noin 570 MW kivihiilivoimalaitoksen rakentaminen tai hankkeen toteuttamatta jättäminen. on arvioitu laitoksen huipputehon käyttöajalla, joka on 6000 tuntia vuodessa. Päästöt ilmaan Kristiinan voimalaitoksen suunnittelun lähtökohtana on kiivihiilen käyttö. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kuluessa on tarkasteltu myös maakaasun ja biopolttoaineen käyttömahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tilanne v Uusi voimalaitos Laajennuksen jälkeen Tonnia / vuosi Tonnia / vuosi Tonnia / vuosi Rikkidioksidi Typen oksidit Kiintoaine Hiilidioksidi Sivutuotteet Lento- ja pohjatuhka Kipsi Kristiinan voimalaitoksen enimmäispäästöt ilmaan ja muodostuvat sivutuotteet vuonna 1996, uuden voimalaitoksen osalta ja laajennuksen jälkeen. Laajennuksen seurauksena energian tuotanto kolminkertaistuu. Hankkeen osat: Uuden voimalaitosyksikön lisäksi hankkeeseen kuuluvat seuraavat osat: jäähdytysvesijärjestelmän laajentaminen voimalaitoksen sivutuotteiden sijoittaminen kivihiilikentän laajentaminen. Sähkön siirtoa varten tulee voimalaitokselle rakentaa uusi 400 kv voimajohto. PVO:n sähkön tuotantorakenne v Puujäte 5 % Maakaasu 8 % Kivihiili (sähkön ja lämmön tuotanto) 5 % Kivihiili (sähkön tuotanto) 21 % Yhteensä GWh Turve 5 % Vesivoima 10 % Ydinvoima 46 % PVO - yhtiöiden sähköntuotantorakenteen jakautuminen vuonna Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Pohjolan Voima Oy. Se on valtakunnallinen sähköntuotantoa harjoittava yhtiö, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa energiaa omistajilleen. Sen omistajina on merkittäviä suomalaisia teollisuusyhtiöitä sekä kuntia ja kaupunkeja. Uuden voimalaitoksen rakentamisen tarve syntyy Pohjolan Voima Oy:n omistajien tarpeesta saada lisää sähköenergiaa. Pohjolan Voima Oy:n osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on noin 20 %. Sähkö tuotetaan vesi-, ydin-, hiili-, kaasu-, turve- ja prosessivoimalaitoksissa. Kristiinan voimalaitos mereltä nähtynä.

6 Kristiinan voimalaitoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arvioinnin kulku Asukaskysely Tuhannelle Kristiinan seudun asukkaalle suunnatun asukaskyselyn tarkoituksena oli saada asukkailta aktiivisia ja omaehtoisia näkemyksiä niistä vaikutuksista, joita heidän mielestään arvioinnissa tulisi huomioida. Asukaskyselyssä kartoitettiin myös Suupohjan asukkaiden suhtautumista voimalaitoshankkeeseen. Hankkeessa pitäisi huomioida ilmakehä luonto/ympäristö meri käyt. tekniikka liikenne (satama) terveys & viihtyvyys % Tärkeä ja kannat. Kokonaisnäkemys hankkeesta Edut Enemmän suuremmat kuin kuin myönteistä haitat kielteistä En ota kantaa Enemmän kielteistä kuin myönteistä Haitat suuremmat kuin edut Vain kielteistä Ei vastausta maisema jätehuolto työllisyys talous asuminen turvallisuus virkistys osallistuminen % Kristiinan seudun asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen. Arvioinnin kulku Kristiinan voimalaitoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen käynnistettiin vuoden 1996 lopulla. Seuraavana keväänä Länsi-Suomen ympäristökeskus asetti sen nähtäville ja pyysi siitä lausunnot. Tämän jälkeen ympäristökeskus antoi ohjelmasta oman lausuntonsa. Ympäristövaikutusten arviointityötä ohjaamaan ja keskeisten viranomaisten yhteistyötä varten perustettiin ohjausryhmä. Vuorovaikutteista osallistumista varten koottiin seurantaryhmä, johon kutsuttiin edustajat seuraavilta tahoilta: Kristiinankaupunki, Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöosasto, Kaskisten ja Närpiön kuntayhtymä, Kristiinankaupungin Isojoen kalastusalue, Kristiinankaupungin kalastustoimikunta, Sydbottens Natur & Miljö r.f., Vaasan maaseutuelinkeinopiiri, kalatalousyksikkö, Kustens Skogscentral, Pohjanmaan liitto, Vaasan lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto, Kristinestads sommarstugaföreningen, Länsi-Suomen ympäristökeskus, österbottens Svenska Producentförbund, MTK Kristiina, Suomen luonnonsuojeluliiton Vaasan läänin piiri, Lapväärtin vesiosuuskunta ja jakokunta ja Närpiön terveyskeskuksen ympäristöosasto. Arvioinnin on tehnyt Pohjolan Voima Oy:n toimeksiannosta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä mm Kristiinankaupungin kirjastossa, teknisessä keskuksessa ja Kristiinan seudun terveyskeskuksen ympäristöosastolla sekä Länsi- Suomen ympäristökeskuksessa. Selostus, siitä saadut mielipiteet, lausunnot ja ympäristökeskuksen lausunto tullaan liittämään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin. Päätöksen uuden voimalaitosyksikön rakentamisesta tekee Pohjolan Voima Oy. Asioita, jotka Kristiinan seudun asukkaiden mielestä tulee ottaa huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa ja suunnittelussa. YHTEYSTIEDOT Tietoa ympäristövaikutusten arvioinnista ja voimalaitoksen laajennushankkeesta on saatavissa seuraavilta tahoilta: PVO-yhtiöt/Pohjolan Voima Oy PL 40, Helsinki, puh. (09) konsernin ympäristöasiantuntija Jouko Rämö viestintäpäällikkö Osmo Kaipainen kemian ja ympäristöryhmän päällikkö Tor Bergman, PVO-Lämpövoima Oy Kristiinan voimalaitos Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Terveystie 2, Hollola puh. (03) tstopäällikkö Joonas Hokkanen osastopäällikkö Matti Kautto Länsi-Suomen ympäristökeskus ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa, PL 262, Vaasa, puh. (06) Kristiinankaupunki kaupungininsinööri Sven Söderlund, PL 13, Kristiinankaupunki Maanmittauslaitoksen lupa nro 3/MAR/97 N-PAINO, Lahti 1998