TAHKOLUODON UUSI VOIMALAITOSYKSIKKÖ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 PVO-YHTIÖT POHJOLAN VOIMA OY TAHKOLUODON UUSI VOIMALAITOSYKSIKKÖ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TIIVISTELMÄ Vuodesta 1976 lähtien on Porin Tahkoluodossa toiminut sähköä tuottava kivihiilivoimalaitos, jonka omistaa nykyisin Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiö PVO- Lämpövoima Oy. Voimalaitoksen nettosähköteho on 224 MW. Sen naapurina toimii vuonna 1993 valmistunut IVOn Meri-Porin hiilivoimalaitos, jonka sähköntuotantoteho on 560 MW. Tahkoluodon voimalaitokset toimivat kiinteässä yhteistyössä. Niillä on yhteinen 150 m korkea savupiippu ja jäähdytysvesijärjestelmä ja ne käyttävät samaa satamaa ja voimalinjaa. Pohjolan Voima Oy on päättänyt selvittää mahdollisuuksia rakentaa Tahkoluotoon uusi, sähköteholtaan noin 570 MW hiilivoimalaitosyksikkö. Vastaavat selvitykset uuden voimalaitosyksikön rakentamisesta on laadittu Kotkan Mussaloon ja Kristiinankaupungin Karhusaareen. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukaan. Ne on esitetty arviointiselostuksessa. Tässä tiivistelmässä esitellään lyhyesti arvioinnin keskeiset tulokset. PVO-YHTIÖT PVO-ENGINEERING OY 1998

2 Arvioidut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on arvioitu seuraavat vaikutukset: Ympäristövaikutukset ihmiseen luontoon yhdyskuntarakenteeseen luonnonvarojen hyödyntämiseen ilman laatuun Nykyaikaisissa voimalaitoksissa savukaasut puhdistetaan tehokkaasti. Siksi uusien voimalaitosten päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat pienemmät vanhemmilla laitoksilla. Uusi voimalaitosyksikkö merkitsee PVO-Lämpövoiman sähkön tuotantotehon nousua Tahkoluodossa 3,5 kertaiseksi. Rikkidioksidin ja hiilidioksidin päästöt kasvavat likimain samassa suhteessa. Typenoksidien päästöt ovat uudella yksiköllä pienemmät nykyisellä voimalaitoksella huolimatta tehon noususta. Ympäristövaikutusten arviointia varten Ilmatieteen laitos selvitti leviämismallin avulla epäpuhtauksien pitoisuuksia ilmassa Porin seudulla nyt ja uuden voimalaitosyksikön rakentamisen jälkeen. Selvitys osoitti, että haitallisten aineiden pitoisuudet jäävät Pitoisuus ilmassa µg/m Nykytilanne RIKKIDIOKSIDI Ohjearvo Laajennuksen jälkeen Tahkoluodon uuden voimalaitosyksikön päästöjen arvioitu osuus vuonna 1996 mitatuista ilman epäpuhtauksien pitoisuuksista Porin keskustassa. selvästi alle valtioneuvoston antamien ohjearvojen. Tämän perusteella arvioidaan, että voimalaitoksen laajennuksesta ei aiheudu havaittavia terveysvaikutuksia. TYPPIDIOKSIDI Uuden voimalaitosyksikön osuus Nykyiset pistelähteet Liikenteen päästöt Ohjearvo Nykytilanne Laajennuksen jälkeen Rikkilaskeuman pitkän aikavälin tavoitearvo ylittyy monin paikoin Porin seudulla. Eri mittauspisteissä laskeuman vuosiarvo vaihteli vuonna mg/m 2. Uuden voimalaitoksen rakentaminen lisää rikkilaskeumaa enintään 3 % kokonaislaskeumasta. PORIN PISTELÄHTEET 1996 TAHKOLUODON UUSI VOIMALAITOS 2002 PORIN NYKYISET PISTELÄHTEET JA TAHKOLUODON UUSI VOIMALAITOS 2002 Porin pistelähteiden vaikutus ilman rikkidioksidipitoisuuteen vuonna Tahkoluodon uuden voimalaitoksen vaikutus ilman rikkidioksidipitoisuuteen. Porin nykyisten pistelähteiden ja Tahkoluodon uuden voimalaitosyksikön yhteisvaikutus ilman rikkidioksidipitoisuuteen vuonna 2002.

3 mereen Melu Suurimmat vaikutukset merialueella aiheutuvat lämpimästä jäähdytysvedestä. Mittaustulokset osoittivat jäähdytysvesien vaikutusalueen olevan nykyisin noin 1 km 2. Vaikutusalue jää voimalan laajennuksen jälkeen alle kahden neliökilometrin. Törnikarin edustalla olevassa matalassa vedessä voi ajoittain esiintyä lohikaloja karkoittavia korkeita lämpötiloja. Tämä voi muuttaa lohikalojen vaellusreittejä ja esiintymistä kyseisellä merialueella. Syyskutuisen karisiian lisääntymismahdollisuudet heikentyvät niillä kutupaikoilla, joille jäähdytysveden vaikutukset mahdollisesti ulottuvat. Laitosalueen ravinnekuormitus on pieni muualta merialueelle kohdistuvaan kuormitukseen verrattuna. Siksi sillä ei ole oleellista vaikutusta veden rehevyyteen. Rakennusaikainen työmaa tulee aiheuttamaan suurimman melun. Koska uusi yksikkö rakennetaan nykyisten pohjoispuolelle, kuuluu melu lähinnä satama- ja teollisuusalueelle. Käytön aikaisen melun vaikutusta vähentää se, että nykyisten voimalaitosten rakennusmassat toimivat asuinalueen suuntaan meluesteenä. Arvioitu melutason nousu asuinalueella uuden voimalaitoksen seurauksena on 0-3 desibeliä riippuen mm. vallitsevista sääoloista. Sivutuotteiden kuljetus lisää lähtömelutasoa nykyisillä teillä 1.3 desibeliä ja 55 desibelin alueet laajenevat noin 5 metriä. Tahkoluodon voimalaitosten lämpimien jäähdytysvesien vaikutusalue kaavamaisesti esitettynä. Sisempi raja kuvaa nykytilannetta ja ulompi tilannetta uuden voimalaitosyksikön rakentamisen jälkeen. kasvillisuuteen Arvion mukaan ilman epäpuhtauksien pitoisuudet tulevat olemaan selvästi ohjearvoja pienempiä. Myös laskeuman kasvun arvioidaan jäävän alhaiseksi. Siksi arvioidaan, että uuden voimalaitoksen käyttöönotolla ei ole havaittavia vaikutuksia kasvillisuuden elinvoimaisuuteen, kasvuun ja luonnon monimuotoisuuteen yleensä. Viistokuva Salmenviikin lintuvesialueelta Lampaluodon kaakkoisrannalla. Sivutuotteiden käsittely Kivihiilen polton ja savukaasun puhdistuksen sivutuotteena saadaan hyödyntämiskelpoista pohjatuhkaa, lentotuhkaa ja kipsiä. Lentotuhkan ensisijainen sijoitusvaihtoehto on sen käyttö maanrakennusaineena. Muodostuvat määrät ovat kuitenkin niin suuria, että vain osa voidaan ohjata hyötykäyttöön. Hyötykäytön jälkeen toissijainen käsittelymuoto on lentotuhkan kuljettaminen varastoitavaksi ja sijoitettavaksi Metsä-Ahlan jätehuoltoalueelle. Kipsin käytön ensisijainen ratkaisu on sen käyttö rakennuslevyteollisuuden raaka-aineena. Kipsiä voidaan myös käyttää mm. sementin valmistukseen. Nykyisin lähes kaikki rikinpoistokipsi on käytetty hyödyksi. Jos kaikkea kipsiä ei saada ohjattua hyötykäyttöön, se voidaan sijoittaa samaan tapaan tuhka.

4 Voimalinja Vaikutus maankäyttöön ja maisemaan Suuren investoinnin toteuttaminen johtaa maankäytön tehostumiseen sen ympäristössä. Hanke antaa mahdollisuuksia nykyisen asunto- ja palvelukannan tehokkaampaan käyttöön. Osittain se tulee aktivoimaan myös uusien palvelu- ja asuntoalueiden käyttöönottoa. Uuden voimalaitosyksikön rakentaminen Tahkoluotoon tukee Satakunnan seutukaavojen tavoitetta kehittää Tahkoluotoa voimalaitos-, teollisuus- ja satamatoimintojen alueena. Hanke on myös osayleiskaavan mukainen, mutta edellyttää asemakaavan muutosta. Voimalaitosrakennusten tai sen vaatimien rakenteiden alueilla, joissa laajennus toteutetaan ei ole suojelukohteita. Nykyiset voimalaitosrakennukset ja savupiippu muodostavat voimakkaan muusta rakennuskannasta ja ympäristöstä poikkeavan maisemallisen maamerkin, jota uusi yksikkö vahvistaa. Nykyinen 400 kv voimalinja sijoittuu Lampaluodon keskiosiin rautatien ja maantien viereen. Tahkoluodon uusi voimalaitosyksikkö kytketään uudella 400 kv voimalinjalla valtakunnalliseen sähkön siirron kantaverkkoon joko Ulvilassa tai Pomarkussa. Ratkaisu lisää Tahkoluodon nykyisten voimalaitosten sähkön siirron toimitusvarmuutta. Voimalinjasta on käynnistetty oma ympäristövaikutusten arviointi. Tahkoluodosta mantereelle on 400 kv linjalla useita pitkiä vesistöjen ylityksiä. Niissä linja on rakennettu korkeisiin ristikkopylväisiin. Useat näistä pylväistä on rakennettu pienille saarille, joilla ei ole tilaa uusien pylväiden rakentamiseen. Tahkoluodosta mantereelle on vaikutusten arvioinnissa mukana seuraavat vaihtoehdot: 1. Tahkoluoto-Ämttöö-Noormarkku-Pomarkku (32 km). 2. Tahkoluoto-Söörmarkku-Ulvila (36 km). 2A. Voimalinja sijoitetaan nykyisen linjan viereen. 2B. Voimalinja kulkee Lampaluodon, Lynaskerin ja Rankkuun saarien kautta. Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset Uuden voimalaitosyksikön kokonaiskustannusarvio on noin 1,8-2 miljardia markkaa. Näin investointi on yksi suurimmista Porin historiassa. Rakennusja asennustöissä on työmaan huippuvahvuus noin 400 henkilöä. Noin 3,5 vuoden rakennusaikana työmaan työllistävä vaikutus Porin seudulla on noin 650 henkilötyövuotta. Lisäksi uuden voimalinjan rakentamisella on oma työllistävä vaikutuksensa. Uuden voimalaitosyksikön rakentaminen merkitsee sitä, että Tahkoluodon voimalaitosten käyttö- ja kunnossapitohenkilökunnan työvoimatarve kasvaa noin 40 henkilöllä. Tämän lisäksi voimalaitos välillisesti työllistää Porissa erilaisia palvelutoiminnoissa ja infrastruktuurin piirissä noin 3-5-kertaisen määrän.

5 Arvioitu hanke: Uusi 570 MW voimalaitosyksikkö Tahkoluodon nykyisten voimalaitosten yhteyteen Vaihtoehdot Voimalaitosvaihtoehtoina ovat noin 570 MW kivihiilivoimalaitoksen rakentaminen tai hankkeen toteuttamatta jättäminen. Tahkoluodon uuden voimalaitosyksikön suunnittelun lähtökohtana on kivihiilen käyttö. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kuluessa on tarkasteltu myös maakaasun ja biopolttoaineen käyttömahdollisuuksia ja vaikutuksia. Tahkoluodon voimalaitosten päästöt ja sivutuotteet PVO lämpövoima 1996 IVO Meri-Pori 1996 hanketta ei toteuteta v PVOn uusi voimalaitosyksikkö hanke toteutetaan v Päästöt ilmaan Rikkidioksidi Typen oksidit Kiintoaine Hiilidioksidi Sivutuotteet Lento- ja pohjatuhka Kipsi Sähkön tuotantoteho 225 MW 560 MW 785 MW 570 MW 1355 MW Uusi voimalaitosyksikkö nostaa PVO:n sähkön tuotantotehon Tahkoluodossa 3.5 kertaiseksi. Hankkeen osat: Uuden voimalaitosyksikön lisäksi hankkeeseen kuuluvat seuraavat osat: jäähdytysvesijärjestelmän laajentaminen voimalaitoksen sivutuotteiden sijoittaminen kivihiilikentän laajentaminen. Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Pohjolan Voima Oy. Se on valtakunnallinen sähköntuotantoa harjoittava yhtiö, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa energiaa omistajilleen. Sen omistajina on merkittäviä suomalaisia teollisuusyhtiöitä sekä kuntia ja kaupunkeja. Uuden voimalaitoksen rakentamisen tarve syntyy Pohjolan Voima Oy:n omistajien tarpeesta saada lisää sähköenergiaa. Pohjolan Voima Oy:n osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on noin 20 %. Sähkö tuotetaan vesi-, ydin-, hiili-, kaasu-, turve- ja prosessivoimalaitoksissa. PVO:n sähkön tuotantorakenne v Puujäte 5 % Maakaasu 8 % Kivihiili (sähkön ja lämmön tuotanto) 5 % Kivihiili (sähkön tuotanto) 21 % Turve 5 % Sähkön siirtoa varten tulee voimalaitokselle rakentaa uusi 400 kv voimajohto. Ydinvoima 46 % Yhteensä GWh Vesivoima 10 % PVO-yhtiöiden sähköntuotantorakenteen jakautuminen vuonna 1996.

6 Tahkoluodon uuden voimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arvioinnin kulku Asukaskysely Tuhannelle Porin, Merikarvian ja Söörmarkun alueen asukkaalle suunnatun asukaskyselyn tarkoituksena oli saada asukkailta aktiivisia ja omaehtoisia näkemyksiä niistä vaikutuksista, joita heidän mielestään arvioinnissa tulisi huomioida. Asukaskyselyllä myös kartoitettiin alueen asukkaiden suhtautumista uuden voimalaitosyksikön rakentamiseen. Hankkeessa pitäisi huomioida ilmakehä luonto/ympäristö meri jätehuolto ei rak./vaihtoehto käytetty tekniikka % Tärkeä ja kannat. Edut suuremmat haitat Kokonaisnäkemys hankkeesta Enemmän myönteistä kielteistä En ota kantaa Enemmän Haitat kielteistä suuremmat myönteistä edut Vain kielteistä Ei vastausta terveys & viihtyvyys maisema satama (hiilipöly) työllisyys asuminen liikenne talous turvallisuus osallistuminen % Porin seudun asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen. Asioita, joita vastanneiden mielestä tulee ottaa huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa ja suunnittelussa. Arvioinnin kulku Tahkoluodon uuden voimalaitosyksikön ympäristövaikutusten arviointiohjelman laatiminen käynnistettiin vuoden 1996 lopulla. Lounais-Suomen ympäristökeskus asetti sen nähtäville, pyysi siitä lausunnot ja antoi siitä oman lausuntonsa kesäkuussa Ympäristövaikutusten arviointityötä ohjaamaan ja keskeisten viranomaisten yhteistyötä varten perustettiin ohjausryhmä. Vuorovaikutteista osallistumista varten koottiin seurantaryhmä. Siihen kutsuttiin edustajat seuraavilta tahoilta: Ahlaisten kaupunginosatyöryhmä, Kellalahden-Alakylän kylätoimikunta, Selkämeren ammattikalastajat ja Reposaaren kotitarve- ja osa-aikakalastajat, Reposaaren asukasyhdistys, talonomistajayhdistys ja Reposaaritoimikunta, Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri, Porin seudun ympäristöseura, Porin kaupungin terveysviraston valvontaosasto, rakennusvirasto ja satamalaitos, Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri ja maaseutukeskus, Turun maaseutuelinkeinopiirin kalatalouden vastuualue, MTK-Satakunta, Lounais-Suomen metsäkeskus ja Satakunnan Metsänhoitoyhdistysten Liitto, Satakuntaliitto, lääninhallituksen sosiaali- ja terveysala, Noormarkun, Pomarkun, Ulvilan, Luvian, Merikarvian ja Siikaisten kunnat ja Luoteis-Satakunnan kansanterveystyön kuntayhtymä. Yhteystiedot Tietoa ympäristövaikutusten arvioinnista ja voimalaitoksen laajennushankkeesta on saatavissa seuraavilta tahoilta: Pohjolan Voima Oy PL 40, Helsinki, puh. (09) ympäristöjohtaja Birger Ylisaukko-oja viestintäpäällikkö Osmo Kaipainen suunnittelupäällikkö Pentti Arhippainen DI Pekka Ottavainen PVO-Engineering Oy PVO-Lämpövoima Oy Tahkoluodon voimalaitos, Pori, puh. (02) voimalaitospäällikkö Matti Rintanen Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Terveystie 2, Hollola puh. (03) osastopäällikkö Matti Kautto FT Jukka Pellinen Lounais-Suomen ympäristökeskus PL 47, Turku, puh. (02) ylitarkastaja Seija Savo ylitarkastaja Eljas Hietamäki Porin kaupunki ympäristöpäällikkö Matti Lankiniemi, ympäristönsuojelutoimisto, Isolinnankatu 2, Pori, puh. (02) kaavoituspäällikkö Olavi Mäkelä, kaavoitusosasto, Antinkatu 15C, Pori puh. (02) Maanmittauslaitoksen lupa nro 3/MAR/98 N-PAINO, Lahti 1998