MUSSALON VOIMALAITOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN TIIVISTELMÄ

Transkriptio

1 PVO-YHTIÖT POHJOLAN VOIMA OY MUSSALON VOIMALAITOKSEN LAAJENNUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUKSEN TIIVISTELMÄ Kotkan Mussalon ensimmäinen voimalaitos rakennettiin 1960-luvun alussa. Toinen voimalaitosyksikkö rakennettiin seuraavalla vuosikymmenellä luvulla otettiin käyttöön maakaasu. Kaasukombivoimalaitos rakennettiin tällä vuosikymmenellä. Voimalaitoksen omistaja, Pohjolan Voima Oy tutkii mahdollisuuksia rakentaa Mussaloon uusi voimalaitosyksikkö, joka lähes kolminkertaistaisi voimalaitoksen sähköntuotantotehon. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-lain mukaan. Tässä tiivistelmässä eritellään arvioinnin keskeiset tulokset.

2 Vaikutukset ilman laatuun Asukaskyselyn perusteella nähtiin, että kotkalaisten mielestä uuden voimalaitosyksikön vaikutuksista merkittävin on vaikutus ilman laatuun. Sitä tutkittiin selvittämällä: uuden voimalaitoskokonaisuuden päästöt voimalaitosvaihtoehtojen ominaispäästöt päästöjen leviäminen ilmassa Näiden tietojen perusteella arvioitiin voimalaitoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäröivään luontoon. Lähes kolminkertaistuva sähköntuotantokapasiteetti kasvattaa voimalaitoksen päästöt ilmaan vaihtoehdosta riippuen enimmillään 2-4 kertaiseksi. Korkeasta savupiipusta johtuen päästöt leviävät laajalle alueelle, jolloin ne laimenevat tehokkaasti. Ihmisten terveysvaikutuksiin perustuvia ohjearvoja ei ylitetä. Molempien tutkittujen vaihtoehtojen vaikutus hengitettävän ilman epäpuhtauksien pitoisuuteen Kotkan keskustassa jää alle 10 %:iin sallituista ohjearvoista. Laajennuksen jälkeen Mussalon osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on 3-4 %. Uuden voimalaitoksen vaikutusta voimalaitoksen lähiympäristön ilmanlaatuun vähentää se, että laajennuksen jälkeen Mussalon vanhimman yksikön savukaasut puhdistetaan uuden yksikön puhdistuslaitteissa ja ne johdetaan korkeaan piippuun. Laajennetun voimalaitoksen aiheuttamat laskeuma- ja pitoisuusarvot ovat niin alhaisia, että on epätodennäköistä, että niiden vaikutusta kyetään erottamaan muista kasvillisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Nykyinen voimalaitos Maakaasu-kivihiilivaihtoehto Kivihiilivaihtoehto Mikrogrammaa kuutiometrissä Mussalon voimalaitoksen eri yksiköiden typen ja rikin oksidien ominaispäästöt nykytilanteessa ja voimalaitoksen laajennuksen jälkeen. Mussalon eri voimalaitosvaihtoehtojen aiheuttama rikkidioksidipitoisuus hengitettävässä ilmassa tuntiarvona ilmaistuna. Ohjearvo on 250 mikrogrammaa ilmakuutiometrissä.

3 Vaikutukset mereen Voimalaitoksen vaikutuksia merialueelle selvitettiin kahdesta näkökulmasta: lämmenneen jäähdytysveden vaikutukset tuhkan ja muiden sivutuot teiden vaikutukset. Täydellä teholla käydessään voimalaitoksen läpi virtaa jäähdytysvettä noin 20 m 3 /s. Kierron aikana vesi lämpenee 10 C. Jäähdytysvesi siirtää mereen sen energian, jota ei kyetä muuttamaan sähköksi tai kaukolämmöksi. Suoritetut mittaukset osoittivat, että veden lämpiäminen voidaan havaita kivihiilisataman alueella. Kasvavan lämpökuorman arvioitiin laajentavan vaikutusaluetta niin, että laajennetun voimalaitoksen vaikutus meriveden lämpötilaan voidaan havaita vajaan kilometrin etäisyydellä purkupaikasta. Vaikutus-aluetta supistaa se, että merkittävä osa Kymijoen virtaumasta suuntautuu voimalaitoksen edustalle. Arvion mukaan veden lämpenemisellä ei ole merkitystä merialueen tilaan tai kalastoon. Jos lämmin vesi ohjataan Mussalon syväsatamaan, saadaan voimalaitoksen hukkalämpö talvisin hyötykäyttöön. Näkymä voimalaitoksen katolta Kotkansaareen Arvioinnissa selvitettiin; miten tuhkan käyttö sataman laajennusalueen rakentamisessa vaikuttaa merialueeseen. Liukoisuuskokeet ja analyysit tuhkan sijoitusaltaista osoittivat, että merialueen virkistyskäyttö ei tästä syystä tule vaarantumaan. Kaupungin suunnitelman toteuttaminen Palaskylänlahden rakentamisesta merkitsee lahden muuttumista satama- ja teollisuusalueeksi. Alueen rakentaminen vie aikaa vähintään vuotta vaihtoehdosta riippuen. Rakentaminen tehdään vaiheittain. Rakentamisaikana suurimmat haitat alueen virkistyskäytölle aiheutuvat reunapenkereiden rakentamisen aiheuttamasta veden samentumisesta. Melu Kun laajennus toteutetaan käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa, ei alueen melutaso tule nousemaan nykytilanteesta merkittävästi. Sen sijaan rakennusaikainen melu tulee olemaan merkittävämpää. Se syntyy kiviaineksen louhinnasta ja murskauksesta sekä ajoneuvoliikenteestä. Yhteiskunnalliset vaikutukset Mussalon voimalaitoksen laajennus merkitsee noin milj. markan investoinnin toteutumista. Laitehankinnat suuntautuvat suurimmaksi osaksi Kotkan alueen ulkopuolelle. Rakennustyömaalla on usean sadan miestyövuoden työllistävä vaikutus. Laajennus vahvistaa Mussalon asemaa energian tuotannossa ja se tukee sataman ja siihen liittyvän teollisuusalueen kehittymistä. Voimalaitosyksikön rakentaminen nykyisten yhteyteen on vahvistettujen maankäyttösuunnitelminen mukaista. Se myös tukee kaupungin ja seutukaavan suunnitelmia alueen maankäytön kehittämisestä. Asukaskyselyyn saatujen vastausten perusteella voi arvioida, että kotkalaiset suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti, mikäli nykyaikaisella tekniikalla huolehditaan sen ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisiksi. Ote vahvistetuista seutukaavoista Kotkan ympäristöstä.

4 Voimalinjan rakentamisen vaikutukset Hankkeeseen kuuluu uuden 400 kv voimalinjan rakentaminen Mussalosta Kymin sähköasemalle Juurikorpeen. Voimalinjan vaikutuksia selvitettiin maiseman, maankäytön, kasvillisuuden ja eläimistön kannalta. Lisäksi selvitettiin tutkimustuloksia suurjännitelinjojen terveysvaikutuksista. Suurimmalta osin voimalinja sijoitetaan nykyisten linjojen itäpuolelle. Kun olemassaolevat rakennukset sijoittuvat välittömästi linjojen viereen, voidaan toinen nykyisistä linjoista rakentaa yhteispylväisiin uuden linjan kanssa. Tällöin sähköjohtojen vaatima johtokatu ei levene nykyisestä. Koska uudet pylväät ovat korkeampia kuin vanhat, lisääntyy linjan maisemallinen vaikutus. Erityisen näkyvä uusi voimalinja on Mussalon eteläosassa Santalahden uimarannan kohdalla, ylitettäessä valtatie 7:n ja Kymijoen ylityksessä. Mussalon eteläosassa tutkittiin vaihtoehtoina nykyistä linjaa tai uuden rakentamista golf-kentän eteläosaan. Kymijoen ylityksessä oli vaihtoehtoina Pernoonkosken ylittäminen ja Laajakosken sairaalan pohjoispuolinen alue. Voimalinjan alueella ei havaittu erityisiä luontokohteita, joiden olemassaolon linjan rakentaminen vaarantaisi. Suomessa tehtyjen tutkimusten mukaan voimalinjasta ei aiheudu terveydellisiä vaikutuksia johtokadun ulkopuolella asuville henkilöille. Kartta uuden voimalinjan sijoitusvaihtoehdoista. Vaihtoehtojen vertailu Maakaasu- Kivihiilivaihtoehto kivihiilivaihtoehto tonnia vuodessa tonnia vuodessa Rikkidioksidipäästö (enimmillään) Typen oksidien päästö (enimmillään) Kiintoainepäästö (enimmillään) Hiilidioksidipäästö (enimmillään) Lentotuhka ja pohjakuona Kalkkikiven kulutus Kips Rikkidioksidin ja typen oksidien ei havaittavia eroja pitoisuus Kotkansaaren ilmassa vaihtoehtojen välillä Yhteenvetona vertailusta voidaan todeta, että maakaasukivihiilivaihtoehdon päästöt ilmaan ovat rikkidioksidin ja kiintoaineen osalta noin 2/3 ja hiilidioksidin osalta noin 85 % kivihiilivaihtoehdon päästöstä. Typen oksidien osalta maakaasu-kivihiilivaihtoehdon päästö on hieman suurempi. Koska molemmissa vaihtoehdoissa savukaasut johdetaan korkeaan piippuun, ei näillä vaihtoehdoilla ole kuitenkaan havaittavaa eroa Kotkansaaren ilmanlaatuun. Sivutuotteita maakaasukivihiilivaihtoehto tuottaa noin 45 % vähemmän kuin kivihiilivaihtoehto. Tämä vaikuttaa suunniteltujen täyttöalueiden täyttymisnopeuteen.

5 Mussalon voimalaitoksen laajennus on 550 MW:n voimalaitosyksikön rakentaminen nykyisen voimalaitoksen yhteyteen. Uusi yksikkö lähes kolminkertaistaa voimalaitoksen sähkötehon. Vaihtoehdot Kivihiilivoimalaitos Maakaasu-kivihiilivoimalaitos Hankkeen toteuttamatta jättäminen Hankkeen osat Voimalaitosyksikön lisäksi hankkeeseen kuuluvat: jäähdytysvesijärjestelmän rakentaminen ja jäähdytysveden ottaminen merestä ja purkaminen mereen savukaasujen puhdistuslait teissa muodostuvan tuhkan ja muiden sivutuotteiden käyttäminen sataman ja teollisuusalueen laajenta miseen Palaskylänlahteen kivihiilikuljettimen ja uuden kivihiilikentän rakentaminen uuden 400 kv voimajohdon rakentaminen Mussalosta Kymin sähköasemalle Juurikorpeen Havainnekuva laajennetusta Mussalon voimalaitoksesta. SATAMAN LAAJENNUS Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaa Pohjolan Voima Oy. Se on valtakunnallinen sähkön tuotantoa harjoittava voimayhtiö. Yhtiön toimintaajatuksena on tuottaa sähköenergiaa omistajilleen, joita ovat merkittävät suomalaiset metsäja muut perusteollisuusyritykset sekä useat kunnat ja kaupungit. Uuden voimalaitosyksikön rakentaminen on tarpeellista mikäli teollisuus Suomessa lisää tuotantoa tai jalostusastettaan niin, että sähköenergian lisätuotanto on tarpeellista. Pohjolan Voima Oy:n osuus Suomessa tuotetusta sähköstä on noin 25 %. Sähkö tuotetaan vesi-, ydin-, hiili-, maakaasu-, turve- ja tehtaiden prosessivoimalaitoksissa. Asemapiirros Mussalon voimalaitoksen laajennushankkeesta. Numeroin on osoitettu tuhkan täyttökohteet eri vaiheissa.

6 Mussalon voimalaitoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arvioinnin kulku Mussalon voimalaitoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointi aloitettiin keväällä 1996 ympäristövaikutusten arvointiohjelman laatimisella. Se oli laajasti nähtävillä kesällä ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus antoi siitä lausuntonsa syyskuussa. Arviointityötä ohjaamaan perustettiin Pohjolan Voima Oy:n, Kotkan kaupungin ja ympäristökeskuksen edustajista ohjausryhmä. Vuorovaikutteista osallistumista varten koottiin seurantaryhmä käymään keskusteluja ja saamaan tarkemmin tietoja uuden voimalaitosyksikön vaikutuksista. Se toimi myös kanavana kansalaisjärjestöjen suuntaan. Siihen kutsuttiin edustajat Kotkan omakotiyhdistyksestä, Kymenlaakson luonnonsuojelupiiristä, Landbon ja-kokunnasta, Kotkan ympäristöseurasta, Kymen lääninhallituksesta, Pyhtään kunnasta, Kymen metsäkeskuksesta, Kymenlaakson liitosta, Kotkan ympäristö- ja teknisestä lautakunnista, Kymen maaseutuelinkeinopiiristä ja Kymen metsänhoitoyhdistyksestä. Ennen arviointia tehtiin Kotkassa asukaskysely. Sen tavoitteena oli saada aktiivisia, omaehtoisia näkemyksiä ja tietoa kotkalaisille tärkeistä vaikutuksista. Kyselyyn saadut vastaukset auttoivat suuntaamaan arviointia asukkaiden haluamaan suuntaan. Pohjolan Voima Oy kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita kotkalaisia. Ympäristövaikutusten arvioinnin on tehnyt Pohjolan Voima Oy:n toimeksiannosta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. Ympäristövaikutusten arviointiselostus on helmi - maaliskuussa 1997 nähtävillä Kotkan ja Pyhtään kunnanvirastoissa ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksessa sekä Kotkan pääkirjastossa. Siitä saadut mielipiteet ja lausunnot sekä ympäristökeskuksen lausunto liitetään arviointiselostuksen kanssa tarpeellisiin lupahakemuksiin. Päätöksen uuden voimalaitoksen rakentamisesta tekee Pohjolan Voima Oy. YHTEYSTIEDOT Tietoa ympäristövaikutusten arvioinnista ja voimalaitoksen laajennushankkeesta on saatavissa seuraavilta tahoilta: PVO-yhtiöt/Pohjolan Voima Oy ympäristöjohtaja Birger Ylisaukko-oja, Laakeritie 22, Oulu puh. (08) viestintäpäällikkö Osmo Kaipainen (tiedotus), suunnittelupäällikkö Pentti Arhippainen (voimalaitos), toimialapäällikkö Antti Vähämurto (voimalinja-asiat), PL 40, Helsinki, puh. (09) voimalaitospäällikkö Pauli Ylinen, Mussalon Voima Oy, puh. (05) Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy osastopäällikkö Matti Kautto, Terveystie 2, Hollola puh. (03) Kaakkois-Suomen ympäristökeskus yli-insinööri Harri Majander ylitarkastaja Jukka Timperi tutkija Antti Puhalainen, PL 1023, Kouvola puh. (05) 7761 Kotkan kaupunki kaupungingeodeetti Risto Iivonen ympäristöpäällikkö Päivi Pulkkanen, PL 205, Kotka, puh. (05) PVO-YHTIÖT PVO-ENGINEERING OY