Fortum. Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi

Transkriptio

1 Fortum Hästholmenin maankäytön Natura-tarvearviointi

2 (21) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TYÖRYHMÄ ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO NATURA-ALUEIDEN KUVAUS Källaudden-Virsholmenin Natura 2000 alue (FI ) Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue, Natura 2000 alue (FI ) Muut lähiseudun Natura 2000 alueet JÄÄHDYTYSVAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Nykytilanne Kolmannessa ydinvoimalaitosyksikössä lähiotto ja lähipurku Kolmannessa ydinvoimalaitosyksikössä kauko-otto ja lähipurku Kolmannessa ydinvoimalaitosyksikössä kauko-otto ja kaukopurku Kolmannen ydinvoimalaitosyksikön jäähdytysvesien hyödyntäminen kaukolämpönä Ilmajäähdytys Yhteisvaikutus Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen kanssa VAIKUTUKSET NATURA-ALUEISIIN PÄÄTELMÄT... 21

3 (21) 1 JOHDANTO Loviisan Hästholmenin alueelle on laadittu kolmatta ydinvoimalaitosyksikköä koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely. Yva-selostus valmistui keväällä Yvan yhteysviranomaisena toimineen työ- ja elinkeinoministeriön lausunto saatiin Keväällä 2008 valmistuneessa yva-selostuksessa on tarkasteltu mm. ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien lämmitysvaikutusta erilaisissa jäähdytysvesien otto- ja purkupaikkojen kombinaatioissa. Hästholmenin alueella on voimassa ja 1980-luvuilla laaditut asemakaavat, jotka mahdollistavat nykyisten kahden voimalaitosyksikön lisäksi myös kolmannen voimalaitosyksikön rakentamisen. Asemakaavan ajantasaistaminen on tarpeen muun muassa majoitusalueen kehittämisen, voimalaitosaluetta palvelevan sataman ja liikennejärjestelyjen takia. Loviisan rantaosayleiskaavaa, joka koskee myös ydinvoimalaitosaluetta, on laadittu vuodesta 2005 lähtien. Kaavaehdotus valmistui keväällä Uudenmaan ympäristökeskus esitti lausunnoissaan Hästholmenin asemakaavaluonnoksesta ja Loviisan rantaosayleiskaavan kaavaehdotuksesta, että kaavat voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, jos luonnonsuojelulain mukainen arviointi ja lausuntomenettely osoittaa, etteivät Natura 2000 alueen luonnonarvot merkittävästi heikenny. Lisätietoja kaivattiin jäähdytysvesien lämmittävästä vaikutuksesta. Tässä Natura-tarvearvioinnissa tehdään Uudenmaan ympäristökeskuksen edellyttämä arviointi, josta pyydetään Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto. 2 TYÖRYHMÄ 3 ARVIOINNISSA KÄYTETTY AINEISTO 4 NATURA-ALUEIDEN KUVAUS Natura-tarvearvioinnin ovat tehneet dipl.ins. Timo Huhtinen ja fil.maist. Seija Väre SITO Oy:stä. Arvioinnissa on käytetty lähtötietoina ympäristöhallinnon Natura alueita koskevia tietoja ja paikkatietoaineistoja, Loviisa 3:n yva-selostusta ja Fennovoiman ydinvoimalaitoksen yva-selostusta. Voimalaitosalueen lähiseudulla olevat Natura-2000 alueet on esitetty kuvassa 4.1.

4 (21) Kuva 4.1. Hästholmenin tuntumassa sijaitsevat Natura 2000 alueet. Ne Natura 2000 alueet, joihin Hästholmenin ydinvoimalaitosalueen jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus saattaisi ulottua, ovat Källaudden- Virsholmen sekä Pernajanlahtien ja Pernajan Saariston merensuojelualue. Epäily jäähdytysvesien lämmittävästä vaikutuksesta ei ulotu muille Naturaalueille. 4.1 Källaudden-Virsholmenin Natura 2000 alue (FI ) Seuraavassa on kopio Uudenmaan ympäristökeskuksen laatimasta Natura-alueen kuvauksesta.

5 (21)

6 (21)

7 (21) 4.2 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue, Natura 2000 alue (FI ) Seuraavassa on kopio Uudenmaan ympäristökeskuksen laatimasta Natura-alueen kuvauksesta.

8 (21)

9 (21)

10 (21)

11 (21)

12 (21) 4.3 Muut lähiseudun Natura 2000 alueet Muita lähiseudun Natura 2000 alueita ovat Kullafjärdenin lintuvesi (FI ), Vahterpään fladat (FI ) ja Itäisen Suomenlahden saaristo ja vedet (FI ). Näihin alueisiin ydinvoimalaitosalueen jäähdytysvesien lämmittävä vaikutus ei voi ulottua, joten niitä ei ole tarkasteltu tarkemmin. 5 JÄÄHDYTYSVAIHTOEHTOJEN KUVAUS JA VAIKUTUKSET Hästholmenin saarella on nykyisin kaksi ydinvoimalaitosyksikköä ja suunnitelmissa varaudutaan kolmannen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen. Hästholmemin voimalaitosalueen toiminnat ja toiminnan vaikutukset on kuvattu keväällä 2008 valmistuneessa yva-selostuksessa. Yva-selostuksessa esitetyn vaikutusten arvioinnin osalta osa viranomaisista koki puutteellisesti selvitetyksi sen, voidaanko voimalaitosten jäähdytysratkaisut toteuttaa niin, että niillä ei ole vaikutuksia Natura 2000 alueiden luontoarvoihin. Siksi tässä kuvauksessa käydään läpi erilaisia jäähdytysratkaisuja ja arvioidaan, voiko niillä meriveden lämpenemisen kautta olla luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamia merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueisiin. Seuraavassa kuvassa on esitetty erilaisia jäähdytysveden otto- ja purkupaikkoja.

13 (21) Kuva 5.1. Uuden voimalaitosyksikön jäähdytysveden vaihtoehtoisia ottoalueita (O1, O2 ja O3) ja purkualueita (P1, P2 ja P3) sekä mahdollisia otto- ja purkupaikkoja. Purkupaikkojen osalta seuraavien kohtien mallinnuksessa on tarkasteltu lähipurkua kartan kohdalta P1 ja kaukopurkua kartan kohdalla P2. Ottopaikkojen osalta seuraavien kohtien mallinnuksessa on tarkasteltu lähiottoa kartan kohdalta O1 ja kauko-ottoa kartan kohdalta O Nykytilanne Nykyisten voimalaitosyksiköiden jäähdytysvesi otetaan Hästholmenin länsipuolelta ja puretaan itäpuolelle. Nykytilanne kesäaikaan Kuva 5.2. Nykytilanne kesäaikaan. Vaikutus meriveden lämpötilaan. Vasemmalla on tilanne lounaistuulella ja oikealla koillistuulella. Natura-alueiden rajat on merkitty kuvaan punaisella.

14 (21) Nykytilanne talviaikaan Kuva 5.3. Nykytilanne talviaikaan. Vaikutus meriveden lämpötilaan. Vasemmalla on nykyisten voimalaitosyksiköiden suhteellinen lämpötilajakauma. Oikeassa kuvassa tumma sininen esittää avovettä ja vaalea sininen avovettä tai heikon jään aluetta. Natura-alueiden rajat on merkitty kuvaan punaisella. 5.2 Kolmannessa ydinvoimalaitosyksikössä lähiotto ja lähipurku Mallinnuksissa uuden ydinvoimalaitosyksikön on oletettu olevan maksimitehoinen eli sähköteholtaan 1800 MW. Vaikutus veden lämpötilaan kesäaikaan Kuva 5.4. Nykyisten ja Loviisan 3:n voimalaitosyksiköiden vaikutus meriveden lämpötilaan kesäaikaan (lähiotto ja lähipurku). Vasemmalla on tilanne lounaistuulella ja oikealla koillistuulella. Natura-alueiden rajat on merkitty kuvaan punaisella. Meriveden lämpötila ei muutu Natura-alueilla paitsi koillistuulella hyvin vähän (alle 2 ºC) Källaudden Virsholmen Natura-alueella.

15 (21) Vaikutus veden lämpötilaan talviaikaan Kuva 5.5. Nykyisten ja Loviisan 3:n voimalaitosyksiköiden vaikutus meriveden lämpötilaan talviaikaan (lähi- tai kauko-otto sekä lähipurku). Oikeassa kuvassa tumma sininen esittää avovettä ja vaalea sininen avovettä tai heikon jään aluetta. Natura-alueiden rajat on merkitty kuvaan punaisella. Talviaikaan jäätymätön avovesialue ulottuu niille alueille, joilla pintaveden lämpötila nousee noin 10 ºC. Heikon jään alue ulottuu sinne, jossa pintaveden lämpötila nousee noin 5-10 ºC. Heikon jään alue ulottuu Naturaalueelle Hästholmenin eteläpuolella. 5.3 Kolmannessa ydinvoimalaitosyksikössä kauko-otto ja lähipurku Vaikutus veden lämpötilaan kesäaikaan Kauko-ottovaihtoehdossa vesi otetaan syvältä ja kesäkaudella se on selvästi kylmempää kuin pintavesi. Purettavan jäähdytysveden lämpötila on arviolta vain 1 ºC korkeampi kuin pintaveden lämpötila. Koska lämpötilaero on näin pieni, vaikutusta ympäröivän merialueen pintalämpötilaan ei käytännössä näy. Kuva 5.6. Nykyisten ja Loviisan 3:n voimalaitosyksiköiden vaikutus meriveden lämpötilaan kesäaikaan (kauko-otto ja lähipurku). Vasemmalla on tilanne lounaistuulella ja oikealla koillistuulella. Natura-alueiden rajat on merkitty kuvaan punaisella.

16 (21) Vaikutus veden lämpötilaan talviaikaan Talviaikaan otettavan veden lämpötila on sama sekä lähi- että kaukootossa, joten Kuva 5.5 kuvaa talven tilannetta myös vaihtoehdossa kaukootto ja lähipurku. 5.4 Kolmannessa ydinvoimalaitosyksikössä kauko-otto ja kaukopurku Vaikutus veden lämpötilaan kesäaikaan Kauko-ottovaihtoehdossa vesi otetaan syvältä ja kesäkaudella se on selvästi kylmempää kuin pintavesi. Purettavan jäähdytysveden lämpötila on arviolta vain 1 ºC korkeampi kuin pintaveden lämpötila. Koska lämpötilaero on näin pieni, vaikutusta ympäröivän merialueen pintalämpötilaan ei käytännössä näy. Kuva 5.7. Nykyisten ja Loviisan 3:n voimalaitosyksiköiden vaikutus meriveden lämpötilaan kesäaikaan (kauko-otto ja kaukopurku). Vasemmalla on tilanne lounaistuulella ja oikealla koillistuulella. Natura-alueiden rajat on merkitty kuvaan punaisella. Vaikutus veden lämpötilaan talviaikaan Kuva 5.8. Nykyisten ja Loviisan 3:n voimalaitosyksiköiden vaikutus meriveden lämpötilaan talviaikaan (lähi- tai kauko-otto sekä kaukopurku). Oikeassa kuvassa tumma sininen esittää avovettä ja vaalea sininen avovettä tai heikon jään aluetta. Natura-alueiden rajat on merkitty kuvaan punaisella. Talviaikaan jäätymätön avovesialue ulottuu niille alueille, joilla pintaveden lämpötila nousee noin 10 ºC. Heikon jään alue ulottuu sinne, jossa pinta-

17 (21) veden lämpötila nousee noin 5-10 ºC. Heikon jään alue ulottuu Naturaalueelle Hästholmenin eteläpuolella. 5.5 Kolmannen ydinvoimalaitosyksikön jäähdytysvesien hyödyntäminen kaukolämpönä 5.6 Ilmajäähdytys On teknisesti mahdollista rakentaa sellainen jäähdytysjärjestelmä, jossa jäähdyttämisen lämpöenergiasta tehdään kaukolämpöä, joka ohjataan kalliotunnelissa esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Järjestelmän rakentaminen edellyttää sitä, että tällaiselle kaukolämmölle löytyy ostajia. Kaukolämmön kysyntä on suurin talvella. Kaukolämpövaihtoehdossa uuden ydinvoimalaitosyksikön jäähdytyksen lämpökuormasta pystytään muuttamaan kaukolämmöksi yksi kolmasosa eli noin 1000 MW. Tämä pienentää osaltaan meren lämpökuormaa. Jos kesäaikaan, jolloin kaukolämmön tarve on vähäinen, jäähdytysvesi otetaan syvältä kauko-ottona selvästi pintavettä kylmempänä, mereen ohjattavan jäähdytysveden lämpötila on suunnilleen sama kuin pintaveden lämpötila. Tällöin kolmas voimalaitosyksikkö ei juuri muuta pintaveden lämpötilaa (Kuva 5.7). Maailmalla on käytössä myös ilmajäähdytteisiä ydinvoimalaitoksia. Ilmajäähdytyksessä mereen ohjattava lämpökuorma on merkityksettömän pieni. Ilmajäähdytys on teknisesti mahdollinen toteuttaa, mutta vesijäähdytystä heikompi jäähdytys alentaa merkittävästi ydinvoimalaitoksen sähkötehoa. 5.7 Yhteisvaikutus Fennovoiman ydinvoimalaitoshankkeen kanssa Fennovoiman ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Fennovoima, lokakuu 2008) on kuvattu jäähdytysvesien vaikutuksia meriveden lämpötilaan (s ) sekä yhteisvaikutuksia suunnitellun Loviisa 3:n kanssa (s ). Fennovoiman yvan jäähdytysvesimallinnuksella on mallinnettu keskimääräisiä vaikutuksia. Loviisan 3:n yvassa mallinnuksella on mallinnettu maksimitilanteita, joten näiden mallinnusten antamia tuloksia ei voi suoraan verrata keskenään. Kuvassa Kuva 5.9 on meriveden pintakerroksen lämpötila nykytilanteessa (Loviisa 1 ja 2 toiminnassa) kesäkuussa (lähde: Fennovoiman yva).

18 (21) Kuva 5.9. Lämpötila pintakerroksessa nykytilanteessa (Loviisa 1 ja 2 toiminnassa) kesäkuussa. (lähde: Fennovoiman yva, s. 183). Kuvan Kuva 5.9 perusteella nykytilanteessa lämmitysvaikutus ulottuu voimalaitosalueen lähialueelle Hästholmenin itäpuolelle. Kuvassa Kuva 5.10 on mallinnettu lämpötilan nousu Fennovoiman voimalaitoksen ja Loviisa 3:n yhteisvaikutuksesta pintakerroksessa (0-1 metriä) kesäkuun keskiarvona (Fennovoiman yva, s. 312). Kuvaan on lisätty punaisella likimääräinen Natura-alueiden raja.

19 (21) Kuva Lämpötilan nousu Fennovoiman voimalaitoksen ja suunnitellun Loviisa 3:n yhteisvaikutuksesta pintakerroksessa (0-1 metriä) kesäkuun keskiarvona vaihtoehdoissa Ay-Cy (Fennovoiman yva, s. 312). Kuvaan on punaisella lisätty likimääräinen Natura-alueiden raja. Kuvan Kuva 5.10 vasemmassa alalaidassa on mallinnettu tilanne, jossa Loviisan 3:n jäähdytysvesien purkupaikka on Hästholmenin saaren kaakkoispuolella, ja Fennovoiman hankkeesta on toteutettu yksi voimalaitosyksikkö. Kuvasta voidaan päätellä, että näiden yhteisvaikutus ei nosta pintaveden lämpötilaa Hästholmenin eteläpuolella Natura-alueella. Alhaalla oikealla oleva kuva esittää tilannetta, jossa Fennovoiman hankkeessa on toteutettu kaksi ydinvoimalaitosyksikköä. Kuvista voidaan päätellä, että Loviisan ja Fennovoman ydinvoimalaitosten jäähdytysvesien yhteisvaikutus ei merkittävästi nosta pintaveden lämpötilaa Natura-alueilla.

20 (21) 6 VAIKUTUKSET NATURA-ALUEISIIN Edellä kuvattujen vaihtoehtojen vaikutuksia Natura 2000 alueisiin on kuvattu laajasti Loviisa 3:n yva-selostuksen kohdassa sivuilla Seuraavaan taulukkoon on koottu tiivistelmä kolmen ydinvoimalaitosyksikön käytön aiheuttamista vaikutuksista Pernajanlahtien ja Pernajan saariston sekä Källaudden-Virstholmen Natura 2000 alueisiin. Taulukko 6.1. Yhteenveto vaihtoehtoisten jäähdytystapojen vaikutuksista Natura 2000 alueisiin. Vaihtoehto Lähiotto - lähipurku Kauko-otto - lähipurku Kauko-otto - kaukopurku Jäähdytysvesien hyödyntämien kaukolämpönä Ilmajäähdytys Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue Kesäaikaan voimalaitoksen jäähdytysvesi ei lämmitä Natura-alueen merivettä. Talvella meriveden lämpötila nousee Hästholmenin eteläpuolella Natura-alueen rajalla, jossa jääpeite heikentyy. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Kesäaikaan voimalaitoksen jäähdytysvesi ei lämmitä Natura-alueen merivettä. Talvella meriveden lämpötila nousee Hästholmenin eteläpuolella Natura-alueen rajalla, jossa jääpeite heikentyy. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Kesäaikaan voimalaitoksen jäähdytysvesi ei lämmitä Natura-alueen merivettä. Talvella meriveden lämpötila nousee Hästholmenin eteläpuolella Natura-alueen rajalla, jossa jääpeite heikentyy. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Kesäaikaan voimalaitoksen jäähdytysvesi ei lämmitä Natura-alueen merivettä. Talvella meriveden lämpökuorma pienenee noin kolmasosalla eli 1000 MW:lla. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Jäähdytys ei aiheuta lämpökuormaa mereen. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Källaudden Virstholmen Kesäaikaan koillistuulella vähäistä lämpökuormaa alueen eteläosassa. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Kesäaikaan koillistuulella vähäistä lämpökuormaa alueen eteläosassa. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Kesäaikaan koillistuulella vähäistä lämpökuormaa alueen eteläosassa. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Kesäaikaan voimalaitoksen jäähdytysvesi ei lämmitä Natura-alueen merivettä. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Jäähdytys ei aiheuta lämpökuormaa mereen. Ei heikennä Natura 2000 alueen suojeluperusteita. Edellisen taulukon perusteella millään taulukossa esitetyllä ydinvoimalaitosten jäähdytystavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura 2000 alueiden suojeluperusteisiin. Myös ympäristöhallinnon julkaisemassa Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualueen Natura-alueen kuvauksessa, joka on tämän raportin kohdassa 4.2, todetaan: Loviisan ydinvoimalaitoksen käyttö, kunnossapito ja mahdollinen laajennus ei vaaranna suojelun tarkoitusta.

21 (21) 7 PÄÄTELMÄT Selvityksen perusteella voidaan päätellä, että on olemassa sellaisia Loviisan kolmannen ydinvoimalaitoksen jäähdytystapoja, jotka eivät merkittävästi heikennä Natura 2000 alueiden suojeluperusteita. Asema- ja yleiskaavan mukainen maankäyttö voidaan toteuttaa niin, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueille ei synny. Tämä selvityksen perusteella voidaan todeta, että Loviisan rantaosayleiskaavan ja Hästholmenin asemakaavan hyväksymistä varten ei ole tarpeen laatia LSL 65 :n mukaista arviointia, eikä siten ole LSL 66 :n mukaisesti syytä evätä kaavojen hyväksymispäätöstä.