Kehittämistyötä kumppanuudessa

Transkriptio

1 Kehittämistyötä kumppanuudessa Ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät , Seinäjoen ammattikorkeakoulu Helena Ikonen Elina Ora-Hyytiäinen Outi Ahonen

2 Perinteinen kehittämisyhteistyö Työelämä ja amk-koulutus Kummallakin osapuolella erilaiset tehtävät Kummallakin osapuolella erilaiset tavoitteet Esimerkkejä: tutkimukset ja kartoitukset, työvälineiden kehittämistä (opas, ohjelma, lomake jne.) Voivat kytkeytyä myös harjoitteluun Lähtökohtana työelämän tarve, mutta ei välttämättä työelämän nykyinen toiminta

3 Uudenlainen kehittämisyhteistyö Työelämä ja amk-koulutus Yhteinen toiminta Yhteiset tavoitteet Lähtökohtana työelämän nykyinen toiminta (hiljainen tieto), johon yhdistetään uusin tutkimustieto joista muodostetaan uutta tietoa ja ymmärrystä Keskiössä yhteinen oppiminen ja työelämän käytäntöjen uudistaminen

4 Kumppanuus Organisaatioiden kumppanuus (Ahonen, Ora-Hyytiäinen & Silvennoinen 2006; Arbo 2005; Goddard 2005) on luonteeltaan aktiivista ja tulevaisuutta ennakoivaa. Sen perustana ovat oppimisen ja kehittymisen arvostaminen sekä keskinäinen luottamus toinen toistensa osaamiseen. Keskinäinen kunnioitus on tärkeä elementti kumppanuudessa. Yhteisen toiminnan tavoitteena on alueen väestön terveyden edistäminen ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen alueella. Kumppanuus on rakentunut vähitellen, pitkän ajan kuluessa ja toteutuu runsaana vuorovaikutuksena organisaatioiden välillä. Se toteutuu yhteisenä oppimisena ja sitoutumisena yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Molempien osapuolten tulee kokea hyötyvänsä kumppanuudesta Kumppanuuden tehtävänä on vahvistaa organisaatioita ja niissä toimivia ihmisiä. Kumppanuudessa on erilaisia tasoja: organisaatioiden välillä, työyhteisön kehittämisprosessin johtamisen ja ohjauksen välillä, kehittämisprosessin toimijoiden välillä. Organisaatioiden välisestä kumppanuudesta ei seuraa automaattisesti kumppanuus toimijoiden välillä Asiakkaan/potilaan osallistuminen on keskeistä, häntä varten kehittämistä useimmin toteutetaan (Astala & Ora-Hyytiäinen 2006)

5 Kumppanuuden vaiheet Kumppanuuden muodostaminen Kumppanuudessa toimiminen Kumppanuuden edistäminen ja arvioiminen Kumppanuuden ylläpitäminen Esimerkin kautta tarkastellaan kumppanuuden muodostamisen vaihetta

6 enni - hanke Valtakunnallinen hanke vuosille Tavoitteina uudenlaisen kehittämisyhteistyön muodostaminen työelämän ja ammattikorkeakoulutuksen välillä sekä lakisääteisen potilastietojen kirjaamisen yhtenäistäminen suomalaisessa terveydenhuollossa Toimijoina ammattikorkeakoulua Rahoittajana OPM Hankkeen toimintamallina Learning by Developing (Laurean pedagoginen strategia 2007; Laurean t & k-strategia luonnos 2008)

7 Ohjausryhmä Amk-opettajat ja -opiskelijat Tarve Terveydenhuollon hoitohenkilökunta Rahoittajat Toteuttajat Vaikuttavuuden arviointi Amk-opettajat ja -opiskelijat enni-hankkeen toimintamalli Terveydenhuollon hoitohenkilökunta Toimintaympäristödialogi Toimintamalli Ammattikorkeakoulut KUMPPANUUS Terveydenhuollon organisaatiot Innovaatioiden ja osaamisen hyödyntäminen yhteistyönä Amk-opettajat ja -opiskelijat Terveydenhuollon hoitohenkilökunta Uuden osaamisen tuottaminen yhteistyössä Amk-opettajat ja -opiskelijat Terveydenhuollon hoitohenkilökunta

8 Kumppanuuden muodostaminen Muodostetaan toimintaympäristödialogissa tasavertaista vuoropuhelua, yhteisten tavoitteiden määrittämistä konkreettisella tasolla, sisäisen kehittämismotivaation synnyttämistä, kehittämismyönteisen ilmapiirin tietoista muodostamista Toimintaympäristödialogin tasot ennissä valtakunnallinen projektiryhmä alueellinen projektiryhmä (n = 23 vuonna 2008) alueen terveydenhuollon organisaatio alueen ammattikorkeakoulu työyhteisön hoitotyön esimies hoitotyön opettaja työyhteisön sairaanhoitaja hoitotyön opiskelija

9 KUMPPANUUDEN MUODOSTAMINEN ARVIOINTI ja MUUTOKSET ALUETYÖRYHMÄT Vuorovaikutus ja yhteistyö virtuaaliympäristössä ASIANTUNTIJAT UUDEN OSAAMISEN TUOTTAMINEN ennin alueellisen työskentelyn vaiheet UUDEN OSAAMISEN JA UUSIEN TYÖSKENTELY- TAPOJEN KÄYTTÖÖNOTTO hoitotyössä, opetuksessa ja kehittämisessä

10 Kumppanuuden muodostamista edistävät tekijät VALTAKUNNALLISEN JA ALUEELLISEN PROJEKTIRYHMÄN KUMPPANUUS molemminpuolinen tunteminen ja osaamisen arvostaminen, kummankin osapuolen tehtävien ja vastuiden selkeyttäminen hankkeen toimintamallin konkreettinen kuvaaminen yhteisten tavoitteiden määrittäminen arvioitu molemminpuolinen hyöty, alueen kehittämisilmapiiri, hankkeen arvostus ORGANISAATIOIDEN KUMPPANUUS (alueen projektiryhmä; organisaatioiden ja ammattikorkeakoulun edustajat) molemminpuolinen tunteminen, luottamus kummankin organisaation osaamiseen, usko molempien hyötymiseen, motivaatio perinteisen kehittämisyhteistyön muuttamiseen, kehittämisilmapiirin muodostuminen OHJAUKSEN JA JOHTAMISEN KUMPPANUUS (työyhteisön hoitotyön esimies ja hoitotyön opettaja) molempien työympäristöjen toimintaympäristöjen tunteminen, keskinäinen ammatillinen ja henkilökohtainen luottamus, vuorovaikutus, yhteiset työvälineet, koettu hyöty KEHITTÄMISTYÖN KUMPPANUUS (työyhteisön sairaanhoitaja ja hoitotyön opiskelija) asioiden yhdessä tekeminen ja kokeminen, yhteinen tavoite, tuki ja apu, hyöty yhteistyön tuloksesta, aito sitoutuminen, opettajien ja osastonhoitajan tuki (mukaillen Astala, Ora-Hyytiäinen, Frigård, Ahonen, Leskelä, Nuorinko-Yli-Kokkila, Eriksson-Pyyaho, Kirma, Reiman, Alho, Kuuskoski, Jaskari 2008; ennin toteutussuunnitelma )

11 Kumppanuuden muodostamista estävät tekijät Käsitys kehittämisyhteistyöstä perinteisenä Käsitys osapuolten perustehtävistä perinteisenä (opettajat opettavat, opiskelijat oppivat, hoitajat hoitavat) Yhteisten työvälineiden puute (käsitteet, kieli, kehittämismenetelmät) Terveydenhuollon perinteinen organisaatiodynamiikka (ylhäältä alaspäin, hierarkkisuus) Perusosaamisen puute (atk-taidot, käsitys hoitotyöstä suorittavana ja tehtäväkeskeisenä jne.) Terveydenhuollossa ammattien kulttuureissa yleinen hyväksyntä muutoksen vastustamiselle jaksamisen tukemiseksi, tunteiden kätkemiseksi (Könnilä 1999) Toinen toistensa ja hankkeen arvostamisen puute Osapuolten ammatti-identiteettien heikkous

12 Kumppanuuden hyödyt Kumppanuus muodostuu luottamukselle ja molemmin puolin koetulle hyödylle. Kumppanuus tuottaa onnistuessaan hyötyä molemmille osapuolille, organisaatiot, työyhteisöt ja hoitajat saavat kehittämistyöhönsä konkreettista apua ja ammattikorkeakoulun opiskelijat sekä opettajat saavat kokemusta aidosta kehittämisprosessista. Kumppanuuden syntymiselle voi olla yhtä tärkeää myös yhteisen tekemisen epäonnistuminen kuin onnistuminenkin. Epäonnistumisesta voidaan hakea yhteistä ymmärrystä sille, mikä ei toiminut ja miksi sekä sille, miten seuraavalla kerralla tehdään paremmin. Yhdessä oppiminen, hoitoa koskevan uuden tiedon tuottaminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen tuottaa parhaimmillaan uutta ammatillista osaamista.

13 Amk-opiskelijan ammatillinen kasvuprosessi Ammatillisen kasvun käynnistyminen Alan ydinosaamisen kehittäminen Osaamisen syventäminen Työelämän kehittäminen ja uudistaminen (Laurean pedagoginen strategia 2007)

14 Asiantuntijuuden muutos Tulevaisuuden asiantuntijuus on verkottunutta osallistuminen sosiaalisessa yhteistyössä kumppanuuden muodostamiseen ja kumppanuudessa toimimiseen tuottaa verkottunutta asiantuntijuutta (Hakkarainen, Palonen, Paavola & Lehtinen 2004)

15 Lähteet Ahonen, O., Ora-Hyytiäinen, E., Silvennoinen, P Juurruttaminen hoitotyön kehittämistoiminnassa. ProTerveys 2/2006, Astala, L., Ora-Hyytiäinen, E Yhteisöllinen oppiminen hoitotyön kehittämishankkeissa. Esitelmä Sairaanhoitajattaresta hoitotyön asiantuntijaksi. Hoitotyön koulutusta 110 vuotta Oulussa. Oulun ammattikorkeakoulu. Konferenssijulkaisu, Astala, L., Ora-Hyytiäinen, E., Frigård, R., Ahonen, O., Leskelä, J., Nuorinko-Yli- Kokkila, I., Eriksson-Pyyaho, E., Kirma, M., Reiman, P., Alho, T., Kuuskoski, H., Jaskari, M Hoidon tarve - luokituksen juurruttaminen osaksi moniammatillista hoidon suunnittelua ja kirjaamista työelämän ja koulutuksen välisen kehittämisprojektin kumppanuuden arviointi. Posteri Sairaanhoitajapäivillä. Arbo, P. What does the literature tell us? Luento The Role of Higher Education Institutions in Regional Development. Karlstadin yliopisto Goddard, J Supporting the Contribution of Higer Education to Regional Development. Luento The Role of Higher Education Institutions in Regional Development. Karlstadin yliopisto Hakkarainen, K., Palonen, T., Paavola, S., Lehtinen, E Communities of Networked Expertise. Professional and Educational Perspectives. Sitra s Publication Series, no 257. Oxford: Elsevier. Könnilä, P Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutus muuttuvassa ympäristössä. Akateeminen väitöskirja 646. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteen laitos. Laurean pedagoginen strategia Laurean t&k-strategialuonnos 2008.

16 Kiitos! Yhteydenotot: Elina Ora-Hyytiäinen Helena Ikonen Outi Ahonen