Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGIN Vuoden 2006 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet Khs HELSINGIN HELSINKI 2005

2 Julkaisija Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus Osoite PL 20 (Pohjoisesplanadi 11-13) HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin (09) 1691 Tilaukset, jakelu Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus, taloussuunnitteluosasto, puh. (09) sähköposti Helsingin kaupungin hankintakeskus Helsinki 2005

3 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 3 (34) Sisältö Taloussuunnitteluosasto LAATIMISOHJEET Sivu 1 JOHDANTO 7 2 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE Talousarvion ja -suunnitelman osat Tulo- ja menolajit 9 3 BUDJETOINTIPERIAATTEITA Yleiset periaatteet Vuotuisperiaate Tasapainoperiaate Täydellisyysperiaate Yhtenäisyysperiaate Julkisuusperiaate Bruttoperiaate Nettoperiaate Kunnan liikelaitokset Nettobudjetoidut yksiköt Alijäämän kattamisvelvollisuus Sisäisten palvelujen budjetointi Toiminnalliset tavoitteet Suunnitelmapoistojen käsittely Talousarvion sitovuus 13 4 SUUNNITTELUN YLEISOHJEET Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohta Laatimisohjeiden käsittely lauta- ja johtokunnissa Suunnittelun yhteiset lähtökohdat Hallintokuntien yhteistoiminta Ehdotuksissa käytettävä hintataso Palkat Sosiaalivakuutusmaksut Eläkkeet 15 KuEL-eläkemaksu 15 VEL-eläkemaksu 16 LEL-eläkemaksu 16 TaEL-eläkemaksu Investointimenot Sisäiset tilavuokrat Muut Hintatason muutos 17

4 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 4 (34) Sisältö Taloussuunnitteluosasto 5 TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSET Talousarvion ja -suunnitelman strategiaosa Käyttötalous Yleistä Toiminnan tavoitteet Kilpailuttaminen Menot 19 Eläkekustannukset 20 Henkilöstökorvaukset 20 Lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen 20 jaksotus Työhyvinvointitoiminta 20 Koulutus- ja konsultointipalvelut 21 Vakuutusrahastomaksu 21 Arvonlisävero 21 Luottotappiot Tulot 22 Valtionosuudet 22 Valmistus omaan käyttöön Poistot Erilliskysymykset 22 Maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitus 22 EU-hankkeet 23 Jäsenmaksut 23 Tietojenkäsittelyn kehittämishankkeet 24 Ulkopuolisin varoin rahoitettu toiminta 24 (sponsorirahan käyttö) Ympäristölaskenta ja ympäristöasioiden seuranta 24 Tuottavuuden parantaminen 25 Riskienhallinta 25 Kielisuunnitelma Talousarviokirjaan sisältyvät perustelut Henkilöstö 27 Henkilöstömenolaskelma 28 Esitys vakinaisten virkojen lakkauttamisesta 28 Selvitys työ-, projekti- sekä vastaavista 28 määrärahoista palkatun henkilökunnan määrästä Selvitys niiden henkilöiden määrästä, jotka on 29 siirretty hallintokunnalle muista hallintokunnista

5 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 5 (34) Sisältö Taloussuunnitteluosasto 5.4 Investointiosa Investointiehdotukset Kunnan liikelaitosten investoinnit Kunnallistekniikan rakentaminen Käyttöomaisuus Talousarvioaloitteet 31 6 MUUT OHJEET Muodollinen asu ja määräajat Muodollinen asu 31 Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus 31 Ehdotusten tarkkuus 32 Toimitettava aineisto Määräajat 32 Aikataulusta ja käsittelyistä tehtävät ilmoitukset Tiedustelut ja lisäohjeet 33 LIITTEET 1 Raami ja Khn antamat valmistelutyötä ohjaavat kannanotot 2 Käyttötalousosassa käytettävät tulo- ja menolajit 3 Vuoden 2006 talousarvion nettobudjetoidut yksiköt 4 Käyttötalousosan taulukkomallit 5 Tuloslaskelmaosan taulukkomallit 6 Investointiosan taulukkomallit 7 Rahoitusosan taulukkomallit

6

7 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 7 (34) Taloussuunnitteluosasto VUODEN 2006 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN LAATIMISOHJEET 1 JOHDANTO Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kokonaistuotanto lisääntyi vuonna 2004 jonkin verran nopeammin kuin edellisenä vuonna. Kansantuotteen määrän kasvuksi on ennakoitu yli kolme prosenttia. Tuotannon kasvuvauhdin ennustetaan vuonna 2005 olevan suurin piirtein samaa tasoa. Tosin viimeisimmissä ennusteissa on päädytty hieman pienempiin kasvulukuihin. Kansainväliseen suhdannekehitykseen liittyvät epävarmuustekijät, erityisesti Yhdysvaltain osalta, viittaavat siihen, että myöskään vuonna 2006 ei ole odotettavissa tuotannon kasvuvauhdin piristymistä. Talouskasvun hitaus on johtanut työvoiman kysynnän supistumiseen. Työllisen työvoiman määrä on ollut laskussa vuodesta Toisaalta myös työvoiman tarjonta on vähentynyt, joten työttömyysaste on koko maassa laskenut heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta. Helsingissä sen sijaan työttömyysaste oli vuonna 2004 keskimäärin 9,4 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Kaupungin tietokeskuksen arvion mukaan vuodenvaihteessa 2004/2005 Helsingissä asuu vakituisesti noin asukasta. Asukasluku pieneni vuoden 2004 aikana noin 600:lla. Vuoden 2003 aikana väkiluku supistui lähes 400:lla. Väestöennusteen mukaan kaupungin asukasluku pysyy vuosien 2005 ja 2006 aikana suurin piirtein ennallaan, mutta kääntyy sen jälkeen uudelleen lievään kasvuun. Kaupungin palveluksessa olevan henkilöstön määrä on vuosien 2003 ja 2004 aikana vähentynyt yhteensä hengellä. Palvelussuhteiden rakenteessa on tapahtunut selvä muutos siten, että vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut 515 henkilöllä, mutta määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on vähentynyt 1 785:llä. Uuden tulopoliittisen sopimuksen sopimuskausi on eli 31 kuukautta. Palkkaratkaisun kokonaisvaikutus vaihtelee sopimusaloittain jonkin verran, mutta on kaupungin henkilöstörakenteella keskimäärin vuonna 2005 noin 2,6 prosenttia ja vuonna 2006 noin 1,6 prosenttia, minkä lisäksi palkkasumma kasvaa noin 0,5 prosenttia vuodessa vuosisidonnaisten palkanosien johdosta.

8 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 8 (34) Taloussuunnitteluosasto Kaupungin verotulokehitys on viime vuosina ollut hidasta. Tuloveron osalta arviointia vaikeuttaa tilitysjärjestelmästä johtuvat vuosittaiset vaihtelut. Pidemmällä aikavälillä keskimääräinen kasvu on kuitenkin ollut noin 3 prosenttia eli alle maan keskiarvon. Parin viime vuoden aikana vaisuun kehitykseen on lisäksi ollut syynä ansiotulovähennyksen voimakas kasvu. Vuodesta 2006 lähtien mahdolliset ansiotulovähennyksen korotukset eivät enää vaikuta kunnallisveron kertymään, koska ne kohdistuvat valtionveroon. Yhteisöveron osalta suurin muutos tapahtui vuonna 2002, jolloin arvonlisäveron palautusten takaisinperintä kuitattiin yhteisöverosta. Kun lisäksi yhteisöveron kokonaistuotto on pienentynyt, Helsingin yhteisöverotuotot ovat vuosittain vain noin kolmannes vuoden 2000 yhteisöverotuotoista. Kiinteistöveron osalta veroprosenttien alarajoja korotetaan vuoden 2006 alusta lukien, mikä lisää Helsingin kiinteistöverotuottoja noin 12 milj. eurolla vuosittain. Liitteessä 1 on esitetty raami vuoden 2006 talousarvion laatimisen lähtökohdaksi. Raami perustuu Kvston hyväksymässä vuoden 2006 taloussuunnitelmassa esitettyihin toiminnallisiin tavoitteisiin sekä menoihin ja tuloihin vuodelle Raamissa on otettu huomioon edellä kuvattu talouskehitys sekä kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussa esitetyt linjanvedot. Kaupunginvaltuuston lähetekeskustelusta laadittu keskustelupöytäkirja lähetetään lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille käytettäväksi talousarvion laadintatyössä. Laatimisohjeen luvuissa 2 ja 3 on kuvattu Helsingin kaupungin talousarvion ja taloussuunnitelman rakenteet sekä noudatettavat budjetointiperiaatteet. Luvuissa 4 6 on talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen liittyvät käytännön ohjeet. 2 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN RAKENNE 2.1 Talousarvion ja -suunnitelman osat Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa (taulukkomallit liitteinä 4 7). Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyy yleisperusteluita ja liitteitä.

9 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 9 (34) Taloussuunnitteluosasto Käyttötalousosa sisältää tuloslaskelman muotoiset talousarviot, sitovat toiminnalliset tavoitteet, toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Virastojen ja laitosten talousarvioasetelmat pysyvät pääsääntöisesti ennallaan. Mahdolliset asetelmamuutokset tehdään yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosaston sekä virastojen ja laitosten kanssa. Tuloslaskelmaosassa esitetään informaatiotietona tuloslaskelma sekä määräraha- ja tuloarviotaulukot, joista Kvsto päättää. Tuloslaskelmaan tiedot saadaan käyttötalousosasta ja tuloslaskelmaosan määrärahoista ja tuloarvioista. Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Investointiosan taulukoihin sisällytetään myös hankkeet ja niiden taloussuunnitelmakaudella vaatimat määrärahat. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman lisäksi määräraha- ja tuloarviotaulukot, joiden perusteella määrärahojen sitovat päätökset tehdään. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Rahoituslaskelma esitetään informaatiotietona kuten tuloslaskelmakin. Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä tietoja taloussuunnitelman toteutumisesta. Taloussuunnitelman yhteydessä esitetään vuosittain strategiaosa. 2.2 Tulo- ja menolajit Tuloslaskelman erät muodostuvat tulo- ja menolajeista. Tulo- ja menolajien sisältö noudattaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita, Tilastokeskuksen luokitusta sekä Kuntaliiton tililuettelomallia. AdeEkossa käytettävä tulostililuettelo tilinumeroineen ja kirjausohjeineen on julkaistu Heli intrassa (heli.hel.fi/talous). Kaikki käyttötalousosan tulot ja menot merkitään luokituksen mukaisille lajeille (liite 2).

10 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 10 (34) Taloussuunnitteluosasto 3 BUDJETOINTIPERIAATTEITA 3.1 Yleiset periaatteet 3.2 Vuotuisperiaate 3.3 Tasapainoperiaate 3.4 Täydellisyysperiaate 3.5 Yhtenäisyysperiaate 3.6 Julkisuusperiaate 3.7 Bruttoperiaate Taloussuunnittelun periaatteita kuntaliiton suosituksen mukaan ovat mm. vuotuisperiaate, tasapainoperiaate, täydellisyysperiaate, bruttoperiaate, nettoperiaate, yleiskatteisuus, erilliskatteisuus, yhtenäisyys ja julkisuus. Talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Verotulot arvioidaan kuitenkin maksuperusteisesti. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä, jotka esitetään talousarvion tuloslaskelmaosassa. Tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot ja kunnan maksuvalmiuden tulee aina olla riittävä. Rahoitusosassa osoitetaan, miten kunnan tulorahoitus riittää investointien kattamiseen. Rahoitustoiminnan muutoksilla osoitetaan, miten näin muodostettu netto katetaan tai käytetään kunnan rahoitusaseman muuttamiseen. Talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja tai tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Kvsto päättää talousarviosta ja -suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena. Talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Periaatteella tarkoitetaan sitä, että tulot ja menot sisällytetään talousarvioon ja -suunnitelmaan bruttomääräisinä eli menoja ei vähennetä tuloista, lukuun ottamatta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen sallimia menon/tulon vähennyksiä (esim. henkilöstökorvaukset). Myös kiinteän omaisuuden hankinnassa ja myynnissä noudatetaan bruttoperiaatetta. Maa-alueiden ja rakennusten vaihdot käsitellään käyttöomaisuuden luovutuksena ja käyttöomaisuuden hankintana, johon tulee olla myös määräraha. Vaihtoihin tarvittavia määrärahoja ei

11 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 11 (34) Taloussuunnitteluosasto budjetoida, vaan ne käsitellään tarvittaessa erikseen ylitysesityksinä po. vaihtojen yhteydessä. 3.8 Nettoperiaate Yleisesti talousarvion nettoperiaatteella tarkoitetaan, että Kvsto päättää sitovasti tulojen ja menojen erotuksen (toimintakatteen) tuloarviona tai määrärahana. Nettoperiaatetta käytetään sitovuustasona Kvstoon nähden yleensä liiketoiminnassa tai toiminnassa, jossa myyntitulojen osuus on merkittävä sekä sisäisiä palveluja tuottavien yksiköiden toiminnassa Kunnan liikelaitokset Kunnan liikelaitos edellyttää Kvstossa erikseen tehtävää perustamispäätöstä Nettobudjetoidut yksiköt Kunnan liikelaitoksia ovat Helsingin Energia, Helsingin Vesi, Helsingin Satama, liikennelaitos, Helsingin Tekstiilipalvelu ja Helsingin kaupungin palvelukeskus. Talousarviossa määrärahoina/tuloarvioina kunnan liikelaitoksia käsitellään tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Liikelaitosten perustamislainan korot ja peruspääoman tuotto käsitellään tuloslaskelmaosassa tuloina ja rahoitusavustus (esim. tariffituki) menona. Perustamislainan lyhennykset käsitellään rahoitusosassa tuloina ja perustamislainan anto ja muu lainananto sekä peruspääoman korotus menona. Toiminnan perustelut esitetään käyttötalousosassa. Perusteluiksi kunnan liikelaitokset esittävät strategiset tavoitteet, kilpailuttamisen periaatteet, tulos- ja rahoituslaskelman, sitovat tavoitteet toiminnalle sekä investointisuunnitelman. Laskelmat esitetään kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien tulos- ja rahoituslaskelmakaavojen mukaisina (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän liikelaitoksen kirjanpidollisesta käsittelystä). Nettobudjetoidut yksiköt sisältyvät käyttötalousosaan ja ne budjetoidaan aina omalle talousarviokohdalleen. Myös näiden yksiköiden talousarvio esitetään tuloslaskelman muodossa. Kvsto päättää sitovuustasoksi toimintakatteen. Luettelo vuoden 2006 talousarvion nettobudjetoiduista yksiköistä on liitteenä 3.

12 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 12 (34) Taloussuunnitteluosasto 3.9 Alijäämän kattamisvelvollisuus 3.10 Sisäisten palvelujen budjetointi 3.11 Toiminnalliset tavoitteet Kuntalaki ei edellytä vuositasolla pyrkimystä nollatulokseen eli muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Kuntalain 65 :n mukaan talousarviossa tai -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnitelmakaudella katetaan. Alijäämän kattamisvelvollisuutta sovellettiin kunnissa ensimmäisen kerran laadittaessa vuonna 2001 vuosien taloussuunnitelmaa. Hallintokuntien välinen laskutus sisällytetään menoihin ja tuloihin. Tällä menettelyllä saadaan kuva hallintokunnan kokonaismenoista ja -tuloista. Hallintokunnan sisäistä laskutusta (esim. osastojen välinen) ei pääsääntöisesti käsitellä talousarviossa. Määrärahat budjetoidaan palvelujen tuottajalle, jolloin kaupungille todella aiheutuvat menot (esim. palkat) voidaan kohdistaa oikeille tulostileille. Sisäistä laskutusta seurataan kustannuslaskennassa. Mikäli hallintokunnan talousarvioon kuitenkin sisältyy omana kohtanaan nettobudjetoitu yksikkö, joka myy palveluja myös oman hallintokunnan toisille yksiköille, em. tilaajayksiköt budjetoivat menoina palvelujen ostot ja tuottajayksikkö budjetoi menoina palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot ja tuloina palvelujen myyntitulot. Toiminnallinen tavoite on talousarviossa Kvston tehtäväkohtaisesti asettama määrärahan käyttötarkoitusta, palvelutuotannon määrää tai laatua tai toiminnan kehittämistä ohjaava tavoite. Toiminnalliset tavoitteet asetetaan määrä-, laatu-, taloudellisuus-, ympäristö- ym. tavoitteina, mitä eri tehtävissä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja mahdolliseksi käyttää. Tavoitteet johdetaan valtuuston hyväksymistä strategioista, päämääristä, koko kuntaa koskevista tavoitteista sekä tehtävän toiminta-ajatuksesta ja asetetaan mahdollisuuksi-

13 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 13 (34) Taloussuunnitteluosasto 3.12 Suunnitelmapoistojen käsittely en mukaan tunnuslukuina. Tavoitteet voidaan asettaa myös sanallisesti. Hallintokuntien on edelleen panostettava tunnuslukuina asetettavien sitovien toiminnallisten tavoitteiden määrittelyyn ja niiden toteutumisen seurannan kehittämiseen. Kvsto päättää talousarvion käsittelyn yhteydessä, mitkä tavoitteista ovat sitovia. Muut tunnusluvut esitetään perusteluina. Talousarvion toteutumista seurattaessa seurataan myös näiden mittareiden kuvaamien toimintojen toteutumista. Poistot käsitellään hallintokuntien tuloslaskelmissa määrärahan ulkopuolisena eränä, josta ne siirtyvät koko kaupungin tuloslaskelmaan Talousarvion sitovuus Toiminnassa ja taloudenhoidossa noudatetaan talousarviota. Kvstoon nähden sitovaksi eräksi talousarviossa voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate ja/tai toiminnallinen tavoite. Pääsääntöisesti sitovuustaso on bruttobudjetoiduilla yksiköillä - kohdan menot yhteensä - toiminnalliset tavoitteet nettobudjetoiduilla yksiköillä - toimintakate - toiminnalliset tavoitteet kunnan liikelaitokset - tuloslaskelma- ja rahoitusosaan merkittävät erät - toiminnalliset tavoitteet Hallintokunnan talousarvioon voi sisältyä mm. avustuksia yhteisöille, ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa ja EU-hankkeita. Näihin toimintoihin varatut määrärahat esitetään tarvittaessa sitovina erikseen esim. erityisperusteluina tai liitteinä. Talousarvion käsittelyn yhteydessä Kvsto päättää hallintokuntien talousarvioiden sitovuustason.

14 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 14 (34) Taloussuunnitteluosasto 4 SUUNNITTELUN YLEISOHJEET 4.1 Talousarvion ja -suunnitelman lähtökohta Vuoden 2006 talousarvio laaditaan siten, että toiminnasta aiheutuvat menot ja investoinnit on sopeutettu kestävän tulopohjan mukaiselle tasolle. Laatimisohjeiden liitteenä 1 on esitetty pääsääntöisesti hallintokunnittain vuoden 2006 raamit, joita hallintokunnat eivät voi ylittää laatiessaan vuoden 2006 talousarvioehdotusta. Hallintokuntien tulee vuoden 2006 talousarvioehdotusta laatiessaan ottaa huomioon myös kaupunginvaltuuston lähetekeskustelussaan antamat toimintaa ohjaavat linjaukset. 4.2 Laatimisohjeiden käsittely lauta- ja johtokunnissa 4.3 Suunnittelun yhteiset lähtökohdat Laatimisohjeet sekä ohjeen liitteenä oleva raami toimintaa ohjaavine linjauksineen esitellään lauta- ja johtokunnille. Vuoden 2006 talousarvioehdotukseen on jokaisen hallintokunnan sisällytettävä sitovat toiminnalliset tavoitteet tunnuslukuina tai sanallisina tavoitteina. Lisäksi on korostettava toiminnallisten tavoitteiden ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa sekä niiden kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Lauta- ja johtokunnat voivat tällöin antaa ehdotusten valmisteluun liittyviä ohjeita ja tavoitteita. Ne päättävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa käsittelyajankohdan ohjeiden kohdassa 6 esitettyjä määräaikoja noudattaen. Kaupunginhallitus on hyväksynyt suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 2005 ja 2006 (Heli-intra, kohta toiminta). Asiakirjassa on kaupungin toimintaa ohjaavat yhteiset lähtökohdat sekä keskeiset koko kaupunkia koskevat suunnitelmat ja ohjelmat. Ohjeeseen sisältyy myös uusi väestöennuste.

15 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 15 (34) Taloussuunnitteluosasto 4.4 Hallintokuntien yhteistoiminta 4.5 Ehdotuksissa käytettävä hintataso Hallintokuntien yhteisten toimintojen tulosten parantamiseksi, hyväksyttyjen yhteisstrategioiden edellyttämien toimenpiteiden selventämiseksi tai mahdollisten uusien yhteistyömuotojen aloittamiseksi on hallintokuntien sovittava yhdessä henkilökunnan käytöstä, mahdollisten yhteisten kustannusten jakamisesta ja siitä minkä hallintokunnan talousarvioehdotukseen määrärahat budjetoidaan. Määrärahojen muutokset on perusteltava. Sekä talousarvio että -suunnitelma laaditaan vuoden 2006 rahanarvoon. Taloussuunnitelma vuosiksi on laadittu vuoden 2005 rahanarvoon. Vuotta 2006 koskeva raami (liite 1) on laadittu vuoden 2006 rahanarvoon. Aikaisempien vuosien taloutta koskevia tietoja ei muuteta laatimisajankohdan hintatasoon, vaan ne ilmoitetaan nimellisarvossaan Palkat Talousarvioehdotukseen palkat lasketaan kohdassa 5.3 Henkilöstö esitetyn mukaisesti Sosiaalivakuutusmaksut Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksua varten varataan 4,016 % palkka- ja palkkiomäärärahoista. Muihin sosiaalivakuutusmaksuihin varataan työttömyysvakuutusmaksua varten 2,8 % ja työtapaturmavakuutusmaksua varten 0,7 % palkoista Eläkkeet KuEL- eläkemaksu Vuoden 2006 talousarvioehdotukseen virastojen ja laitosten tulee varata KuEL -eläkekustannuksiin määräraha, joka koostuu kahdesta osasta. 1. Määräraha, joka lasketaan prosentteina maksetuista KuEL-palkoista. Tässä laskennassa palkkakustannuksina ei oteta huomioon valtion eläkelain (VEL), lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain

16 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 16 (34) Taloussuunnitteluosasto VEL- eläkemaksu LEL- eläkemaksu TaEL- eläkemaksu (LEL), taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL) alaisuuteen kuuluville työntekijöille maksettuja palkkoja ja tulevan ajan eläkkeellä olevien palkkoja eikä kokouspalkkioita. Eläkevarausprosentti on kaikilla virastoilla ja laitoksilla 27 %. 2. Erilliset määrärahat yksilöllisen varhaiseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen ennakkomaksua varten Prosentteina ilmoitetun määrärahan lisäksi virastojen ja laitosten tulee varata vuoden 2006 talousarvioon määräraha yksilöllisen varhaiseläkkeen ja toistaiseksi myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen ennakkomaksua varten. Virastojen ja laitosten tulee itse arvioida varattavan määrärahan suuruus. Virastot ja laitokset maksavat yksilöllisen varhaiseläkemaksun ja työkyvyttömyyseläkemaksun suoraan Kuntien eläkevakuutukselle. Talous- ja suunnittelukeskus maksaa työttömyyseläkkeen ennakkomaksut, joten virastojen ja laitosten ei tarvitse tehdä niistä talousarviovarausta. VEL- eläkemaksua varten varataan 19,7 %. VEL:n piiriin kuuluu lukion ja peruskoulun opettajia sekä muuta henkilökuntaa, joilla on oikeus saada eläke valtion varoista. Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden eläkelain (LEL) piiriin kuuluvien eläkemaksua varten varataan 17,9 % ao. palkkamäärärahoista. Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL) piiriin kuuluvien eläkemaksua varten varataan 15,9 % palkkamäärärahoista. Lisätietoja antaa henkilöstökeskuksessa Leena Mattheiszen, puh

17 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 17 (34) Taloussuunnitteluosasto Investointimenot Sisäiset tilavuokrat Muut Rakennusinvestointien arvioinnissa käytetään rakennuskustannusindeksin keskimääräistä lukuarvoa 112 (2000=100). Tilavuokria tarkistetaan vuokrasopimusten mukaisesti. Vuokrien tarkistus on sidottu elinkustannusindeksin muutokseen tehtävä tarkistus perustuu elinkustannusindeksin muutokseen kesäkuusta 2004 kesäkuuhun VM:n alustavasti arvioima indeksimuutos vuosikeskiarvona vuodesta 2004 vuoteen 2005 on 1,8 %. Kaupungin sisäiset yksikköhinnat/palvelumaksut säilyvät lähtökohtaisesti nykyisellään. Mikäli sisäisiä palveluja tuottavilla yksiköillä on tarkoitus tarkistaa sisäisiä yksikköhintoja/palvelumaksuja, on tarkistustarpeesta neuvoteltava etukäteen talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa. Vesi- ja jätevesimaksuihin on tulossa noin 4 %:n korotus. Edellinen tarkistus on tehty vuonna Liikelaitokset ja hallintokunnat, joiden sisäisiä yksikköhintoja/palvelumaksuja hallintokunnat tarvitsevat ehdotuksia laatiessaan, toimittavat tiedot välittömästi niiden valmistuttua hallintokunnille ja Tasken taloussuunnitteluosastolle Hintatason muutos Hintatason muutosta (1,5 %) vuodesta 2005 vuoteen 2006 käytetään arvioitaessa muita kuin henkilöstö- ja investointimenoja, sisäisiä tilavuokria, vesi- ja jätevesimaksuja sekä em. kaupungin sisäisiä palvelumaksuja mukaan lukien Palmian ja Talpan palvelumaksut. 5 TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSET 5.1 Talousarvion ja -suunnitelman strategiaosa Kaupungin toimintaa ohjaavat strategiat esitetään yleisperustelujen taloussuunnitelmaosassa. Kaupungin strategiat pohjautuvat pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hyväksymään jäsentelyyn, jossa on yhteisen vision lisäksi määritelty kolme strategista päämäärää: hyvinvointia parannetaan ja palvelutoimintaa tehostetaan erilaisilla yhteistoimintamuodoilla,

18 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 18 (34) Taloussuunnitteluosasto 5.2 Käyttötalous pääkaupunkiseudun kilpailukykyä parannetaan ja kaupunkirakennetta sekä asumista kehitetään. Kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa ( ) linjataan kaupungin strategiset linjaukset ja painopisteet valtuustokaudeksi. Seminaarin tulos vaikuttaa hallintokuntien omien strategialinjausten sisältöön ja arviointitapaan sekä mahdollisesti toimenpiteiden vastuuttamiseen. Hallintokunnille annetaan talousarvion ja suunnitelman valmistelua täydentävä ohje seminaarin tulosten pohjalta Yleistä Hallintokuntien valmistelemat talousarvioehdotukset vuodelle 2006 ja taloussuunnitelmaehdotukset vuosille sisältävät määräraha- ja tuloarviotaulukot, sitovat ja muut toiminnalliset tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään. Taloussuunnitelmaehdotuksissa tulee kiinnittää erityistä huomiota strategioiden toteutumisen seurantaa ja arviointia parantaviin kriteereihin ja mittareihin. Malli talousarvio- ja taloussuunnitelmataulukosta tunnuslukutaulukoineen on liitteessä Toiminnan tavoitteet Hallintokunnat esittävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan vuosiksi : 1 Yleisperustelut toiminnan keskeisistä lähtökohdista (strategiaperusta, keskeiset muutokset), toiminnan arvot ja visio tai toiminta-ajatus tiivistetysti 2 Strategiat tai toimintalinjat taloussuunnitelmakaudeksi (esim. painopisteet, muutokset) sekä niihin liittyvät arviointikriteerit tai mittarit 3 Talousarviotavoitteet vuodeksi 2006, sitovat ja muut tavoitteet sekä niitä kuvaavat mittarit tai tunnusluvut - toiminnalliset tavoitteet; tehtäväkohtaisesti asetettu määrärahan käyttötarkoitusta, palvelukykyä ja toiminnan kehittämistä ohjaava tavoite - mittarina esim. palvelutaso, laatu asiakkaalle, prosessin laatu, tuotteen/palvelun loppuominaisuuden laatu, toiminnan kehittämistä tai sen käynnistämistä kuvaava toimenpide

19 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 19 (34) Taloussuunnitteluosasto - määrätavoitteet; palvelun tai toiminnan määrää tai kapasiteettia ilmaiseva tavoitetila - mittarina esim. toiminnan tuotoksen määrä - taloudellisuustavoitteet; tuottavuus ja yksikkökustannustavoite - mittarina esim. tuottavuus, resurssien määrä, toimintakapasiteetin määrä Tuottavuuden seurannassa virastojen ja laitosten tulee huolehtia tuottavuuslaskennan oikeellisuudesta ja annettujen tietojen yhdenmukaisuudesta. Tuottavuusindeksiä laskettaessa menoissa ovat mukana myös poistot ja työllistettyjen kustannukset. Tuottavuuden kehitys esitetään indeksisarjana vuosilta siten, että vuoden 2003 tuottavuusindeksiluku on 100. Asukaskohtaisten tunnuslukujen laskennassa käytetään seuraavia lukuja: Kilpailuttaminen Hallintokunnat esittävät talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan, millaisia muutoksia on vireillä tai suunnitteilla tapahtuvaksi hallintokunnassa kilpailuttamisen ja kilpailun suhteen talousarvio- ja taloussuunnitelmakauden aikana. Lisäksi hallintokunnat selvittävät suunnitelmassa tämänhetkisen kilpailuttamis- ja kilpailutilanteensa, kuten esimerkiksi kilpailutetun toiminnan arvioitu osuus yksikön bruttomenoista. Selvityksen tulee sisältää myös perustelut muutoksille kilpailuttamisen käytössä ja kilpailutilanteessa. Khs on hyväksynyt (1826 ) kilpailun käytön periaatteet Menot Menot ja tulot, lukuun ottamatta, verotuloja budjetoidaan suoriteperusteisesti. Käytettävät tulo-/menolajit on esitetty liitteessä 2. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukset (myös nettobudjetoitujen yksiköiden) perustellaan tulo-/menolajeittain.

20 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 20 (34) Taloussuunnitteluosasto Eläkekustannukset Henkilöstökorvaukset Kaupungin maksamat eläkkeet (=omasta eläkesäännöstä johtuvat) budjetoidaan keskitetysti yhteismäärärahana talousarvion kohtaan Kuntien eläkevakuutukselle tilitettävien KuEL-työnantajamaksun, yksilöllisten varhaiseläkkeiden sekä työkyvyttömyyseläkkeiden ennakkomaksujen ja Valtion eläkerahastoon tilitettävän opettajien eläkemaksun arvioimiseksi tarvittavat tiedot on esitetty laatimisohjeen kohdassa Henkilöstökorvauksia käsitellään palkkojen oikaisuerinä. Talousarvioja taloussuunnitelmaehdotuksen perusteluissa nämä erät esitetään negatiivisena eränä menolajin Palkat alalajilla Henkilöstökorvaukset. Lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen jaksotus Työhyvinvointitoiminta Hallintokunnat, liikelaitoksia lukuun ottamatta eivät varaa määrärahoja lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen jaksotuksen muutosta varten, vaan tämä budjetoidaan keskitetysti yhteismäärärahana talousarvion kohtaan Kunkin viraston ja laitoksen tulee vastata itse henkilöstönsä työhyvinvointia turvaavan toiminnan rahoituksesta. Työkykyä ylläpitävän toiminnan määrärahatarpeet tulee perustella samalla tavoin kuin muutkin määrärahatarpeet. Henkilöstökeskuksen käytössä olevista määrärahoista rahoitetaan koko henkilöstöä koskevia hankkeita sekä työhyvinvointiin liittyvää kokeilu- ja kehittämistoimintaa. Kuntoremonttitoiminta budjetoidaan keskitetysti henkilöstökeskuksen määrärahoiksi. Kuntoremonttitoimintaa hoidetaan yhteistyössä työterveyskeskuksen kanssa. Henkilöstökeskuksen määrärahoihin varataan määräraha työhyvinvointiohjelman aiheuttamiin menoihin. Työhyvinvointimäärärahan käyttöä ohjataan henkilöstökeskuksen johdolla virastojen ja laitosten sekä henkilöstön edustajien yhteistyöryhmässä. Valmistelussa otetaan huomioon henkilöstöraportista tehtävät johtopäätökset sekä työhyvinvointiohjelmaan sisältyvät ehdotukset ja käytäntöön soveltaminen.

21 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 21 (34) Taloussuunnitteluosasto Koulutus- ja konsultointipalvelut Vakuutusrahastomaksu Arvonlisävero Luottotappiot Henkilöstökeskuksen koulutus- ja konsultointitehtävistä on muodostettu nettobudjetoitu yksikkö ja palvelut ovat maksullisia. Tukitoimintojen kustannusten kohdistaminen niiden käyttäjille on monitoimialaorganisaatioissa (konserneissa) yleisesti noudatettu periaate. Sen etuna on, että palvelujen volyymi tällöin mitoittuu palvelun käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Myös sisällöllisesti palvelu saadaan paremmin vastaamaan käyttäjien tarpeita. Lisäksi palvelujen käyttäjien kustannustietoisuus ja harkinta palvelun tilaamisessa lisääntyvät. Hallintokuntien tulee varata talousarvioehdotuksiinsa ulkopuolisilta ostettavien koulutuspalvelumäärärahojen lisäksi määrärahat koulutus- ja konsultointipalvelujen ostoon myös henkilöstökeskukselta. Vakuutusrahastomaksun suuruus on yksi promille hallintokunnalla olevan vakuuttamattoman poistonalaisen käyttöomaisuuden kirjanpitoarvosta. Vakuutusrahastomaksua maksetaan siitä ajankohdasta lukien, kun omaisuus merkitään taseeseen ao. käyttöomaisuustilille. Vakuutusrahastomaksu esitetään erikseen menolajin Muiden palvelujen ostot perusteluissa. Keskeneräisestä omaisuudesta ei vakuutusrahastomaksua makseta. Maa- ja vesiomaisuudesta, aineettomasta käyttöomaisuudesta ja yleisessä käytössä olevasta omaisuudesta ei veloiteta vakuutusrahastomaksua. Hankintoihin tarvittavat määrärahat otetaan talousarvioon ja suunnitelmaan pääsääntöisesti ilman arvonlisäveroa. Myyntihintoihin sisältyvää arvonlisäveroa ei esitetä tuloarviossa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mukaan saamisten luottotappioita ei voida kirjata tulon vähennyksenä. Tästä syystä hallintokunnat varaavat talousarvioehdotuksessaan määrärahan luottotappioita varten, mikäli talousarviovuonna arvioidaan syntyvän luottotappiota. Saamisten luottotappiot budjetoidaan muihin menoihin.

22 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 22 (34) Taloussuunnitteluosasto Tulot Luettelo voimassa olevista maksuista ja taksoista on toimitettava talousarvioehdotuksen liitteenä. Luettelossa esitetään kunkin maksun ja taksan vahvistamisperusteet, viimeinen vahvistamispäätös ja osuus vastaavista yksikkökustannuksista. Valtionosuudet Käyttötalouden valtionosuudet merkitään talousarvion ja taloussuunnitelman tuloslaskelmaosaan. Investointimenoilla suoritettavia töitä ja hankintoja varten saatavat valtionosuudet ja -avustukset merkitään investointiosaan. Talousarvioehdotuksen yhteydessä hallintokunnat esittävät investointeihin saatavat valtionosuudet ja -avustukset erikseen. Valmistus omaan käyttöön Jos hallintokunnan käyttötalouden määrärahoihin sisältyy menoja, jotka kohdistetaan edelleen investointeihin, kohdistus merkitään hallintokunnan käyttötalouden talousarvioehdotuksessa tuloksi tulolajille Valmistus omaan käyttöön Poistot Virastot ja laitokset ovat arvostaneet kaupungin käyttöomaisuuden Kvston (asia 6) tekemän päätöksen mukaisesti. Samalla Kvsto hyväksyi Helsingin kaupungin poistosuunnitelman. Lautakunnat oikeutettiin vahvistamaan virastojen ja laitosten tarkemmat poistosuunnitelmat em. suunnitelmassa esitettyjen poistoaikojen rajoissa. Talousarvioon ja taloussuunnitelmaan poistot määritellään em. poistosuunnitelman mukaisesti. Perusteluissa esitetään erikseen irtaimen ja kiinteän käyttöomaisuuden poistot. Poistot esitetään talousarviokirjassa määrärahan ulkopuolisena eränä Erilliskysymykset Maakuntaohjelman toteuttamisen rahoitus Alueiden kehittämislain 7-8 :ssä ja :ssä kuvatulla tavalla valtion alueviranomaiset suuntaavat rahoitustaan eri toimenpiteisiin maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan perustuen.

23 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 23 (34) Taloussuunnitteluosasto EU-hankkeet Jäsenmaksut Hallintokunnan tulee erillisellä liitteellä selvittää ne hankkeet tai toimintamuodot, joihin taloussuunnitelmakaudella odotetaan saatavan valtion alueviranomaisen rahoitusta, jotta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan sisällytettävät varaukset voidaan seudullisessa edunvalvonnassa koordinoida. EU-hankkeesta aiheutuvat kaikki menot sisällytetään ao. hallintokunnan talousarvioon, myös se osuus, joka on tarkoitettu katettavaksi EU:lta saatavalla avustuksella (bruttoperiaate). EU:n avustus budjetoidaan tulotilille "Tuet ja avustukset" ja EU-hankkeen menot vakiomenolajeille. Mikäli hanke saa EU-tuen lisäksi rahoitusta valtiolta tai muulta rahoittajalta, budjetoinnissa toimitaan saman periaatteen mukaisesti. Talousarvioon sisällytetään vain ne hankkeet, joihin on jo saatu myönteinen päätös tai joihin sellainen on saadun ennakkotiedon mukaan odotettavissa. EU-hankkeista, myös investointihankkeista, tehdään erillinen selvitys, josta ilmenee hankkeen yleispiirteinen sisältö ja kustannusarvio menolajeittain sekä rahoitus. Selvitys on liitettävä talousarvioehdotukseen. EU-hankkeet on mainittava erikseen käyttösuunnitelmissa. Kaupunginjohtaja päättää kaikkien virastojen ja laitosten osalta EUhankkeiden hausta. Kvsto on kehottanut Khta nykyistä paremmin valvomaan kaupungin etua järjestöissä, joiden tuloista Helsingin maksamat jäsen- ym. maksut muodostavat merkittävän osan. Virastojen ja laitosten tulee talousarvioehdotustaan laatiessaan arvioida ao. hallintokunnan kannalta jäsenyyden tarkoituksenmukaisuutta ja siitä koituvia etuja verrattuna jäsenyyden aiheuttamiin velvoitteisiin. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota järjestöjen jäsenyyksistä kaupungille jäsenmaksujen lisäksi aiheutuviin menoihin. Arvion perusteella tulee tarvittaessa tehdä esitys esim. eroamisesta järjestöstä. Hallintokunnat budjetoivat omiin talousarvioihinsa niiden järjestöjen jäsenmaksut, joihin kaupunki on hallintokunnan esityksestä Khn päätöksellä liittynyt. Jäsenmaksuliitettä varten hallintokunnat lähettävät tiedot järjestöjen jäsenyydestä jäsenmaksuineen talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

24 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 24 (34) Taloussuunnitteluosasto Kaupunginhallitus päättää edelleen liittymisestä järjestöihin viraston tai laitoksen esityksestä. Esityksissä tulee selvittää perusteellisesti, mitä hyötyä kaupungille on kuulumisesta kyseiseen järjestöön ja saako kaupunki järjestön toimintaan osallistumisesta riittävän vastineen siitä aiheutuville kustannuksille. Tietojenkäsittelyn kehittämishankkeet Tietotekniikan kehittämishankkeet esitetään talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa toimintasuunnitelmaan sisältyvinä. Ulkopuolisin varoin rahoitettu toiminta (sponsorirahan käyttö) Hallintokunnat, joilla on talousarviossa varattu määräraha ulkopuolisin varoin rahoitettua toimintaa varten, merkitsevät talousarvioehdotukseensa tästä toiminnasta arvioidut menot vakiomenolajeille. Perusteluissa esitetään menolajeittain ulkopuolisin varoin rahoitetun toiminnan osuus. Vastaavan suuruinen tulo merkitään tulotilille "Muut tulot, Ulkopuolisin varoin rahoitettu toiminta". Ympäristölaskenta ja ympäristöasioiden seuranta Ympäristökeskus laatii Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2006 hallintokuntien ympäristöä koskevien selvitysten ja ympäristöraporttien perusteella. Vastuu tiedon tuottamisesta kuuluu hallintokunnille. Liikelaitokset laativat erillisen ympäristö- tai yhteiskuntavastuun raportin vuodelta 2006 omalta hallinnonalaltaan. Tavoitteena on ympäristöraportoinnin avulla lisätä sitoutumista ympäristönsuojelun tavoitteisiin, saada ympäristöasioiden hallinta osaksi koko kaupunginhallinnon johtamista sekä parantaa tiedonsaantia ympäristöongelmista ja ympäristönsuojelun tavoitteista (Kvsto , asia 2). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kestävän kehityksen toimintaohjelman, joka sisältää seitsemän päätavoitteen lisäksi 21 muuta päätöskohtaa, joissa kuvataan koko kaupungin hallinnon kattavat toimintaalueet, joilla edistetään päätavoitteiden saavuttamista. Kestävän kehityksen toimintaohjelman toteutusta seurataan yleisindikaattorien eli A-indikaattorien ja ympäristöraportoinnin avulla. Lisäksi ympäristöasioiden hoidon edistymistä arvioidaan ja seurataan toimialakohtaisesti ympäristöraportoinnin ja tarkempien kestävän kehityksen indikaattorien (B-ryhmä) avulla (Kvsto ).

25 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 25 (34) Taloussuunnitteluosasto Suunnittelussa tulee huomioida kaupunginvaltuuston hyväksymän kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteet ympäristöä koskevilta osilta (Khs ). Tätä ohjelmaa konkretisoi ympäristökeskuksessa valmistunut Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelma (HEKO) vuosille Hallintokuntien ja liikelaitosten on asetettava ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet toimintasuunnitelmakaudelle sekä määriteltävä tarkempi tavoitetaso ja seurantatapa vuodelle Kestävän kehityksen indikaattoreita ja muita mitattavia ympäristöä koskevia seuranta- ja arviointitapoja tulee edelleen kehittää omalla hallinnon alalla. Tuottavuuden parantaminen Riskienhallinta Talous- ja suunnittelukeskus tilaa henkilöstökeskuksen kehittämisyksiköltä virastoille ja laitoksille maksutonta taloushallinnon, ATK:n ja laadun kehittämisen koulutusta. Keskijohdon valmennus (KEJOVA) sekä HEP-materiaali ovat myös maksuttomia. Vuonna 2006 virastoja ja laitoksia veloitetaan varatuista mutta käyttämättä jätetyistä maksuttoman koulutuksen valmennuspäivistä. Kolmas kaupunginjohtajan laatupalkintokilpailu järjestetään vuonna Laatupalkintokilpailu on tarkoitus toteuttaa kahden vuoden välein. Vuoden 2006 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan varataan keskitetysti määrärahat laatupalkintoa ja sen edelleen kehittämistä varten. Kaupunginjohtajien ( ) laadunkehittämislinjausten mukaan tavoitteena on, että jokainen tulosyksikkö ainakin kerran tekee kokonaisvaltaisen laadun itsearvioinnin seuraavan seitsemän vuoden aikana. Myös tulosjohtamisen uusi määritelmä (KJ ) painottaa toiminnan kokonaisvaltaisen tarkastelun merkitystä. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä tehtävää palvelujen laatukriteerien yhteensovittamista sekä toiminnan mittariston kehittämistä jatketaan vuonna Laatutyössä painottuvat taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien menetelmien käyttäminen ja kehittäminen. Kehittämistyötä on syytä tukea mm. kehittämistoiminnan ohjeissa mainituilla palkitsemiskeinoilla: rationalisointipalkkio, projektipalkkio tai tulospalkkio. Riskienhallinta edistää kaupungin hallinnon tuloksellisuutta puuttumalla toimintaa ja tavoitteita uhkaaviin tekijöihin ennakoivasti. Riskienhallin-

26 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 26 (34) Taloussuunnitteluosasto Kielisuunnitelma Talousarviokirjaan sisältyvät perustelut nan keskeisiä keinoja ovat riskin välttäminen, riskin pienentäminen, riskin siirtäminen tai riskin ottaminen omalle vastuulle. Kaupungin riskienhallinnan yleisohjeen(heli-intra: Khs , 548, ohje) mukaan vastuu riskienhallinnan järjestämisestä virastoissa ja laitoksissa kuuluu virastopäällikölle. Riskienhallinta on osa johtamista ja turvallisuutta. Virastot ja laitokset laativat tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet sekä vahinkojen varalle että korjaaviin toimintoihin vahinkojen sattuessa. Virastot ja laitokset huolehtivat toimintojensa ja yksiköidensä kattavasta riskien arvioinnista. Kaupungin riskienhallinnan toimintaohjeen (Heli-intra: Kj , 57, ohje) mukaan riskit luokitellaan vahinkoriskeihin, rahoitusriskeihin, toiminnallisiin riskeihin ja muihin riskeihin. Vahinkoriskejä ovat esimerkiksi henkilö- ja materiaalivahingot. Rahoitusriskeihin kuuluvat tuloihin ja menoihin sekä sijoitustoimintaan ja lainanottoihin liittyvät riskit. Toiminnalliset riskit liittyvät esimerkiksi palvelujen tuottamiseen, sopimuksiin ja viranomaispäätöksiin. Muita riskejä voivat olla mm. aineettomat riskit kuten esimerkiksi maineen menetys. Riskien luokitteluun kuuluu sekä riskin suuruudesta että todennäköisyydestä päättäminen. Arvioinnin perusteella laaditaan kirjallinen suunnitelma riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Riskienhallinnan seurantaa ja valvontaa suoritetaan auditoinnin yhteydessä sekä sisäisen valvonnan menetelmin. Khs hyväksyi (142 ) kielitaitosääntöä ja hallintosäännön 24 :ää koskevat ohjeet. Virastojen ja laitosten tulee kirjata mm. kielellistä palvelutasoa koskevat asiat kielisuunnitelmana esim. viraston tai laitoksen asiakaspalvelustrategiaan tai laatustrategiaan. Ne voidaan sisällyttää myös osaksi viraston tai laitoksen omaa henkilöstrategiaa. Hallintokunta valmistelee ehdotuksen talousarviokirjaan painettavista perusteluista talousarviokohdittain. Ehdotukset sisältävät tekstiosan ja suoritetaulukko-osan. Talousarviokirjaan sisällytettävä perustelutekstiehdotus on vietävä lauta- tai johtokunnan käsiteltäväksi.

27 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 27 (34) Taloussuunnitteluosasto Ehdotukset perusteluteksteistä suoritetaulukoineen on toimitettava sähköpostin liitetiedostona rtf -tallennusmuodossa talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. 5.3 Henkilöstö Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin henkilöstöstrategian. Hallintokunnat, myös liikelaitokset, sisällyttävät talousarvioehdotukseensa yhteenvedon niistä henkilöstöpoliittisista toimenpiteistä, joita toimintojen kehittäminen edellyttää. Uudelleensijoitusta tulee käyttää tehokkaasti sekä eri toimintojen että myös eri alueiden työvoiman tarpeen sopeuttajana. Palkkausmenot lasketaan vain tarvittavan henkilöstön osalta, joten tyhjille vakansseille ei varata määrärahoja. Tyhjät vakanssit tulee esittää lakkautettaviksi. Vakinaisen henkilökunnan palkkojen laskentaan voidaan edelleen käyttää vakanssirekisteriä, jonka käyttöön liittyvät tekniset ohjeet sisältyvät VAKAT-käsikirjaan. ehevy-ohjelmistoa voidaan myös käyttää vakinaisen henkilökunnan palkkojen laskentaan. Vakanssirekisterissä käytetään palkkojen laskentaan voimassa olevia palkkoja. Palkkasummasta vähennetään tarpeettomiksi käyneiden avoimien vakanssien palkat ja palkkasummaan lisätään mahdollisten uusien vuodelle 2006 esitettävien vakanssien palkat. Ehdotuksissa on myös esitettävä työvoimapankista/-pankkiin siirrettävät vakanssit palkkamenoineen. Tasken lähettämässä Excel-henkilöstömenotaulukossa lomarahat (6 %) sekä tulopoliittisen sopimuksen kustannusvaikutus (1,6 % + 0,5 %) vuodelle 2006 lasketaan automaattisesti palkkoihin. Palkkojen budjetoinnissa on otettava huomioon, että palkat on kohdistettava sille vuodelle, jonka aikana ne syntyvät (suoriteperiaate). Lisäksi on otettava huomioon, ettei uusilla vakansseilla, henkilöstöjärjestelyillä eikä palkantarkistuksilla voida perustella annetun raamin ylittämistä. Hallintokuntien on varauduttava talousarvioehdotuksissaan mahdollisten kesätyöntekijöiden palkkamenoihin. Hallintokuntien, myös kunnan liikelaitosten ja muiden nettobudjetoitujen yksiköiden, on tehtävä talousarvioehdotuksensa liitteeksi henkilöstöstä seuraavat luettelot tai esitykset:

28 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 28 (34) Taloussuunnitteluosasto Henkilöstömenolaskelma Talousarvioehdotuksen liitteenä virastot ja laitokset lähettävät henkilöstömenolaskelman, jossa ilmoitetaan kokonaisvakanssimäärä, niiden vakanssien määrä, joille palkat on laskettu, näiden palkat, uusien vakanssien määrät palkkoineen, muut palkkamenot sekä näistä aiheutuvat muut henkilösivumenot. Talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosasto lähettää hallintokunnille vakanssien ja henkilöstömenojen ilmoittamiseen käytettävät taulukot työkirjamuodossa, Excel 97 -taulukkona (vakat06.xls) sekä tarkemmat ohjeet erikseen. Laskelma toimitetaan taloussuunnitteluosastolle sähköpostin liitetiedostona käyttäen Excel-taulukkolaskentaohjelmaa. Laskelmassa esitetään myös vakinainen henkilöstömäärä henkilötyövuosina. Esitys vakinaisten virkojen lakkauttamisesta Hallintosäännön (Kvsto , 232 ) 11 :n mukaan kaupunginhallitus päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta lukuun ottamatta kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön viran perustamista ja lakkauttamista. Uuden viran perustamisesityksen tekee lauta- tai johtokunta taikka viraston tai laitoksen päällikkö. Sama viranomainen, joka tekee viran perustamisesityksen, esittää viran lakkautettavaksi. Jos virka on muutettu työsuhteiseksi tehtäväksi, virka tulee esittää lakkautettavaksi. Henkilöstökeskuksen Viran muuttamista ja tehtävänimikkeitä koskevat periaatteet -kirjeen ( , kirje 40) mukaan esitys virkojen lakkauttamisesta on tarkoituksenmukaisinta tehdä seuraavan vuoden talousarvioehdotuksen yhteydessä. Hallintokunnat toimittavat edelleen esityksen niistä vakinaisista viroista, jotka voidaan lakkauttaa Viroista esitetään nimike ja vakanssinumero vuoden 2004 talousarvion liitteen 3 mukaisessa muodossa ja luettelo toimitetaan sähköpostin (taske.tasu@hel.fi) liitetiedostona rtf - tallennusmuodossa talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle. Selvitys työ-, projekti- sekä vastaavista määrärahoista palkatun henkilökunnan määrästä Henkilöstöliitteessä selvitetään myös hallintokunnan palveluksessa olevan työ-, projekti- sekä vastaavista määrärahoista palkatun henkilö-

29 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 29 (34) Taloussuunnitteluosasto 5.4 Investointiosa kunnan määrä vuosityöajaksi laskettuna ja ryhmiteltynä erikseen kuukausipalkkaisiin ja tuntipalkkaisiin työntekijöihin. Selvitys niiden henkilöiden määrästä, jotka on siirretty hallintokunnalle muista hallintokunnista Liitteeksi laaditaan selvitys niiden henkilöiden määrästä, jotka on siirretty vuonna 2005 tai jotka vuonna 2006 siirretään hallintokunnalle esim. työvoimapankista. Luettelossa on esitettävä nimike, vakanssinumero ja palkkaustiedot sekä mistä virastosta henkilö on siirretty Investointiehdotukset Hallintokunnat tekevät ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2006 sekä vuosille Ne lauta- ja johtokunnat, joiden tilahankkeet tulevat tilakeskuksen toteutukseen, tekevät omat hanke-ehdotuksensa tilakeskukselle, joka kokoaa rakentamisohjelmaehdotuksen kaikista tilakeskuksen toteutukseen tulevista hankkeista ja esittää sen kiinteistölautakunnan kauttakaupunginhallitukselle. Hallintokunnat varautuvat omien hankkeidensa aiheuttamiin vuokramenoihin käyttötalousosassa tarveselvityksen mukaisten tai tilakeskuksen ilmoittamien vuokrien mukaisesti. Tilakeskus ilmoittaa rakentamisohjelman mahdollisten muutosten aiheuttamat aikataulu- ja vuokramuutokset hallintokunnille viipymättä ja viimeistään heinäkuun loppuun mennessä. Vuosille on esitettävä todellinen ao. vuoden arvioitu käyttö. Investointiehdotuksissa on yli 1,0 milj. euron (arvonlisäverollinen hinta) hankkeista esitettävä hankkeittain kustannusarvio, arvioitu aloittamis- ja valmistumisaika (kk/vv), edellisten vuosien käyttö (ennen vuotta 2005, vuoden 2005 arvioitu käyttö) sekä vuosien arvioitu rahantarve. Tiedot esitetään talousarvion ja -suunnitelman liitteissä perusteluina. Määrärahavaraukset tehdään ilman arvonlisäveroa. Investointiehdotuksen ottaminen talousarvioon edellyttää yleensä hankkeen sisältymistä voimassaolevaan taloussuunnitelmaan. Ellei näin ole, hankkeesta tulee vähintään olla käytettävissä tilahankkeiden käsittelyohjeiden (Khs ) tarkoittama tarveselvitys. Tarveselvityksen yhteenveto tulee ottaa ehdotuksen liitteeksi.

30 HELSINGIN KAUPUNKI LAATIMISOHJEET 30 (34) Taloussuunnitteluosasto Kunnan liikelaitosten investoinnit Kunnallistekniikan rakentaminen Hankkeet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Ensisijaisia ovat tällöin peruskorjaushankkeet ja ylläpitokustannuksia vähentävät korvaavat hankkeet sekä uusien asuntoalueiden toteuttamiseksi välttämättömät hankkeet. Lähtökohtina tilahanke-ehdotuksien tekemiselle on otettava huomioon erityisesti seuraavaa: Tilatarpeiden ilmaantuessa selvitetään ensin toiminnan järjestämismahdollisuudet kokonaan ilman tilajärjestelyjä ja sen jälkeen olemassa olevien kaupungin tilojen käyttömahdollisuus yhdessä kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa. Myös tilahankkeiden käyttötalousvaikutukset on selvitettävä ja otettava huomioon käyttömenoissa. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen sisällytettävien rakennushankkeiden valmisteluaikataulu on esitetty ohjeiden kohdassa 6. Kunnan liikelaitokset tekevät myös investointisuunnitelman talousarviovuodelle 2006 ja vuosille edellisen kohdan mukaisesti. Liikelaitoksen rahoituslaskelmassa esitetään, miten investoinnit on tarkoitus rahoittaa. Kunnallistekniikan rakentaminen eritellään hankkeittain. Hankkeiksi katsotaan yhtä kaupunginosaa tai osa-aluetta koskevat järjestelyt kuitenkin siten, että kaikki yli 1 milj. euron (arvonlisäverollinen hinta) työkohteet tulee erotella omiksi hankkeikseen ao. kaupunginosan yhteydessä. Uusien asunto- ja työpaikka-alueiden investoinnit tulee esittää myös alueittain Käyttöomaisuus Käyttöomaisuutta ovat tavarat, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa tai ovat palvelutoiminnan käytössä useampana kuin yhtenä tilikautena. Käyttöomaisuushyödyke hankitaan investointiosan määrärahoilla. Jos hyödykkeen verollinen hankintahinta alittaa euroa (pienhankinta), voidaan hankintameno kirjata kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Hankinta tehdään tällöin käyttötalousosan määrärahoilla.