Miksi yhdysluokkaopetus?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi yhdysluokkaopetus?"

Arto Heikkilä
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miksi yhdysluokkaopetus? Sosiaalisten taitojen harjoittelu monipuolista; Sosiaalinen status muuttuu (Peltonen 1998; Brofenbrenner 1970; Derscheid 1997: 150; Lane 1947; Whiting 1963) Samanikäiset; kilpailu, aggressio ja kompromissittomuus Eri-ikäiset; yhteistyö ja hienotunteisuus Aivotutkimus vahvistaa (Kandel Hawkins 1992) Auttamista, jakamista, yhteistyötä ja vastuun kantamista täytyy harjoitella (Parker ja Asher(1987): (Radke-Yarrow, Zahn-Waxler Chapman 1983; Radke-Yarrow Zahn-Waxler 1986). Hoivaava käyttäytyminen nuorempia kohtaan

2 Moraalisen kehityksen sopimuksenvarainen taso ylittyy aiemmin Sopimuksenvarainen taso = jos raavit selkääni, minä raavin sinun. Eri-ikäiset lapset eivät odota toisiltaan takaisinmaksua (Kohlberg 1968 ja Derscheid 1997) Malli- eli simultaanioppiminen korostuu; Lapset pyytävät apua mieluummin itseään vanhemmilta lapsilta (Whiting Whiting, 1975); samoin he pitävät enemmän itseään vanhemmilta lapsilta saadusta opetuksesta ja opettavat puolestaan mieluummin nuorempiaan (French 1984; McClellan 1991) Itsenäisyyden kasvu; Myös opettajat multi-age-luokassa pyytävät lapsia auttamaan toisiaan todennäköisemmin kuin pelkästään eri-ikäisten luokassa Multi-age-luokissa nuorimmat ovat vähemmän riippuvaisia opettajista kuin samanikäisten luokassa (Brownell 1990; Goldman 1981; Reuter Yunik 1973; Ridgeway Lawton 1965).

3 Vygotsky: yksilö oppii parhaiten yhteistyössä itseään kokeneemman, älyllistä tukea tarjoavan henkilön kanssa (Rogoff 1990): Leikeistä monimuotoisempia Kognitiivinen ristiriitaa eri-ikäisten välillä: pakottaa ongelman ratkaisuun ja omien näkökantojen tarkasteluun Lapset ajattelevat, muistavat, tuottavat enemmän omia ilmaisuja ja ovat muutenkin tuottavampia eri-ikäisten ryhmissä (Chase Doan 1999: ; Goldman 1981; Kewley 1998: 31; Mounts Roopnarine 1987; Howes Farver 1987) Yhdysluokassa kaveriyhteistyön merkitys korostuu, koska oppilaat ovat toisiinsa nähden monella tasolla (Tudge 1992; Tudge Winterhof 1993; Wilson Wolodko 2000: 1, 5) Lapset oppivat auttamaan toisiaan samoin kuin heitä itseään on autettu. Yhdysluokassa autettavia, nuorempia, on aina lähettyvillä ja opettaja voi nähdä antamansa auttamismallin toteutuvan heti käytännössä

4 Pienten koulujen oppimis- ja kasvuympäristöt integroituvat käytännössä saumattomaksi kokonaisuudeksi moderniksi ja innovatiiviseksi kyläkoulupedagogiikaksi, erinomaisiksi ja arvokkaiksi oppimis- ja kasvuympäristöiksi (Kilpeläinen 2010). Pieni koulu, joka on avoin ja yhdistää ihmisiä ja sukupolvia, voi olla iso koulu (Karlberg- Granlund 2009).

5 Kritiikkiä yhdysluokkaopetukseen Mason ja Burns: - yhdysluokissa ahkerammat opettajat - matematiikan ja lukemisen painottaminen syö edut - monta opetussuunnitelmaa, yksilölle jää vähän aikaa - muutenkin ops-ongelmat; sama aines monta kertaa oppilaalle - huom! kritiikki liittyy toisten maiden kulttuuriin, esim. Suomessa ei ohjata kokeneimpia ja hyviä opettajia yhdysluokkiin, opettajat hakeutuvat itse valitsemiinsa työpaikkoihin

6 Esioppilaat yhdysluokan osana Lisensiaatintyö Esioppilaat kyläkoulussa Lasten sosiaalisten suhteiden tutkiminen E-2-luokassa: Esioppilaat sopeutuvat yleensä ottaen hyvin E-2- luokkaan (myös muiden tutkimusten mukaan) Heterogeeninen ryhmä tarjoaa enemmän mahdollisuuksia sosiaaliselle kehitykselle kuin homogeeninen. Yhdysluokissa on hyvät edellytykset vastuuntunnon ja yhteistoiminnan kehittymiselle.

7 Kun Riina tuli esikouluun E-2-luokan oppilaaksi, hän oli todella ujo ja hiljainen lapsi. Hän ikään kuin tarkkaili toisia oppilaita eikä antautunut helposti leikkeihin mukaan. Hänen annettiin olla rauhassa ja vähitellen hän rohkaistui ja osallistui kaikkeen toimintaan mielellään. Kun katsoi Riinaa toisella luokalla, ei olisi uskonut häntä samaksi tytöksi kuin hän oli tulessaan kouluun, sillä Riinasta oli tullut voimakas ja reilu johtaja yhdysluokkaan. Mielestäni erilaisuus hyväksytään yhdysluokassa luonnollisena asiana, koska niin moni lapsi on eri-ikäisyytensä takia erilainen.

8 Tutkimustuloksia Esioppilaan ystävät voivat olla yhtä hyvin esiluokalta, ensimmäiseltä luokalta tai toiselta luokalta. Jos lapsi ei ole kuningas esiluokalla, hän on sitä toisella luokalla, jolloin uudet esioppilaat haluavat olla hänen kavereitaan ja jäljittelevät häntä. Heterogeenisissä luokissa melkein jokainen voi olla vuorollaan kuningas. Yhdysluokassa, jossa luokan kooste välillä muuttuu, lapsella on edes jonkinlainen mahdollisuus murtaa syrjäytymistä, koska hänhän saa olla vanhimpana ja osaavimpana ryhmässään.

9 Kuitenkin esioppilaiden ystävyyssuhteet vaihtelevat eikä kaikilla ole vastavuoroisia ystävyyssuhteita. Syrjäytyminen alkaa jo esikoulusta, ja opettajien tulisikin pystyä puuttumaan syrjäytymiseen heti. Opettajien on siis tiedostettava oppilaan syrjäytyminen. Opettaja voi vielä tuossa vaiheessa vaikuttaa jopa oppilaiden suhteisiin. Opettajan pitäisi siis seurata lapsen yksilöllisten kaverisuhteiden kehittymistä sen lisäksi, että hän seuraa lapsen käytöstä ryhmässä.

10 Lapset muistavat esikoulusta parhaiten leikin ja kaverit. Lapselle on tärkeää, että hänellä on kaveri tai kavereita esikoulussa. Samoin ajattelevat vanhemmat. Jos lapsella ei ole kavereita, esikoulu ei ole mukavaa, lapsi ei viihdy. Esiopetus on tuonut leikinomaisuutta myös 1-2 luokkien opetukseen ja kehittänyt koulujen oppimisympäristöjä entistä lapsilähtöisemmiksi.

11 Kemplen, Gigin ja Hysmithin mukaan opettajien kokemusvuodet korreloivat ankariin interventioihin, kaveri-interaktion keskeytyksiin sekä sääntöjen ja käskyjen korostamiseen. Opettajien uskomukset kehityksellisesti sopivista käytännöistä ja opettajien opetuksen taso korreloivat positiivisesti interaktioihin, jotka auttoivat lapsia tulemaan autonomisiksi luodessaan onnistuneita kaverisuhteita.

12 Hedinin, Ekholmin ja Anderssonin mielestä pitäisi keskittyä henkilöstön käytökseen ja heidän suhteisiinsa lasten kanssa päivittäisessä työssä mieluummin kuin vain kognitiivisiin, organisatorisiin ja johtamisen strategioihin. Aikuisten ollessa rentoja ja yhteistyökykyisiä toistensa kanssa myös lapset olivat yhteistyökykyisempiä kavereidensa kanssa, keskustelivat enemmän, auttoivat toisiaan enemmän ja viettivät myös enemmän aikaa aikuisten kanssa. Kasvatusilmasto luo käyttäytymismallit lasten ja aikuisten jokapäiväiseen vuorovaikutukseen, eikä sitä voi korostaa liikaa.

Samankaltaiset tiedostot

Taina Peltonen, KT, sj. Kommenttipuheenvuoro - Esiopetus kyläkoulussa

Taina Peltonen, KT, sj. Kommenttipuheenvuoro - Esiopetus kyläkoulussa Kommenttipuheenvuoro - Esiopetus kyläkoulussa. Leikin merkitys Suomessa leikin osuus korostuu varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toisin kuin esimerkiksi englantilaisissa pienten lasten kouluissa Leikki