FCG Finnish Consulting Group Oy Syyskuu Kuntajohtaminen murroksessa. Kokonaissuunnittelu. FCG Consulting People 2/2011 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FCG Finnish Consulting Group Oy Syyskuu 2011. Kuntajohtaminen murroksessa. Kokonaissuunnittelu. FCG Consulting People 2/2011 1"

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Syyskuu 2011 Kuntajohtaminen murroksessa Kokonaissuunnittelu FCG Consulting People 2/2011 1

2 3 Pääkirjoitus 4 Kuntajohtajuus murroksessa Muutoksen tuulia Lapinjärvellä 5 Kuntajohtajuus murroksessa Eväitä uuden polven kuntajohtajalle 6 Kuntajohtajuus murroksessa Sastamala muuttuu ja kehittyy 7 FCG-uutisia 8 Teollisuusalueen muodonmuutos Pari vuotta Lapinjärven kuntaa luotsannut Christian Sjöstrand pitää henkilöjohtamista ja palveluiden järjestämistä kuntalaisille keskeisinä kuntajohtamisen haasteina. Kuva: Jarmo Teinilä. 9 Lahden lippulaiva 10 Kokonaisvaltaisempaan rakentamisen suunnitteluun 12 Uuden ajan jätehuoltoa 13 Espooseen innovatiivinen sairaala 14 Ympäristöalan moniosaaja FCG Consulting People on FCG:n sidosryhmälehti. Julkaisija FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, Helsinki Puhelin , faksi Sähköposti Päätoimittaja Eeva Kokki Ulkoasu ja taitto Taina Kytöaho Osoitteenmuutokset verkon kautta > yhteystiedot > yhteystietojen muutos Painopaikka SP-Paino Oy, Nurmijärvi FCG:n Fingrid Oyj:lle laatima YVA palkittiin vuoden parhaana 16 SAIS-hanke vahvistaa eteläisen Afrikan yhteiskunta rakenteita 18 Liikennesuunnittelun toimintamallit uusiksi 19 Tietomallien käyttö yleistyy 20 Toimintavarmuutta vesihuoltoon 21 Metrolla länteen ja itään 22 Lappeenrannalle uusi siirtoviemäri 23 Lappeenrantaan laaja puitesopimus 24 Historiallinen Billnäs herää henkiin 25 Ulkoasiainministeriön toimeksiantoja opetus-, ympäristö- ja vesi sektorilla 26 Nimityksiä FCG:llä 2 FCG Consulting People 2/

3 PääKirJoiTuS Arvoisa lukija, Koko suomalainen yhteiskunta on jälleen kerran vaativien kehityspolkujen ja ratkaisujen edessä. Julkisen talouden haasteet ja monet muut tekijät toimintaympäristössä edellyttävät hallittuja muutoksia rakenteissa, tuottavuudessa ja palveluissa. Tässä lehdessä käsittelemme kahta kuntajohtamisen näkökulmasta tärkeää teemaa: kuntajohtamisen syklisyyttä ja rakennetun ympäristön kokonaisvaltaista suunnittelua. Lehdessämme on tällä kerralla esillä sekä nuoren polven kuntajohtaja että pitkän linjan konkari. Molempien haastatteluissa käy ilmi selkeästi se, että johtamisessa keskeinen onnistumiselementti on monen toimijan yhteistyön saumattomuus ja sujuvuus. Hyvin suunniteltu yhdyskuntarakenne on osa kuntien asukkailleen tuottamaa palvelua. Toimivissa rakenteissa ympäristö, infra ja rakennukset muodostavat sopusointuisen, laadukkaan ja viihtyisän elinympäristön. Tämä on vaativa tehtävä suunnittelulle. Johtamisen haaste on myös, miten ennakoida ja hallita erilaisten toteutustapojen vaikutukset kustannuksiin. Toimitilojen suunnittelussa rakennusten elinkaarikustannusten hallinta jo ennakolta on erityisen tärkeää. Liian usein sekä investointien sitoman pääoman tarve että rakennetun ympäristön käytöstä aiheutuvat kustannukset aiheuttavat yllätyksiä. FCG tukee osaamisellaan asiakkaitaan kunkin perustehtävissä ja perustehtävien edellytysten suunnittelussa ja rakentamisessa. Erityisesti kunta- ja muun julkisen hallinnon referenssimme ovat laajat, ja sitä kautta myös käytännön kokemuksemme. Uudistamme osaamistamme jatkuvasti vastaamaan sekä perinteisen että laajenevan uuden asiakaskunnan nykyisiä ja tulevia tarpeita. Yrityssektorin volyymi asiakkaissamme on jatkuvasti vähitellen kasvamassa. Tuoreista, mielenkiintoisista hankkeistamme löytyy tässäkin lehdessä useita esimerkkejä, kuten Espoon Puolarmetsään rakennettava uudenlainen sairaalakonsepti. Antoisia lukuhetkiä! Ari Kolehmainen toimitusjohtaja FCG Consulting People 2/2011 3

4 KUNTAJOHTAJUUS MURROKSESSA Muutoksen tuulia Lapinjärvellä Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Idyllinen asukkaan Lapinjärvi kuutostien varrella Loviisan kupeessa on oman tiensä kulkija. Kunta kentän muutokset tuntuvat silti täälläkin. Niistä on pari vuotta ottanut mittaa tuore kunnanjohtaja Christian Sjöstrand. Lapinjärvi hylkäsi viime vuonna voimaan tulleen Loviisan seudun kuntaliitoksen ja valitsi itsenäisyyden. Päätöksen taustalla oli kai kunnan hyvä taloudellinen tilanne, joten paineita liitokseen ei ollut, arvioi Sjöstrand, joka aloitti vasta päätöksen jälkeen. Päätösvaltakin haluttiin pitää itsellä. itsenäinen vai ei? Kunta saa kolmasosan tuloista veroina, toisen kolmanneksen valtionavuista ja loput mm. vuokra-asunnoista ja Kymenlaakson Sähkö Oy:stä. 19 %:n veroäyri ei ole korkea, mutta ikärakenne muistuttaa jo nyt vanhenevaa Suomea. Pienen kunnan rahkeet eivät riitä kunnan kaikkien tehtävien hoitamiseen, joten yhteistyötä tehdään Loviisan ja Myrskylän kanssa. Täydellinen itsenäisyys ei siis säilynyt. Meillä pyritään kuitenkin katsomaan ensin, voiko palvelut hoitaa itse. Vasta sen jälkeen ostetaan muualta, kertoo Sjöstrand. Katse yhteistyön suuntaan Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tarvitaan erityisesti perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon sektoreilla, kunnanjohtaja arvioi. Lapinjärvi on selvittänyt seudullisen elinkeinoyhtiön perustamista Loviisan kanssa. Valtuusto palautti asian kuitenkin jatkoselvitykseen, ja nyt tutkitaan muita, tätäkin laajempia vaihtoehtoja. Aiempi tiivis yhteistyö Itä-Uudenmaan liiton kanssa muuttui, kun liitto yhdistyi Uudenmaan liittoon. Syrjäisen itäuusmaalaisen kunnan intressit näyttävät kovin mitättömiltä Helsingistä katsottuna, Sjöstrand huokaa. Jokapaikanhöylä Näin kuvailee nykyistä toimenkuvaansa alunperin Pohjanmaalta kotoisin oleva Sjöstrand, joka siirtyi tehtäväänsä Rkp:n eduskuntaryhmän pääsihteerin pallilta. Hän pitää keskeisinä arjen haasteinaan henkilöjohtamista ja palveluiden järjestämistä kuntalaisille. Päätöksenteko onnistuu kunnan ison johtoryhmän kanssa, vaikka mukana on kaikenikäisiä eri hallintokunnista. Suuri haaste ovat suppeat henkilöresurssit. Yhdenkin avainhenkilön poistuminen voi aiheuttaa ison ongelman. Sjöstrand kaipaisikin lisää tietoa siitä, miten järjestää esimerkiksi kunnan siivouspalvelut ja ruokapalvelut: omana työnä vai ostopalveluna. Hyvää tietoa päätösten pohjaksi tarvittaisiin esimerkiksi muutosjohtamisesta ja ulkoistamisesta. Siksi yhteistyö lähikuntien kanssa on tärkeää, samoin kouluttautuminen, talousfoorumit ja kuntajohtajakokoukset, hän luettelee. Vertaistieto on tervetullutta muilta kunnilta ja uusista ratkaisumalleista. Vajaan asukkaan Lapinjärven kaksikielinen kunta sijaitsee 6-tien varrella Loviisan kupeessa. Kuntaa on pari vuotta luotsannut alunperin pohjalainen VTM Christian Sjöstrand.

5 Eväitä uuden polven kuntajohtajalle Teksti: Anna-Maija Gruber Kuntasektorilla tapahtuvat voimakkaat myllerrykset ovat saaneet monet havahtumaan siihen, että entisillä menettelytavoilla ei välttämättä enää selvitä kaikista muutoksista. Uudenlaiset valmiudet ja lisäkoulutus ovat monessa tapauksessa tarpeen. Asiaa ovat pitäneet esillä myös muun muassa Kunta liitto ja Kuntajohtajayhdistys. Uusia eväitä saattavat kaivata niin uudet, tehtävässään äskettäin aloittaneet kunnan ylimmät viranhaltijat kuin myös kokeneemmat johtohenkilöt, jotka hakevat uusia ratkaisuja tai ovat joutuneet kohtaamaan esimerkiksi kuntaliitoksen. Näin arvioivat FCG:n johtavat konsultit Markus Pauni ja Timo Huttunen, jotka ovat etsineet vastauksia näihin kysymyksiin. Kohti hallittua muutosta Pauni ja Huttunen valmistelevat yhdessä uutta valmennusohjelmaa, joka pyrkii antamaan eväitä uuden sukupolven kuntajohtajalle. Kun kuntasektori on murroksessa, ei johtaminenkaan enää voi onnistua vain vanhoilla eväillä, he muistuttavat. Uusia valmiuksia voivat tarvita muutkin kuin kunnanjohtaja, sillä mullistukset koskevat yleensä koko kunnan ylintä johtoa, kuten johtoryhmien jäseniä sekä liikelaitosten ja kunnallisten osakeyhtiöiden johtajia. Ensisijaisen tärkeää on löytää laajempaa näkemystä kuntaorganisaation johtamiseen ja verkostojen hallitsemiseen. Näin voidaan kehittää ja vahvistaa innovatiivisuutta ja strategista johtamista. Ja avuksi tarvitaan tietenkin konkreettisia johtamismenetelmiä ja työkaluja, sanovat konsultit. Luvassa uusia näkökulmia Vuoden kestävää valmennusohjelmaa on suunniteltu yhdessä muun muassa Kun- taliiton kanssa ja Kuntajohtajayhdistyksen tarpeita kuunnellen. Ohjelma koostuu kuudesta kaikille yhteisestä kahden päivän lähiopetusjaksosta sekä kahdesta yksilöllisestä tapaamisesta. Alustajiksi kutsuttavat huippuasiantuntijat tulevat avaamaan uusia käytännönläheisiä näkökulmia ja tarjoamaan varteenotettavia hyviä käytäntöjä, joita kukin voi suoraan soveltaa oman johtamistyönsä kehittämiseen, vakuuttaa Pauni. Jokainen osanottaja tulee saamaan omasta johtamistyylistään myös yksilöllisen analyysin. Sen pohjalta työstetään myös henkilökohtaisen johtamisen kehittämissuunnitelma, joka vahvistaa strategista johtamiskykyä, lupaa Huttunen. Johtamista sparrataan sekä yhdessä että henkilökohtaisesti valmentajan kanssa. Ohjelma tarjoaa myös oivan tilaisuuden verkostoitua muiden vastaavanlaisessa tilanteessa olevien osanottajien kanssa. Ensimmäinen Uuden sukupolven kuntajohtaja -valmennusohjelma käynnistyy vuo den 2012 alkupuolella. Mullistus käynnissä Kunnissa tapahtuu juuri nyt paljon suurempia mullistuksia kuin pitkään aikaan. Kyse ei ole pelkästään kuntaliitoksista, vaan palvelurakenteet, toimintamallit ja johtamisjärjestelmät menevät uusiksi muutenkin, toteaa Pauni ja luettelee muutostilanteessa olevan johtajan haasteita: sekä asukkaiden että henkilöstön ikärakenne muuttuu, ja uudet johtajat voivat joutua kohtaamaan ikäpolvikuilun myös poliittiseen johtoon. Henkilöstökin voi olla monikulttuurisempaa kuin aiemmin, mikä vaatii työelämän erilaista johtamista. Ja riittäähän näitä haasteita: liikelaitosten yhtiöittäminen, kuntakonsernien rakennemuutokset, sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueet... Uudet palveluntuottajamallit, tilaaja tuottaja-perusteinen toiminta, ulkoistaminen: kaikissa kysytään valmiuksia kohdata uudenlaisia toimintatapoja. Siksi on syytä pohtia, mitä kaikkea se tarkoittaa nimenomaan johtajuuden näkökulmasta, huomauttaa Huttunen, joka on erikoistunut organisaatioiden ja johtamisen leadershipkysymyksiin. Jakso A5: Henkilöstövoimavarojen ja työyhteisön johtaminen Jakso B2: Yksilöllinen valmennus Jakso A6: Ohjelman päätös 2 pv opintomatka Euroopassa Jakso A4: Palvelujen strateginen kehittäminen, asiakkuus ja valinnanvapaus Kesto n. 1 vuosi Jaksot A1-6 Yhteiset tapaamiset Jaksot B1-2 Henkilökohtaiset tapaamiset Uuden sukupolven kuntajohtaja valmennusohjelma Jakso A1: Toimintaympäristön trendit ja strateginen johtaminen Jakso A2: Muutoksen johtaminen Jakso A3: Uusi kuntakonsernin johtaminen ja verkostojen hallinta Jakso B1: Yksilöllinen valmennus Vuoden mittainen käytännönläheinen uuden sukupolven kuntajohtaja -ohjelma koostuu kuudesta opetusjaksosta ja henkilökohtaisesta valmennuksesta. FCG Consulting People 2/2011 5

6 KUNTAJOHTAJUUS MURROKSESSA on tärkeää rakentaa verkoston käyttövoimaksi luottamusta ja sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen kautta, arvioi Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli. Kuvassa Paavo Salli Sastamalaan nousevan uuden liikuntahallin rakennustyömaalla. Sastamala muuttuu ja kehittyy Kuntajohtaja kuljettaa kunnassa tapahtuvaa muutosta muutenhan se olisi ajopuu, määrittelee asian jämäkästi Sastamalan kaupungin johtaja Paavo Salli, joka on ollut monessa mukana. Salli on johtanut ensin Vammalaa ja nyttemmin Sastamalaa vuodesta Sitä ennen hän oli kunnan rahoitusjohtaja. Uralle mahtuu myös parin vuoden yliopistopesti ja kahden kirjan kirjoittaminen uudelleenarvioivasta kunnasta. Pirkanmaalla on harjoiteltu kuntamuutoksia jo pitkään. Sastamala on pitkän ketjun tulos: Karkku ja Tyrvää liittyivät Vammalaan vuonna 1973, Vammala ja Suodenniemi yhtyivät vuonna 2007, ja vuonna 2009 Mouhijärvi, Vammala ja Äetsä muodostivat uuden Sastamalan kaupungin. Seuraava suurempi muutos tulee vuoden 2012 alusta, kun käyttöön otetaan Paraslain hengessä sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen hallintomalli. Hankkeen vastuukunta Sastamala viimeistelee parhaillaan yhteistoiminta-alueen perussopimusta, ja vuoden 2012 talousarvion valmistelu on käynnistynyt. Neuvotteluja on käyty Ikaalisten, Kiikoisten, Lavian ja Punkalaitumen kanssa. Kesällä Ikaalinen ja Lavia jättäytyivät kuitenkin hankkeen ulkopuolelle. Kyseessä on melkoinen palapeli ennen kuin on selvitetty, ketkä ovat hankkeessa mukana, kuka vastaa mistäkin ja miten hanke budjetoidaan ensi vuodelle, Salli kuvailee prosessia ja 1980-luvut olivat tasaista hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista ilman suuria mullistuksia luvulla finanssi- kriisi, EU, globalisaatio ja helppo tiedonvälitys muuttivat tilanteen ja aloittivat muutosprosessin, jossa loppua ei näy, Salli pohtii. Muutoksen hallinnassa tärkeitä ovat tiedotus ja avoimuus, joilla karsitaan kuntalaisten ennakkoluuloja. Aidot ja rehelliset perusteet selkiyttävät tilanteita. Yhteistyö naapurikunnan kanssa onnistuu parhaiten silloin, kun aloite tulee aidan takaa. Sitä ei kannata tehdä itse, Salli paljastaa onnistuneen yhteistyön reseptin. Kumppanuuksia tarvitaan niin kuntien välillä kuin kunnan ja valtion välillä. On tärkeää rakentaa verkoston käyttövoimaksi luottamusta ja sosiaalista pääomaa vuorovaikutuksen kautta. 6 FCG Consulting People 2/2011

7 Kuva: Suvi Niini FCG konsultoi yhdessä ruotsalaisen orgutin kanssa vesisektorin kehittämistä Palestiinassa. Teksti: Anna-Maija Gruber Kuva: Valokuvaamo STuDio-86, Sastamala Työkaluja muutoksen hallintaan Kunnassa tarvitaan muutoksen tueksi hyviä työkaluja kuten prosessinkuvausjärjestelmiä, jotka sopivat esimerkiksi terveystoimen prosessien kehittämiseen, arvioi Salli, joka soisi työkaluja olevan käytössä enemmänkin. Vammalassa käynnistettiin prosessiajattelun kehittäminen jo vuosina , ja Sastamalalle tehdään talousarvio prosessipohjalta. Salli arvostaa myös konsultteja ulkoisina asiantuntijoina erilaisissa muutostilanteissa, koska se lisää kuntalaisten luottamusta annettuun informaatioon. Konsultti tietää parhaiten, mitä valtiovalta edellyttää muutostilanteessa. FCG mukaan KELAn suunnittelu- ja rakennuttamis hankkeisiin FCG on päässyt mukaan sekä KELAn rakennuttamistehtävien että LVIA-suunnittelutehtävien puitesopimukseen seuraavalle neljälle vuodelle. Sitoudumme myös antamaan sisustussuunnittelupalvelua valtakunnallisesti kaikissa Kelan toimipaikoissa. Palestiinan vesisektorin kehittämishanke FCG on mukana konsortiossa, joka on voittanut haastavan hankkeen, joka avustaa ja neuvoo Palestiinan vesisektorin kehittämistä ja uudelleen organisointia. Maailmanpankin, Ranskan (AfD) ja Ruotsin (SIDA) yhdessä rahoittama hanke on kolmivuotinen. Hankkeen hallinnoija on Maailmanpankki ja se toteutetaan yhteistyössä Palestinian Water Authorityn (PWA) kanssa. Uusia projekteja Romaniassa FCG on voittanut useita vesihuollon kehittämiseen liittyviä hankkeita Romaniassa. Olemme paikallisten yhteistyökumppaniemme kanssa mukana esimerkiksi EU:n koheesiorahaston rahoittamissa projekteissa Aradissa ja Bacaussa. Viiden vuoden koulutussopimus Lappeenrannassa FCG on solminut Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa koulutussopimukset vuosille sekä optiona vuosille Vuosittain sopimusten turvin voidaan toteuttaa koulutuspäivää. Sopimusehdot koskevat myös Lappeenrannan konserniyhtiöitä, jotka voivat toteuttaa omin varoin koulutustilaisuuksia. FCG rakennuttaa Haukipudas Oulu -siirtoviemärin Haukiputaan Vesi on valinnut FCG:n rakennuttajaksi ja projektipäälliköksi Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamaan RANTA I Haukipudas Oulu -siirtoviemärihankkeeseen. Hanke liittyy alueen virkistys- ja matkailukäytön edistämiseen. Hannu Ranta tie- ja liikenne toimialan vetäjäksi Insinööri (AMK) Hannu Ranta, 56, aloitti FCG:n tie- ja liikennetoimialan johtajana elokuussa Hän tuli FCG:lle Destia Oy:ltä, jossa hän toimi vuodesta 1981 lähtien monenlaisissa johto- ja asiantuntijatehtävissä. FCG Consulting People 2/2011 7

8 Teksti: Paula Böhling Kuva: Vesa-Matti Kuukka Kuvassa vasemmalta projektipäällikkö Jorma ilonen ja Joensuun toimipaikan päällikkö Eino Mönkkönen FCG:ltä sekä projektipäällikkö Tero Toivonen ja toimistorakennusmestari Hannu Tarssanen Joensuun kaupungilta. Teollisuusalueen muodonmuutos Joensuun ydinkeskustan tuntumassa sijaitsevaan Penttilänrantaan, entiselle saha-alueelle, rakennetaan keskustamainen asuin- ja työpaikka-alue. Ensimmäisen osa-alueen toteutussuunnittelu on jo pitkällä, pääsuunnittelijana toimii FCG. Penttilänranta on kokonaan uusi kaupunginosa Pielisjoen rannalla, Joensuun parhaalla paikalla. Alueesta on tarkoitus tehdä historiastaan ylpeä, ympäristöarvot huomioon ottava, korkeatasoinen kaupunginosa, kuvailee projektipäällikkö Tero Toivanen Joensuun kaupungilta suunnittelun tavoitetta. Noin 40 hehtaarin laajuinen alue rakennetaan vaiheittain yli 20 vuoden kuluessa, alkaen syksyllä Ensimmäisen asemakaavamuutosalueen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Monialainen kokonaisuus FCG:n toimeksiantoon sisältyvät katu-, katuympäristö-, puisto-, pohjarakennus-, rakenne-, rantarakenne- ja venesatamasuunnittelu. Tehtävämme on toteutussuunnitelmien ja rakentamisen kustannusarvioiden laadinta. Työ pohjautuu aikaisemmin laadittuihin yleissuunnitelmiin, kertoo projektipäällikkö Jari Elo FCG:ltä. Esimerkiksi pohjarakennusolosuhteet ovat alueella melko haastavat. Teollisen toiminnan jäljiltä maaperässä oli haitta-aineita siinä määrin, että kaupunki on joutunut teettämään alueella erittäin laajat maaperänpuhdistustoimet. Kunnostustyö ja sen vaikutus alueen maastoon pitää ottaa huomioon kaikessa suunnittelussa, Elo selostaa. Yhteensopivat suunnitelmat Tärkeää on myös se, että Penttilänranta liittyy saumattomasti viereisiin alueisiin ja tulevaan rakentamiseen. Esimerkiksi jätevesien pumppausjärjestelyn muutos, joka alkoi jo läheisen Aittarannan alueelta, jatkuu nyt suunniteltavalla alueella. Nykyisin jätevedet pumpataan Jokikadun pumppaamolla joen ali keskustan puolelle ja Hasaniemen pumppaamolla takaisin Kuhasalon puhdistamolle, mutta jatkossa ne johdetaan suoraan Pielisjoen itärantaa myöten puhdistamolle, havainnollistaa FCG:n Joensuun toimipaikan päällikkö Eino Mönkkönen suunnitteluosuuttaan. Jari Elo on tyytyväinen töiden etenemiseen. Kun ohjakset ovat yhdellä toimistolla, vuorovaikutus ja eri alojen suunnitelmien yhteensovittaminen käy paljon helpommin kuin siinä tilanteessa, että toimijoita olisi enemmän, hän arvioi. 8 FCG Consulting People 2/2011

9 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Kaikenikäisten ihmisten tarpeet otetaan suunnittelussa huomioon, kuten kestävän kehityksen periaatteisiin kuuluu, riitta Niskanen (vas.) ja Taina Tuominen toteavat. Taustalla Pikku-Vesijärvi. Lahden lippulaiva Lahti tiivistää keskusta-aluettaan. Keskustan ja Pikku-Vesijärven väliin nykyisen linja-autoaseman tuntumaan suunnitellaan uutta tasokasta Ranta-Kartanon kaupunginosaa. FCG laatii kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. Asemakaavan tavoitteena on, että Ranta-Kartanosta tulee asuin-, liike- ja julkisrakennusten sekä puistojen ja aukioiden kaupunginosa, joka suunnitellaan kestävän kehityksen periaattein ja elinkaariajattelua noudattaen. Käynnistimme kaava-alueen yleissuunnittelun keväällä, sillä odotamme kaavan saavan lain voiman vuoden vaihteen tienoilla. Aluetta haluttaisiin päästä rakentamaan muutaman vuoden kuluttua, jolloin käynnistyy myös muita keskustahankkeita, kertoo projektipäällikkö Riitta Niskanen Lahden kaupungilta ja jatkaa: Alueen kaava perustuu vuonna 2005 pidettyyn ideakilpailuun, ja kaava on ollut nähtävillä vuoden 2008 lopussa. Halusimme teettää alueen yleissuunnitelman ennen tarkempaa katu- ja puistosuunnittelua ja tonttien luovutusta, sillä aluetta on hyvä ensin tarkastella kokonaisvaltaisesti. FCG:n toimeksiantoon sisältyvät muun muassa katujärjestelyjen, aukioiden, puistojen, alikulkukäytävän ja vesihuollon suunnittelu sekä laajempina kokonaisuuksina hulevesien hallinnan ja valaistuksen yleissuunnittelu. Taide osaksi kaupunkikuvaa Ranta-Kartano sijaitsee kaupunkirakenteellisesti ja historiallisesti merkittävällä paikalla, joten suunnittelussa on erityispiirteensä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan linja-autoasemarakennuksen tuleva käyttö kahvilana tai muuna yleisenä tilana on otettava huomioon samoin kuin puuston säilyttäminen. Vaikka alueelle nousee paljon rakennuksia, haluamme siitä vihreän tilan, joka liittää keskustan Vesijärveen, linjaavat Riitta Niskanen ja hankkeen kaupunkikuvasta vastaava maisema-arkkitehti Taina Tuominen FCG:ltä. Mielenkiintoisen lisävärin suunnitteluun antaa taide, joka tuodaan vahvasti myös teknisiin ratkaisuihin. Suunnitteluryhmämme etsii keinoja alueelta Vesijärveen laskevien hulevesien puhdistamiseksi ja samalla mietimme, kuinka saisimme hulevedet osaksi kaupunkikuvaa vesiaiheina. Taide liittyy vahvasti myös valaistusratkaisuun, Tuominen kuvailee moniulotteista tehtävää. Taidepanoksesta vastaa alikonsulttina kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. FCG Consulting People 2/2011 9

10 Teksti: Paula Böhling Kuvat: Jarmo Teinilä Rakennusalalla on maan tapana ollut hajautettu suunnittelu: jokainen pienikin suunnitteluala on kilpailutettu erikseen ja valituksi on tullut halvimman tarjouksen tekijä. Paras asiantuntemus jää näin saamatta, kokonaisuutta ei tarkastele kukaan ja säästökin on vain näennäistä. Toisenlaisia näkymiä luo kokonaissuunnittelu. Mitkä ovat sen hyödyt ja haasteet? Johtaja Jari Kaukonen FCG:ltä kytkisi mah- Kokonaisvaltaisempaan rakentamisen suunnitteluun Ensiksikin, kokonaissuunnitteluun tai kokonaisvaltaiseen suunnitteluun liittyy erilaisia näkökulmia sen mukaan, puhutaanko esimerkiksi talonrakennussuunnittelusta vai onko mukana myös infra. On tärkeää määritellä, mitä termillä kulloinkin tarkoitetaan, pohjustaa TKK:lla (nyk. Aalto-yliopisto) pitkään rakentamistalouden professorina toiminut Jouko Kankainen. Tilaajan tahtotila selville Emeritusprofessori Kankainen kannattaa rakennusten kokonaissuunnittelua. Voi syntyä merkittäviä säästöjä, suunnitteluvirheet vähenevät ja lopputulos on laadukkaampi. Mutta tilaajan tahtotilan selvittelyyn on käytettävä aikaa ja energiaa, sillä hanke voi onnistua vain, jos tavoite on selkeä. Jos hankkeessa on mukana sekä infran että rakennusten suunnittelu, kokonaisuutta on hankalampi hallita, koska asiaan liittyy myös omistus. Kankaisen mukaan onnistuminen on varminta, kun alueen omistus on yksissä käsissä tai urakoitsija ostaa alueen ja kaavoittaa sen yhdessä kunnan kanssa. Helsingin Arabianranta on loistava esimerkki onnistuneesta alueen kokonaissuunnittelusta, ja hyvin meni myös Aurinkolahdessa, mutta sielläkin suunniteltiin ensin ympäristö, sitten yksittäiset rakennukset, hän toteaa. Eroon harmaista rajapinnoista dollisimman monta suunnittelualaa samaan toimitukseen. Mitä laajempi suunnittelukokonaisuus, sitä paremmin syntyy innovaatioita ja harmaat, ei kenenkään vastuulla olevat alueet poistuvat. Vain näin voidaan saada selviä kustannussäästöjä ja löytää oikeita rakenteita niin, että päästään painuvista pihoista, homeongelmista, kylmäsilloista ja liikenneongelmista, hän perustelee. Kaikki lähtee alueen käytön suunnittelusta, johon pitäisi kytkeä ainakin liikennesuunnittelu ja geotekninen suunnittelu. Kokonaissuunnittelu käy parhaiten tietotekniikkaan perustuvilla suunnittelu- ja visualisointimenetelmillä, kuten tuotemallinnuksen ja kolmiulotteisen suunnittelun (3D) avulla. 10 FCG Consulting People 2/2011

11 Ensin ympäristö, sitten rakennukset. Tämä jako on hyvä säilyttää suunnittelussa varsinkin, jos alueen omistuspohja on moninainen, Jouko Kankainen (vasemmalla) sanoo. Johtaja Jari Kaukonen FCG:ltä kytkisi mahdollisimman monta suunnittelualaa samaan toimitukseen. Kaukonen sanoo, että tilaajien kannattaisi vaatia suunnittelijoita tuottamaan suunnitelmat tuotemalleina, jolloin tulee mahdolliseksi myös käytön aikainen parempi ylläpito. Ja kolmiulotteisesta suunnittelusta mennään nopeasti 4D- ja 5D-suunnitteluun, joilla tuotemalliin tuodaan mukaan aika ja kustannukset, hän visioi. Uudet menetelmät auttavat myös havainnollistamisessa, sillä käyttäjät voivat kulkea rakennuksessa virtuaalisesti jo suunnitteluvaiheessa. Kohti kokonaisoptimointia Suuntauksena on, että elinkaarikustannusten tarkastelu otetaan mukaan hankinta- päätöksiin eikä suotta, sillä esimerkiksi toimitiloissa käyttökustannukset muodostavat huomattavan osan koko elinkaaren aikaisista kustannuksista, samoin kuin rakentaminen, rahoitus ja saneeraus. Suunnittelun ja rakennuttamisen osuus taas on vain pari promillea ja tässä vaiheessa tehdyt valinnat määräävät pitkälti käyttökustannukset. FCG kehittää parhaillaan laskentamalleja yhdessä kuntien kanssa. Tavoitteena on, että voisimme laskea ratkaisujen elinkaaren aikaiset kustannukset ja tehdä siten hankinnan valintaperusteet koko elinkaaren näkökulmasta oikeiksi, Jari Kaukonen selostaa. Myös suunnittelu ja tuotanto linkitetään rakennusten suunnittelussa yhä useammin toisiinsa. Tästä Kankaisella ja Kaukosella on vain myönteistä sanottavaa, joskin porrastus saisi olla vähän nykyistä suurempi. Eniten vaikeuksia on aiheuttanut se, toimitaanko pääsuunnittelijan vai projektijohtajan ohjauksessa. Pääsuunnittelijalla on lakisääteinen tehtävänsä, mutta hänen koordinointimahdollisuutensa ovat usein rajalliset, Jouko Kankainen toteaa. Samaa sanoo Kaukonen. Hänen mielestään parasta olisi valita yksi suunnitteluttaja, joka koordinoi ja ohjaa hanketta tilaajan tarpeiden mukaan. Oli kyseessä sitten koulu, tehdas, liiketila, asunto, tie tai katu, sisällyttäisin kokonaissuunnitteluun myös kokonaisoptimoinnin, johon kuuluvat esimerkiksi käytön, käytettävyyden ja ympäristökelpoisuuden optimointi, Kaukonen lisää. FCG Consulting People 2/

12 Teksti: Paula Böhling Kuva: Jarmo Teinilä Olemme vieneet yhdessä FCG:n asiatuntijoiden kanssa läpi poikkeuksellisen suuren ja haastavan julkisen hankinnan, vastaavasta ei ollut Suomessa entuudestaan kokemusta, kertoo Jätkäsaaren jätteen putkikeräys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sami Haapanen tyytyväisenä. Yhtiön tehtävänä on rakennuttaa, hallinnoida ja omistaa Jätkäsaaren jätteidenkeräysjärjestelmää. Kalasatamassa toimii vastaavasti Kalasataman jätteen putkikeräys Oy. Jätkäsaaren ja Kalasataman uusilla asuinalueilla Helsingissä ei enää käytetä suuria vanhanaikaisia jätesäiliöitä, vaan jätteet imetään kiinteistöistä maanalaisia putkia pitkin alueelliselle keskusasemalle. Putkikeräysjärjestelmän toimittaja valittiin keväällä. 12 FCG Consulting People 2/2011 Elinkaarimallia noudattaen Päädyimme hankinnassa elinkaarityyppiseen ratkaisuun, koska osaaminen on äärimmäisen vahvasti järjestelmätoimittajalla, Haapanen sanoo. Tavallisesti toimittajan vastuu päättyisi rakentamisen ja takuuajan jälkeen, mutta nyt valittu yritys YIT Kiinteistötekniikka Oy vastaa myös järjestelmän ylläpidosta, kunnes viimeisen rakennusvaiheen päättymisestä on kulunut kolme vuotta. Sopimuskausi on vuotta. Ero puhdasoppiseen elinkaarihankkeeseen on siinä, että järjestelmät rakennetaan kaupungin perustamien yritysten omistukseen ja hallintaan, ei järjestelmätoimittajalle. Saamme näin tiettyjä vapauksia järjestelmän kehittämiseen, Haapanen täsmentää. Ensimmäinen lajissaan Hankinta toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Reilun vuoden aikana käytiin yksitoista neuvottelua, joissa hankinnan sisältö tarkentui lopulliseen muotoonsa. On tärkeää, että tekniset ja taloudelliset vähimmäisvaatimukset on määritelty riittävän tarkasti ja tarjoajia käsitellään tasapuolisesti kaikissa vaiheissa, painottavat rakennuttamis- ja hankintapäällikkö Jouni Viinikkala ja toimialajohtaja Jukka Paavilainen FCG:ltä. uuden ajan jätehuoltoa Jukka Paavilainen (vas.), Sami Haapanen ja Jouni Viinikkala Jätkäsaaren työmaalla kesäkuussa. Ensimmäiset asuntoalueet on tarkoitus ottaa käyttöön Jätkäsaaressa kesällä 2012, Kalasatamassa hieman myöhemmin. Täytyi pystyä etukäteen määrittelemään toimitus alueelle, josta ei ollut yksityiskohtaista suunnitelmaa. Alussa ei ollut myöskään käsitystä järjestelmän toteutustavasta. Ja kun tämä kaikki tehtiin vielä julkisena hankintana, niin haastetta riitti, kuvailee hankkeen teknisestä osasta vastannut Paavilainen ja viittaa liki 400-sivuiseen tarjouspyyntöasiakirjaan.

13 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Espooseen rakennetaan todellinen uuden ajan sairaala ja seniorikeskus, jotka korvaavat vanhan Puolarmetsän sairaalan 70-luvulta. Kansainvälisen arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto K2S Oy Orkidea-nimisellä ehdotuksellaan. Espoon perusturvajohtaja Juha Metso (oik.) ja FCG:n projektijohtaja ilpo Aarni orkidean kimpussa. uuteen sairaalaan tulee innovatiivista tietotekniikkaa, joka palvelee sekä potilaita että henkilökuntaa. Espooseen innovatiivinen sairaala Espoon sairaalasta tulee potilaslähtöinen kuntoutus- ja kotiutuskeskus, jonka palvelu design nostetaan aivan uudelle tasolle, lupaa perusturvajohtaja Juha Metso. Sairaalan innovatiiviset ICT-järjestelmät suunnittelee FCG. Vanha pois, uutta tilalle Pientä kylää muistuttava sairaala rakennetaan kahdessa vaiheessa niin, että se voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön vuonna Vanhanaikaiseksi käynyt Puolarmetsä peruskorjataan, kun ensimmäinen vaihe eli perusterveydenhuollon osastot ovat valmistuneet ja potilaat muuttaneet sisään. Nykyisen sairaalan tilalle tulee kakkosvaiheessa toteutettava Elä ja asu -seniorikeskus. Samaan kompleksiin sijoittuu myös terveysasema, liikuntatiloja, kirjasto ja kaupallisia tiloja. Orkidea-nimi tulee sairaalan muodosta. Orkidean kukan muodostuvat 230 kun- toutus- ja kotiutusosaston paikkaa, kun taas kukan varsi koostuu 160-paikkaisesta seniorikeskuksesta. Espoon väki vanhenee, palveluntarve kasvaa eivätkä vanhat neljän hengen huoneet enää vastaa nykyajan tarpeita. Uudet suunnitellaan yhdelle hengelle. Uuden sairaalan idea on kuntouttaa potilaat asumaan hoidon jälkeen edelleen omassa kodissaan, kuvailee Metso hankkeen tavoitteita. Mozartia tavoitellen Sairaalaan tulee innovatiivisia ratkaisuja, jotka helpottavat potilaitten kuntoutusta ja henkilökunnan työtä. Kuntoutusta voi jatkaa kotonakin samoilla eväillä, kertoo päävastuullinen ICT-suunnittelija, projektijohtaja Ilpo Aarni FCG:ltä. ICT-hankkeen voittaneeseen tiimiin kuuluvat lisäksi terveystieteen maisterit Maija Valta ja Tarja Vellonen, johtaja Simo Reipas, talotekniikasta arkkitehti Mikko Koivu sekä suunnittelijat Kyösti Kukkohovi ja Herkko Nieminen. Sairaalassa tullaan käyttämään vain varmaa, jo hyväksi havaittua edistyksellistä teknologiaa, vakuuttaa Aarni. Uuden rakennuksen tekniikka tukee saumattomasti potilaan kuntoutusta ja nopeaa kotiuttamista sekä muita sairaalan ja seniorikeskuksen toimintaprosesseja. Se käsittää muun muassa potilas- ja hoitajapäätejärjestelmät, henkilöiden ja laitteiden tunnistus- ja paikannusjärjestelmät, itseohjautuvan kuntosalilaitejärjestelmän, opastusjärjestelmän sekä hissit, joita käyttävät sekä ihmiset että tavaraa kuljettavat robottivaunut. FCG suunnittelee tekniikasta orkesterin, joka soi yhteen. Tavoitteena on saada aikaan Mozartia, ei Salieria, määrittelee Metso. Yli 200 miljoonan euron investointi toteutetaan mahdollisesti kumppanuus- tai elinkaarimallina, jossa mukana saattaa olla kansainvälisiä rahoittajia. FCG Consulting People 2/

14 Ympäristöalan moniosaaja Tekstit: Kuvat: Paula Böhling Ville Suorsa, roosa Kytöaho, Jouko Kuosmanen ja Jarmo Teinilä Ilmastonmuutoksen hillintä, uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelu, luonnonvarojen vastuullinen käyttö, ympäristön ja ihmisen välisen suhteen hallitseminen. FCG on vastannut näihin aikamme keskeisimpiin ympäristöhaasteisiin kehittämällä ympäristö-, energia- ja ilmasto palvelujaan. Palvelu valikoimaan sisältyvät niin nykytilan selvitykset, vaikutusten arvioinnit, toteutettavuusselvitykset, suunnittelu kuin viranomaisasioissa avustaminen. Määrätietoinen kehitystyö tuottaa tulosta, sillä esimerkiksi YVA-konsulttina (YVA, ympäristövaikutusten arviointimenettely) FCG on noussut maan kärkikaartiin luvulla meillä on tehty lähes sata YVAa ja enin osa niistä Perinteisesti FCG on Suomen johtava kaavoittaja ja nyt suurten joukossa myös YVA-menettelyissä. Tätä Järvinen pitää suurena vahvuutena. YVA tuottaa valtavasti tietoa, jota voidaan hyödyntää kaavoituksessa. Lisäksi on kaikkien osapuolten kannalta järkevää yhdistää YVA- ja kaavamenettelyihin liittyvät vuoropuhelut ja tiedottamiset, hän sanoo. 14 FCG Consulting People 2/2011 viime vuosina. Louhoksia, meriväylä- ja satamakohteita, tuulivoimapuistoja, ratahankkeita, turvetuotantokohteita, voimajohtohankkeita ja jätehankkeita, listaa johtaja Timo Lempinen FCG:ltä. Viime vuosina YVAt ovat liittyneet useimmin tuulivoimaan, joka muutenkin on yhtiön vahvoja aloja. Kaavoitus ja YVA hyötyvät toisistaan YVA vaatii konsultilta laaja-alaista osaamista, sillä hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä monipuolisesti. Ympäristö ei ole pelkästään luonto, vaan myös ihmiset, rakennettu ympäristö ja luonnonvarat. Nykytilan arviointi on tärkeää, mutta kaiken a ja o on selvittää, miten merkittävästi nykytila voi muuttua, jos hanke toteutetaan, muistuttaa suunnittelupäällikkö Mattias Järvinen FCG:ltä. Natura-alueiden luonto erityishuomion kohteena Jos on todennäköistä, että suunniteltu hanke merkittävästi heikentää Natura-alueen suojelun perustana olevia luonnonarvoja, hankkeesta tehdään luonnonsuojelulain mukainen Natura-arviointi. Johtava asiantuntija Jari Kärkkäinen FCG:n Kuopion toimipaikasta tekee paraikaa tällaista arviointia Poronsalmen yleiskaavasta. Kaavan tarkoituksena on määrittää kehittämisen kehykset Poronsalmen matkailualueelle. Poronsalmen yleiskaava-alue rajautuu Linnasaaren Natura-alueeseen, jossa päähuomion kohteena on saimaannorppa uhanalainen, rauhoitettu, erityisesti suojeltava ja luontodirektiivin liitteen II priorisoitu ja liitteen IV laji, selostaa Kärkkäinen Rantasalmen kunnan tilaamaa työtä. Oleellista on kyetä arvioimaan, paljonko ihmisten jäällä liikkuminen haittaa norpan pesintää Linnasaaren alueella maalishuhtikuussa.

15 Luonnonsuojelulain mukaisia arviointeja on tehty esimerkiksi Natura-alueilla, joilla esiintyy saimaannorppia. Mallit apuna arvioinnissa ICT-osaaminen ja tietokonemallintaminen ovat FCG:n vahvuuksia. Niitä yhtiö hyödyntää yhä enemmän myös ympäristöselvityksissä ja -suunnittelussa. Käytössä on ollut ennestäänkin kymmeniä malleja, mutta viime vuosina on panostettu myös uusiin, muun muassa vesistö-, pöly- ja maisemavaikutusten arviointia tukeviin menetelmiin. Yksi omista malleistamme on AVE CARBON, paikkatietotyökalu maankäytön suunnitelmien energiakulutuksen ja hiilitaseen arviointiin. Olemme hyödyntäneet sitä muun muassa Mäntsälän ja Inkoon maankäytön visioissa, kertoo paikkatietoasiantuntija Jan Tvrdý FCG:ltä. Tuulimittaustietojen analysointiin on oma ohjelmistonsa, jolla voidaan esimerkiksi optimoida tuulivoimaloiden sijoituspaikat. YVAn aikana hankittua tietoa hyödynnetään hankkeen jatkosuunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa, kertovat Mika Penttilä ja Marja Nuottajärvi. FCG:n Fingrid oyj:lle laatima YVA palkittiin vuoden parhaana YVA ry on palkinnut Fingrid Oyj:n ympäristövaikutusten arvioinnista, joka koskee Kokkolasta Muhokselle ulottuvaa voimajohtohanketta. Palkinto merkitsee Fingridille paljon. Se on tunnustus siitä, että yritys toimi YVAmenettelyssä arvojensa mukaisesti, avoimesti ja vastuullisesti. Ja totta kai se tekee hyvää yrityksen maineelle, sanoo projektipäällikkö Mika Penttilä Fingridiltä. Hankkeessa konsulttina toiminut projektipäällikkö, biologi Marja Nuottajärvi FCG:ltä uskoo, että onnistumisen taustalla on Fingridin ja FCG:n vankka YVA-kokemus, pitkä asiakassuhde ja tiivis yhteistyö hankkeen aikana. Muutostarpeisiin kyettiin vastaamaan nopeasti ja siinä avainhenkilöitämme oli projektisihteeri Leila Väyrynen, Nuottajärvi kiittelee. FCG Consulting People 2/

16 Huhtikuun alussa käynnistyi ulkoministeriön nelivuotinen kehitysyhteistyöhanke SAIS eli Southern African Innovation Support Programme. Sen tavoitteena on innovaatioita tukevan verkoston luominen neljään eteläisen Afrikan maahan eli Namibiaan, Mosambikiin, Botswanaan ja Sambiaan. Hankkeen kotimainen yhteistyökumppani FCG. SAiSin johto- ja ohjausryhmän jäsenet vierailivat kesäkuussa FCG:n tiloissa. Vasemmalla Lauri Kuukasjärvi, FCG:n hallinnoiman jo päättyneen CoFiSA-hankkeen vetäjä; Marja Laine, projektipäällikkö FCG:ltä; ruusa Shuuya, SAiSin talouspäällikkö; Seija inkinen, hallinnollinen koordinaattori FCG:ltä; Alfred van Kent, SAiSin johtoryhmän puheenjohtaja ja Dagmar Honsbein, SAiSin ohjausryhmän puheen johtaja. SAIS-hanke vahvistaa eteläisen Afrikan yhteiskuntarakenteita Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Suomen tie agraariyhteisöstä tietoyhteiskunnaksi on tapahtunut niin nopeasti muutamassa vuosikymmenessä, että se herättää kansainvälistä kiinnostusta. Meidän kokemuksistamme voi olla hyötyä maille, joissa muutosprosessi on vasta aluillaan, arvioi tiiminvetäjä Katja Ahlfors ulkoministeriön Afrikan ja Lähi-idän osastolta. Mallia Suomesta SAIS-hanke käynnistyi sen johto- ja ohjausryhmien jäsenten tutustumismatkalla Suomeen touko kesäkuun vaihteessa. Ryhmät vierailivat muun muassa työ- ja elin kei noministeriössä ja tutustuivat Aalto- yliopiston ja VTT:n toimintaan, kertoo projektipäällikkö Marja Laine FCG:n kansainvälisestä konsultoinnista. Vierailun ajankohta oli valittu siten, että se osui samaan aikaan täällä järjestetyn innovaatioalan suurtapahtuman infodev Global Forumin kanssa, jossa oli noin 600 osallistujaa 90 maasta. 16 FCG Consulting People 2/2011

17 Tilaisuuteen osallistuivat myös Matti ojala, FCG:n kansainvälisen konsultoinnin liiketoimintajohtaja ja Mukombo Tambatamba Sambian National Technology Business Centeristä. Paikallista ohjausta SAIS-hankkeen taustalla on kunkin maan kanssa solmittu aiesopimus, jossa osapuolina ovat innovaatiopolitiikasta vastaava ministeriö ja innovaatioita edistävä paikallinen organisaatio, kuten Namibia Business Innovation Center. Hanketta johtaa pari kertaa vuodessa kokoontuva johtoryhmä, ja sen käytännön toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka jäsenet edustavat eri yhteiskuntasektoreita, kuten yrityksiä ja akateemista maailmaa. Hanketta koordinoi Namibiaan perustettu projektitoimisto, jossa on kaksi pitkäaikaista asiantuntijaa, toinen heistä suomalainen. Lisäksi toimistossa on muuta henkilökuntaa. Jokaiselle maalle on valittu myös paikallinen maakoordinaattori. Hankkeen taustalla on Suomen monivuotinen kahdenvälinen yhteistyö Etelä-Afrikan kanssa. Ulkoasiainministeriö vastaa hankkeen hallinnosta ja seurannasta. Päävastuu on Pretoriassa toimivalla asiantuntijalla. Käytännön asioissa on mukana myös Windhoekin edustusto. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 6,2 miljoonaa euroa. Pilottihanke Kussakin maassa lähdetään liikkeelle maan omista tarpeista. Kenellekään ei tuputeta yhdenmukaisia malleja, määrittelee Ahlfors. SAIS on ykkösvaiheen pilottihanke, jonka tuloksista riippuu, voidaanko toimintaa laajentaa myös muihin SADC:n eli Southern African Development Community -organisaation 15 maahan. Hankkeeseen liittyen voidaan käynnistää myös pilottihankkeita, jotka voivat olla lähes miltä alalta hyvänsä, kertoo Laine. Maissa on selviä eroja innovaatioiden edistämisessä, vaikka ne kaikki ovat edelleen sangen maatalousvaltaisia. Tavoitteena verkostoitumisen taito Hankkeen tavoitteita ovat tietoyhteiskunnan kehitys, koulutuksen ja tutkimuksen edistäminen sekä paikallinen verkostoituminen, jotta syntyisi hyödynnettävissä olevia innovaatioita. Suomessa vierailevia ryhmän jäseniä hämmästytti se, että meillä tehdään aktiivista yhteistyötä yliopistojen ja yritysten välillä ja toisaalta valtiovallan kanssa. Kehitysmaissa on totuttu siihen, että jokainen puurtaa omien ongelmiensa kanssa, eikä tuloksia osata kaupallistaa tai markkinoida, kertoo Laine reaktioista. Verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää, kun luodaan edellytyksiä innovaatiotoiminnalle, ja se edellyttää toimivaa yhteistyötä kaikkien sektoreiden välillä ja myös kolmannen sektorin kanssa, jolla Afrikassa on usein merkittävä rooli, vahvistaa Ahlfors. Verkostoja tarvitaan sekä maiden sisällä että niiden kesken. Jäsenten yhteinen matka Suomeen toivottavasti synnytti toimivia henkilösuhteita. FCG Consulting People 2/

18 Suunnittelun ideakilpailuun osallistuivat muun muassa Tuomas Miettinen AiriX Ympäristö oy:ltä, Pekka Saarinen Finnmap infra oy:ltä, Mari Moilanen FCG:ltä sekä Ville riihinen inspira oy:ltä. Liikennesuunnittelun toimintamallit uusiksi Teksti: Paula Böhling Kuva: Jari Tikka Julkishallinnon Liikennerevoluutio-kehitysohjelmassa etsitään tuoreita näkökulmia liikennesuunnitteluun. FCG:n vetämä pilottihanke keskittyi suunnitteluprosessiin, tuloksena palkinto Liikenneviraston järjestämässä Suunnittelun ideakilpailussa. Palkitun kehittämisehdotuksen ydin on, että valtakunnallisesti tärkeille yhteysväleille, kuten Turku Tampere-välille, laadittaisiin kaikki liikennemuodot huomioon ottava kokonaisvaltainen toimenpidesuunnitelma ja suunnittelu olisi nykyistä vuorovaikutteisempaa. Ryhmän esitys on reipas ja sopivasti vanhoja käytäntöjä kyseenalaistava. Siinä lähdettiin rohkeasti tekemään uutta, luonnehtii idea kilpailun projektipäällikkö Teija Snicker-Järvinen Liikennevirastosta. Kuten ryhmä ehdotti, tarpeiden ja tavoitteiden selvittäminen on syytä ottaa omaksi vaiheekseen ja palvelutasotavoitteet on määriteltävä ennen varsinaisen suunnittelun aloittamista. Samoin rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen, seuranta ja kannustinten käyttö vaativat enemmän huomiota, hän sanoo. Muutos alkaa omasta toiminnasta FCG ottaa pilotissa syntyneet ajatukset ohjenuoraksi myös omassa toiminnassaan, kunhan ryhmää vetänyt Mari Moilanen pääsee vauhtiin uudessa tehtävässään liikennesuunnittelupäällikkönä. Liikennesuunnitteluprosessimme monialaistuu. Etenkin maankäytön ja liikenteen yhteissuunnittelu on tärkeää, mutta lisäksi alamme hyödyntää muuta osaamista, kuten elinkeinoelämän ja palvelujen asiantuntemusta, tulevaisuudentutkimusta ja sosiologiaa. Osallistavat menetelmät otetaan myös osaksi sisäisiä suunnitteluprosesseja, Moilanen hahmottelee. 18 FCG Consulting People 2/2011

19 Tietomallien käyttö yleistyy Teksti: Paula Böhling FCG on yksi kuudesta veturiyrityksestä Tekesin rahoittamassa kolmivuotisessa PRE-tutkimusohjelmassa. Ohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on vakiinnuttaa tietomalliajattelu suomalaiseen rakentamiseen, infrasuunnitteluun ja alueidenkäytön suunnitteluun. Tutkimusohjelma kokoaa yhteen yli 40 yrityksen, tutkimuslaitoksen ja oppilaitoksen voimat. Voi sanoa, että nämä ovat juhlat, joihin kaikki on kutsuttu, luonnehtii BIM Citytyöpakettia vetävä toimistopäällikkö Anssi Savisalo FCG:ltä. BIMCity-työpaketissa luodaan tietomallinnuksen toimintatapoja erityisesti alueiden käytön prosesseihin. Tutkimuksen avulla mukana olevat yritykset saavat käyttöönsä maailmanluokan tietomallinnusosaamisen ja pääsevät viemään sen suoraan omiin toimintamalleihinsa ja arvoverkkoihinsa varmistaen näin itselleen kilpailuedun, näkee PRE-ohjelman johtaja, tutkimusjohtaja Anssi Salonen RYM Oy:stä. Suunnittelun ja ylläpidon työkalu FCG on tehnyt tietomallinnusta muutaman vuoden ajan yksittäisissä rakennushankkeissa. Käynnissä olevista tietomallinnusprojekteista suurin on kaikkien toimialojen yhteinen Mikkelin Metsä-Sairilan uuden kalliopuhdistamon suunnittelu. BIMCityn myötä työ sai osittain uuden suunnan ja hyvän arviointialustan. Tietomallinnuksesta on monenlaista hyötyä prosessin aikana. Suunnittelussa tehdään vähemmän virheitä ja osapuolten välinen tiedonkulku paranee, jolloin suunnitelmien ja tietojen yhteensovittaminen helpottuu, kuvailee rakennesuunnittelun toimialapäällikkö Kari Lomperi FCG:ltä. Parempaa palvelua FCG:ssä nähdään, että meneillään oleva kehitys avaa yhtiölle merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suunnitteluaineistot eivät enää jää hyllyyn pölyttymään, vaan syntyy dynaaminen ympäristö, jossa voimme tarjota asiakkaalle suunnittelun lisäksi ylläpitopalvelua: sekä infran että rakennusten ylläpitoa. Eikä liene kovin kaukana tulevaisuudessa sekään, että teemme kaiken suunnittelun mallien avulla, Lomperi ja Savisalo ennakoivat. He kuitenkin muistuttavat, että tietomalli on vain apuväline. Edelleen on osattava suunnitella, siihen ei ole oikotietä! Tietomalli on rakennuksen ja rakennusprosessin elinkaaren aikaisten tietojen kokonaisuus digitaalisessa muodossa. Tietomalliin liittyy myös rakennuksen geometrian määrittäminen ja esittäminen kolmiulotteisesti. FCG Consulting People 2/

20 Teksti: Anna-Maija Gruber Kuvat: Jarmo Teinilä Jukka Meriluoto (vas.) ja Jyrki Laitinen (oik.) FCG:ltä ovat olleet FCG:n konsultteina mukana verkostosaneeraushankkeessa. Keskellä osmo Seppälä Suomen Vesilaitosyhdistykseltä. Toimintavarmuutta vesihuoltoon Suomen vesihuoltojärjestelmät ikääntyvät ja samalla myös vikaantuvat. Tilanteen ovat todenneet vesihuoltolaitokset, viranomaiset ja alan yritykset. Korjauksiin ei ole kuitenkaan vielä ryhdytty tarvittavassa laajuudessa. Verkostojen kunto on paikoin huolestuttava, ja mittava saneeraustarve on kyllä tiedostettu. Jotta asiassa päästäisiin eteenpäin, olemme ottaneet FCG:n koordinoimaan verkostosaneeraushanketta, jonka tavoitteena on tunnistaa alan ongelmakohtia, kertoo Suomen Vesilaitosyhdistys ry:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä. Tavoitteena yhteinen näkemys Suomessa on kaikkiaan noin 1500 vesihuoltolaitosta. Suurimmat ovat yleensä kunnallisia, kuntien osakeyhtiöitä tai liikelaitoksia, kun taas pienet ovat usein osuuskuntia. Verkostosaneeraushankkeella etsitään ennen muuta yhteistä näkemystä alan investointitason nostamiseksi. Samalla arvioidaan myös resurssipohjaa. Yksityiselle sektorille voisi olla tarjolla myös kasvavaa liiketoimintaa, kertoo Seppälä. Alan ongelmia on ollut pohtimassa parikymmentä vesihuoltolaitosta ja kuusi urakoitsijaa. Alkuvuodesta käynnistynyt hanke päättyi elokuun lopussa. Sen aikana järjestettiin molemmille osapuolille sekä erillisiä että yhteisiä työpajoja. Verkostot ikääntyvät sellaista tahtia, että saneerausinvestoinnit pitäisi tuplata. Rahaa ei aina ole riittävästi käytettävissä, vaikka laitoksilla on verkostoissa kiinni merkittävä omaisuus, arvioi hanketta vetänyt FCG:n liiketoimintajohtaja Jukka Meriluoto, joka pitää tavoitteena parin-kolmen jatkoprojektin syntymistä. Nykyisiä toimintamalleja pitää ehdottomasti kehittää, jotta päästäisiin nostamaan toimintavarmuutta. investoinnin esteitä? Hankkeen aikana on pohdittu myös sitä, miksei verkostojen saneeraukseen ole investoitu enempää. Selitykseksi on tarjottu vesilaitosten lyhytjänteistä ja kausiluonteista saneeraustoimintaa, joka ei ole kasvattanut palveluntarjontaa, ja toisaalta urakoitsijoiden liian suppeaa palveluntarjontaa, joka ei ole kannustanut laitoksia investointeihin. Työpajat ovat auttaneet ymmärtämään molempien osapuolien näkemyksiä ja lisänneet keskinäistä luottamusta, kiittelee Seppälä. Hankkeen aikana tutkittiin myös erilaisia toimintamalleja, kuten allianssi- ja elinkaarimalleja, joissa rahoittajina voisivat olla urakoitsijat ja ulkopuoliset tahot. Vesihuoltolaitoksille oma tulorahoitus on kuitenkin viime kädessä tärkein investointien rahoitusmuoto, toteaa Seppälä. 20 FCG Consulting People 2/2011

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE 13.1.2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 1 SISÄLLYS Taustaa Kokonaisratkaisu O-energiapilotti Aurinkoaita 13. 1. 2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 2 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa!

Hennala. Esittely- ja keskustelutilaisuus Tervetuloa! Hennala Esittely- ja keskustelutilaisuus 20.4.2016 Tervetuloa! Hennalan alue ASUNTOALUE HARJOITUSKENTTÄALUE KASARMIALUE HENNALA 20.4.2016 Asiantuntijoina paikalla: Pirkko-Leena Jakonen projektipäällikkö

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus

ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus ASSUU Kuopiossa Asuntoalueohjelma ja asukasosallisuus Valtakunnallinen lähiöhanke 2008-11 Projektisuunnitelma Ver1.05.09 Asuntotoimi ja projektit Sisällysluettelo 1. Projektin tavoite...2 2. Projektin

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Saimaanharjun asemakaavan muutos

Saimaanharjun asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TAIPALSAAREN KUNTA Saimaanharjun asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P233-P23333 1 (7) Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 1 2 Suunnittelualueen sijainti...

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Huippuostajat. 11:20 Lounas

Huippuostajat. 11:20 Lounas Huippuostajat 8:00 Rekisteröityminen ja aamukahvi 8:30 Tekes ja kysynnän edistäminen, Pekka Soini, Tekesin pääjohtaja Huippuostajat ohjelma - mitä, kenelle ja miksi Sampsa Nissinen, Ohjelmapäällikkö Key

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Erkki Aalto Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLIn klinikka kokoaa toimijat,

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Elinvoimaa lähiöihin klinikka

Elinvoimaa lähiöihin klinikka Elinvoimaa lähiöihin klinikka Lähiöiden kehittäminen ja kerrostalojen korjaaminen ovat merkittävä kansallinen haaste www.rakli.fi/klinikat/elivoimaa-lahioihin-turku RAKLI ja klinikat 2 Missio Arvot Kivijalka

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy

NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka. Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy NCC:lle oma arkkitehtuuripolitiikka Olli Niemi Liiketoiminnan kehitysjohtaja NCC Rakennus Oy Lasse Vahtera Arkkitehti, toimialajohtaja Optiplan Oy Miksi tarvitsemme arkkitehtuuripolitiikkaa? NCC:n tavoitteena

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 /

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA 19.1.2017 klo 18:00 - PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2 2 Pöytäkirjan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012

UUSI SAIRAALA. Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat. Matti Häyrynen 14.12.2012 UUSI SAIRAALA Toiminta- ja rahoitusmallityöryhmä Investointilaskelmat Matti Häyrynen 14.12.2012 Tehtäväksianto työryhmälle Ryhmä tarkastelee elinkaarimallin eri vaihtoehtoja ja niiden rahoituksen vaihtoehtoja

Lisätiedot

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi

Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta.

Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. Hyvälaatuinen talousvesi ja tehokkaasti puhdistetut jätevedet ovat hyvinvointimme perusta. 26.9.2014 1 Yli 90 % suomalaisista on vesihuoltolaitosten vesijohtoverkostojen piirissä. Yli 80 % on viemäriverkostojen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Atte Dahlman. Tomi Hurme

Atte Dahlman. Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö. Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Pääkaupunkiseudun Smart & Clean säätiö Resurssiviisaudesta elinvoimaa FISU-vuosiseminaari 8.6.2016 Helsinki Tiina Kähö Suomi tarvitsee kansainvälisen mittaluokan hiilineutraalin kiertotalouden referenssialueita

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS

KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS KAARINAN JA PIIKKIÖN KUNTALIITOS Hyvinvointipalvelut Info 29.2.2008 Mitä muutos tarkoittaa Minulle? (Niskanen ja Murto 2000) Mitkä ovat muutoksen vaikutukset minuun? Miten muutos vaikuttaa työhöni? Miten

Lisätiedot

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen

Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tule mukaan Kunta elinvoiman johtajana -verkostohankkeeseen Tämän aukeaman kuvat Elinvoiman eväät -teemaseminaarista Infra ja elinvoima 10.4.2013 Kansikuva: Pixhill.com Suomen Kuntaliitto Helsinki 2014

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola

Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro sekä tonttijako, Asola Lipstikka -asemakaava ja asemakaavan muutos nro 721300 sekä tonttijako, Asola Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Viistoilmakuva vuodelta 2007. Hakija Asemakaavan

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET Toimintamalli tarveselvitys ja hankesuunnitteluvaiheissa KV seminaari 14.9.2015 Tekninen johtaja Anu Näätänen MIKSI OHJEITA PÄIVITETÄÄN Edelliset ohjeet vuodelta 2002

Lisätiedot

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo

HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo HSY:n uusi Blominmäen jätevedenpuhdistamo Maanalainen rakentaminen seminaari 11.5.2015 RIL Pohja-, maa- ja kalliorakentamisen tekniikkaryhmä Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja HSY 11.5.2015 Blominmäen

Lisätiedot

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta

Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta. Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Maaseutukunnan näkökulmia Eksotesta Kunnanjohtaja Anne Ukkonen Luumäen kunta Tietoa Luumäen kunnasta Vajaa 5000 asukasta 3000 vapaa-ajan asuntoa Useita kyliä, 2 isompaa taajamaa, hallinnollinen keskus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon organisointi kunnissa ja vesiosuuskunnat Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Luennon sisältö Vesihuollon organisoituminen kunnissa Mitä vesiosuuskunnat ovat ja miten

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI 28.1.2014 RAKENNUSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Kohde: Asemantien päiväkoti 740-4-33-1 Asemantie 16 57100 SAVONLINNA Hankkeen laajuustiedot ja tilatehokkuudet: Päiväkotirakennus:

Lisätiedot

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta

LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT 1 (6) Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Tekninen lautakunta 1.2.2012 TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston tehtävät ja organisaatio 2 Tekninen johtaja

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201

ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002. asemakaavan muutos, alue 132201 ESPOON KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö 14.10.2003 6034/503/2002 KILONPUISTO IA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE ASEMAKAAVA KILONPUISTO

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille

Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Vapaa-aikalautakunta 63 4.10.2016 Asianro 825/12.03.02/2016 292 Koha-Suomi Oy:n osakkeiden ostaminen Raision kaupungille Päätöshistoria Vapaa-aikalautakunta 4.10.2016

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät Alueellinen tietomalli case Inkilänportti Novapoint-käyttäjäpäivät 25.4.2012 FCG lyhyesti FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä Yhtiön palvelut keskittyvät infra-,

Lisätiedot