Vesihuolto vuonna Vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala Vesivision tulevaisuusseminaari , Tampere

Transkriptio

1 Vesihuolto vuonna 2050 Vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala Vesivision tulevaisuusseminaari , Tampere

2 Vesihuoltolaitokset Suomessa Noin 1500 vesihuoltolaitosta Kuva: Suomen rakennusinsinöörien liitto, RIL ry (2017). Rakennetun ympäristön tila 2017, 83 s. 2

3 Muut toimialat Sähkön alueverkkoyhtiöitä on 12. Paikallisten sähköyhtiöiden jakeluverkkoja on noin 80. Jätelaitoksia on 33, lisäksi muutaman kymmenen kuntaa hoitaa velvoitteensa itse (mm. Ahvenanmaa). Matkaviestinverkon palveluntarjoajia on 11. Kiinteän verkon palveluntarjoajia on noin 90. 3

4 Tavoitetila eli visio Talousvesi hyvää ja turvallista 24/7 Riskit hallinnassa Vesistöt puhtaita Resurssitehokkaat ratkaisut Toiminta kustannustehokasta Verkostot kunnossa Henkilöstö osaavaa ja motivoitunutta 4

5 Talousvesi hyvää ja turvallista 24/7 Käsittelemätön pohjavesi/tekopohjavesi on riski sellaisenaan talousvetenä käytettäväksi Riskien hallitsemiseksi tulisi olla useita puskureita: jos yksi pettää, toinen varmistaa (multiple barriers) Kaikilla vedenjakelualueilla tulisi olla suunnitelma varaveden hankkimiseksi sekä riskienhallintasuunnitelma Pintavesi on tulevaisuudessakin mahdollinen vaihtoehto raakavedeksi, kun se käsitellään oikein Veden laadun hallintaan vesijohtoverkostossa tulee kiinnittää enenevää huomiota 5

6 Riskit hallinnassa Vesihuollossa realisoituneet riskit ovat olleet usein seurausta osaamattomuudesta jossain ketjun lenkissä (vrt. Äänekoski, Nokia) Pienissä organisaatioissa on lähes mahdotonta ylläpitää riittävää erityisosaamista, jonka vuoksi ollaan riippuvaisia ulkopuolista palveluntarjoajista ja toimitaan suuremmalla riskillä Pienissä vesihuoltolaitoksissa tieto on usein yhden ihmisen varassa ja organisaatio on siksi haavoittuva laatu- ym. järjestelmillä voidaan jonkun verran paikata ongelmaa 6

7 Vesistöt puhtaita Jäteveden puhdistusvaatimukset tiukkenevat tulevaisuudessa, mm. koska erilaisiin haitta-aineisiin kiinnitetään enenevää huomiota (lääkejäämät, mikromuovit jne) Toteutettavat tekniset ratkaisut ovat teknisesti nykyistä vaativampia operoida edellyttäen erikoisosaamista Prosessien ohjauksen ja säädön optimoinnissa paljon potentiaalia 7

8 Resurssitehokkaat ratkaisut Tulevaisuuden jätevesi- ja lieteprosessit on optimoitu paitsi puhdistetun veden laadun, myös talteen otettavien resurssien (typpi, fosfori ym.) näkökulmasta. Yhteiskunnassa käyttöönotettavat ohjauskeinot luovat markkinoita kierrätysravinteille. i) Tulevaisuuden vesihuoltojärjestelmä ei kuluta vaan tuottaa energiaa. Vesihuolto on osa tulevaisuuden bio- ja kiertotaloutta. ii) i) Berninger K. et al. (2017). Jätevesien fosfori hyötykäyttöön teknologioita ja ohjauskeinoja. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja XX/2017 (julkaistaan ). ii) Silfverberg P. (2017). Vesihuollon suuntaviivat 2020-luvulle. Vesilaitosyhdistyksen monistesarja 44. 8

9 Toiminta kustannustehokasta Pieni organisaatio ostaa kalliimmalla kuin suuri, koska hankittavat määrät ovat pieniä. Hankintaosaaminen on usein vähäistä iii) Pienessä organisaatiossa resurssien käyttö usein tehotonta esim. oman kaluston käyttö Pienessä vesihuoltolaitoksessa varallaolo ja päivystykset kuormittavat paljon yksittäisiä henkilöitä Kustannustehokkuus edellyttää toimivia henkilöstön kannustimia, joiden käyttöönoton helppous riippuu valitusta organisaatiomallista 9

10 Verkostot kunnossa Kaavoituksessa ja uudisrakentamisessa huomioidaan vesihuollon näkökulmat Saneeraus oikeaan aikaan oikeassa paikassa fiksuimmalla menetelmällä Verkostojen säännölliset kuntotutkimukset (kohdennetaan riskiperustaisesti) Riittävät saneerausinvestoinnit huonokuntoisimpiin osiin riskit huomioiden Saneeraukset kohdentuvat tarpeen eikä kuntarajojen mukaan 10

11 Henkilöstö osaavaa ja motivoitunutta Nykyisin vain pieni osa vesihuoltolaitosten henkilöstöstä on korkeakoulututkinnon suorittaneita (AMK/yliopisto). Tulevaisuudessa enenevä osa asioista opitaan työelämässä työssä oppimisen ja täydennyskoulutuksen merkitys lisääntyy. Laitosten kasvattaminen toimialoja yhdistämällä ei kumuloi vesialan osaamista. Kansainväliset työtehtävät, kouluttautumis- ja urakehitysmahdollisuudet toimivat vesialan toimijoiden vetovoima- ja imagotekijöinä. 11

12 Ratkaisu: Vesihuoltopalveluja järjestävien organisaatioiden hallinnollista yksikkökokoa on kasvatettava iii) iii) Suomen rakennusinsinöörien liitto, RIL ry (2017). Rakennetun ympäristön tila 2017, 83 s.

13 Suurempien vesilaitosten uhkia ja mahdollisuuksia esim. Erikoistuneempi henkilöstö yleisosaajien määrä vähenee Kiinnostavampi työpaikka vähemmän johtajapaikkoja Parempi imago irtautuminen kuntatodellisuudesta? Kannustimien helpompi käyttöönotto työvoiman kokonaistarve vähenee? Ammattimaisempi toiminta konsulttien/tavarantoimittajien/urakoitsijoiden ym. tuotto pienenee? Parempi riskienhallinta (vähemmän ohut organisaatio) - enemmän byrokratiaa? Investointien kokonaisoptimointi kuntatason sijasta (pikkupolitikoinnista pois) kuntien päätösvalta vähenee Kustannustehokkuus paranee henkilöstön kuormittavuus lisääntyy? 13

14 Miten päästä visioon? Aletaan vähitellen yhtenäistää toimintamalleja ja teknisiä järjestelmiä laitosten välillä Tiivistetään yhteistyötä (hankinnat ) Etsitään yhteistä tahtotilaa kaikilla tasoilla Pysäytetään ei-toivotut vastakkaiset kehityskulut Aloitetaan tärkeimmistä palikoista 14