Ympäristölautakunta Santalantie Hanko Sivuja päätöksessä yhteensä 23 kpl

Transkriptio

1 Hangon kaupunki Päätös Ympäristölautakunta Santalantie Hanko Puh. (019) Sivuja päätöksessä yhteensä 23 kpl 1 Asia Hakija Päätös Osuuskauppa Varuboden - Osla Handelslagin ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta hakemuksesta toistaiseksi voimassa olevan, jakeluasematoimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Osuuskauppa Varuboden - Osla Handelslag PL Vantaa Laitos ja sen sijainti ABC Hanko automaattinen jakeluasema Santalantie Hanko Ly-tunnus Kiinteistörekisteritunnus: Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1 :n kohta 5a) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 30 4 mom. kohta 2) Lupaviranomainen Hangon ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen polttonesteiden jakeluasemaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 kohta 5a) mukaan. Asian vireilletulo Toimintaa koskevat muut luvat Sijaintialueen kaavoitus ja muu maankäyttö Ympäristölupahakemus on jätetty Hangon ympäristölautakunnalle ja sitä on täydennetty , , , ja Ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa. Vuonna 1977 vahvistetun asemakaavan mukaan jakeluasema sijaitsee moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialueella. Jakeluasema sijaitsee kaupunkikeskustaan tulevan pääkadun varrella. Pääkadun

2 itäpuoli on teollisuusaluetta ja länsipuoli pientaloaluetta. Lähimpään asuinkiinteistöön on matkaa noin 40 m. 2 Lupahakemuksen mukainen toiminta Toiminnan yleiskuvaus Jakeluasema sijaitsee I-luokan pohjavesialueella (Hanko ). Jakeluaseman sijaintipaikasta 700 m kaakkoon on Ampumaradan ottamo ja 1200 m samaan suuntaan Mannerheimintien ottamo. Ampumaradan ja Mannerheimintien vedenottamot eivät ole käytössä vedessä esiintyvien haitta-aineiden takia. Käytössä oleva Silversandin vedenottamo sijaitsee vajaan 1,5 kilometrin etäisyydellä jakeluasemasta pohjoiskoilliseen. Tontilla on toiminnassa oleva automaattinen kylmäjakeluasema, joka on auki 24 h vuorokaudessa. Sijoituspaikalla on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa 60-luvun lopulta lähtien. Aseman tekniikka on lupapäätöksen , KTM päätöksen 415/98 ja SFS luonnospainoksen mukainen. Asemalla on yksi DIN 6608 mukainen 2-osastoinen 60 m 3 suuruinen säiliö, jossa on bensiiniä (95E10) 45 m 3 ja bensiiniä (98 E5) 15 m 3, sekä yksi 30 m 3 suuruinen dieselöljysäiliö, joka on standardin SFS 2736 mukainen 2-vaippasäiliö. Molemmat säiliöt on varustettu reaaliaikaisella välitilanvalvonta- ja pinnanmittausjärjestelmällä, joista hälytys siirtyy 24 h/vrk miehitettyyn valvontakeskukseen. Tankkaajien määräksi arvioidaan ajoneuvoa vuorokaudessa. Säiliöautojen käyntikertoja on 5-7 kpl kuukaudessa. Olemassa olevaan toimintaan ei ole esitetty muutoksia vaan toiminta säilyy entisellään. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristön kuormitus ja sen rajoittaminen Arvionaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Osuuskauppa Varuboden Osla Handelslag ilmoittaa, että aseman tekniikka on KTM päätöksen 415/98 ja SFS painosluonnoksen BAT-tekniikan mukainen. Aseman tekninen toteutus vastaa pääosin SFS painoksen mukaista parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Toiminnanharjoittajan mukaan ympäristökuormitus ja ympäristövaikutukset ovat ympäristölupapäätöksessä esitettyjen tietojen mukaiset. Aseman toiminnan ja vaikutusten tarkkailu hoidetaan ympäristölupapäätöksen mukaan. Tiedot pilaantuneesta maaperästä

3 Aiemmin kiinteistöllä on toiminut Esson huoltoasema 1960-luvulta lähtien. Kiinteistöllä harjoitettu toiminta johti maaperän pilaantumiseen öljy- ja bensiinihiilivedyillä. Maaperän pilaantuminen jatkui naapurikiinteistön (RN:o ) puolelle. Kohteen maaperää on puhdistettu vuosina 2002 ja Kunnostus on tehty Uudenmaan ympäristökeskuksen päätökseen Dnro 0196Y perustuen. Kunnostusten yhteydessä maaperään jäi kunnostustavoitteet ylittäviä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Loppuraportin mukaan kiinteistöltä poistettiin yhteensä 1735,40 tonnia pilaantuneita maa-aineksia, joista voimakkaasti pilaantunutta oli 1660,26 tonnia ja lievästi pilaantunutta 75,14 tonnia. Riskinarvion mukaan ei jääneestä pilaantumasta aiheudu merkittävää riskiä terveydelle tai ympäristölle. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut kunnostuksen loppuraportit ja jälkitarkkailuraportit ja antanut niistä lausunnon , UUDELY/875/07.00/2010. Kunnostuksen jälkeen jakelutoiminta kiinteistöllä on jatkunut ensin Esso Express automaattiasemana ja tämän jälkeen ABC-automaattiasemana. Tiedot pohjaveden laadusta ja tarkkailusta Pohjaveden arvioitu virtaussuunta alueella on itään-koilliseen. Pohjaveden pinta on 3-4 metrin syvyydellä maanpinnasta. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa. Kohteen pohjaveden hiilivetypitoisuuksia on seurattu vuodesta 2003 lähtien. Kohteessa on tarkkailtu pohjaveden tilaa pohjavesiputkista P1 - P3 vuodesta 2003 ja putkista P4 ja P5 vuodesta 2007 lähtien. Putkista P6 ja P7 sekä pumppauskaivosta on otettu näytteet vuonna Pohjavesiputkesta P1 otetuissa vesinäytteissä tarkkailun aikana todettu öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) pitoisuus on ollut korkeimmillaan 210 µg/l ( ). MTBE:n, TAME:n, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenien pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan vuonna 2003: 26,5 µg/l, 6,05 µg/l, 1,96 µg/l ja 9,92 µg/l havaittiin MTBE:tä 0,63 µg/l ja ,29 µg/l, jolloin havaittiin myös 0,15 µg/l etyylibentseeniä ja 0,46 µg/l ksyleenejä. Pohjavesiputkesta P2 otetuissa vesinäytteissä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden jakeiden (C 21 - C 40 ) pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan 50 µg/l ( ). MTBE:n ja TAME:n pitoisuudet ovat olleet korkeimmilaan 20 µg/l ja 2,2 µg/l ( ). Viimeisimmässä vesinäytteessä ( ) MTBE:n pitoisuus oli 0,34 µg/l. Näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjen keskitisleitä tai raskaita jakeita, BTEX -yhdisteitä eikä TAME:a. Pohjavesiputkesta P3 otetuissa näytteissä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) pitoisuus on ollut korkeimmillaan 85 µg/l ( ), raskaiden jakeiden (C 21 - C 40 ) 111 µg/l ( ), MTBE:n 26,7 µg/l ( ) ja tolueenin 3,51 µg/l ( ) otetussa näytteessä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) pitoisuus oli 27 µg/l. 3

4 4 Näytteessä ei todettu öljyhiilivetyjen raskaita jakeita (C 21 - C 40 ), BTEX - yhdisteitä eikä TAME:a. Vuoden 2013 näytteissä ei havaittu haittaaineita. Pohjavesiputkesta P4 otetuissa vesinäytteissä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden jakeiden (C 21 - C 40 ) pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan 63 µg/l ja 94 µg/l ( ) otetussa näytteessä havaittiin 0,24 µg/l ksyleenejä. Pohjavesiputkesta P5 otetuissa vesinäytteissä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C 10 - C 21 ) ja raskaiden jakeiden (C 21 - C 40 ) pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan 37 µg/l ja 25 µg/l ( ). MTBE:n pitoisuus on ollut korkeimmillaan ,7 ug/l otetussa näytteessä oli MTBE:n (5,9 ug/l) lisäksi 0,7 ug/l TAME:a ja 0,31 ug/l ksyleenejä. Pohjavesiputkista P6 ja P7 sekä pumppauskaivosta otetuissa näytteissä ei todettu polttonesteperäisiä hiilivetyjä, kuten ei myöskään pumppauskaivosta otetussa näytteessä. Näistä pisteistä ei ole otettu vesinäytteitä v jälkeen. Hangon kaupungin ympäristölautakunta on hyväksynyt jakeluaseman pohjaveden tarkkailuohjelman Samalla päättyi pilaantuneen maaperän kunnostukseen liittynyt pohjaveden tarkkailuvelvoite, joka oli siihen asti korvannut ympäristölupapäätöksessä annetun tarkkailuvelvoitteen. Lautakunnan päätöksen mukaan ABC polttonesteen jakeluaseman pohjavettä tarkkaillaan pohjavesiputkista P1, P3, P4 ja P5 kahdesti vuodessa, kerran keväällä ja kerran syksyllä. Vesinäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjakeet (C 5 C 40), MTBE, TAME, ETBE ja BTEX -yhdisteet. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Hangon kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin internetsivuilla ja HangonLehdessä Lähinaapureille on lähetetty tieto asian vireillä olosta. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia jätettiin määräaikaan mennessä yksi. Muistuttajan mukaan toiminnanharjoittaja on ollut vuokralaisena osoitteessa Esplanadi 79. Vuokrasopimuksen päättyessä vuokralainen on katkaissut liikehuoneistossa useita sähköjohtoja. Liikehuoneistoa ei saa ottaa sähkötarkastajan ja palotarkastajan lausuntojen mukaan käyttöön ennen kuin sähköasennukset on korjattu. Muistutuksen liitteenä on kopiot tarkastuspöytäkirjoista sekä valokuvia liikehuoneistosta. Muistuttaja toteaa, että ympäristölupaa ei saisi myöntää näin välinpitämättömälle toiminnanharjoittajalle. Polttonesteen jakelupiste

5 5 sijaitsee 1-luokan pohjavesialueella, jolloin välinpitämättömyys voi olla erittäin kohtalokasta. Lausunnot Eteläkärjen ympäristöterveydeltä ja Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY) pyydettiin lausunnot. Uudenmaan ELY-keskus on antanut asiassa seuraavan lausunnon: Maaperä on Santalantien ABC jakeluaseman kohdalla kairaustietojen mukaan hyvin vettä ja polttoaineita läpäisevää hiekkaa. Pohjaveden pinta on noin 3 4 metrin syvyydellä maanpinnasta, joten jakeluaseman rakenteet ulottuvat polttoainesäiliöiden alueella lähes pohjaveden pinnan tasolle asti. Näin ollen suojarakenteiden tai hälytysjärjestelmien pettäessä polttoaineet voivat kulkeutua nopeasti pohjaveteen. Pohjaveden tarkkailutulosten mukaan alueen pohjavedessä esiintyy edelleen aiemmasta jakeluasematoiminnasta peräisin olevia polttoaineperäisiä yhdisteitä, mikä vaikeuttaa nykyisen toiminnan seurantaa. Pisteessä P5 on vuodesta 2009 lähtien havaittu MTBE - pitoisuuksia, jotka ovat todennäköisesti peräisin vanhasta polttoaineiden jakelutoiminnasta, mutta täysin ei voi sulkea pois nykyisessä toiminnassa tapahtunutta bensiinivuotoa. Hakemuksesta ei ilmene tarkoin, onko jakeluaseman suoja-altaan pumppauskaivoon kertynyt vettä ja onko siitä otettu vesinäytteitä polttoaineperäisten yhdisteiden määrittämiseksi. Jotta toiminnasta ja aseman suojausrakenteiden toimivuudesta saadaan nykyistä luotettavampaa tietoa, on suoja-altaan pumppauskaivo otettava mukaan tarkkailuun vähintään kahdesti vuodessa. Kaivonäytteestä tulee tehdä samat määritykset kuin pohjavedestä. ELY-keskuksen mielestä kaivosta tulee ottaa vielä ennen lupaharkintaa näytteet suojausrakenteiden kunnon tarkistamiseksi. Mikäli polttoaineiden koostumus muuttuu tai asemalla tehdään muita muutoksia, on tarkkailuohjelmat samalla tarkistettava. Lupahakemusasiakirjoista ei täysin käy selville, miten maanalaiset ja maanpäälliset suojausrakenteet on lopulta toteutettu. ELY-keskus katsoo, että nämä seikat tulee tarkistaa ennen luvan tarkistamispäätöstä, jotta päätöksessä voidaan antaa tarvittavat määräykset pohjaveden ja muun ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan (42 ) luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu mm. pohjaveden pilaantumista tai vaarantumista taikka vedenhankinnan vaarantumista. Kun otetaan huomioon käytettävissä olevat tiedot jakeluaseman sijainnista tärkeällä pohjavesialueella, maaperän laatu ja jakeluasemarakenteiden ulottuminen lähelle pohjaveden pintaa sekä jo osin vanhaa suojaustekniikkaa edustavat suojausrakenteet, katsoo Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, että toiminnasta voi aiheutua

6 6 pohjaveden pilaantumisvaaraa (YSL 8, pohjaveden pilaamiskielto). Pohjavesivaraston puhtaana säilymisen kannalta paras ratkaisu on, jos nyt puheena oleva polttonesteiden jakeluasematoiminta loppuu kokonaan ja jakeluasema sijoitetaan pohjavesialueen ulkopuolelle turvalliseen paikkaan. Korkein hallinto-oikeus on useissa jakeluasemia koskevissa ratkaisuissaan todennut, etteivät mitkään tekniset ratkaisut yksinään riitä suojaamaan pohjavettä herkissä kohteissa. Uudenmaan ELY-keskus katsoo tästä KHO:n linjauksesta seuraavan myös, että jakeluaseman sijoituspaikan luontaisilta geologisilta rakenteilta vaaditaan erityisen hyviä, pohjavettä suojaavia ominaisuuksia. Käytettävissä olevien tietojen perusteella jakeluasema-alueella ei ole pohjavettä hyvin suojaavia geologisia rakenteita, vaan maaperä on huoltamon alueella pääosin polttoaineita läpäisevää hiekkaa. Kaavan osalta ELY-keskus toteaa, että huoltoasema sijaitsee alueella, joka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM). Huoltoasematoiminta on sinänsä asemakaavan mukaista. Kaava on vahvistettu eli se on sangen vanha. Aikana jona asemakaava on laadittu, ei ole kiinnitetty huomiota pohjavesien suojeluun tai muihin ympäristövaikutuksiin samalla tavoin kuin nykyisin. Myös lainsäädäntö on tänä aikana muuttunut; lakiin on tullut mm. säännökset ympäristövaikutusten arvioinnista kaavoituksessa. Ko. asemakaavasta ei esimerkiksi ilmene, että alue on tärkeällä pohjavesialueella. Jos alueelle laadittaisiin nyt asemakaavan muutos, niin huoltoaseman sijoittamiselle tärkeälle pohjavesialueelle olisi oltava painavat perustellut syyt. Mikäli kaupunki myöntää kyseiselle polttonesteiden jakelutoiminnalle edelleen ympäristöluvan, tulee uusi hakemus lupamääräysten tarkastamiseksi toimittaa lupaviranomaiselle viiden vuoden kuluttua luvan lainvoimaiseksi tulemisesta, jolloin voidaan em. tarkkailun tulosten perusteella arvioida jakeluasematoiminnasta mahdollisesti aiheutuvaa pohjaveden pilaantumista ja riskiä. Mikäli pohjaveden tarkkailutuloksissa ilmenee jakelutoiminnasta peräisin olevia vuotoja maaperään ja pohjaveteen, voi ELY-keskus aloittaa toimenpiteet luvan muuttamiseksi tai peruuttamiseksi riippumatta luvan voimassaolosta. Selvitykset, lupapäätös ja tarkkailutulokset pyydetään toimittamaan Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. Eteläkärjen ympäristöterveys on antanut asiassa lausunnon, päivätty Eteläkärjen ympäristöterveys lausuu seuraavaa: Lupamääräyksistä ei sinällään ole huomautettavaa ympäristöterveydenhuollon näkökannalta. Terveydensuojeluviranomainen kuitenkin yhtyy Uudenmaan ympäristökeskuksen lausuntoon, joka koskee annettua ympäristölupaa ja katsoo, että jakeluaseman sijaintipaikka on sopimaton, koska asemalla tapahtuvat pienetkin polttoainepäästöt voivat pilata pohjaveden laadun ja aiheuttaa riskin yhdyskunnan

7 7 vedenhankinnalle. Vaikka teknisillä rakenteilla on pyritty vähentämään vaaraa, sitä ei voida kokonaan poistaa, varsinkin kun pohjaveden pinta on suhteellisen lähellä maanpintaa ja maaperä on hyvin vettä läpäisevää. Siksi mm. jakeluaseman pohjavedenseuranta ja aseman hoito ja ylläpito niin, ettei maaperään joudu polttoainetta, on erittäin tärkeätä. Hakijan kuuleminen ja vastine Osuuskunta Varuboden Osla Handelslagille varattiin tilaisuus vastineen jättämiselle lausunnoista ja muistutuksesta. Vastineessaan, päivätty , Osuuskunta Varuboden toteaa Uudenmaan ELYkeskuksen lausuntoon, että asema on rakennettu parhaalla asiantuntemuksella ja saatavalla tekniikalla, koska aseman tekniikka on lupapäätöksen , KTM päätöksen 415/98 ja SFS luonnospainoksen mukainen, missä on annettu ohjeet aseman rakentamiseksi tärkeille pohjavesialueille, eikä olennaisia muutoksia ole esitetty. Hakija esittää, että hiilivetyjen tarkkailukaivosta otetaan kerran keväällä ja kerran syksyllä samat näytteet analysoitavaksi kuin pohjaveden tarkkailuputkistakin, jotta saadaan selville altaaseen kertyvän veden koostumus. Kokemuksesta tiedetään, että altaan hiilivetykaivossa on yleensä vettä. Kaivosta voidaan ottaa näytteet ennen päätöksen tekoa nyt keväällä. Viitaten P5-havaintopisteesn MTBE-pitoisuuksiin, toiminnanharjoittaja toteaa, että todennäköisesti vanhan aseman vanha MTBE-tasku on lisännyt MTBE-pitoisuuksia. Hakija selvittää kevään (lumien sulamisen ja roudan poistuttua) kuluessa sekä tarkesuunnitelmista että paikan päällä tehtävien tutkimusten perusteella aseman toteutustekniikan, mikäli poikkeamia on alkuperäisiin suunnitelmiin. Mikäli tutkimuksen yhteydessä todetaan, että asemalle voidaan asentaa huokosilman tarkkailuputket suojauksia rikkomatta, ne asennetaan mittarikentälle ja täyttöpaikalle. Nämä voidaan ottaa aseman tarkkailuohjelmaan kaksi kertaa vuodessa tehtävien huokosilma-analyyseihin mukaan. Eteläkärjen ympäristöterveyden lausuntoon hakija toteaa, että pohjaveden seuranta ja aseman hoito tehdään lupamääräysten mukaan ja tässä vastineessa täydennetyillä tarkennuksilla. Muistutukseen hakija toteaa, että hakija on hoitanut ko. asiaa asianmukaisella tavalla ja muistuttajan asianajaja on ilmoittanut Varuboden-Oslalle, että he peruuttavat vaatimuksensa Varuboden- Oslaa kohtaan. Vastineensa lopuksi hakija toteaa, että lausunnoissa tai muistutuksessa ei ole esitetty sellaisia ympäristönsuojelullisia seikkoja ja perusteita, ettei lupaa voitaisi myöntää hakijan vastineessa esitetyillä tarkennuksilla ja lisäyksillä huomioituna. Lupaharkinnan perusteet

8 8 täyttyvät YSL 41 :n mukaan eikä asema aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Hakijan mielestä ympäristöluvan myöntämiselle ei ole esteitä ja luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät YSL 42 :n mukaan. ABC Hangon toiminnan jatkamiselle on hyvät kaupunkirakenteelliset ja tarjottavien polttoainepalveluiden osalta perustellut syyt. Hakija katsoo, että lupa tulee myöntää hakemuksen mukaisesti. Vastineen mukaiset täydennykset Vastineessa luvattu selvitys aseman rakenteista (SUT Oy Ltd, ) toimitettiin : Selvitys on tehty Osuuskauppa Varuboden - Osla Handelslagin toimeksiannosta liittyen vuoden 2002 ympäristölupapäätökseen ja aseman tekniseen toteutukseen. Lähtöaineistona on Oy ESSO Ab:n aseman luovutusaineisto vuoden 2002 ympäristölupaasiakirjoista uudelle omistajalle sekä paikan päällä asemalla suoritettu katselmus. Paikan päällä tehdyssä kartoituksessa on vertailtu alkuperäisiä suunnitelmia sekä nykyistä toteutusta aseman rakenteita purkamatta ja rikkomatta. Asiakirjoista selviää aseman tekninen toteutus pääosin. Kaikkea yksityiskohtaista luovutusaineistoa asemasta ei ole saatavilla. Yleistä asemasta Rakennustoimenpide on suunniteltu ja toteutettu vuonna 2002 ns. parhaan saatavilla olevan kaksoispidätystekniikka - käsityksen mukaisesti. Jakeluaseman mittarikenttä, täyttöpaikka ja säiliöt ovat kokonaan HDPE - altaan sisällä (vahvuus 1,5 mm). Imu- ja täyttöputkistot ovat ns. U-cont teräsrakenteisessa tuuletetussa ja viemäröidyssä kuilussa. Sidekivetyn mittarikentän/täyttöpaikan alla tiivistyksenä on 1 mm:n vahvuinen HDPE - kalvo. Kalvojen saumat on tehty kuumakiilasaumauksella. Säiliöiden ilmaputkistot on viety erillisinä putkistoina tontin viereen. Erillinen raskaan liikenteen tankkauspiste on poistettu käytöstä. Maanalaiset säiliöt Varastossa on yksi 2-osastoinen 60 m³ suuruinen DIN 6608 mukainen säiliö, jossa on bensiiniä (95 E10) 45 m³ ja bensiiniä (98 E5) 15 m³ sekä 1 kpl 30 m³ suuruinen standardin SFS 2736 mukainen ja 2-vaippainen dieselöljysäiliö. Molemmat säiliöt on varustettu välitilanvalvonta - ja pinnanmittausjärjestelmällä reaaliaikaisesti 24h valvottuina. Raskaan liikenteen käytöstä poistettu ja tyhjä 30 m³ suuruinen säiliö on standardin SFS 2736 mukainen 2-vaippasäiliö.

9 9 Säiliöiden asennus on tehty palavien nesteiden varastoinnista ja jakeluasematoiminnasta annettujen ohjeiden ja viranomaismääräysten mukaan. Säiliöiden asennus Automaattiaseman säiliö 60 m 3 on asennettu ankkurointina toimivaan U-cont kehärakenteen sisälle. Säiliöiden ja ankkuroinnin alla on 1,5 mm:n vahvuinen HDPE -suoja-allas. Suoja-allas on varustettu hiilivetyjen tarkkailukaivolla, josta voidaan havainnoida altaaseen mahdollisesti muodostuvaa veden ja hiilivetyjen määrää. Hiilivetykaivo on varustettu ex - suojatulla uppopumpulla, jolla säiliöaltaaseen kertynyt ylimääräinen vesi pumpataan aseman öljynerottimeen. Pumppu on asennettu siten, että säiliöt jäävät kokonaan kuivaan tilaan. Säiliöiden hälytysjärjestelmä 2-vaippasäiliöiden välitilaan on asennettu vesi-glykoli hälytysjärjestelmä. Säiliöiden vuodonilmaisujärjestelmä on kytketty ympärivuorokautisen valvonnan piiriin. Vanha raskaan liikenteen käytöstä poistettu ja tyhjä 30 m³ suuruinen säiliö ei ole kytketty aseman valvontaan. Viemäröinti Täyttö- ja jakelualueen hulevedet on viemäröity sidekiveyksen päältä hiekanerottimien, öljyn- ja bensiininerottimen kautta näytteenottosulkukaivoon ja siitä edelleen kaupungin jätevesiviemäriin. Öljynerotin on yksivaippainen erotin, mikä on varustettu hälytysjärjestelmällä, mikä antaa hälytyksen erottimen öljytilan täyttymisestä. Hälytys on kytketty ympärivuorokautisen valvonnan piiriin. Öljynerotin on teräksinen malli U-Cont. Mittarikentän ja täyttöpaikan viemäröinti on tehty jakeluasemastandardin SFS 3352 ja KTM:n päätöksen 415/98 laajuudessa ja mukaan. Viemäröinti on tehty 1-vaippaisena. Mittarikentän ja täyttöpaikan viemärit ja kaivot ovat säiliöaltaan alimmaisen kalvon (1,5 mm) päällä. Kaivorakenteet eivät riko alimmaista kalvotusta. Säiliöiden huoltokaivot ja hiekanerottimet läpäisevät pintakalvon ja kalvo on hitsattu kiinni kaivorakenteisiin. Pintakalvo on viemäröity öljynerottimeen. Mittarikentälle/täyttöpaikalle ylimmäisen kalvon alle mahdollisesti pääsevä öljypitoinen vesi ohjautuu säiliöaltaan alimmaisen kalvon päälle ja pumppukaivoon. Jakelukatoksen ja jakelualueen ulkopuoliset hulevedet on johdettu tontin sadevesijärjestelmään.

10 Hyväksyttyjen viemäripiirustusten mukaan mittarikentän vedet johdetaan kaupungin jätevesijärjestelmään. 10 Polttoaineputkitukset ja kaasun keräysputkistot Putkitukset on toteutettu kuilurakenteessa, mikä estää mahdollisen vuodon maaperään. Putket sijaitsevat kokonaan säiliöiden altaan sisällä. Putkien säiliön puoleinen liitos on tiiviissä kuilurakenteessa, joka on viemäröity omana linjanaan öljynerottimeen. Mittareiden puoleisessa päässä imuputkistot on liitetty mittarin asennuskaivoon, joka on myös osa kuilurakennetta. Täyttöputkitus - ja täyttöpaikka Täyttökaivo sijaitsee mittarijalan päässä mittarikentällä. Täyttökaivo on osa mittarijalkaa ja kuilurakennetta. Täyttöputket on toteutettu epäsuorina täyttöinä ja säiliön puoleinen pää on kuilurakenteen sisällä. Ilmaputkitus Säiliöiden ilmaputket on maanpäällisiltä osin tehty galvanoidusta putkesta ja maanalaiset putket on tehty tarkoitukseen soveltuvasta muovisesta polttoaineputkimateriaalista (KPS tuotemerkki). Bensiinihöyryjen talteenottoputkitus Stage 1: Maanalaisissa säiliöissä oleva bensiinihöyry kerätään talteen säiliöiden täyttövaiheessa takaisin säiliöautoon, josta höyry toimitetaan edelleen nesteytettäväksi. Talteenottoon käytetään tähän käyttötarkoitukseen soveltuvia laitteita ja liittimiä. Liitosyhde sijaitsee säiliöiden täyttökaivossa. Stage 2: Asemalla tankkaavan autoilijan käyttäessä jakelumittaria mittarista vapautuva bensiinikaasu kerätään talteen takaisin maanalaisiin säiliöihin jakelumittarissa olevan pistoolisuulakkeen ja pumpun välityksellä. Säiliöiden hoitokuilut Säiliöiden päällä sijaitsevista hoitokuiluista lähtevät kaikki säiliöiden polttoaineimuputkitukset. Koska kuilut ovat tiiviit, ne on tuuletettu omalla tuuletusputkella säiliöiden ilmaputkien viereen. Ylitäytönestimet Säiliöiden täyttöputkissa on elektroniset ylitäytönestimet.

11 Säiliöiden varastoseuranta 11 Säiliöiden polttonesteen pintaa tarkkaillaan elektronisella pinnanmittauslaitteistolla, mikä antaa reaaliaikaisen tilanteen säiliöiden polttoaineen ja mahdollisen veden määrästä. Varaston tilaa seurataan myös manuaalisesti. Jakelualueen ja täyttöpaikan päällyste Täyttöpaikalla ja mittarikentällä on päällysteenä sidekiveys, mikä on kallistettu hiekanerotuskaivoon päin. Laatoituksen alla on salaojituskerros, jonka alla sijaitsee HDPE kalvot pintakalvo 1 mm ja 1,5 mm alakalvo. Mittarikentän laajuus on tehty SFS 3352 ja KTM päätöksen 415/98 mukaan. Täyttöpaikka/jakelualue on muotoiltu siten, että sinne ei pääse pihan sadevedet ja toisaalta siten, että sieltä ei pääse vedet muuten kuin viemäröinnin kautta pois. Kalvoallas Säiliöiden HDPE -allas on rakenteista irrallinen eikä ole altis painumien aiheuttamille vaurioille eikä siinä ole läpivientejä. Hiilivetyjen tarkkailukaivo Säiliöaltaaseen on asennettu ns. pumppukaivo/hiilivetyjen tarkkailukaivo, josta tilannetta voidaan seurata manuaalisesti ja josta voidaan ottaa vesinäytteitä. Hälytykset Säiliöiden välitilan- ja öljynerottimen valvonta sekä pinnanmittausjärjestelmä on kytketty jatkuvan valvonnan piiriin. Mittarit Jakelulaitteet on varustettu aikarajoituslaitteella. Sammuttimet ja palontorjunta Asemalle on asennettu alkusammuttimet ja öljyntorjunta-aineet SFS 3352 ja KTM:n päätöksen 415/98 mukaisesti. Aseman hoito Asemalle on nimetty asemanhoitaja, jonka päivittäisiin työtehtäviin kuuluu aseman tekninen ja toiminnallinen valvonta. Toiminnanharjoittaja toimitti täydennyksenä vastineensa mukaisesti kevään 2013 pohjaveden seurantaraportin, jossa on mukana näytetulokset kahdesta hiilivetykaivosta (K1 ja K2) huhtikuulta

12 Öljyhiilivetyjakeita C10-C40 todettiin 0,081 mg/l kaivossa K2. MTBE:tä todettiin kaivossa K2 0,0016 mg/l ja kaivossa K1 0,0073 mg/l. Hiilivetykaivoista K1 ja K2 otettiin näytteet myös , jolloin K1:ssä havaittiin MTBE:tä 0,00032 mg/l ja ksyleenejä 0,00028 mg/l, ja K2:ssa MTBE:tä 0,00023 mg/l ja ksyleenejä 0,00026 mg/l. Kaivossa K2 todettiin öljyhiilivetyjakeita C10-C40 0,204 mg/l ja TBA:ta 0,012 mg/l. Toiminnanharjoittajalta pyydettiin vielä päivätyllä kirjeellä tarkennusta vastineeseensa huokosilmaputkien asentamisen osalta ja selvitystä vuoden 2013 tarkkailussa hiilivetykaivoissa K1 ja K2 havaituista haitta-aineista (öljyhiilivedyt, MTBE ja ksyleeni), ja mahdollista esitystä tilanteen korjaamiseksi. Toiminnanharjoittaja antoi selvityksensä päivätyllä kirjeellään, jossa totesi seuraavaa: Huokosilmaputkien asennus päällimmäistä suojarakennetta rikkomatta ei ole teknisesti mahdollista toteuttaa. Mittarikentän ja täyttöpaikan pintakalvotus voitaisiin mahdollisesti uusia ja sen laajuutta lisätä, koska altaassa havaitut vuoden 2013 tulokset osoittavat, että altaaseen on päässyt pieniä määriä haitta-aineita. Samassa yhteydessä asemalle voitaisiin asentaa huokosilmaputket. Haitta-aineet ovat päässeet suojarakenteen sisäpuolelle ns. tippavuodoista pintakalvosta sidekiveyksen/asfaltin kautta ja todennäköisesti pintakalvon ulkopuolelta. Aseman loppudokumenteista ei aivan selkeästi ilmene pintakalvon laajuus. Uudella paksummalla (2 mm) ja laajemmalla pintakalvolla estettäisiin nykyistä paremmin haitta-aineiden pääsy altaaseen. Itse rakenne asemalla näyttää toimivan, koska altaan tarkkailukaivoihin mahdolliset haitta-aineet on suunniteltu johdettavankin - määräthän ovat hyvin vähäiset. Mittarikentän pintamateriaali voitaisiin tehdä tiiviistä betonista eikä sidekiveyksestä. Näillä esitetyillä toimenpiteillä aseman tekninen taso paranisi huomattavasti ja huokosilmaputkien seurannalla saataisiin tarkempi tieto rakenteen toimivuudesta. Suunnitelmat voisimme mahdollisesti tehdä maaliskuun 2015 aikana. Korjaustoimenpiteet käytäisiin yhdessä läpi ennen töiden aloittamista ja kustannus on oltava selvillä ennen mahdollisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Toiminnanharjoittaja toimitti Insinööritoimisto SUT Oy:n korjaussuunnitelman (päivätty ), johon sisältyy laitteisto- ja LVI-asemapiirrokset täyttöpaikan ja mittarikentän uusimiseksi, mittarikentän matalan huokosilmakaivon periaatepiirros sekä mittari- /täyttöpaikan rakenneleikkaus ja mittari-/täyttöpaikan betonilaatan tyyppipiirustus. Tarkastukset ja neuvottelut Kiinteistöllä on tehty tarkastus Toiminnanharjoittaja on tarkistanut ja hyväksynyt tarkastuspöytäkirjan.

13 Viranomaisen ratkaisu 13 Ympäristönsuojeluviranomainen on tarkastanut hakemuksen ja hakijan tekemät täydennykset Osuuskauppa Varuboden Osla Handelslagin miehittämättömän ABC-jakeluaseman, osoitteessa Santalantie 12, Hanko, ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakija on huomioinut lisäselvityksillään lausuntojen vaatimuksia, muilta osin vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä ja luvan voimassaolosta ilmenevällä tavalla: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi (VNA 444/2010, YSL 7, 8, 43 ) 1. Jakeluasema tulee korjata suojausten ja valvonnan osalta Insinööritoimisto SUT Oy:n esittämien suunnitelmien (päivätty ) mukaisesti. Säiliöiden täyttöpaikka ja jakelualue on päällystettävä päivättyjen piirustusten 401 ja 402 mukaisesti standardissa SFS 3352 (6. painos) määritellyllä kestopäällysteellä. Alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden jakeluasemalla käsiteltävien ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Säiliöiden täyttöpaikan ja jakelualueen maaperä on tehtävä niin kantavaksi, ettei ajoneuvojen paino aiheuta painumia eikä vaurioita maanalaisia putkistoja ja suojarakenteita. Määräyksen mukaiset työt tulee toteuttaa mennessä. 2. Polttoainesäiliöiden on oltava jatkuvatoimisella vuodonilmaisujärjestelmällä varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä, rakenteeltaan tiiviitä sekä kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on suojattava korroosiolta ja niiden on oltava hyväkuntoisia. 3. Jakelualue, säiliöiden täyttöpaikka, maanalaisten tiivistyskerrosten salaojitus ja muut kohteet, joista voi tulla polttonestevalumia, on viemäröitävä öljynerottimeen. Öljynerottimen tulee täyttää kaksoispidätyksen periaatteen. Öljynerotin on varustettava öljytilan täyttymisestä ilmoittavalla hälytysjärjestelmällä, jota voidaan seurata jatkuvasti. Viemärissä on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta voidaan sulkea jakeluaseman jätevesien pääsy viemäriin. Näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo on sijoitettava, merkittävä ja suojattava siten, että kaivoon on esteetön pääsy. Sulkuventtiili on voitava sulkea viivytyksettä kaikissa olosuhteissa.

14 14 Jakeluaseman piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimeen on estettävä. 4. Jakeluaseman bensiinisäiliöiden täytössä syntyvät bensiinihöyryt on otettava talteen siten, että noudatetaan bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetussa valtioneuvoston päätöksessä (468/1996) säädettyä tavoitearvoa bensiinin vuotuiselle kokonaishävikille. 5. Kaikki jakeluaseman suunnitteluun, rakentamiseen ja sen laitteiden asentamiseen liittyvät työvaiheet on suoritettava erityistä huolellisuutta noudattaen. Maaperään asennettavien tiivistysrakenteiden sekä muiden suojarakenteiden asentamisessa on käytettävä pätevää ja kokenutta urakoitsijaa. Työn valvojan on oltava riittävästi asiaa tunteva ja riippumaton. Valvoja vastaa siitä, että asennuksiin liittyvät laadunvalvontatestit ja tiiviyskokeet tehdään ja dokumentoidaan huolellisesti. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A1 kohdassa 8.1. tarkoitettu laadunvarmistusselvitys on tehtävä: - tiivistysrakenteen saumaussuunnitelmasta, - tiivistysrakenteen saumauksesta, suojaamisesta kiviltä ja rakenteeseen tehtävien läpivientien saumauksesta, - täyttökerrosten tiivistämisestä kantavaksi, - putkiston asentamisesta ja tukemisesta ja liitoksista, - viemäreiden ja kaivojen asentamisesta sekä - maaperän huokosilman asentamisesta. Tarkastuksista laadittavat tarkastuspöytäkirjat ja laadunvarmistusselvitys on toimitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa työn valmistumisesta. Samalla tulee toimittaa valokuvat eri työvaiheista sekä piirustukset toteutuneista rakenteista. Ainakin ennen asennetun HDPE- kalvon peittämistä sekä ennen jakeluaseman muutostöiden jälkeistä käyttöönottoa tulee ympäristönsuojeluviranomaiselle varata tilaisuus suorittaa tarkastus. Toiminta, päästöjen valvonta ja tarkkailu (YSL 5, 7, 8, 43, 46, 75, 76, VNA 444/2010) 6. Pohjaveden laatua tulee tarkkailla Hangon ympäristölautakunnan pohjaveden tarkkailuohjelman hyväksymispäätöksen mukaisesti.

15 15 Hiilivetyjen tarkkailukaivoihin K1 ja K2 kertyneen veden määrää ja laatua on tarkkailtava kahdesti vuodessa keväällä ja syksyllä. Vedestä tulee määrittää samat parametrit kuin pohjavesistä. Analyysitulokset on lähetettävä viivyttelemättä Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen voi tulosten perusteella tarvittaessa päättää erikseen tarkkailun muutoksista. 7. Jakeluasemalle tulee asentaa hakijan vastineessaan esittämät huokosilmatarkkailuputket täyttöpaikalle ja mittarikentälle sekä päivätyn piirustuksen 2020 mukainen huokosilman tarkkailukaivo. Tarkkailukaivoon tulee asentaa automaattisesti hälyttävä vuodonilmaisin. Asennus tulee toteuttaa mennessä. Asennetusta huokosilman tarkkailujärjestelmästä tulee ottaa huokosilmanäytteet kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava BTEX-yhdisteet, MTBE, TAME, ETBE sekä muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Analyysitulokset on lähetettävä viivyttelemättä Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Jakeluaseman tarkkailussa tulee noudattaa asetuksen 444/ ja 14 :n vähimmäisvaatimuksia. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava aseman rakenteiden ja laitteistojen, kuten polttoainesäiliöiden ja -putkistojen, öljyn- ja bensiininerottimien, polttoaineiden jakelulaitteiden sekä hälytysjärjestelmän huollosta ja kunnossapidosta siten, ettei niissä käytön aikana ilmene ympäristön pilaantumiseen vaaraa aiheuttavia vikoja tai muutoksia. Jakeluaseman laitteistojen kunto ja toimintakelpoisuus on tarkastettava määräajoin. Tarkastuksista laadittavat tarkastuspöytäkirjat on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Viat tai puutteet, joista voi aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa, on korjattava viipymättä. Säiliön tarkastuspöytäkirjat on säilytettävä ja pyydettäessä esitettävä Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jakelu- ja täyttöalueen suojarakenteiden ja päällysteen kunto on tarkastettava säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Myös läheisen liikennealueen asfaltin kuntoa ja maaperän tilaa on tarkkailtava. Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti jakelulaitteen ympäristön tiiviyteen sekä jakelualueella näkyviin

16 painaumiin. Tarkastuksessa havaitut vauriot ja puutteet on korjattava viipymättä. 16 Mikäli alueella havaitaan viitteitä maaperän mahdollisesta likaantumisesta, on epäilystä välittömästi ilmoitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan ELY-keskukselle, joka tekee maaperän likaantumisasiassa päätöksen. 9. Säiliöt on varustettava jatkuvasti seurattavissa olevalla polttonesteen pinnankorkeuden mittausjärjestelmällä. Mitattua polttonesteen määrää on verrattava myyntikirjanpidosta saatavaan määrään mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Kaksoisvaippasäiliön pinnanmittausjärjestelmän ja välitilan vuodonilmaisimen, öljyn- ja bensiininerottimen öljytilan täyttymisilmaisimen sekä maaperän suojarakenteissa olevan vuodonilmaisimen hälytykset tulee ohjata ympärivuorokautiseen miehitettyyn valvontaan. Hälytyslaitteiston kunto on tarkistettava säännöllisesti. 10. Jakeluasemalla tulee olla nimettynä vastaava hoitaja, joka vastaa jakeluaseman toiminnasta, tarkastuksista ja näytteenotosta. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Hoitajan vaihtuessa tiedot tulee ilmoittaa Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi. Maksuautomaattiin tulee merkitä jakeluaseman hoitajan puhelinnumero sekä palo ja hätäilmoituksen puhelinnumerot. Kirjanpito (JL 12, 118, 119, 120, YSL 43, 45, 46, VNA 444/ ) 11. Jakeluaseman toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon tulee kirjata ainakin seuraavat asiat: tiedot hälytysjärjestelmien, päällysteiden, säiliöiden ja salaojituksen tarkkailukaivojen tarkastuksista ja mahdollisista korjaustoimenpiteistä; tiedot hiilivetykaivojen, hiekan- ja öljynerotuskaivojen tarkastuksista ja tyhjennyksistä sekä poistetun öljyn/polttoaineen ja öljyisen hiekan määrästä, samoin hiilivetykaivosta pumpatusta vesimäärästä; tiedot toiminnasta syntyneiden jätteiden lajista, laadusta, toimituspaikasta ja määrästä; tiedot polttonesteiden luovutuksesta (myyntimääristä) ja säiliöiden täytöistä; tiedot häiriöistä ja onnettomuustilanteista;

17 tiedot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta; 17 tiedot henkilökunnan koulutuksesta Kirjanpito on säilytettävä viiden vuoden ajan ja pyydettäessä esitettävä Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Jätteitä koskevat määräykset (YSL 43, 45, JL 12, 13, 121 ) 12. Jakeluaseman jätehuollossa tulee noudattaa asetuksen 444/ :n vähimmäisvaatimuksia. Jakeluaseman jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Öljynerottimen pohjalietteen määrä ja öljykerroksen paksuus tulee mitata ja liete ja öljy poistaa tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Hiekanerotuskaivot tulee tarkastaa ja tyhjentää vähintään kerran vuodessa. Jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu. Hiekan- ja öljynerotuskaivojen sekä mahdollisten vuotojen talteenotossa syntyneet tai muut öljypitoiset jätteet on toimitettava hyväksyttyyn vaarallisten jätteiden vastaanotto- tai käsittelypaikkaan vähintään kerran vuodessa. Vaarallisten jätteiden siirrosta tulee laatia siirtoasiakirja siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) säädetään. Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset (YSL 4, 43, 62, YSA 30, VNA 444/ ) 13. Poikkeuksellisissa tilanteissa tulee noudattaa asetuksen 444/ :n vähimmäisvaatimuksia. Poikkeustilanteita varten jakeluasemalla on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Mahdollisten vuotojen talteen ottamista varten tulee olla riittävästi imeytysmateriaalia ja tarvittavaa kalustoa. Jakelulaitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa.

18 18 Ratkaisun perustelut Poikkeuksellisia tilanteita varten tulee olla kirjalliset toimintaohjeet ja kouluttaa henkilökunta/aseman vastaava hoitaja poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä häiriö- tai muun poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja ympäristövaikutusten minimoimiseksi. Asemalla mahdollisesti tapahtuneista polttonestevahingoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle ja Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisen tilanteen vaikutusten selvittäminen on tarvittaessa aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa Hangon ympäristönsuojeluviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Poikkeuksellisen tilanteen jälkeen on selvitettävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Selvitys tehdyistä korjaavista toimenpiteistä tulee toimittaa Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuosiyhteenvedon yhteydessä. Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen (YSL 81, 90, YSA 30 ) Lupaharkinnan perusteet 14. Toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä ja toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava Hangon ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma jakeluaseman rakenteiden poistamisesta sekä maaperän ja pohjaveden mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä. Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta jakeluasematoiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen toiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista,

19 19 maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Lupapäätöksessä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ennaltaehkäiseminen ja että toimintaa harjoitetaan ottaen huomioon varovaisuus ja huolellisuus. Luvan voimassaoloajassa on otettu huomioon Uudenmaan ELYkeskuksen lausunto. Jakeluaseman sijoittuminen vedenhankinnan kannalta tärkeälle pohjavesialueelle edellyttää säännöllistä ja monipuolista toiminnan tarkkailua. Jakeluasemien luvan myöntämisen edellytykset tulee harkita, ei vapaan harkinnan eli tarkoituksenmukaisuuden vaan oikeusharkinnan kautta, kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Valtakunnallinen oikeuskäytäntö katsoo nykyisin, että olemassa olevat jakeluasemat tulisi siirtää pohjavesialueiden ulkopuolelle eikä edellytyksiä uusien jakeluasemien sijoittamiselle pohjavesialueille ole johtuen siitä oletuksesta, että paraskaan käyttökelpoinen tekniikka ei poissulje pohjaveden pilaantumisen riskiä. Toiminnanharjoittajan tulee vakavasti ottaen selvittää Hangon ABCautomaattiaseman siirtäminen pohjavesialueen ulkopuolelle luvan voimassaolon aikana. Viranomainen tarkastelee samaan aikaan nykyisen paikan soveltuvuutta lupapäätöksen mukaisten tarkkailutulosten perusteella ottaen huomioon tarvittaessa myös valtakunnan tasolla lisääntyvä yleinen tieto ja tutkimus aiheesta, oikeuskäytäntö ja kokemukset. Lisäksi viranomaisen tulee kaikissa päätöksissään ottaa huomioon myös vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) mukaisten vesienhoitosuunnitelmien sekä niiden toimenpideohjelmien tavoitteet eli se, että pohjavesimuodostumien tila ei heikkene, pohjaveden tila on vähintään hyvä ja että pohjavesimuodostumia pilaavien aineiden pitoisuuksien pysyvää ja merkittävää kasvamista ehkäistään. Toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa muutetaan määräaikaiseksi siten, että toiminta voidaan riittävän siirtymäajan kuluessa hallitusti siirtää pois pohjavesialueelta. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa koskee olemassa olevaa jakeluasemaa, joka on rakennettu 2000-luvun alussa KTM päätöksen 415/1998 ja standardin SFS luonnospainoksen mukaisesti. Kyseessä olevalla tontilla on harjoitettu huoltamo-, autonpesu- ja polttonestejakelutoimintaa luvun lopulta asti. Jakeluasema sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä ja muista toimista, joilla

20 20 ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristölupapäätöksen lupamääräykset on syytä päivittää vastaamaan valtioneuvoston asetuksen nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 444/2010 vaatimuksia. Asetuksessa edellytetään, että jakeluaseman rakenteet ovat standardin SFS 3352 tai vastaavan tasoisten vaatimusten mukaiset. Standardin SFS 3352, 4. painoksessa on huomioitu ympäristönsuojelulain vaatimukset ja erityisesti pohjavesialueilla tarvittavat erityistoimenpiteet maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Standardissa on rakennemalli jakeluasemalle, joka polttoainehuollon järjestämisen tai muun painavan syyn vuoksi joudutaan sijoittamaan pohjavesialueelle. Tällöin standardin mukaan jakeluasemarakenteessa toteutetaan kattava varmistus ja noudatetaan ns. kaksoispidätysperiaatetta. Kaksoispidätyksellä tarkoitetaan rakenneratkaisuja, jossa palavan nesteen varastointi- ja käsittelylaitteet on varustettu varsinaisen perusrakenteen lisäksi toisella pidätysrakenteella, joka estää palavan nesteen vuodot siinäkin tapauksessa, että ensisijainen rakenne on jostakin syystä pettänyt. Laitteistojen ensi- ja toissijaisen pidätysrakenteen välitila varustetaan lisäksi automaattisella valvontalaitteistolla, jolloin ensisijaisen pidätysrakenteen rikkoutumisesta saadaan hälytys. Kaksoisvaipallisten öljysäiliöiden ja niiden liitososissa tapahtuvat vuodot voidaan havaita polttonesteen kirjanpitoa seuraamalla ja öljysäiliön välitilaa seuraamalla. Mikäli kuitenkin vuotoa ilmenee, on öljysäiliöt asennettu aiemman ympäristölupapäätöksen yhteydessä HDPE-kalvolliseen altaaseen. (Määräykset 1-5) Standardista on ilmestynyt 5. painos vuonna Jakeluaseman rakenne on hakemuksen mukaan pääsääntöisesti SFS painoksen mukainen. Tämän jälkeen on tullut standardista vielä 6. painos. Jakeluasemasta puuttuu standardissa edellytetyt huokosilmaputket ja niiden tarkkailukaivo. Tämä lisäys nykyiseen rakenteeseen edellytetään ylimmän pidätysrakenteen tarkkailun parantamiseksi. (Määräykset 1 ja 7) Mikäli nykyinen 1-vaippainen öljynerotin ei sijaitse muovialtaalla varustetun alueen yläpuolella, on öljynerotin vaihdettava 2- vaippaerottimeen, jolla voidaan pienentää osaltaan maaperän pilaantumisen riskiä. (Määräys 3) Hiilivetykaivot eivät ole olleet säännöllisen tarkkailun alla viime vuosina. Tarkkailua tulee suorittaa jatkossa säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa hiilivetykaivoista K1 ja K2, jolloin voidaan saada nykyistä luotettavampaa tietoa aseman toiminnasta ja sen suojausrakenteiden toimivuudesta. Tarkkailu on hyvä toteuttaa pohjavesitarkkailun yhteydessä. Hiilivetykaivoista voidaan seurata altaassa tapahtuvia mahdollisia muutoksia, kuten kaksoispidätysten ja tiivistyskerrosten toimivuutta, jolloin altaasta pumpatun veden laatu on tärkeä indikaattori. (Määräys 6)