LOHJANJÄRVEN LÄNSIOSAN HAJAKUORMITUSSELVITYS - Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOHJANJÄRVEN LÄNSIOSAN HAJAKUORMITUSSELVITYS - Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli"

Transkriptio

1 LOHJANJÄRVEN LÄNSIOSAN HAJAKUORMITUSSELVITYS - Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli LIFE Environment Sanna Turunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 4/05

2 LOHJANJÄRVEN LÄNSIOSAN HAJAKUORMITUSSELVITYS Karjalohja, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli Sanna Turunen LOHJAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA, JULKAISU 4/05 LOHJA 2005

3 Kansikuvat: Sanna Turunen, Lohjanjärven länsiosan ympäristöä Kartat: Maanmittauslaitos, lupa nro 184/MYY/04 Lohjan ympäristölautakunta ISSN ISBN Lohja 2005

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto Hajakuormitus Jätevedet ja niiden aiheuttamat haitat Muuttuva lainsäädäntö Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen Jätevesihuollon lainsäädäntö haja-asutusalueella Vesihuoltolaki 119/ Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/ Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Muita säädöksiä Karjalohjan ympäristönsuojelumääräykset Työn tarkoitus ja tavoitteet Aineisto ja menetelmät Yleiskuvaus selvitysalueesta Selvitysalueen lähi- ja kaukovaluma-alueet Vedenlaatu Happitilanne Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet Näkösyvyys Levätilanne ja klorofyllipitoisuudet Kiinteistöille lähetetty kysely Kuormitusselvitys Maa- ja metsätalous Laskeuma ja luonnonhuuhtouma Asutus Tulosten tarkastelu Kyselyn tulokset Lähivaluma-alueen kiinteistötiedot ja tontin käyttö Vedenhankintatapa...26

5 4.1.3 Jätevesien käsittelymenetelmät Kiinteistön ja jätevesien käsittelyjärjestelmien ikä Tiedot jätevesien käsittelypaikasta Kompostityyppi ja biojätteiden käsittely Lisätietoja Maastohavaintoja Kuormitusselvitys Arvio lähivaluma-alueen hajakuormituksesta Laskeuma ja luonnonhuuhtouma Maa- ja metsätalous Haja-asutus Selvitysalueen kokonaiskuormitus Virhelähteet kuormituksen arvioinnissa Suositukset jätevedenkäsittelymenetelmistä Jätevesijärjestelmän valvonta Kustannukset Rahoitustuki talousjätevesien käsittelyyn Jätevesien käsittelymenetelmän valinta Vaihtoehdot jätevesien käsittelyssä Kuvaukset käsittelyjärjestelmistä Esikäsittely Jatkokäsittely (maaperäkäsittely) Käymäläjärjestelmät Eri käymälävaihtoehtoja Kokemuksia käymälöistä Selvitykset käsittelymenetelmän valintaa ja sijoituspaikkaa varten Jätevesien käsittelypaikan olosuhteet Maapuhdistamojen etäisyyksistä ja sijoituspaikoista Tiivistelmä Hajakuormituksen vähentäminen Lähteet Liitteet...86

6 1. Johdanto Vesiensuojelun tavoitteena on vesien hyvä tila. Vesien tilaa heikentävät pääasiassa maan- ja vesivarojen käyttö sekä päästöt teollisuudesta, maa- ja metsätaloudesta, yhdyskunnista ja liikenteestä. Vesistöjen kokonaiskuormitukseen vaikuttavat pistemäinen kuormitus (teollisuus, yhdyskunnat, kalankasvatus, turkistarhaus, turvetuotanto), hajakuormitus (pellot, karjatalous, metsätalous, haja- ja loma-asutus), sekä laskeuma ja luonnonhuuhtouma. Laskeuman kautta tuleva kuormitus on peräisin teollisuudesta, maataloudesta ja liikenteestä Hajakuormitus Suomessa yli miljoona ihmistä asuu haja-asutusalueella, kunnan viemäriverkoston ulkopuolella. Loma-asukkaita haja-asutusalueella on huomattavasti vakituisia asukkaita enemmän, noin 1,7 miljoonaa. Uusia vapaa-ajanasuntoja Suomessa rakennetaan vuosittain noin Kaikki nämä joutuvat hoitamaan jätevesien käsittelyn kiinteistökohtaisesti. Hajakuormitus on laajalta alueelta kertyvää ravinnekuormitusta, joka aiheuttaa vesistön rehevöitymistä. Hajakuormitus koostuu maatalouden, metsätalouden, viemäröimättömän haja- ja loma-asutuksen sekä laskeuman ja luonnonhuuhtouman päästöistä. Hajakuormitus on ihmisen toiminnan johdosta maaperän kautta tai suoraan vesiin muun kuin yhteen purkupaikkaan tulevien aineiden aiheuttamaa kuormitusta (Leinonen 1988). Lohjan vesistöalueella hajakuormituksen suhteellinen osuus on nykyisin % kokonaiskuormituksesta (Lohjan kaupunki 2003). Hajakuormituksen määrä vaihtelee ajallisesti ja on riippuvainen hydrologisista olosuhteista. Kuormituksen laatu vaihtelee ajallisesti ja hajakuormituksen aiheuttamat ongelmat ovat pahimpia tulvien aikana tai jälkeen. Hajakuormituksen ja pistemäisen kuormituksen yhtenä erona on se, että pistekuormitusta säätelee laki ja hajakuormitusta yhteiskunta sekä suuressa määrin yksilöt. Hajakuormituksen päästöt aiheuttavat mm. rehevöitymistä, saastumista, happiongelmia, samentumista ja liettymistä, suolaantumista ja happamoitumista. 1

7 Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat valtakunnallisessa mittakaavassa maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa (Suomen ympäristökeskus 2001). Haja-asutusalueilla talousvesien puutteellinen käsittely huonontaa ympäröivän vesistön laatua sekä lisää etenkin rantavesien rehevöitymistä, koska ne ovat halutuimpia kesämökkien paikkoja. Suomessa haja-asutusalueiden aiheuttama jätevesikuormitus on 1,5-kertainen kunnalliseen viemäriverkostoon kuuluvien jätevesikuormitukseen verrattuna. Järvien vedenlaatuun ja pohjaveden säilymiseen puhtaana vaikuttavat huomattavasti viemäröimättömän asutuksen jätevesien käsittelyn taso (Jätevesien puhdistusopas haja-asutusalueen kiinteistöille). Tehostamalla haja-asutuksen jätehuoltoa pyritään vähentämään vesistöjen kuormitusta, pohjavesien pilaantumisen vaaraa sekä ympäristöhygieenisiä haittoja (Ympäristöministeriö 2001). 1.2 Jätevedet ja niiden aiheuttamat haitat Jäteveden määrä riippuu vedenkulutuksesta ja jätevesien laatu on riippuvainen asukkaiden määrästä sekä jätevesityypeistä. Harmaisiin jätevesiin luetaan asumisesta muodostuvat pesuvedet, kuten peseytymis-, astianpesu- ja pyykinpesuvedet. Musta jätevesi on jätevettä, joka sisältää pesuvesien lisäksi vesikäymälän huuhteluvedet. Nykyaikaisen suomalaisen kotitalouden jätevedet muodostuvat seuraavista toiminnoista: Peseytyminen 45%, ruuanlaitto ja astianpesu 20%, WC:n huuhtelu 15%, pyykinpesu 15% sekä siivous ja muut toiminnot 5% (Kujala-Räty & Santala 2001). Hajakuormituksen aiheuttamat ongelmat näkyvät vesistöjen pilaantumisena ja elinympäristön laadun yleisenä heikkenemisenä (Suomen ympäristökeskus 2001). Vesistöjen hygieenisen tilan heikkeneminen ja pohjavesien pilaantuminen ovat puutteellisesti käsiteltyjen jätevesien aiheuttamia uhkia. Eloperäinen aines, jota jätevesi sisältää, kuluttaa vesistöjen happivaroja. Fosforia ja typpi rehevöittävät vesistöjä, jonka seurauksena ojat umpeutuvat, rannat kaislottuvat, vesi samenee planktonin määrän kasvun vuoksi ja kalastossa tapahtuu muutoksia roskakalakantojen lisääntymisenä (Rontu & Santala 1995). Jätevesien bakteerit ja muut taudinaiheuttajat voivat pilata uimarantoja ja kaivoja jos jätevedet johdetaan väärin (Kujala-Räty & Santala 2001). Haitalliset muutokset näkyvät ensisijaisesti luonnontilaisten vesistöjen vähenemisenä, vesiluonnon monimuotoisuuden pienenemisenä sekä vesistöjen pilaantumisena. 2

8 Haja- ja loma-asutuksen jätevedet ovat maatalouden jälkeen suurimpia vesistöjen fosforikuormittajia yhdessä teollisuuden kanssa. Jätevesien sisältämä fosfori on yleensä liukoisessa muodossa ja siten saman tien veteen päästyään levien käytössä. Ongelmia syntyy usein siis oman rannan lähellä (Suomen kuntaliitto 2004). 2. Muuttuva lainsäädäntö Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien käsittely on tehostunut huomattavasti ja samalla haja-asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on tullut selvemmin näkyviin. Suurin osa vakituisen haja-asutuksen jäteveden käsittelylaitteista vaatisi tehostamista laitteiden vanhentuneisuuden, toimimattomuuden tai ympäristönsuojelullisesti riittämättömän tehon vuoksi (Suomen ympäristökeskus 2001). Myös hajaasutusalueen varustelutaso on kehittynyt vesijohtojen rakentamisen myötä. Samalla vedenkulutus on kasvanut ja mm. vesivessojen määrät lisääntyneet. Muun kehityksen lisäksi kesämökkejä sekä niille johtavia teitä on pyritty parantamaan niin, että niiden vuotuinen käyttöaika pitenee (Wahlström ym. 1996). Vaasan yliopiston tutkimuksen mukaan yli 16% vuosina syntyneistä kaupungissa asuvista ihmisistä suunnittelee pysyvää muuttoa maaseudulle (Hunnakko & Palm 2002). Vapaa-ajanasuntoja tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän kakkosasuntoina, koska yli puolet tämänhetkisestä työvoimasta toimii informaatioon liittyvissä ammateissa ja näin ollen etätyön määrä lisääntyy. Haja-asutuksen aiheuttamaa ongelmaa pahentavat siis varustelutason kehitys, veden käytön kasvu, vapaa-ajanasuntojen lisääntynyt käyttöaika vuodessa ja niiden seurauksena lisääntyvien jätevesien puutteellinen käsittely rasittavat ympäröiviä vesistöjen ja pohjaveden tilaa. Ne huonontavat vesien laatua, rehevöittävät rantoja, likaavat kaivoja ja aiheuttavat hajuja ja muita ympäristöhygieenisiä haittoja. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää mökin ym. jätehuolto ja viemäröinti kunnan vaatimalle tasolle. Haja-asutuksen jätehuollon kannalta tärkeimmät lait ja asetukset on käsitelty seuraavissa kappaleissa. Lisätietoja vesihuollon lainsäädännöstä löytyy Suomen ympäristökeskuksen internet-sivuilta. 3

9 2.1 Vesiensuojelun tavoiteohjelma vuoteen 2005 Valtioneuvoston vuonna 1998 tekemän periaatepäätöksen mukaan vesiensuojelun päätavoitteena on rehevöitymisen vähentäminen ja ehkäiseminen. Toiminta keskitetään ensisijaisesti päästöjen syntypaikkoihin. Haja-asutuksen osalta vesiensuojelun tavoitteet 2005 ovat biologisen hapenkulutuksen vähentäminen 60 % ja fosforikuormituksen vähentäminen 30 % 1990-luvun alun kuormitustasosta. Tärkeillä pohjavesialueilla tiheästi rakennetut alueet on viemäröitävä ja jätevedet käsiteltävä pohjavesialueen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa kymmenien tuhansien vanhojen kiinteistöjen jätevesienkäsittelyjärjestelmän tehostamista (Kujala-Räty & Santala 2001). Lähiaikoina jätevesien käsittelyä tullaan tehostamaan ympäristön hygieenisen tilan parantamiseksi. Typpikuormitusta vähentäviä jätteiden ja jätevesien käsittelyjärjestelmiä kehitetään ja otetaan käyttöön. Vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat, tiheästi rakennetut haja-asutusalueet viemäröidään ja jätevedet johdetaan käsiteltäviksi pohjavesialueiden ulkopuolelle Jätevesihuollon lainsäädäntö haja-asutusalueella Vesihuoltolaki 119/2001 Vesihuoltolaki (VHL 119/2000) astui voimaan Lain tavoitteena on turvata sellainen vesihuolto, että kohtuullisin kustannuksin on saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutoinkin moitteetonta talousvettä sekä terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta asianmukainen viemäröinti (VHL 1 ). Kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin tässä laissa ja muussa laissa säädetään (VHL 6 ). Jos suurehkon asukasjoukon tarve taikka terveydelliset tai ympäristönsuojelulliset syyt sitä vaativat, kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseksi, vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen laajentamiseksi tai muun tarpeellisen vesihuollon palvelun saatavuuden turvaamiseksi. (VHL 6 ). Kunnan ei välttämättä tarvitse laajentaa vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta, vaan kunta voi 4

10 tarvittaessa tukea esimerkiksi osuuskuntamuotoisen vesihuollon organisointia tai jopa kiinteistökohtaisia ratkaisuja (Suomen kuntaliitto 2004). Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on VHL 10 :n mukaan liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi kuitenkin vapauttaa kiinteistön liittymisvelvollisuudesta (VHL 11 ). Vesihuoltolaitosta, kiinteistön omistajaa tai haltijaa sekä alueellista ympäristökeskusta on kuitenkin kuultava ennen vapautuksen myöntämistä. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä vapauttamisesta kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen myöntää hakemuksesta kiinteistölle vapautuksen 10 :ssä tarkoitetusta liittämisvelvollisuudesta tässä pykälässä säädetyin perustein. Vapautus liittämisvelvollisuudesta on myönnettävä, jos liittäminen verkostoon muodostuisi kiinteistön omistajalle tai haltijalle kohtuuttomaksi, kun otetaan huomioon liittämisestä aiheutuvat kustannukset, vesihuoltolaitoksen palvelujen vähäinen tarve tai muu vastaava erityinen syy, vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tai jätevesiviemäriin liittämisestä vapautettavan kiinteistön jätevesien kokoaminen ja käsittely voidaan järjestää niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista (VHL 11 ) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Uudessa ympäristönsuojelulaissa (YSL, 86/2000) asetetaan yleinen jätevesien puhdistamisvelvollisuus (YSL 103 ). Laki astui voimaan Kaikki jätevedet on johdettava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Säännös velvoittaa muun muassa huolehtimaan asianmukaisesti jätevesien käsittelylaitteistojen ja johtamisjärjestelmien huollosta ja kunnossapidosta. Lain mukaan esim. vesikäymälän jätevedet on aina puhdistettava ennen niiden johtamista maahan tai veteen. Tämä tarkoittaa jätevesien käsittelyn tehostamista etenkin vesikäymälän omaavilla haja-asutusalueiden kiinteistöillä. Pelkkä saostuskaivo ei ole 5

11 riittävä käsittelymenetelmä, vaan jätevedet on käsiteltävä puhtaammiksi pidemmälle viedyllä käsittelyllä (Suomen kuntaliitto 2004). Ympäristönsuojelulain mukaan viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen (YSL 103) vesikäymälän jätevedet sekä muut talousvedet on käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen siten, että jätevesien puhdistus vastaa vähintään 18 :n nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. Muut kuin vesikäymälän jätevedet voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos niiden määrä on vähäinen eikä niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Ympäristönsuojelulain (YSL 103) asetuksien mukaisesti jätevesien puhdistusvaatimukset kiristyvät. Orgaanisen aineen (BHK7) osuutta tulee vähentää 90%, kokonaisfosforia vähintään 85% ja kokonaistyppeä vähintään 40% laskennallisen hajakuormituksen lukuihin verrattuna. Jokaisella kiinteistöllä tulee olla määräaikaan mennessä tehtynä selvitys jätevesien käsittelyjärjestelmästä ja sille käyttö- ja huolto-ohjeet. Samoin jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentamisesta tai parantamisesta on laadittava suunnitelma. Lietteen tai muun jätteen kuljetus muualle vietäväksi on toteutettava jätelain 10 :n mukaisena järjestettynä jätteenkuljetuksena. Uusissa rakennuskohteissa asetus otetaan käyttöön soveltuvin osin ja vanhoissa kiinteistöissä jätevesien käsittelymenetelmät on saatettava asetuksen mukaiseen käyttöön 10 vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta. Jätevesien käsittelyjärjestelmäselvitykseen tarkoitettuja lomakkeita on saatavilla Karjalohjan osalta Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton ylläpitämältä sivustolta (www.jatevesi.fi). On muistettava, että kiinteistöllä on aina viimekädessä vastuu jätevesien käsittelystä (YSL 5 selvilläolovelvollisuus). Kiinteistönhaltijan tulee olla selvillä aiheuttamastaan ympäristövaikutuksesta ja riskeistä sekä noudattaa ympäristönsuojelulain varovaisuus- ja huolellisuusperiaatetta, haittojen minimoinnin periaatetta, ennaltaehkäisyn periaatetta, parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan mahdollisen toimintatavan periaatetta. (Suomen kuntaliitto 2004). 6

12 Ympäristönsuojelulain (YSL 85 ) mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tällöin kiinteistön jätevesien käsittelyn tehostamista voidaan edellyttää jo ilman ympäristönsuojelulain asetustakin (Suomen kuntaliitto 2004). Ympäristönsuojelulaki 103 ei päde alueilla, joilla jätevesien käsittelyvaatimukset ovat tiukemmat (Suomen kuntaliitto 2004). Tässä tapauksessa kunnanvaltuusto voi antaa ympäristönsuojelulain 19 perusteella paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 524/2003 Tarkoitus ja käsittelyvaatimukset Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on vähentää talousjätevesien päästöjä ja ympäristön pilaantumista. Asetus on säädetty annetun ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 ja 18 :n nojalla. Asetusta, joka annettiin , sovelletaan talousjätevesien käsittelyyn, johtamiseen sekä jätevesijärjestelmien rakentamiseen ja ylläpitoon. Myös jätevesistä muodostuvat lietteet, niiden keräily ja käsittely ovat asetuksen kohteena. Asetus pyrkii rajoittamaan talousjätevesistä tulevaa kuormitusta seuraavasti: orgaanisen aineen osalta kuormitusta on vähennettävä 90%, kokonaisfosforin osalta vähintään 85% ja kokonaistypen osalta vähintään 40%. Asetuksen kuormitusarvoja ei sovelleta kunnissa, joissa on annettu kuntakohtaisen ympäristönsuojelumääräyksen mukaiset jätevesien kuormitusarvot. Siirtymäsäännökset Huolto- ja hoito-ohje sekä selvitys jätevesijärjestelmästä, jonka avulla voidaan arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus ympäristöön, tulee tehdä viimeistään kahden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, eli Kiinteistöt, joilla ei ole vesikäymälää, tulee laatia selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huoltoohjeista viimeistään neljän vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta, eli viimeistään Ennen asetuksen voimaantuloa rakennettujen kiinteistöjen olemassa olevat 7

13 käyttökelpoiset jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan edellä mainittuja kuormitusarvoja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua asetuksesta, viimeistään Kiinteistöillä, joilla suoritetaan uudisrakentamista vastaavia korjaus- tai muutostöitä, lisärakentamista, tai jätevesijärjestelmän muutostöitä, joihin vaaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuslupa, toimenpidelupa tai rakentamista koskeva ilmoitus, on kuormitusta vähennettävä edellä mainittujen määrien mukaisesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 132/1999) Laki astui voimaan vuoden 2000 alussa ja sen tavoitteena on luoda edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistää ekologisesti, taloudellisesta ja kulttuurillisesti kestävää kehitystä. Maankäyttö ja rakennusasetuksen 50 teknisten vaatimuksien mukaan rakennuksesta ei saa aiheutua mm. jätevesien puutteellisen käsittelyn johdosta terveyden tai hygienian vaarantumista. Asemakaavan ulkopuolisilla alueilla rakennuslupa edellyttää mm., ettei kunnalle aiheudu erityisiä kustannuksia vedenhankinnasta eikä viemäröinnin järjestämisestä. Pysyvään asumiseen käytettyjen kiinteistöjen tulee laatia käyttö- ja huolto-ohje (koskee varsinaisia asuinrakennuksia) myös jätevesijärjestelmälle. Tämä auttaa kiinteistön hallintaa sen elinkaaren aikana sekä lisää kiinteistönhaltijan taitoja huolehtia kiinteistöstä. Ranta- ja loma-asutuksen yleis- ja asemakaavan sisältövaatimuksissa tulee ottaa huomioon vesiensuojelu (MRL 73 ). Kiinteistön haltija on velvollinen pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa. Kunnan ympäristöviranomainen voi puuttua asiaan ja määrätä rakennuksen korjattavaksi ja ympäristön siistittäväksi (MRL, 166 ) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja asetus (1280/1994) Tervesydensuojelulain (TSL 22 ) mukaan jätevesien johtaminen ja puhdistus on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Viemäri siihen liittyvine puhdistus- ja muine laitteineen on suunniteltava, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa (TSL 22 ). Voimassa olevan terveydensuojeluasetuksen mukaan (TSA 11 ) viemäri on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava niin, ettei siitä aiheudu talousveden tai yleiseen käyttöön tarkoitetun 8

14 uimarannan tai maaperän terveydellisen laadun huonontumista. Nestemäisten jätteiden kokoaminen tiiviiseen säiliöön tai imeyttäminen maahan on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu maaperän tai talousveden pilaantumisen vuoksi terveyshaittaa (TSA 11 ). Asetuksen 14 mukaan käymälässä tulee olla riittävä ilmanvaihto, jonka tulee olla järjestetty siten, että hajun leviäminen muihin tiloihin estyy. Käymälässä tai sen välittömässä läheisyydessä on lisäksi oltava mahdollisuus käsien pesuun. Kuivakäymälä tulee sijoittaa tiiviille alustalle, niin ettei käymälästä aiheudu hajun, talousveden tai maaperän likaantumisen vuoksi terveyshaittaa (TSA 11 ) Muita säädöksiä Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta, laki eräistä naapuruussuhteista, jätelaki, valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista ja valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyssä ovat esimerkkeinä säädöksistä, joita voidaan käyttää kiinteistökohtaisen jätevesihuollon ohjauksessa. (Suomen kuntaliitto 2004) Karjalohjan ympäristönsuojelumääräykset Seuraavassa käsitellään haja-asutuksen kannalta tärkeimmät säädökset Karjalohjan ympäristönsuojelumääräyksistä. Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella sijaitsevat alueet Jätevesiviemäriverkon ulkopuolella olevilla, asema-kaava-alueilla jätevedet on käsiteltävä rakennusmääräyksessä olevien määräysten ja ympäristönsuojelulain jätelain nojalla annetun asetuksen talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla asetettujen säännösten mukaisesti. Suojaetäisyydet Alla esitettyjä suojaetäisyyksiä tulee noudattaa riittävän pinta- ja pohjavesien laadun turvaamiseksi siinä tapauksessa mikäli alueen maaperä pystyy suodattamaan jätevettä. Mikäli taulukossa 1 esitetyt suojaetäisyydet eivät täyty, määritellään kunkin 9

15 kiinteistön jätevesien käsittely tapauskohtaisesti (Vismanen Kari, henkilökohtainen tiedonanto ). Taulukko 1. Suojaetäisyydet muilla alueilla. Yhteenveto Karjalohjan kunnan määräyksistä. (www.jatevesi.fi ) Kohde Suojaetäisyys vähintään kohteesta (m) Ilman Käymäläjätevedet käymäläjätevesiä Talouskaivo (huonosti läpäisevä maaperä) Talouskaivo (hyvin läpäisevä maaperä) Vesistö Tontin raja tai oja 5 10 Suojakerros pohjavesitason yläpuolella 0,5 0,5 (maasuodatuksessa) Suojakerros pohjavesitason yläpuolella (imeytyksessä) 2 2 Ilmoitus jätevesijärjestelmän rakentamisesta tai muuttamisesta Kiinteistöistä, jotka eivät kuulu kunnalliseen viemäriin tai muuhun keskitettyyn jätevesien käsittelyjärjestelmään, ja joissa syntyy jätevettä, tulee kiinteistönomistajan, haltijan tai toiminnanharjoittajan tehdä aina rakennusluvan hakemisen yhteydessä kirjallinen ilmoitus. Ilmoitus tulee tehdä myös vesikäymälän rakentamisen yhteydessä, jätevesienkäsittelyjärjestelmää olennaisesti muutettaessa tai jäteveden laadun tai määrän olennaisesti muuttuessa. Tällöin jätevesienkäsittely voidaan tarkistaa jo suunnitteluvaiheessa ja torjua haitalliset ympäristövaikutukset. Kiinteistön haltijan tulee selvittää kohteen maaperän soveltuvuus imeytykseen ja maaperän laadusta sekä arvioidusta pohjavedenkorkeudesta tulee esittää selvitys ympäristöviranomaiselle. Selvityksellä pyritään ohjaamaan kiinteistön haltijaa valitsemaan parhaiten soveltuva jätevesienkäsittelymenetelmä. Ongelmia on esiintynyt erityisesti maaperän soveltumattomuudessa jätevesienkäsittelymenetelmiä rakennettaessa, erityisesti jäteveden maaperäimeytyksessä. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia jätevesien puhdistuslaitteistojen toimivuudesta ja tehosta, jonka tulee vastata parhaimmalle käyttökelpoiselle tekniikalle asetettuja vaatimuksia. Nämä velvollisuudet perustuvat ympäristönsuojelulain 4 ja 5 :ien 10

16 mukaisiin yleisiin periaatteisiin ja velvollisuuksiin. Määräyksen perusteella ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan selvittämään puhdistuslaitteiden toimivuuden, jos perustellun epäilyn vuoksi laitteistossa puhdistettu jätevesi ei vastaa asetettuja vaatimuksia ja siitä oi aiheutua pilaantumista, joka on määritelty YSL 3 :ssä. Kiinteistön haltijan kirjanpitovelvollisuus (YSL 5 ) velvoittaa haltijan säilyttämään puhdistuslaitteiden tarkastuksista, huolloista, säiliöiden tyhjennyksestä ja mahdollisista näytteenotoista saadut tositteet vähintään viiden vuoden ajan. Umpikaivot ja saostuskaivojen lietetilat sekä muut vastaavat jätesäiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa jätevedenpuhdistamolle tai muuhun asianmukaiseen, viranomaisen hyväksymään käsittelypaikkaan. Perusteet poikkeuksille Hakemuksen perusteella voidaan myöntää poikkeus määräyksistä, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Loma-asutuksen muuttaminen vakituiseen asumiskäyttöön Härjänvatsan osayleiskaavan alueella on mahdollista ottaa loma-asunto vakituiseen käyttöön ilman poikkeuslupamenettelyä seuraavin ehdoin: rakennuspaikan koko tulee olla vähintään 5000 m², rakenteet ja eristeet tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaiset, puhtaan veden saanti tulee olla esitetty, jätevesien käsittely tulee olla hoidettu kunnan jätevesien käsittelyn ohjeiden mukaisesti, kiinteistön tulee liittyä järjestettyyn jätteenkuljetukseen ja rakennuspaikalle tulee olla kiinteä tieyhteys (Insinööritoimisto P. Ristola 2001). 2.3 Työn tarkoitus ja tavoitteet Hajakuormitusselvitys liittyy Lohjanjärven käyttöarvon parantamishankkeeseen, joka on osana Karjaanjoki LIFE hanketta. Selvitysalueeseen kuuluvat Karjalohjanselkä (Härjänvatsasta etelään), Tammistonniemi, Tallaanniemi sekä Lohjansaaren länsipuolen lähivedet. Selvityksen tarkoituksena on arvioida selvitysalueen lähivaluma-alueen ravinnekuormitusta keskittyen haja-asutuksen aiheuttamaan 11

17 kuormitukseen sekä alueen jätevesien käsittelymenetelmiin. Tässä työssä lähivalumaalue tarkoittaa aluetta, jolta vedet kertyvät tiettyyn vesistöön pintavaluntana maanpintaa tai uomavaluntana ojia ja puroja pitkin sekä pohjavesivaluntana maanpinnan alapuolelta järveen. Hajakuormitusselvityksiä on tehty myös Lohjanjärven muissa osissa ja nämä ovet vertailukelpoisia tämän työn tulosten kanssa. Lohjanjärven länsiosan hajakuormitusselvitys on jatkoa vuonna 2003 tehdylle työlle Karstunlahdella ja osassa Karjalohjanselkää (Turunen 2003). Muita selvitysalueita ovat Maikkalanselkä (Luoto 2001), Hormajärvi (Valjus 2003) ja Lohjanjärven eteläosa (Hållsnäsfjärden- Kyrköfjärden) (Valjus 2003). 3. Aineisto ja menetelmät 3.1 Yleiskuvaus selvitysalueesta Selvitysalueeseen kuuluva alue (Karjalohjanselkä, Tallaanniemi ja Lohjansaaren eteläosa) muodostaa pääosan Lohjanjärven länsiosasta ja kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen (23), jonka pinta-ala on n km² ja järvisyys n. 12% (Ekholm 1993) (Liite 1). Selvitysalueen ranta-alueet kuuluvat Karjalohjan kuntaan. Lohjanjärvi luokitellaan eutrofiseksi (Koivujärvi 1990), mutta järven eri osien rehevyystila vaihtelee merkittävästi (Kärmeniemi 1990). Karjalohjanselkä kuuluu Lohjanjärven puhtaimpiin alueisiin. Karjaanjoki LIFE- hanke on suorittanut alueella mm. koeverkkokalastuksia kesä- ja talviaikaan. Kalastorakennetta selvitettiin kaikuluotauksin ja alueella tehtiin myös selvitys sulkasääskien määristä. Vapaaehtoiset ovat tehneet alueella näkösyvyysmittauksia ja osallistuneet leväseurantaan. Vuosi 2002 oli intensiivivuosi vedenlaadun seurannassa, jolloin tehtiin myös Pro gradutyö kasviplanktonin laskentamenetelmistä alueelta otettujen kasviplanktonnäytteiden perusteella. Alue kuuluu myös hankkeen matemaattisen mallinnuksen piiriin. Matkalla Karjaanjoen vesistön maisemissa oppaasta saa tietoa alueen retkeily- ja matkailupalveluista. Opas on luettavissa Karjaanjoki LIFE- hankkeen sivuilta (www. karjaanjokilife.fi). 12

18 Paikallisia ongelmia vedenlaadussa alueella on ajoittain aiheuttanut mm. Karjalohjan jätevedenpuhdistamo, joka on toiminut alueella vuodesta 1988 lähtien (Saarinen 2004). Härjänvatsan alueen pohjavesiesiintymä on tärkeä vedenhankintaan varten (kts. kartta Alueelle tullaan vetämään vesi- ja viemäriverkosto (Insinööritoimisto P. Ristola 2001, Härjänvatsan osayleiskaava) Selvitysalueen lähi- ja kaukovaluma-alueet Selvitysalueen piiriin kuuluvat Pellin saarten länsipuoli, Tammistonniemi, Tallaanniemi ja Lohjansaaren länsipuoli aina Ruosniemen nokkaan asti. Ulkopuolelle rajautuu Karkalinniemi, joka on osana Natura 2000-verkostoa. Lähivaluma-alue määriteltiin YVA Oy:n laskelmien perusteella ja peruskarttaa (1:20 000) apuna käyttäen. Alueen vesipinta-ala on noin 10 km². ja sen keskisyvyys on noin 10 m. Suurin syvyys on noin 38 m (Taulukko 2, liite 2). Tilavuutta lahdella on noin 0,096 km³. Selvitysalueen lähivaluma-alue on muodoltaan pitkänomainen ja muodoltaan vaihteleva. Lähivaluma-alueelle ei laske yhtään jokea, puroja n. 14 kpl. Hotopohjanoja laskee Hauraveteen. Taulukko 2. Lähivaluma-alueen hydrologiset tiedot. (Ekholm 1993, YVA Oy ). Vesipinta-ala 10 km² Suurin syvyys Keskisyvyys Tilavuus Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue 38 m 10 m 0,096 km³ 26 km² 38 km² (Puujärvi) 8 km² (Syväjärvi) Lähivaluma-alueen kokonaispinta-ala on noin 26 km², josta maa-ala on noin 16 km². Peltoa maa-alasta on noin 5,5 km², joka on keskittynyt pääosin kumpuilevalle rantaalangolle Härjänvatsan, Lohjantaipaleen ja Pellonkylän alueilla. Kasvillisuus vaihtelee rehevistä lehdoista karuihin kallioalueisiin. Metsämaan tyypit vaihtelevat lehdosta kuivempaan kankaaseen. Metsää alueella noin 10 km². Soiden osuus pintaalasta on vähäinen. Vakituinen asutus on keskittynyt pääosin Karjalohjan keskustan 13

19 tuntumaan ja loma-asutus rannan tuntumaan, ollen tiheintä Härjänvatsan ja Tallaanniemen alueella sekä Lohjansaaren länsipuolella. Lähivaluma-alueen topografia on hyvin vaihtelevaa mäkimaastoa. Alueen korkeuserot merenpintaan nähden vaihtelevat ranta-alueen reilusta 30 metristä yli 80 m korkeisiin mäkiin. Karjalohjanselän vedenpinnan taso on noin 31,6 m merenpinnan yläpuolella. Suurimmat moreenialueet lähivaluma-alueella sijaitsevat Taallaaniemen, Tammistonniemen ja Härjänvatsan pohjoisosassa. Pääosa Härjänvatsan alueesta on silttiä. Savi dominoi Pellonkylän, Kourjoen ja Pappilan alueita (mm. Kourjoenlahden tuntumassa). Laajimmat kalliopaljastumat sijaitsevat alueen eteläosassa, mutta myös pohjoisosassa kalliota on jonkin verran. Alueella on myös jonkin verran turvetta, soraa ja hiekkaa. (Peruskarttalehti 1: ja Yva Oy 2004). Kaukovaluma-alueen muodostavat Puujärven (23.023) ja Syväjärven (23.022) valuma-alueet. Puujärven valuma-alueen pinta-ala on 38 km² ja järvisyys 18 %. Syväjärven valuma-alueen koko on n. 8 km² ja järvisyys n. 9% (Ekholm 1993). Puujärvi on osana Natura 2000-verkostoa. Järvi on karu ja kirkasvetinen, ja sen valuma-alue on pienehkö. Vedenlaatu on luokiteltu erinomaiseksi. Järvi on melko syvä ja vesi vaihtuu hitaasti, viipymä on n. 7 vuotta. (Uudenmaan ympäristökeskus 2004). Syväjärvi laskee Hauraveden eteläosaan ja valuma-alueelta tulevan veden vaikutus lähivaluma-alueeseen riippuu virtauksista. 3.2 Vedenlaatu Vedenlaatutiedot on otettu pinnanläheisestä vedestä (0-2 m), syvänteiden happipitoisuuksia lukuun ottamatta, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n toimesta. Osa aineistosta on Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokannasta. Viimeksi otetut vedenlaatutiedot on saatu suoraan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ltä. Näkösyvyystiedot ovat peräisin Karjaanjoki LIFE-hankkeen omaehtoisen seurannan näkösyvyysmittauksista Happitilanne 14

20 Karjalohjanselän (piste 24, 40 m) happipitoisuudet olivat normaaleja syvänteissä esiintyviä pitoisuuksia maalis- ja elokuun ajalta (6,6-9,2 mg/l). Selvää happivajetta syvänteen alueella oli kuitenkin havaittavissa maaliskuussa 2002 (2,2 mg/l) (Kuva 1). Pisteeltä 77 (30 m), myös Karjalohjanselkää, alin mitattu happipitoisuus oli elokuulta 2000 (6,9 mg/l). Happipitoisuudet vaikuttivat normaaleilta ajankohtaan nähden. Ristisalmen havaintopisteeltä (64, 12 m) alin mitattu happipitoisuus havaittiin elokuussa 2002 (4,9 mg/l, 45%). Happea on silti riittänyt syvänteen alueella. happi mg/l mg/l Kyll.% happi mg/l Kyll.% 77 happi mg/l Kuva 1. Alusveden happipitoisuudet (mg/l) ja kyllästysaste (%) havaintopisteillä 24 (40 m), 64 (12 m) ja 77 (30 m) maalis- ja elokuussa Kyll.% mg/l Kyll.% Kyll.% mg/l Kyll.% Kokonaistyppi- ja fosforipitoisuudet 15

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

105,00 104,90 104,80 Yläraja Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Alaraja 104,70 104,60 104,50 104,40 104,30 104,20 104,10 104,00 1.1. 29.1. 20.2. 17.3. 9.4. 25.4. 14.5. 30.3. 21.6. 13.7. 3.8. 21.8. 7.9. 20.9.

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus.

Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. Maaliskuussa 2011 muutettiin ympäristönsuojelulakia sekä kumottiin vanha jätevesiasetus ja annettiin uusi jätevesiasetus. -> Tavoitteena selkeyttää ja kohtuullistaa puhdistusvaatimuksia sekä ottaa kiinteistökohtaiset

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET KOKEMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Liite 1A KV hyväksynyt 17.5.2004 25 Ohjeet jätevesijärjestelmän valintaan, rakentamiseen ja hoitoon Kokemäen kaupungin viemärilaitoksen viemäriverkon ulkopuolisilla

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus

HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus HÄMEENKYRÖN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Hallitus 13.4.2004 Hyväksytty: Valtuusto 26.4.2004 Voimaantulo: 1.5.2004 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 :

Kylä: Tilan nimi ja RN:o: Tilan pinta-ala m 2 : YHTEENVETO JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SUUNNITELMASTA Toiitetaan suunnitelan yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan Saapunut / pvä: Uusi jätevesijärjestelä Vanhan jätevesijärjestelän uusiinen Rakennuslupanuero:

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen

Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala

Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa. Erkki Santala Vesikäymälän vaihtoehdot ja niiden soveltuvuus haja-asutuksessa Erkki Santala Keskeiset säädökset Ympäristönsuojelulaki (YSL) 527/2014 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN / RINNEPELTO , TIMONEN

ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN / RINNEPELTO , TIMONEN Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 01.11.2012 Rakennus- ja ympäristölautakunta 47 22.09.2016 ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISESTÄ VAPAUTTAMINEN

Lisätiedot

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta

Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta Hallituksen esitysluonnos ympäristönsuojelulain muuttamisesta 27.4.2016 Haja-asutuksen talousjätevesien käsittelyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan kohtuullistettavan ja selkeytettävän Hallitusohjelman kirjaus

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA

VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA H 75 VAPAUTUKSEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET VIEMÄRIVERKOSTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA Ympäristölautakunta 16.6.2016, 20 Ympäristötarkastaja Kaisa Pieniluoma: Liittämisvelvollisuus vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely

Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely 27.6.2016 TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ TARVITTAESSA ALAOTSIKKO/ INGRESSI/LÄHTÖ Satu Heino Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu

Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla Jatkorahoitusta on haettu Haja-asutusalueen jätevesineuvontahanke Pohjois-Pohjanmaalla 2015-16 1.6.2015-31.5.2016 Jatkorahoitusta on haettu Hankkeen palvelut Hanke tarjoaa järjestöille ja kerhoille yms. mahdollisuuden saada maksuton

Lisätiedot

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke

NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke NEUVO-hajajätevesien neuvontahanke Hankkeen sisältö ja toteutus Hanketta hallinnoi Kymijoen vesi ja ympäristö ry Hankkeessa toimii projektipäällikkö ja neljä jätevesineuvojaa, toimipisteet ovat Kouvolassa,

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS

ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS Tekninen lautakunta 106 10.12.2014 Ympäristölautakunta 7 03.02.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN PÄIVITYS 188/59/2014 Tekninen lautakunta 10.12.2014 106 Vesihuoltolain mukaan

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen

Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesihuoltolain mukaisesta liittämisvelvollisuudesta vapauttaminen ja haja-asutuksen jätevesiasetuksen käsittelyvelvoitteista poikkeaminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta

KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus korkotukilainan takaamisesta KOLARIN KUNTA KOKOUSKUTSU 13/2012 Kunnanhallitus 15.6.2012 Aika Tiistai 19.6.2012 klo 16.00 Paikka Kunnanhallituksen huone Käsiteltävät asiat nro Liite nro Asia 219 150 Äkäsjoen vesiosuuskunnan hakemus

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta

Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta Joroisten, Juvan ja Rantasalmen kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristölautakunta 12.10.2011 46 1 Luku Yleiset määräykset 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on ympäristönsuojelulakia

Lisätiedot

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta

Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston osalta Kaupunginhallitus 115 27.04.2015 Ympäristölautakunta 37 13.05.2015 Hakemus Paatelantien varressa olevien kiinteistöjen liittämiseksi Äänekosken Energia Oy:n toiminta-alueeksi vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011

PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 HAUSJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista

Lisätiedot

Selvitys jätevesien johtamisesta

Selvitys jätevesien johtamisesta Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero

Lisätiedot

TALOUSVESIEN KÄSITTELY

TALOUSVESIEN KÄSITTELY Antti Lammi 18.3.2010 TALOUSVESIEN KÄSITTELY ASETUS ASTUI VOIMAAN 1.1.2004 VUODEN 2005 LOPPUUN MENNESSÄ JOKAISEN PITI TEHDÄ KIINTEISTÖLLE SELVITYS NYKYISESTÄ JÄRJESTELMÄSTÄ JA LAATIA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81 Ympäristölautakunta 71 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE LANKIA RN:O 10:81 36/60.602/2013 Ympäristölautakunta 71 Asia Hakija

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1. Ilkanrati, kokoushuone ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 7 Ympäristölautakunta sivu 1 Kokousaika 10.5.2011, kello 17.30 18.45 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Ilkanrati, kokoushuone Hahtola Aulis, puheenjohtaja Hannuksela

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 1 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Vesien- ja ympäristönsuojelu, ympäristöterveys Vesi- ja elintarvikelaboratorio Tutkimus, neuvonta, julkaisutoiminta Jäsenet vesien

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite

YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 Tavoite 1 YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi. Ne perustuvat lain säännöksien

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto

Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto Satavesi - ohjelma Eurajoki-Lapinjoki vesistöalueryhmän kokous Säkylän kunnanvirasto 11.10.2011 Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn suunnittelu- ja neuvontahanke 2010-2011 Hannu Mattila Projektineuvoja

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE

Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset. Hallitusneuvos Oili Rahnasto Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Ympäristönsuojelulain yleiset säännökset Hallitusneuvos Oili Rahnasto 5.6.2014 Ympäristönsuojelulakikoulutus, SYKE Lain tarkoitus ja soveltamisala, 1-4 1 luku Yleiset säännökset Lain tarkoitus, 1 säännös

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA

TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA TALOUSJÄTEVESIASETUS Valtioneuvoston asetus 542/2003 TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Voimaan 1.1.2004 Sievin kunnan ympäristötoimi ja Sie 1 TALOUSJÄTEVESIASETUS

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 Ympäristölautakunta 72 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0 35/60.602/2013 Ympäristölautakunta 72 Asia Hakija

Lisätiedot

Ympäristölautakunta

Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta 73 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖILLE HIEKKALA RN:0 9:46, PAAVONMÄKI RN:O 9:33 JA ANTTILA RN:O 9:49 37/60.602/2013

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011

HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVEDET Lähtötilanne 2011 Minttu Peuraniemi Karolina Örnmark Lohja 2010 Sisältö Termien selityksiä... 3 1. Johdanto... 4 2. Haja-asutuksen jätevedet Länsi-Uudellamaalla... 5 3. Vaatimusten

Lisätiedot

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä

Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Pohjavesialueet tarkistetaan ja luokitellaan uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä Kuntapäivä 30.10.2016 Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Heidi Rautanen 30.11.2016 Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokittelu

Lisätiedot

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.

Valmistelija / lisätietojen antaja: yhdyskuntatekniikan päällikkö Esko Vuolukka, puh. 09 4258 3757 tai sähköposti etunimi.sukunimi@karkkila. Tekninen lautakunta 101 30.10.2013 Kaupunginhallitus 340 04.11.2013 Järvenpäänkylän vesiosuuskunnan toiminta-alueen hyväksyminen 258/11.04.00/2013 Tekninen lautakunta 27.10.2011 92 Esittelijä: tekninen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät

Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

SELVITYS & SUUNNITELMA

SELVITYS & SUUNNITELMA CW Solutions Oy 29.06.2005 1(12) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS & SUUNNITELMA Maasuodattamo pumppukaivolla kumpuna Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Hevostilan ympäristömääräykset

Hevostilan ympäristömääräykset Hevostilan ympäristömääräykset Talli-ilta 11.6.2013 Keski-Uudenmaan hevostilallisille ympäristötarkastaja Kirsi Järvinen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Lannan käsittely ja varastointi (1/2) Tallilla on

Lisätiedot

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili

SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ. Kangasjärven uimavesiprofiili SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Kangasjärven uimavesiprofiili UIMAVESIPROFIILI - MALLI 2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 177/2008 yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA K A I N U U N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S Kainuun kunnat SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KUNTA Selvitys tulee tehdä 1.1.2006 mennessä (kiinteistöt joissa ei ole vesikäymälää 1.1.2008 mennessä)

Lisätiedot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot

Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Vedenhankintaratkaisut ja kaivot Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus Helsinki 5.5.2014 Vesihuoltolaitoksen verkostoon liittyminen, vesiosuuskunta tai oma kaivo

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet

Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Katsaus lainsäädäntöön - hajajätevedet Erja Werdi, ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus 11.5.2016 Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus ohjelma Teemat 1. Esittely, osallistujat ja lyhyt selostus

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA

JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN RAKENTAMINEN TAI MUUTTAMINEN VIEMÄRI- VERKOSTON ULKOPUOLISELLA ALUEELLA 1(4) Varkauden kaupunki RAKENNUSVALVONTA Pieksämäen kaupunki Keski-Savon yhtenäiset käytännöt Leppävirran kunta Joroisten kunta Heinäveden kunta 1.2.2016 v 1.0 Käytäntöä koskevat mahdolliset kuntakohtaiset

Lisätiedot

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma

Putkilahden vesihuoltosuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Putkilahden vesihuoltosuunnitelma Raportti, LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29378 Raportti, LUONNOS 1 (6) Saviranta Sonja Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 2 Putkilahden vesihuolto

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA

SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA BIOMODUULEIN TOTEUTETUSTA MAASUODATTAMOSTA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot