SOSTE Lausunto

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta 1. Vastaajataho ja yhteyshenkilön tiedot SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Anne Perälahti Vastaajataho Järjestö 3. Ehdotukset omaishoidon tuesta annetun lain muuttamiseksi Arvioikaa ehdotettuja lainmuutoksia Skaala: - Melko tarkoituksenmukainen - Melko epätarkoituksenmukainen Epätarkoituksenmukainen - En osaa sanoa Omaishoitajien harkinnanvarainen valmennus, jota voi tuottaa kunta tai muu toimija, esim. järjestö - Omaishoitajien harkinnanvarainen täydennyskoulutus, jota voi tuottaa kunta tai muu toimija, esim. järjestö - Omaishoitajien harkinnanvaraiset hyvinvointija terveystarkastukset - Omaishoitajien vapaajärjestelmän laajentaminen koskemaan kaikkia omaishoitosopimuksen tehneitä omaishoitajia - Omaishoitajien vapaiden porrastaminen hoidon vaativuuden ja sitovuuden mukaan - Omaishoitajien lakisääteisen vapaan käytön joustavoittaminen - 4. Voitte halutessanne perustella vastaustanne SOSTE katsoo, että lakiehdotukset pyrkivät monin paikoin vahvistamaan omaishoitajien hyvinvointia laajentamalla omaishoitajien oikeuksia vapaaseen, joustavoittamalla vapaiden käyttöä, tarjoamalla omaishoitajille ennakkovalmennusta, terveystarkastuksia ja hyvinvointija terveystarkastuksia. SOSTE pitää tärkeänä, että kunnissa tarjotaan omaishoitajille sekä ennakkovalmennusta että täydennyskoulutusta. Ennakkovalmennukseen osallistuminen ei pidä olla edellytys omaishoitosopimuksen tekemiselle. Valmennusta tulee tarjota kattavasti eri puolilla Suomea. Saatavuuden ja saavutettavuuden lisäksi on varmistettava valmennuksen laadukkuus. Valmennus järjestetään ryhmätoimintana, mutta siinä tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida myös omaishoitajien yksilölliset tarpeet ja omaishoitotilanteet.

2 SOSTE pitää kannatettavana asiana, että omaishoitajien valmennuksen kehittäminen ja toteuttaminen toteutetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa hyödyntäen niiden kehittämiä valmennusohjelmia. Valmennuksen kehittämisessä tulisi hyödyntää valmiita ja toimivia valmennusohjelmia, esimerkiksi Omaishoitajat ja läheiset -liiton kehittämää OVET-valmennusta. Järjestöjen mukana olon varmistamiseksi kuntien on varattava budjetistaan tarvittavat määrärahat valmennukseen ja mahdolliset kilpailuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Laki ei suoraan velvoita kuntia huolehtimaan valmennuksen ja täydennyskoulutuksen aikaisesta sijaishoidosta, mikä saattaa johtaa koulutuksesta kieltäytymiseen. Valmennukseen osallistumisen turvaamiseksi kuntia on ohjeistettava tarjoamaan omaishoitajille valmennuksen ja koulutuksen ajaksi ylimääräisiä vapaita. Omaishoitajien jaksamisen kannalta on tärkeää tarjota mahdollisuus hyvinvointija terveystarkastukseen vähintään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin omaishoitajan tilanteen ja tarpeen mukaan. Omaishoitajien lakisääteisten vapaiden määrän lisääntyminen ja käytön joustavoittaminen parantavat omaishoitajien asemaa, etenkin niiden omaishoitajien, joilla ei ole aiemmin katsottu olevan hoidon sitovuuden kannalta oikeutta vapaaseen esimerkiksi ansiotyön vuoksi. Lakiesityksessä ei ole tarkemmin säädetty siitä, miten vapaa käytännössä voidaan pitää ja jaksottaa. Tämä saattaa johtaa kunnissa erilaisiin käytäntöihin ja johtaa omaishoitajien eriarvoiseen kohteluun. Sopimusasioissa omaishoitaja on usein heikommassa asemassa. Siksi olisi tärkeää huolehtia siitä, että kunnissa on yhdenmukaiset, selkeät ja yksiselitteiset ohjeistuksen vapaiden jaksottamiselle. Omaishoitajilla tulisi olla mahdollisuus jaksottaa vuorokauden vapaan useampiin vapaajaksoihin. Vapaiden laajentamisen riskinä on, että kunnat luovat aiempaa tiukemmat kriteerit sille, millaisen hoidon katsotaan sitovan omaishoitajan hoitotyöhön yhtäjaksoisesti, ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, jotta oikeus kolmen päivän vapaaseen kuukaudessa toteutuisi. Kuntia tulisi ohjeistaa, ettei nykyisiä kolmen vuorokauden vapaita tulisi vähentää kahteen vuorokauteen. Lisäksi kuntien kriteerit hoidon sitovuudesta tulisivat olla mahdollisimman yhtenäiset ja selkeät, jotta vältetään omaishoitajien eriarvoisen kohtelun. 5. Ehdotukset sosiaalihuoltolain muuttamiseksi Arvioikaa ehdotettuja lainmuutoksia omaistaan tai läheistään ilman omaishoitosopimusta hoitavan henkilön vapaiden täsmentämisestä Skaala: - Melko tarkoituksenmukainen - Melko epätarkoituksenmukainen - Epätarkoituksenmukainen - En osaa sanoa Harkinnanvaraisen vapaan kohdentaminen niille omaisille ja läheisille, joiden antama hoito ja huolenpito on päivittäin sitovaa - Kunnan velvollisuus järjestää hoitajan vapaan aikainen sijaishoito tarkoituksenmukaisella tavalla - Toimeksiantosuhteisen sijaishoidon laajentaminen koskemaan myös ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavia henkilöitä - 6. Voitte halutessanne perustella vastaustanne SOSTE pitää myönteisenä asiana, että sosiaalihuoltolakiin on kirjattu kunnallisiin sosiaalipalveluina järjestettäviin palveluihin omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaat ja kunnan velvollisuudesta järjestää sijaishoitoa vapaan aikana.

3 Merkittävä osa omaistaan tai läheistään päivittäin sitovasti hoitavista henkilöistä ei ole tehnyt omaishoitosopimusta, joilla omaishoidon tuen saantiedellytykset täyttyisivät. Heidän jaksamisensa on tärkeää hoidon jatkuvuuden kannalta. Sosiaalihuoltolain 27 a ei kuitenkaan velvoita kuntia järjestämään vapaapäiviä tai virkistysvapaita. Tämä voi johtaa kunnissa erilaisiin käytäntöihin vapaan myöntämisen kriteereiden määräytymisessä ja vapaiden järjestämisessä. SOSTE katsoo, että kaikilla ympärivuorokautista ja sitovaa hoitotyötä tekevillä, jotka eivät ole tehneet omaishoitosopimusta, on oltava oikeus hoitotyössä jaksamista tukevaa vapaaseen. Vapaiden myöntämisen kriteerit eivät saa olla liian tiukat. Vapaan aikaisen hoidon järjestämisessä on tärkeää kuulla omaistaan hoitavia. Kaikkien omaistaan hoitavien yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi vuorokausimaksun tulee olla sama kuin sopimushoitajilla ja laissa määriteltyjen vapaapäivien lisäksi tulisi olla oikeus myös muuhun lyhytaikaiseen vapaaseen. Lisäksi vapaan pitämisen tulee olla mahdollista joustavasti sekä pidempinä vapaajaksoina että alle vuorokauden pituisina jaksoina. 7. Arvioikaa ehdotettujen muutosten vaikutusta kokonaisuutena omaishoitajien määrän kehittymiseen. Omaishoitajien määrä lisääntyy uudistusten seurauksena Skaala: Paljon - Jonkin verran - Ei juurikaan - Ei lainkaan - En osaa sanoa Lasten omaishoitoon - Jonkin verran Työikäisten omaishoitoon - Jonkin verran Iäkkäiden omaishoitoon - Jonkin verran 8. Voitte halutessanne perustella vastaustanne Esitysten tavoitteena on, että uusien omaishoitajien määrän nettolisäys yli kaksinkertaistuu viiden tarkasteluvuoden aikana (vuosina ). Vuoteen 2020 mennessä lakimuutoksen arvioidaan kasvattavan omaishoitajien määrää noin henkilöllä, omaishoitajasta omaishoitajaan. Vaikka tutkimuksista on etsitty näyttöä erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja arviot omaishoitajien määrän lisääntymisestä ovat maltilliset, voi tämän tavoitteen saavuttaminen nykytilanteessa olla haasteellista. Omaishoitajien määrän katsotaan kasvavan, koska muutosten katsotaan lisäävän kiinnostusta omaishoitajana toimimiseen ja omaishoitotyössä jaksetaan aiempaa pidempään. Näiden tavoitteiden saavuttaminen riippuu siitä, miten ja missä aikataulussa suunnitellut lainsäädännön muutokset toteutetaan kunnissa. Esityksessä tuotiin aiheellisesti esille huolen siitä, että sote-uudistus voi aiheuttaa kehittämistyön lykkääntymistä kunnissa. Kuntia tulisi kannustaa aloittamaan toimenpiteiden suunnittelun ja toteuttamisen esityksen edellyttämällä tavalla, jotta esityksen tavoitteet omaishoitajien määrän kasvusta saavutetaan. Kunnille tulee antaa yhtenäiset ja selkeät ohjeet toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotta vältetään kuntien erilaiset tulkinnat ja toteuttamistavat. THL:n selvityksen mukaan vapaaseen oikeutetuista omaishoitajista noin puolet jätti lakisääteiset vapaansa pitämättä. Keskeistä on löytää myös tavat kannustaa nykyisiä ja tulevia omaishoitajia pitämään lakisääteiset vapaat. 9. Ehdotettujen muutosten vaikutus omaishoitojaksojen pituuteen. Arvioikaa ehdotettujen muutosten vaikutusta kokonaisuutena omaishoitojaksojen kestoon.

4 Skaala: Paljon - Jonkin verran - Ei juurikaan - Ei lainkaan - En osaa sanoa Omaishoitojaksot pitenevät uudistuksen seurauksena - Jonkin verran 10. Voitte halutessanne perustella vastaustanne SOSTE katsoo, että lakiesitykset pyrkivät tukemaan omaishoitajien hyvinvointia ja jaksamista. Ehdotuksessa on arvioitu, että toimenpiteitten seurauksena 7 prosenttia sopimuksen tehneistä omaishoitajista toimisi hoitajana 7,5 kuukautta pidempään. Omaishoitajat ovat usein iäkkäitä ja hoitotehtävät raskaita ja sitovia, jolloin hoitajan fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkeneminen voi olla nopeaa. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi on tärkeää, että hyvinvointija terveystarkastuksia järjestetään vähintään kerran vuodessa ja tämän lisäksi omaishoitajan tarpeen mukaan. Tarkastuksissa tulisi pyrkiä kehittämään hyviä toimintatapoja omaishoitajien tuen, kuntoutuksen ja palvelujen tarpeet arvioimiseksi. Omaishoitajien jaksamisen kannalta on tärkeää, että sekä hoidettavan että hoitajan toimintakyvyn ylläpitämiseksi tarjotaan laajasti myös muita omaishoitoa tukevia ja tarkoituksenmukaisia palveluja, virikkeitä ja tukitoimia. 11. Ehdotettujen muutosten vaikutukset omaishoitajien tosiasialliseen mahdollisuuteen pitää vapaita. Arvioikaa ehdotettujen muutosten vaikutusta kokonaisuutena omaishoitajien tosiasialliseen mahdollisuuteen pitää vapaita. Sijaisjärjestelyjä kehitetään myös osana kärkihanketta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Skaala: Merkittävästi - Jonkin verran - Eivät juurikaan - Eivät lainkaan - En osaa sanoa Omaishoitajien tosiasialliset mahdollisuudet vapaiden pitämiseen paranevat - Jonkin verran 12. Voitte halutessanne perustella vastaustanne Sijaishoidon vaihtoehtoja tulee monipuolistaa ja lisätä kattavasti koko maassa. Sijaishoitojärjestelyjen tulisi tukea sekä hoitajan että hoidettavan hyvinvointia, ja niissä tulisi huomioida ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Sijaishoidon tulisi pyrkiä tukemaan hoidettavan toimintakykyä, jotta halukkuus ja motivaatio vapaiden pitämiseen vahvistuisivat. 13. Ehdotettujen muutosten vaikutus omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Arvioikaa ehdotettujen muutosten vaikutusta kokonaisuutena omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Skaala: Lisääntyy merkittäväksi - Lisääntyy jonkin verran - Pysyy ennallaan Heikkenee - En osaa sanoa Omaishoitajien jaksaminen ja hyvinvointi - Lisääntyy jonkin verran 14. Voitte halutessanne perustella vastaustanne Ehdotetut lakiesitykset pyrkivät vahvistamaan omaishoitajien jaksamista ja hyvinvointia. Tutkimusten mukaan palvelujärjestelmä ei tällä hetkellä kykene tunnistamaan omaishoitajien yksilöllisiä tuen tarpeita ja ammattilaisilta ei saada riittävästi tukea ja ohjausta (Ulla Tikkanen 2016: Omaishoidon arki. Tutkimus hoivan sidoksista). Hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa erityistä huomiota on kiinnitettävä omaishoitajien fyysiseen ja psyykkiseen kokonaistilanteeseen ja huomioitava yksilölliset tuen, palvelujen ja kuntoutuksen tarpeet. Lisäksi on kehitettävä keinoja siihen, miten omaishoitajia velvoitetaan käyttämään hyvinvointija

5 terveystarkastuksia, jotta havaitaan ajoissa hyvinvoinnissa ja terveydessä esiintyvät ongelmat. Omaishoitajille tulisi olla mahdollisuus saada myös muita omaishoitajan hyvinvointia tukevia palveluja ja virikkeitä sekä omaishoidon tukipalveluja, esimerkiksi ohjausta ja neuvonta arjen helpottamiseksi. Terveysterveystarkastusten johdosta omaishoidon tehtäviä voidaan keventää. Tämä ei kuitenkaan saa heikentää omaishoitajan asemaa. 15. Arvioikaa ehdotettujen muutosten vaikutusta ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavien henkilöiden vapaiden määrään. Skaala: Lisääntyy paljon - Lisääntyy jonkin verran Ei juurikaan Ei lainkaan - En osaa sanoa Pidettyjen vapaiden määrä kasvaa - Lisääntyy paljon 16. Voitte halutessanne perustella vastaustanne Vapaan laajentaminen koskemaan myös ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavia henkilöitä lisää vapaiden käyttöä paljon, mikäli kunnat tarjoavat mahdollisuuden vapaisiin kaikille omaistaan tai läheistään säännöllisesti hoitaville. Muussa tapauksessa pidettyjen vapaiden määrän kasvu saattaa jäädä pienemmäksi. 17. Mitä muuta haluatte tuoda esille lakiehdotuksesta? Lakiehdotusten suunta omaishoitajien aseman parantamiseksi on kokonaisuudessaan hyvä. Laki ei voi kuitenkaan siirtää julkista vastuuta omaishoitajille. Lakiehdotukset eivät turvaa omaishoitajien tasavertaista kohtelua, vaan mahdollistavat edelleen kuntien erilaiset toimintatavat. Lakiehdotuksista puuttuvat omaishoidon tuen myöntämiskriteereitä ja palkkioluokkien yhdenmukaistamista koskevat muutokset, mitkä ovat omaishoitajien eriarvoisuutta lisääviä tekijöitä. Sosiaalihuoltolakiin ehdotetut muutokset eivät merkittävästi paranna ilman omaishoitosopimusta ja sitovaa hoitotyötä tekevien tilannetta. Tuen tarpeessa olevien ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti, jolloin omaishoidon odotetaan osaltaan vastaavan palvelujen kasvavaan kysyntään. Omaishoidon rinnalla kuntien/kuntayhtymien tulee edelleen tarjota alueellaan riittävät avo- ja laitoshuollon palvelut ja asumispalvelut. Lakiehdotusten vaikutusten arvioimiseksi tarvitaan ajankohtaista tietoa iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden sekä omaishoidon kattavuuden kehityksestä. Arvioinnissa on suoritteiden ohella kiinnitettävä huomio palveluista saatuihin kokemuksiin ja hyötyihin. Sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on merkittävää asiantuntemusta, kokemusta ja käytännön toimintamalleja kyseisten ihmisryhmien terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. On tärkeää, että järjestöt otetaan mukaan valtakunnallisiin, alueellisiin ja kuntakohtaisiin suunnittelu- ja toimeenpanorakenteisiin tuomaan käyttäjien ääntä ja kokemuksia. Järjestöt ovat kehittäneet ja tarjonneet valmennusta omaishoitajille. Tätä osaamista on hyödynnettävä valmennuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Myös sijaishoidon kehittämisessä järjestöillä on tarvittavaa asiantuntemusta ja osaamista. Omaishoidon palveluja on kehitettävä niin, etteivät kunnan halukkuus ja taloudellinen kantokyky ole esteinä sijaishoitojärjestelyille, terveystarkastuksille ja vapaiden järjestämiselle. Omais- ja perhehoidon suunnitteluun sekä omais- ja perhehoidon toimintamallien kehittämiseen ja luomiseen on otettava mukaan palvelujen käyttäjiä ja heidän edustamiaan tahoja, jotta palvelut pystytään räätälöimään todellisen tarpeen mukaan. Tämä parantaa omais- ja perhehoitajien ja heidän omaistensa asemaa.