Omaishoitajan vapaat mikä muuttuu vai muuttuuko mikään? Lyhytaikaishoidon kehittäminen seminaari Jyväskylä / Merja Purhonen

Transkriptio

1 Omaishoitajan vapaat mikä muuttuu vai muuttuuko mikään? Lyhytaikaishoidon kehittäminen seminaari Jyväskylä / Merja Purhonen

2 Vapaan järjestyminen on tärkeää Tukee läheistään hoitavien omaisten jaksamista On viisasta säästämistä Auttaa koko perhettä selviytymään arjessa, lisää elämänlaatua Hoidon tarkoituksenmukaisuus ensiarvoista Ylläpitää tai parantaa hoidettavan toimintakykyä, hoitojärjestelyn on aina turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus Vuonna 2012 omaishoidon tuen piirissä olevia omaishoitajia oli ja heidän hoidettavanaan oli yhteensä henkilöä (Selvitys omaishoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012, Raportti 9/2014. THL. Ismo Linnosmaa, Sari Jokinen, Anni Vilkko Anja Noro, Eero Siljander) Vuonna 2014 omaishoidon tukea omaishoitajalle (Sotkanet) Omaishoitotilanteessa n , sitovassa ja vaativassa tilanteessa

3 Epävirallisen auttamisen määrä suurin Suomessa Omaishoito ilman yhteiskunnan apua on Suomessa pääasiallinen hoitomuoto vanhuksien, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden osalta Suomalaiset hoitavat läheisiään eniten Euroopan maista. Viidennes 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista auttaa sellaista läheistään, joka ei muuten selviäisi kotona Yleisimmin näissä tilanteissa autetaan omaa vanhempaa Lähde: Sari Kehusmaa & Ilona Autti-Rämö & Pekka Rissanen: Omaishoidon vaikutus ikääntyneiden hoidon menoihin, Yhteiskuntapolitiikka 78 (2013):2. Tieto 15 EU maan vertailusta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 ja Terveys 2011 tutkimuksista. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

4 Tilastotietoa lähinnä tuen saajista Omaishoidon pääasialliset tarvetekijät (tuen saajat) Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen 29 % Pitkäaikainen fyysinen sairaus tai vamma 25% Muistisairaus 26 % Kehitysvammaisuus 15 % Hoidon tarpeen määrä (tuen saajat) Runsaasti huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevia 29 % Melko paljon huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevia 40 % Jonkin verran huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevia 27 % Verrattain vähän huolenpitoa ja hoivaa tarvitsevia 3% Vähän ja hoivaa tarvitsevia 1 % Kuntien vastausten perusteella noin puolet omaishoidettavista olisi pitkäaikaishoidossa ilman omaishoidon tuen palkkioita ja tukipalveluita THL: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

5 Hoidettavien ikärakenne pysynyt samanlaisena (tuen saajat)

6 Omaishoitajien (tuen saajat) Ikäjakauma 18-49v 21% 50-64v 26% 65-74v 26% 75-84v 23% 85+v 4% Hoitajista naisia 69 % Hoidettavista miehiä 58 % perhe- tai hoitosuhde omaishoidettaviin Puolisohoitajia 58 % Vanhempia 23 % Lapsia14 % Muu omainen tai läheinen 5 % työmarkkina-asema Eläkkeellä 60 % Ansiotyössä 17 % Omaishoidon tuen kuntakysely 2012, THL

7 Huomio omaishoitajan jaksamiseen -Siipirikko (Omaishoitaja arjen ristiaallokossa, Kirjapaja 1997) Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi: Rakasta häntä niin paljon, että rakastat ensin itseäsi. Huolehdi itsestäsi, omasta jaksamisestasi. Vasta sitten voit huolehtia hoidettavastasi ja rakastaa häntä. Omaishoitajan jaksamista tukevia asioita kehitettävä ja monipuolistettava Vapaan tarkoituksenmukainen järjestyminen eräs keskeinen keino

8 Hoito omaishoitajien lakisääteisten vapaiden aikana Laitoshoito 39% Palveluasuminen 17% Sukulaiset, vapaaehtoiset 11% Sijaishoito toimeksiantosopimuksella 10% Perhehoito 4% Kotihoito 2% Jokin muu 17% Kotihoidon osuus tilapäishoidon antajana on pieni ja vähentynyt vuosittain. Viime vuosina on kunnissa tosin lisätty kotihoidossa omaishoidon sijaishoitoon nimettyjä työntekijöitä mm. Pori ja Huittinen. Hyviä kokemuksia! Muut ratkaisumallit, kuten tilapäinen perhehoito, jäänyt edelleen vähäiseksi Lähde: Omaishoidon tuen kuntakysely 2012, THL. Vastaajia yhteensä N = 202 kuntaa tai kuntayhtymää (n. 60 %).

9 Omaishoitajien vapaapäivät (sopimus) Tilapäishoidon monipuolistaminen ja lisääminen tärkeä omaishoidon tukemisen haaste Hoidon järjestämistavoista tehdyt vertailut kuvaavat hoitovaihtoehtojen suppeutta Kunnilla lyhytaikaisia laitoshoito- ja palveluasumispaikkoja sekä sijaishoitoa omaishoitajan vapaiden ajaksi. Hoitoa tarjotaan esimerkiksi hoivaosastoilla, terveyskeskuksissa vuodeosastoilla, vanhainkodeissa ja kehitysvammayksiköissä, palvelukodeissa jne. Lähes 50 % omaishoitajista ei pidä lakisääteisiä vapaitaan. Vapaiden pitämisen esteet johtuvat ainakin osittain omaishoitoon liittyvistä tunnesiteistä. Vapaa voi jäädä pitämättä, koska omaishoitaja ei joko itse halua jättää läheistään muiden hoitoon (45 %) hoidettava kieltäytyy hyväksymästä muita hoitajia tai näiden kahden syyn yhdistelmä Omaishoitajista 12 prosenttia ei saanut sopivaksi arvioimaansa hoitopaikkaa omaishoidettavalleen ja kieltäytyi tämän vuoksi pitämästä vapaitaan Läheisen hoidettavan kunto huononee tilapäishoidon aikana syyksi koetaan epätarkoituksenmukainen hoitopaikka? Sijaishoidon maksullisuus kieltäytymisen syynä noin viidessä prosentilla Omaishoidon tuen kuntakysely 2012, THL

10 Sijaishoitoa toimeksiantosopimuksella Lakimuutoksen (2011)mahdollistama sijaishoito toimeksiantosopimuksella oli vuonna 2012 käytössä noin 44 prosentissa kunnista ja kuntayhtymistä. Noin puolet omaishoitajan vapaapäiviä mahdollistaneista omaisista ja läheisistä oli vuonna 2012 tehnyt toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa ja toinen puoli hoiti tehtävää ilman sopimusta. Muutossäädös näyttäisi vaikuttaneen siten, että osa aiemmin ilman korvausta sijaishoitoa tehneistä omaisista tai läheisistä oli tehnyt toimeksiantosopimuksen Toimeksiantosopimuksella sijainen kotiin, kunta tekee tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Sijaishoitajat ovat tyypillisesti perheenjäseniä, sukulaisia tai ystäviä, joskus kunnan kanssa sopimuksen tehneitä lähi- tai sairaanhoitajia. Yleisin sijaishoidon palkkio oli / hoitopäivä tai /tunti tehtiin lisäksi muutos perhehoitolakiin siten, että perhehoitaja voi tehdä toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa omaishoitajan sijaisena toimimiseksi

11 Palvelusetelin käyttö palvelujen järjestämisen keinona Palveluseteleiden käyttö yleistymässä vapaan järjestämisessä 25 % kunnista käytti palveluseteliä lakisääteisten vapaiden yhteydessä. Tyypillinen omaishoidon vapaapäivien palvelusetelin arvo vaihteli (yksityinen palvelukoti, kotipalveluyritys tms.) Vastanneista kunnista (n=190) 35,8 prosenttia ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä omaishoitajien vapaiden aikaisen sijaishoidon tai muiden omaishoidon tukeen liittyvien palvelujen järjestämisessä Palveluseteliä käyttäneistä kunnista (n=68) 73,5 prosenttia ilmoitti käyttävänsä asiakkaan tuloista riippumatonta palveluseteliä ja vain 2,9 prosenttia tulosidonnaista seteliä. Omaishoidon tuen kuntakysely 2012, THL

12 Omaishoitajien vapaa noin % sopimuksen tehneistä ilman vapaapäivä oikeutta Omaishoitolain muutokset Sosiaalihuoltolain muutos

13 Kuntainfo 6/ ( Muutokset omaishoidon tuesta annettuun lakiin (937/2005, omaishoitolaki), sosiaalihuoltolakiin (1301/2014) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992, asiakasmaksulaki) tulivat voimaan Muutokset liittyvät pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman ja vuonna 2014 julkaistun kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman (KOHO) toimeenpanoon Muutosten tarkoituksena on kehittää omaishoitajien vapaa- ja sijaishoitojärjestelmää. Tavoitteena on parantaa omaistaan hoitavien henkilöiden tosiasiallisia mahdollisuuksia käyttää vapaitaan ja sitä kautta tukea hoitajien jaksamista. Vapaita koskevat muutokset koskevat eri sisältöisinä omaishoitosopimuksen tehneitä hoitajia ja ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavia henkilöitä. Omaishoidon lisäksi kehitetään myös perhehoitoa. Omaishoitoa ja perhehoitoa kehittämällä on tarkoitus tukea kotona asumista ja korvata muuta, kalliimpaa hoitoa, ja siten pienentää kuntien kustannuksia huomattavasti. Omaishoitoa tukevien palvelujen ja perhehoidon kehittämiseen on varattu myös lisämäärärahaa. Vuodesta 2018 alkaen omais- ja perhehoidon kehittämisen lisämääräraha kunnille on vuosittain 95 miljoonaa euroa.

14 Kuntainfo: Omaishoitolaissa oikeutta lakisääteiseen vapaaseen on laajennettu koskemaan kaikkia omaishoitosopimuksen tehneitä omaishoitajia. Omaishoitajan mahdollisuutta käyttää vapaataan alle vuorokauden mittaisissa jaksoissa on täsmennetty. Lisäksi omaishoitolakiin on lisätty säännöksiä omaishoitajien valmennuksesta, koulutuksesta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksista. Omaishoitolaissa on myös muutosten toimeenpanoon ja soveltamiseen liittyviä siirtymäsäännöksiä. Sosiaalihuoltolaissa on täsmennetty kunnan mahdollisuutta järjestää vapaata ilman omaishoitosopimusta omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle, jonka antama hoito ja huolenpito on päivittäin sitovaa. Asiakasmaksulakiin on lisätty säännös, jonka mukaan edellä mainitun sosiaalihuoltolain mukaisen vapaan ajaksi järjestetyn sijaishoidon asiakasmaksu on sama kuin sopimuksen tehneiden omaishoitajien vapaan aikaisessa sijaishoidossa.

15 Kuntainfo: Oikeus vapaaseen jatkossa kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla Omaishoitolain 4 :n muutoksella omaishoitajan oikeus vapaaseen on porrastettu hoidon sitovuuden mukaan. Jatkossa jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä hoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on edelleen oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin Vapaiden määräytymisperusteisiin ei näiltä osin ole tehty muutoksia, joten tällä hetkellä kolmeen vapaapäivään oikeutettujen omaishoitajien tulee jatkossakin saada vähintään kolme vapaapäivää kuukaudessa, ellei hoidon sitovuudessa ole tapahtunut muutoksia Omaishoitosopimusta tehtäessä tai sitä myöhemmin tarkistettaessa arvioidaan, onko omaishoitaja annetun hoidon ja huolenpidon sitovuuden perusteella oikeutettu kahden vai kolmen vuorokauden vapaaseen kalenterikuukautta kohti. Tiedot omaishoitajan oikeudesta lain mukaisiin vapaapäiviin merkitään omaishoitosopimukseen. Kunta voi jatkossakin järjestää omaishoitajalle myös edellä mainittuja kahta tai kolmea vuorokautta enemmän kokonaisia vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Vapaapäivien ja virkistysvapaan pitäminen eivät vähennä hoitopalkkion määrää

16 Kuntainfo: Oikeus vapaaseen, omaishoitolaki Omaishoitajalla on oikeus pitää lain mukaiset vapaat säännöllisesti kuukausittain. Omaishoitaja voi myös sopia kunnan kanssa vapaapäivien säästämisestä ja vapaan pitämisestä pidempänä jaksona. Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka pitkältä ajalta omaishoitaja voi kerryttää vapaata yhtäjaksoisesti tai minkä ajan kuluessa kertyneet vapaat on pidettävä. Kunnan on syytä antaa näistä kysymyksistä esimerkiksi omaishoidon tuen toimintaohjeessa tai vastaavassa yleiset ohjeistukset (esim. että omaishoitajan on pidettävä edellisen vuoden aikana kertyneet vapaat viimeistään seuraavan vuoden tiettyyn ajankohtaan mennessä). Kunnalla säilyy jatkossakin harkintavaltaa sen suhteen, mitä pidetään muuna kuin vähäisenä hoidon keskeytyksenä. Kunnan on syytä ohjeistaa, milloin omaishoidon keskeytyminen esimerkiksi hoidettavan tilapäisen sairaalahoidon takia vähentää omaishoidon sitovuutta siinä määrin, että omaishoitajan oikeus vapaaseen vähenee kolmesta kahteen vuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Tilanteessa, jossa hoidettavaa hoidetaan tilapäisesti muualla kuin omaishoidossa yli kuukauden, voidaan soveltaa omaishoitolain 9 :n 2 momenttia. Mainitun lainkohdan mukaan hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua, jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti. Vapaata ei tällöin kertyisi ajalta, jolta ei makseta hoitopalkkiota.

17 Kuntainfo: Vapaan pitäminen useampana alle vuorokauden pituisena jaksona Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää lakisääteiset vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona (4 2 momentti ) Jaksot lasketaan yhteen ja kertynyt 24h = 1 vapaavuorokausi Vapaasta, joka pidetään useammassa alle vuorokauden jaksossa, voidaan periä enintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 b :n tarkoittama maksu (11.50 ) vapaata vuorokautta kohti. Asiakasmaksu voidaan periä ensimmäisen vapaajakson alkaessa. Tarkoituksena on tukea omaishoitajan mahdollisuutta normaaliin arkielämän asioiden hoitoon sekä tarjota mahdollisuus lyhyeen irtautumiseen omaishoitotehtävästä ja kannustaa vapaan käyttöön erityisesti sellaisia omaishoitajia, jotka eivät halua pitää pitkiä yhtäjaksoisia vapaita Vapaan jaksottaminen edellyttää kunnan ja omaishoitajan sopimusta eikä kumpikaan osapuoli voi vaatia sitä yksipuolisesti. Jaksottamisesta voidaan sopia tapauskohtaisesti tai siitä voidaan sopia toistaiseksi voimassaolevasti omaishoitosopimuksessa.

18 Kuntainfo: Sosiaalihuoltolain 27 b :n mukainen vapaa omaistaan tai läheistään hoitavalle henkilölle Kunta voi tarvittaessa järjestää päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle omaiselle tai läheiselle vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita Säännös parantaa kunnan mahdollisuuksia tukea niitä omaisia ja läheisiä, jotka osallistuvat tiiviisti tuen tarpeessa olevan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämiseen. Vapaan piiriin voivat tulla lähinnä ne henkilöt, jotka antavat omaishoitolain 4 :ssä tarkoitettua ympärivuorokautista tai päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa, mutta jotka eivät ole tehneet omaishoitosopimusta. Vapaan tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön jaksamista. Vapaan edellytyksenä on hoidon sitovuuden ja hoitavan henkilön tuen tarpeen lisäksi se, että omaisen tai läheisen antama hoito ja huolenpito on kirjattu hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Sosiaalihuoltolain mukaisen vapaan myöntämistä arvioidessaan kunta voi käyttää samoja kriteereitä, joiden perusteella se myöntää omaishoidon tukea. Tarvittaessa kunnan tulee täsmentää kriteerejä siten, että omaistaan tai läheistään hoitavien henkilöiden vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää yhdenvertaisin perustein. Kunnalla on velvollisuus järjestää hoidettavan hoito tarkoituksenmukaisella tavalla hoitajan vapaan aikana. Säännös vastaa omaishoidon tuesta annetun lain säännöstä omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestämisestä ja kunnalla on käytössään vastaavat keinot vapaan aikaisen hoidon järjestämiseksi kuin omaishoidon tuessa. Kuten omaishoidossakin, hoidettavan hoito voidaan järjestää esimerkiksi lyhytaikaisena perhehoitona. Lisäksi säädetään mahdollisuudesta järjestää vapaan aikainen hoito omaishoitolain tarkoittamana toimeksiantosuhteisena sijaishoitona.

19 Kuntainfo: Omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaa Sosiaalihuoltolain 27 b :n mukaisen vapaan asiakasmaksu Omaishoitajan vapaan aikaisista palveluista perittävää maksua koskevaa säädöstä sovelletaan myös sosiaalihuoltolain omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaan ajaksi järjestettävistä palveluista perittävään maksuun (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista) Sosiaalihuoltolain 27 b :n nojalla järjestettävän vapaan aikaisen palvelun asiakasmaksu määräytyy samoin perustein kuin omaishoidon tuesta annetun lain nojalla järjestettävässä vapaassa. Enimmäismaksu on tällä hetkellä 11,50 vapaata vuorokautta kohti. Poikkeuksena ovat palvelut, jotka on säädetty kokonaan tai osittain maksuttomiksi.

20 Kuntainfo: Sijaishoitojärjestelyt / lyhytaikaishoitoon vaihtoehtoja Omaishoitolain 4 :n sekä sosiaalihuoltolain 27 b :n mukaan kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Kunnan tulee turvata hoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestämisessä riittävät resurssit ja osaaminen ja järjestää hoidettavalle laadukasta ja kuntouttavaa hoitoa ja huolenpitoa Suunnitellaan yhdessä hoitajan ja hoidettavan kanssa heidän yksilöllisiin tilanteisiinsa sopivan palvelu Sijaishoitovaihtoehtoja tulee monipuolistaa ja järjestää hoito niin, että hoito vastaa hoidettavan yksilöllisiä tarpeita, jotta entistä useammat omaishoitajat pitäisivät vapaita Hoitajan vapaan aikainen hoito tulee lähtökohtaisesti järjestää avohuollon palveluna Laitosmuotoista sijaishoitoa tulisi käyttää vain silloin, kuin vapaan järjestäminen ei hoidettavan tarpeiden takia ole muutoin käytännössä mahdollista. Kunta päättää viimesijassa siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Omaishoitajan vapaan aikaisen sijaishoidon järjestelyjä kehitetään vuosina osana hallituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihanketta.

21 Kuntainfo: Lyhytaikaishoidon järjestämisen vaihtoehtoja Perhehoito Tavoitteena on, että lyhytaikainen perhehoito jatkossa keskeinen keino omaishoitajien sekä omaisten ja läheisten vapaan järjestämisessä, monipuolisia malleja tarvitaan Kunnalla voi olla sekä lyhytaikaiseen perhehoitoon keskittyneitä perhekoteja että lyhytaikaisia perhehoitopaikkoja pitkäaikaista perhehoitoa tarjoavissa perhekodeissa (säännökset hoidettavien enimmäismäärästä). Pääsääntöisesti perhehoito ympärivuorokautista mutta myös päivähoitoa Perhehoitoa voidaan antaa (perhehoitolaki 3 ) myös hoidettavan kotona (omaishoitajan vapaa) Toimeksiantosuhteinen sijaishoito Omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi toimeksiantosopimus sijaishoidosta Sijaishoitajat; sisaruksia, setiä ja tätejä, ystäviä, naapureita, kummeja, isovanhempia Omaishoitaja suostumus, edellytyksenä että otetaan huomioon hoidettavan henkilön mielipide ja etu Työoikeudellisesti kuten omaishoitaja, sijaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan Sijaishoitajan hoitopalkkio ja kustannusten korvaus eivät ole sidottu omaishoitajan saamiin palkkioihin, vaan niistä sovitaan erikseen sijaishoitajan toimeksiantosopimuksessa Eläke- ja tapaturmavakuutusturvan osalta sijaishoitaja on vastaavassa asemassa kuin omaishoitaja Sosiaalihuoltolain 27 b :n 3 momentin mukaan myös omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaa voidaan järjestää omaishoitolain mukaisena toimeksiantosuhteisena sijaishoitona.

22 Kuntainfo: Lyhytaikaishoidon järjestämisen vaihtoehtoja Palveluseteli Omaishoitoa tukevia palveluja voidaan järjestää myös palvelusetelillä. Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän hankkimat palvelut siihen palvelusetelin arvoon asti, jonka kunta on päättänyt. Palvelusetelillä hankittavat palvelut ovat kunnan hyväksymän yksityisen palveluntuottajan tuottamia. Mikäli hoidettavan hoito ja huolenpito järjestetään palvelusetelillä omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi, voi asiakkaan maksettavaksi tulla enintään 11,50 vuorokautta kohti. Jos asiakkaalle annetaan omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikaisen hoidon hankkimista varten palveluseteleitä esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaiseen kotihoitoon tai palveluasumiseen, asiakkaan omavastuuosuudeksi saa jäädä enintään 11,50 vuorokautta kohti.

23 Kuntainfo: Siirtymäsäännökset Omaishoitolain muutokset johtavat siihen, että merkittävä osa omaishoitosopimuksista sekä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmista on päivitettävä vastaamaan uuden lain säännöksiä. Muutosten toimeenpano ei kuitenkaan edellytä omaishoitosopimusten irtisanomista, vaan tarvittavat muutokset tehdään sopimusten ja suunnitelmien tarkistuksena Omaishoitosopimusten sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien on vastattava uuden lain säännöksiä viimeistään alkaen. Omaishoitajien valmennusta koskevaa säännöstä sovelletaan kuitenkin vasta alkaen. Omaishoitajalla on oikeus lain 3 a :ssä tarkoitettuihin omaishoitotehtävää tukeviin palveluihin ja 4 :n mukaisiin vapaisiin lain voimaantulosta alkaen siitä riippumatta, onko omaishoitosopimusta tai hoito- ja palvelusuunnitelmaan tarkistettu. Kunnan on syytä laatia ohjeistus siitä, miten ennen sopimuksen tarkistamista kertyneet vapaat voi pitää takautuvasti.

24 Kuntainfo: Tuki uudistusten toimeenpanoon Kuluvalla hallituskaudella omaishoitoa kehitetään edellä mainittujen lainsäädännön muutosten lisäksi myös hallituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeessa (I & O-hanke). Kärkihanke toteutetaan vuosina Kärkihankkeen yhteydessä muun muassa luodaan alueellisia omais- ja perhehoidon keskuksia, jotka vastaavat muun ohella omais- ja perhehoitajien ja heidän sijaistensa rekrytoinnista sekä omais- ja perhehoitajien valmennuksen ja muun koulutuksen järjestämisestä. Lakimuutosten soveltamisesta on tarjolla myös infotilaisuuksia. Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää tietoiskuja omaishoito- ja perhehoitolain uusista säännöksistä I & O-hankkeen maakunnallisten käynnistämistilaisuuksien yhteydessä. Lisätietoa kärkihankkeesta ja infotilaisuuksista on sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla: Lisätietoja Hallitussihteeri Erkki Papunen, puh , etunimi.sukunimi@stm.fi Neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina, puh , etunimi.sukunimi@stm.fi

25 Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihanke Hankkeen tavoitteena on kehittää iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Kärkihankkeen toteuttamiseen on käytettävissä yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille Hankkeen kokeilut ovat isoja maakunnallisia kokonaisuuksia, jotka usea toimija toteuttaa yhdessä. Hanke rahoittaa myös maakuntien alueilla toimivien muutosagenttien toimintaa. Muutosagentin keskeisin tehtävä on muodostaa maakuntaan yhteen sovitettu iäkkäiden palvelujen kokonaisuus.

26 I&O-tilaisuudet käynnistävät kärkihanketyön Tilaisuudet on tarkoitettu ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon parissa työskenteleville sekä kaikille aiheista kiinnostuneille: asiantuntijoille kunnissa, yrityksissä ja järjestöissä, iäkkäille, omaisille ja omaishoitajille sekä alan opiskelijoille. Tarkemmat tiedot löytyvät maakuntien sivuilta. HUOM! Maakuntakierroksen yhteydessä järjestetään tietoiskuja omais- ja perhehoidon lainsäädäntöuudistuksista. Tietoiskuihin ei tarvita ilmoittautumista. Marraskuu 2016 Keski-Pohjanmaa (Kokkola ) Varsinais-Suomi (Turku ) + tietoisku Pohjois-Pohjanmaa (Oulu ) Pirkanmaa (Tampere ) + tietoisku Pohjanmaa (Vaasa ) Etelä-Pohjanmaa (Seinäjoki ) Päijät-Häme (Lahti ) Joulukuu 2016 Uusimaa (Järvenpää ) Satakunta (Pori )

27 Mikä siis muuttui? Vähintään kaksi vapaavuorokautta/kk kaikille sopimusomaishoitajille, n % ollut ilman lakisääteistä vapaata Voi helpottaa esim. työssäkäyvien omaishoitajien tilannetta Mahdollisuus vapaapäivien pitämiseen alle vuorokauden mittaisina jaksoina Ilman sopimusta olevilla omaishoitajilla on mahdollisuus saada vapaata sitovissa ja vaativissa omaishoitotilanteissa (sosiaalihuoltolaki) Sopimusomaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset sekä koulutus ja valmennus kuntien lakisääteisiksi tehtäviksi ja miten edetään? Omaishoitosopimukset sekä hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmat on päivitettävä vastaamaan uuden lain säännöksiä mennessä Tarvittavat muutokset tehdään sopimusten ja suunnitelmien tarkistuksena. Sopimuksia ei tarvitse irtisanoa. Omaishoitajalla on oikeus omaishoitajan hoitotehtävää tukeviin palveluihin sekä vapaisiin lain voimaantulosta alkaen riippumatta siitä, onko omaishoitosopimusta tai hoito- ja palvelusuunnitelmaa tarkistettu. Kunnan on syytä laatia ohjeistus siitä, miten ennen sopimuksen tarkistamista kertyneet vapaat voi pitää takautuvasti

28 KOKEMUKSIA KERÄTÄÄN YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN Yhteisenä tavoitteena omaishoitajien ja omaishoitoperheiden jaksamisen tukeminen ja hyvinvoinnin lisääminen Vaikuttamistoiminnan haaste ja mahdollisuus! Hyvien toimintamallien jakaminen ja levitys Omaishoitajien viestit Paikallisyhdistysten viestit Sidosryhmien ja yhteistyötahojen viestit Kaikki mukaan palveluiden kehittämiseen KIITOS