ENNAKKOTORJUNTATOIMENPITEET
|
|
- Onni Pesonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä Viite SIIKAJOEN JÄÄPATOPAIKAT JA MAHDOLLISET ENNAKKOTORJUNTATOIMENPITEET
2 1 Tarkastus Päivämäärä Laatija Piia Sassi-Päkkilä Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Jääpatopaikat Viite
3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO JÄÄPATOPAIKAT JÄÄPATOPAIKAT SUPPO JÄÄ- JA HYYDEPATOJEN TORJUNTA JÄÄPATOJEN POISTO JÄÄPATOJEN ENNALTAEHKÄISY... 6
4 3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen. Työssä on selvitetty Siikajoella esiintyneitä jääpato- ja suppopatopaikkoja. Aineistoa on saatu ELYkeskukselta (Timo Karjalainen), kunnilta (ohjausryhmä) sekä kirjallisuuslähteistä (mm. Siikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma, Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella). Jääpatotulvissa on vaikea ennustaa padon paikkaa ja tulvavesikorkeutta. Siikajoella jääpadot eivät ole viime vuosien aikana olleet ongelma, eikä jääpatoja ole tarvinnut purkaa tai räjäyttää viimeisen viiden vuoden aikana. Yleensä Uljuan altaan ja Rantsilan välinen jokiosuus on ollut sula jäiden lähdön aikaan, mikä vähentää jääpatoriskiä alempana jokiosuudella. Jääpatojen syntyminen riippuu kuitenkin keväästä ja jääpatotulvien riski on suuri, mikäli jäät eivät ehdi kunnolla ohentua ja haurastua ennen liikkeellelähtöä. 2. JÄÄPATOPAIKAT 2.1 Jääpatopaikat Jääpatotulvat ovat uhkana lähinnä entisen Ruukin kunnan alueella. Anttilan suvannon jäät sahataan tarvittaessa syntyvien vahinkojen estämiseksi. Toinen ongelmallinen jääpatopaikka on Liskonmutka Ruukissa. Edellä mainittujen lisäksi ajoittain jääpatoja on esiintynyt Pöyrynkosken yläpuoleisessa suvannossa ja heti Pöyrynkosken alapuolella. Kyseisillä jääpadoilla ei kuitenkaan ole ollut toistaiseksi haitallisia vaikutuksia alueen rakennuskantaan, vaikka Pöyryn voimalaitoksen kastuminen on ollut lähellä. Ruukinkosken alapuolella olevan Yrityspuiston suvannon jääpato nosti vuoden 2000 tulvassa veden nopeasti uhkaamaan Kreivinsaaren ja Yrityspuiston rakennuksia ja Kreivinsaaren asukkaat jouduttiin evakuoimaan pahimman tilanteen ajaksi. Myös 1980-luvulla jääpadon aiheuttama tulva on uhannut mm. kunnantaloa. (Arola & Leiviskä 2006, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011) Myös Siikajoen kylällä Tuomisaaren yläpuolella ja Kaijankoskella sekä jokisuussa Siikajoen kirkonkylän kohdalla on usein muodostunut jääpatoja. Paavolan Hemminkosken alapuolelle ja 86-maantien yläpuolelle on myös muodostunut jääpatoja sekä Revonlahden Kirkkosuvannossa on ollut jääpatoja. Rantsilan Hyttikoskella on myös muodostunut jääpatoja. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011)
5 4 Kuva 1. Jääpatopaikat 2.2 Suppo Jokien suuret virtaamat lisäävät suppo- eli hyydepatoriskiä, kun säät vähitellen kylmenevät. Mikäli talvella esimerkiksi voimalaitoksilla joudutaan kovien pakkasten aikaan juoksuttamaan maksimikoneistovirtaamia osittain avoimeen uomaan, ovat suppotulvat mahdollisia. Suppotulva syntyy, kun kylmä sää alijäähdyttää vettä. Tämän myötä vedessä alkaa muodostua suppojäätä eli hyydettä. Hyyde alkaa kasautua jokea paikoin peittävän jääkannen alle ja lopulta hyyde tukkii vesiuoman. Suppotulvat syntyvät erityisesti silloin, kun vesistöt pysyvät sulina pitkään ja pakkasjakso tulee yllättäen. Yleensä tammikuu on suppopatojen kannalta kriittisin aika. Tilanne helpottuu, kun vesialueet saavat pysyvän jääpeitteen. Luonnossa hyydepadot muodostuvat yleensä kivien ympärille. Nopeasti lämpenevä sää voi aiheuttaa suurien hyydemuodostelmien irtoamisen ja muodostaa lisää kelluvaa jäätä joen pinnalle. Kelluva hyyde voi kasautua johonkin toiseen paikkaan. Siikajoella säännöstelystä aiheutuu talvella virtaaman kasvu sekä vedenkorkeuksien luontaista voimakkaampi vaihtelu alapuoleisessa jokijaksossa. Lisäksi Uljuan altaalla on selvä lämpövaikutus alapuoliseen vesistöön. Suuremmasta talviaikaisesta virtaamasta johtuen jääkansi ei kehity niin helposti koskiin kuin tilanteessa ilman Uljuan tekojärveä. Avoinna olevan vesialueen pinta-ala on lisäksi lisääntynyt. Edellä mainittujen vuoksi joessa muodostuu pakkasjaksoina enemmän suppoa ja pohjajäätä. (Arola & Leiviskä 2006) Lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttama virtaaman ja vedenkorkeuden vaihtelu aiheuttaa lisäksi jääkannen paksuuntumista. Jääkannen paksuus on eri lyhytaikaissäännöstelyvaihtoehdoissa kasvanut kes-
6 5 kimäärin 52 % verrattuna tilanteeseen ilman Uljuan allasta. Edellä mainittuja haittavaikutuksia säännöstelystä on käytetty perusteluissa Uljuan tekojärven lyhytaikaissäännöstelyn lopettamiseen. (Arola & Leiviskä 2006) Siikajoella suppoa esiintyy selvimmin sula-alueella Sipolassa ja Pöyryn alapuolisilla koskialueilla sekä padon yläpuolella. Suppopadosta johtuen vesi on joskus jopa uhannut nousta Pöyryn voimalaitokseen. Lamujoen jääongelmat ovat liittyneet lähinnä joen jäätymisvaiheen hyytö- ja suppotilanteisiin, välillä Iso-Lamujärvi-Kortteinen (noin 13 km jokiosuudella), jossa supon aiheuttama veden padotus on voinut olla metrin luokkaa. Suppoa on esiintynyt ainakin Piippolan Leskelässä Erkinkoskessa ja Myllymäenkosken alapuolella. (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011, Arola & Leiviskä 2006) Loppuvuoden 2013 leuto sää, lumien sulaminen ja vesisateet nostivat rannikon jokien vedenpintoja ja virtaamia joulun tienoilla. Tammikuussa 2014 suppoa eli hyydettä ja osittain jäitä oli kertynyt sekä Rantsilan ylä- että alapuoliselle jokiosuudelle yhteensä n. 2 km matkalle. Suppoa esiintyi Siikajoen yläpuolisessa Korpraalinkoskessa, Revonlahden alapuolisessa uomassa, Rantsilassa Pappilanmutkassa ja Kurunkanavan kohdalla Porkanrannassa sekä Siikajoen vanhassa uomassa Uljuan altaan kohdalla. Missään kohteissa ei kuitenkaan aiheutunut rakennuksille vahinkoja eikä suppopatojen purkutöihin tarvinnut ryhtyä. Kuva 2. Vuoden 2014 tammikuun hyydepatopaikat (sininen ympyrä).
7 6 3. JÄÄ- JA HYYDEPATOJEN TORJUNTA Jää- ja hyydepatojen torjuntakeinoja ovat mm. patojen poisto kaivinkoneella jääpatojen räjäyttäminen jään sahaukset säännöstely hiekoitukset ja värjäys jäidenpidätysrakennelmat tasainen virtaama jäätymisen aikaan (supon torjunta) pohjapadot (supon torjunta) suppopuomit (supon torjunta) satelliitti- tai ilmakuvaus 3.1 Jääpatojen poisto Nykyisin käytetään enemmän kaivinkoneita jääpatojen poistamiseen. Pitkäpuomisella kaivinkoneella uoman toisesta reunasta jäälohkareita poistamalla on saatu syntynyt pato purkautumaan hallitusti alaspäin jokiuomaan. Erityisesti pienemmissä jokiuomissa menetelmä on ollut hyvin tehokas. Räjäytyksiä käytetään paikoissa joihin kaivinkoneella ei päästä tai yletytä. Räjäytysten suorittaminen vaatii kuitenkin henkilön, jolla on räjäytyslupa. Lisäksi tulee huomioida, ettei aiheuteta turhaa vaaraa alueen asukkaille ja rakennuskannalle. Tulvasuojeluorganisaatiosta laaditaan päivitetty kaavio joka vuosi. Jääpatojen poistoa voi toteuttaa Puolustusvoimat, ELY-keskus tai jokin paikallinen taho, jonka kanssa tehdään sopimus asiasta. Lain mukaan tulvasuojeluorganisaation kokoaminen kuuluu ELY-keskukselle. Joka kevät ennen tulvien alkua Siikajoen alueelta käydään läpi paikallisia koneyrittäjiä, joilla on pitkäpuomikaivinkone sekä lavetti koneen kuljetusta varten ja tällaisista yrittäjistä laaditaan lista. Osa koneurakoitsijoista voi olla keväällä jopa hälytysvalmiudessa. Jokilaakson pelastuslaitos on tarvittaessa mukana. Jääpadon lauetessa voi syntyä voimakas tulva-aalto, joka kuljettaa mukanaan jäälohkareita ja muuta ajelehtivaa tavaraa. Voimalaitoksissa olisi oltava miehitys jäiden lähdön aikaan, jolloin jäät saadaan manuaalisesti ajettua voimalaitoksen ohi. Syntyneiden suppopatojen poistokeinoihin kuuluvat suppopatojen räjäyttäminen ja kaivinkoneen käyttö niiden poistamisessa. Poistaminen on käytännössä kuitenkin hankalaa ja alapuoleisen jokijakson riskialttius liikkeelle lähtevän suppopadon suhteen tulisi tarkkaan huomioida. 3.2 Jääpatojen ennaltaehkäisy Jäänsahauksilla voidaan vähentää jääpatojen muodostumista, mutta sahausten on osuttava oikeaan aikaan. Sahaukset ovat helposti toteutettavissa ja verraten edullisia, mutta välttämättä sama ELYkeskuksen saha ei ehdi kaikkiin tarvittaviin paikkoihin. Sahauslinjojen koordinaatit helpottaisivat työtä maastossa ja sahatun railon jäätymistä hidastaisi sen peittäminen lumella. Kaksi tai kolme rinnakkaista sahausrailoa on todettu toimivaksi. Kehittelytarvetta olisi esim. sahaterässä oleva aura, joka peittäisi sahatun uran pehmeällä lumella ja estäisi uran uudelleen jäätymisen. GPS-laitteen yhdistäminen sahaan ja sahausreittien tallentaminen helpottaisivat seuraavia sahauskertoja. Toisaalta sahaus voi aikaistaa jäiden lähtöä. Tällöin lähtevät jääkappaleet eivät ole ehtineet haurastua ja sulaa auringon vaikutuksesta. Suurista jääpalasista voi aiheutua tällöin vahinkoa alapuoliselle jokiosuudelle. Sahaukset ovat ennakkotoimenpiteitä ja sahauskohdat on arvioitava joka kevät jään paksuuden ja jään koostumuksen mukaan. Sahauskonetta varten teräsjään paksuuden on oltava 40 cm, jotta jääkansi kuitenkin kantaa konetta. Jäiden sahaamisella on ennaltaehkäisty jääpatojen syntyä Siikajoen alaosalla. Sahattuja kohteita ovat olleet Paavolassa Anttilan suvanto, Ruukinkosken alapuolinen suvanto Yrityspuiston kohdalla,
8 7 Liskon suvanto sekä Pöyryn padon yläpuoli Revonlahdella. Viimeisen viiden vuoden aikana ei Siikajoella ole jäänsahauksia suoritettu. Viimeisin sahaus on tehty Pöyryn padon yläpuolella. Uusille sahauspaikolle ei tällä hetkellä ole tarvetta. Jäänpaksuuksia mitataan Siikajoella joka kevät maaliskuussa noin viidestä eri mittauspisteestä. Kairauksilla määritetään kova- ja teräsjään paksuudet eri jokiosuuksilla. Moottorikelkkailun on huomattu paksuntavan jääkerrosta ja tällaisilla kohdilla on aina kairattu myös ns. luonnontilaisemman kohdan jäänpaksuus, jolloin todellista jäänpaksuutta on voitu paremmin arvioida. Värjäysjuoksutuksessa säännöstelyluukusta päästetään hieman suurempi juoksutusaalto, joka nousee jään päälle ja värjää jään tummaksi. Tummaan jäähän aurinko ottaa paremmin ja tämä edesauttaa jään pehmenemistä. Siikajoella ei värjäys juoksutusta ole koskaan kokeiltu, koska jokiosuus Uljuasta Rantsilaan on jo yleensä sulana jäiden lähdön aikaan. Jään hiekoittaminen on myös eräs vaihtoehto, jossa myös hyödynnetään auringon vaikutusta. Mikäli hiekkaa joudutaan käyttämään runsaasti, aiheutuu tästä kiintoainekuormitusta jokeen ja hiekkaa kasautuu suvantokohtiin. Masuunikuonahiekkaa on kokeiltu sen tumman värin vuoksi, mutta masuunikuonahiekasta liukenee kuitenkin muita haitta-aineita, joten sen käyttö on lopetettu. Siikajoella hiekoitusta on kokeiltu ilmeisesti ainakin Liskon suvannossa. Jääpatoriskiä voidaan vähentää myös säännöstelyllä. Tällöin ennen tulvaa allasta tyhjennetään ja juoksutuksia kasvatetaan, jolloin joessa oleva jää kuluu alhaaltapäin ohuemmaksi. tulvan nousuvaiheessa, pitämällä virtaama mahdollisimman pitkään juuri jäiden liikkeellelähtövirtaaman alapuolella, jää edelleen ohenee paikallaan ennen liikkeellelähtöä. Menetelmän merkitys voi jäädä rajalliseksi, jos virtaama nousee nopeasti äkillisen lämpöaallon tai vesisateiden vuoksi. Jäidenpidätysrakennelmia on tehty varsinkin Yhdysvalloissa. Rakennelmien tavoitteena on pidättää jäälauttoja alueilla, joilla vedenkorkeuden nousu ei ole niin haitallista. Tällöin rakennelmien alapuolisilla alueilla ei jäälautoista ole enää haittaa. Rakennelman tehoa voidaan parantaa rakentamalla se niin, että tulvavesi voi ohjautua rakennelman sivuilta tulvatasanteille, jotka toimivat samalla jäälauttojen varastoalueena. Monissa tehdyissä projekteissa jäänpidätysrakennelmat ovat osoittautuneet toimiviksi, helpoiksi rakentaa ja ne ovat alentaneet tulvavedenkorkeuksia halutuilla joen osuuksilla. Rakennelmia voidaan tehdä esimerkiksi betonista tai luonnonkivistä ja niitä voidaan rakentaa kohtiin, joihin jääpatoja luontaisestikin muodostuu. Jäidenpidätysrakennelmat toimivat lisäksi elinympäristönä kaloille ja niiden rakentaminen voidaan yhdistää kalataloudelliseen kunnostukseen. Suomessa jäänpidätysrakenteita on suunnitteilla mm. Salossa. (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2013) Siikajoella ei jäidenpidätysrakenteille ole tarvetta eikä soveltuvaa rakennuspaikkaakaan ole. Kuva 2. Jäänpidätysrakennelma (kuva US Army Coprs of Engineers 2006).
9 8 Tasaisella virtaamalla alkutalven aikana pyritään muodostamaan veden alijäähtymiseltä suojaava jääkansi, joka ehkäisee supon muodostumista. Pohjapadoilla voidaan myös vähentää hyyde- eli suppotulvia. Pohjapadot pienentävät veden virtausnopeutta ja edesauttavat alijäähtymistä estävän, tasaisen jääkannen muodostumista uomaan. Lamujoella on kokeiltu jääpuomien vaikutusta jääkannen muodostumisen nopeuttamiseen. Puomien käytöstä on saatu hyviä kokemuksia. Kerralla liikkeelle lähtevän jäämassan määrittämiseksi tulisi kartoittaa miltä alueilta jäitä lähtee liikkeelle. Jäidenlähtöalueiden perusteella voitaisiin suunnitella tarkemmin varsinaisia jääpatoriskiä vähentäviä toimenpiteitä sekä resurssien ohjausta. Mahdollisuutta käyttää satelliitti- tai ilmakuvausta tulisi tutkia tarkemmin. Koska jäätilanne muuttuu nopeasti, olisivat esimerkiksi 1-2 kertaa vuorokaudessa saatavat satelliittikuvat jokialueesta erittäin hyödyllisiä. Tuoreiden satelliittikuvien hyödyntämistä rajoittaa todennäköisesti niiden korkea hinta. Satelliittikuvia on yritetty hyödyntää mm. Torniojoen jäätilanteen selvittämisessä huonolla menestyksellä: kuvia on vaikea saada ja vaikea tulkita. ELY-keskus suorittaa kyllä ilmakuvauksia, mutta vain poikkeustilanteissa, kuten tulva-alueiden laajuuden selvittämiseksi. Myös miehittämättömien pienlentokoneiden käyttö ilmakuvauksissa voisi tulla kysymykseen. Lähteet: ympäristöjulkaisut 416. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (PDF). Oulu. 51 s. Karjalainen Timo (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus). Puhelinhaastattelu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella. Dnro POPELY/1/07.02/ s. US Army Coprs of Engineers (Andrew M. Tuthill ja James H. Lever) Design of Breakup Ice Control Sturctures. Engineer Research and Development Center. 31 s. Varsinais-Suomen ELY-keskus Salon keskusta-alueen tulvasuojelu. Tulvasuojelutoimenpiteiden mitoitus ja arvionti. ISBN (PDF). Turku. 38 s.
53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
Lisätiedot57 Siikajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus
LisätiedotLapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotLake and Stream Hydrology 2009 UJ, UH, & TPU. Timo Huttula JY/BYTL& SYKE/VTO
Lake and Stream Hydrology 2009 UJ, UH, & TPU Timo Huttula JY/BYTL& SYKE/VTO www.environment.fi Jokijääilmiöt Jokijääilmiöt ja niiden vaikutus joen virtaamaan ja vedenkorkeuteen Patoturvallisuuden täydennyskoulutus
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotSiikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
SIIKAJOEN KUNTA Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 6.9.2011 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi SISÄLLYSLUETTELO 2 SISÄLLYSLUETTELO...2
LisätiedotSiikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t Kari Arola ja Pekka Leiviskä Siikajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma.......................... P O H J O I S - P O H J A N M A A
LisätiedotVirtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste
16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013
LisätiedotSiikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys. Yleisötilaisuus 26.2.2014
Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys Yleisötilaisuus 26.2.2014 Tavoite Pyritään varautumaan äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin sekä pitkäaikaisiin virtaamien muutoksiin
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotPyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu
Pyhäjoen alaosan tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu Yleisötilaisuus 25.2.2016, Pyhäjoki 2016-02-26 Page 1 Lähtökohdat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on suunnitellut tulvasuojelutoimenpiteitä Pyhäjoen
LisätiedotRovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009
LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla
Lisätiedot49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
LisätiedotJOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN
JOKIJÄÄN JA JÄÄPATOJEN VAIKUTUS VEDENKORKEUKSIIN JA UOMAN KULUTUSVOIMIIN Maria Kämäri 1,2 Eliisa Lotsari 2, Petteri Alho 3, Juha Aaltonen 1, Mikko Huokuna 1 1 Suomen ympäristökeskus SYKE 2 Itä-Suomen yliopisto,
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella Vesistö: 57 Siikajoen vesistöalue Organisaatio(t): POPELY Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella
LisätiedotJäätilannekatsaus
NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jäätilannekatsaus 29.1.2014 Jäänpaksuus Etelä-Savossa ajankohdan keskitasoa Jäät vahvistuneet pakkasjakson myötä Etelä-Savon järvien jäätilanne on kohentunut
LisätiedotUskelanjoen jäidenpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus Ecoriver Oy LIITE 4 JÄIDENPIDÄTYSRAKENTEIDEN HECRAS TARKASTELU
Uskelanjoen jäidenpidätysrakenteet ja kalataloudellinen kunnostus Ecoriver Oy LIITE 4 JÄIDENPIDÄTYSRAKENTEIDEN HECRAS TARKASTELU Ecoriver Oy LIITE 4 USKELANJOEN JÄÄTARKASTELUA KAUKOLANKOSKEN ALUEELLA HEC-RAS
LisätiedotTorniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.
Torniojoen tulvariskien hallinnan toimenpiteet ja niiden arviointi Tornionjoen tulvariskien hallinnan avoin yleisötilaisuus 5.5.2014 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/vesivarayksikkö 23.6.2015
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotOulun Energia Oulun kaupunki, tekninen keskus. Oulujoen suistoalueen hyytöriskistä Esiselvitys
Oulun Energia Oulun kaupunki, tekninen keskus Oulujoen suistoalueen hyytöriskistä Esiselvitys 14.12.2004 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä...3 1.1 Lähtökohdat...3 1.2 Tulvat historian valossa...3 2 Yleistä
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotVANHAT TULVASUOJELUSUUNNITELMAT
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 VANHAT TULVASUOJELUSUUNNITELMAT 1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija Tarkastus Piia Sassi-Päkkilä
LisätiedotHANKKEEN KUVAUS 29.4.2015
Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta
LisätiedotSalon keskusta-alueen tulvasuojelu
Raportteja 102 2013 Salon keskusta-alueen tulvasuojelu Tulvasuojelutoimenpiteiden mitoitus ja arviointi jussi nelimarkka lauri ahopelto (toim.) Salon keskusta-alueen tulvasuojelu Tulvasuojelutoimenpiteiden
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotSelvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla
Porin kaupunki 8 6 4 0 - -4-6 -8-10 0 5000 10000 15000 0000 5000 30000 350 Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla SYKE/VK/VVA
LisätiedotJUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS
JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS Manu Vihtonen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke 2009 53 9 VEPSÄNJOEN KARTOITETUT KOSKET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET 9.1 Ilvolankoski Vepsänjoen
LisätiedotSalon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä
Salon seudun ryhmän kokous: Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Uskelanjoen vesistössä 27.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku tulvariskien hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotTIIROSTA TERVOON, VAIHE II
TIIROSTA TERVOON, VAIHE II Pyhäjoen suiston tulvasuojelu ja virkistyskäytön rakenteet Tulvasuojelu Pyhäjoki 1.12.2011 Lähtökohdat Suunnitteluvaiheessa valittiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimenpiteet
LisätiedotPorin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö
Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 26/08/2 Dnro Psy-2007-y-119 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 26/08/2 Dnro Psy-2007-y-119 Annettu julkipanon jälkeen 26.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Siikajoen vesistön säännöstelyä ja Uljuan tekoaltaan rakentamista koskevan päätöksen lupamääräysten muuttaminen,
LisätiedotEhdotus Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja kommenteista
23.6.2016 POPELY/129/07.02/2013 Ehdotus Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi - Yhteenveto kuulemisesta ja kommenteista Kuuleminen Ehdotuksesta Pyhäjoen vesistöalueen tulvariskien
LisätiedotKokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011
Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät
LisätiedotSIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.9.2014 Viite 1510007427 TOIMENPITEET TULVARISKIEN VÄHENTÄMISEKSI SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Tarkastus 23.09.2014 Päivämäärä
LisätiedotHÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER
16WWE1027.B711 11.5.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER Kirstulan alueen asemakaavan muutokseen liittyvä Rautamonojan hulevesimitoitus 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotTeuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinnan suunnittelu
POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pyhäjoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24102 Raportti Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 Työn lähtökohdat... 1 2 Aiemmat hankkeet...
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 109/08/2 Dnro Psy-2008-y-16 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 109/08/2 Dnro Psy-2008-y-16 Annettu julkipanon jälkeen 17.9.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Malisjoen järjestelyn täydennyssuunnitelman toteuttamista koskevan ympäristölupaviraston antaman lopputarkastuspäätöksen
LisätiedotProjekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri
MUISTIO Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri Paikka Ramboll Finland Oy, Kiviharjuntie 11 Päivämäärä 7.5.2014 (klo 9-12) Läsnäolijat
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotSiikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus
29.9.2014 Jari Uusikivi ja Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen Hydrologiset selvitykset Johdanto Viime vuosina kesän ja alkutalven tulvissa on tullut
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotVesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.
Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinnan suunnittelu
POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pyhäjoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Alustava luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24102 Alustava luonnos 1 (43) Puuronen Elisa Sisällysluettelo 1 Työn lähtökohdat...
LisätiedotTEKNILLINEN TIEDEKUNTA JOKIEN SUPPOJÄÄONGELMAT JA HYYDÖN TORJUNTA. Jussi Keränen
TEKNILLINEN TIEDEKUNTA JOKIEN SUPPOJÄÄONGELMAT JA HYYDÖN TORJUNTA Jussi Keränen Ympäristötekniikka Kandidaatintyö Helmikuu 2019 TEKNILLINEN TIEDEKUNTA JOKIEN SUPPOJÄÄONGELMAT JA HYYDÖN TORJUNTA Jussi Keränen
LisätiedotHydrologia. Routa routiminen
Hydrologia L9 Routa Routa routiminen Routaantuminen = maaveden jäätyminen maahuokosissa Routa = routaantumisesta aiheutunut maan kovettuminen Routiminen = maanpinnan liikkuminen tai maan fysikaalisten
LisätiedotKalajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportteja 2 2008 Kalajoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Mika Savolainen ja Pekka Leiviskä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
Lisätiedot61 Iijoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 143(196) 61 Iijoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 14 191 km 2 Järvisyys 5,7 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 40, Iijoen vesistön keski- ja yläosa Voimalaitokset
LisätiedotSIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN
SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNÖSTELYN KEHITTÄMINEN Projekti Asia Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen Ohjausryhmän kokous Päiväys 13.5.2014 Aika Klo 10-13.10 Paikka Toteuttaja
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotMUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus
MUISTIO Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus Aika ja paikka: 16.12.2014 Klo 9.00-, Siikalatvan kunta, Rantsila Gananderin koulu Läsnäolijat:
LisätiedotKOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS
KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS JÄÄPATOJEN AIHEUTTAMAT TULVATILANTEET TULEVAISUUDEN SKENAARIOISSA Risto Kirves Harri Koivusalo Teemu Kokkonen Aalto-yliopisto Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotKITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE
KITTILÄN AJANKOHTAINEN TULVATIEDOTE Tiedote 24.5.2012 klo 15 Kittilässä suuren tulvan vaara ohi Kittilässä vesi on laskenut huipustaan 53 cm ja ennusteiden mukaan vesi jatkaa laskua. Vedenpinta oli tänä
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotMittaukset suoritettiin tammi-, helmi-, maalis- ja huhtikuun kymmenennen päivän tietämillä. ( liite 2 jää ja sää havainnot )
JÄÄLINJAT 1 (1) Rovaniemi 8.12.21 ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS 29-21 Talven 21 aikana tehtiin Paavalniemi - Sorronkangas välille 6 jäätarkkailu linjaa
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotHulevesiallas case Espoon Ringside Golf
Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen
LisätiedotKEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2012
JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 2.12.212 1 (2) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 212 Talven 212 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua
LisätiedotTulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Tulvariskien hallinnan ja vesienhoidon tavoitteiden yhteensopivuus Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 8.5.2014 Lapin ELY-keskus/ Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö/ Niina Karjalainen 23.5.2014
LisätiedotTiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta
Näkymiä lokakuu 2014 varsinais-suomen ely-keskus Tiivistelmä Uskelanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksesta Johdanto Kuva: Olli-Matti Verta Salon keskusta on maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotJäätilannekatsaus
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Jäätilannekatsaus 13.3.2015 Mittauskohteiden jäänpaksuus 10 cm tavanomaista vähemmän ELY keskus varoittaa haurastuneista jäistä Viime viikkojen vesisateet
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotKOHDE 1. Pukanluoman Alakoski. Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä.
KOHDE 1. Pukanluoman Alakoski Kartta 4. Pukanluoman Alakosken sijaitsee Santaskyläntien sillan kohdalla, noin 4 km Kantatie 44:stä. Kartta 5. Alakoski nykytilassa karttahahmotelmana. Kartta 6.Ilmakuva
LisätiedotKatsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto Aiheet Katsaus valuma-alueiden vesi- ja Virtaama Sadanta Lumen vesiarvo Valuma Vesistöjen jäänpaksuus Tuulisuus/tuuli
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotKORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS
4.10.2013 KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS Hanke: Paikka: Aika: Läsnä: Kortteisen tekojärven säännöstelyn
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotVattenfall Sähköntuotanto Oy
Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI
LisätiedotPekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma
Kalatieto J. Rinne Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma Purojen umpeenkasvua Jukka Rinne 2010 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Kunnostusmenetelmä ja kunnostuskohde... 1 3 Kustannusarvio
LisätiedotKokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella
Kokemäenjokiryhmän kokous: 4. Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Kokemäenjoen alueella 20.3.2014 Esityksen sisältö 1. Tietoisku hallinnan suunnittelusta 2. Tulvariskien hallintasuunnitelman laatiminen
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
EHDOTUS POHJOIS-POHJANMAAN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Korteoja ylävirtaan keväällä 2000, Suomen Ilmakuva Oy POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 2011 2/5 Tausta (ELY-keskus)
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 Pohjois-Savo EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt
LisätiedotKokemäenjoen nahkiaisselvitys. -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus
Kokemäenjoen nahkiaisselvitys -toukkien määrä ja elinympäristö -ylisiirtojen tuloksellisuus Lähtötilanne suunnittelulle Voimalaitosten kalatalousmaksut Hoitosuunnitelma: tarpeellista selvittää nahkiaisen
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotKiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotUusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi
Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa
Lisätiedot