Asiakkaiden valjastaminen mukaan tuotekehitykseen joukkoistamisen avulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asiakkaiden valjastaminen mukaan tuotekehitykseen joukkoistamisen avulla"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Perustieteiden korkeakoulu Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma Teemu Poikela Asiakkaiden valjastaminen mukaan tuotekehitykseen joukkoistamisen avulla Kandidaatintyö Espoo, Työn ohjaaja: Henri Simula Vastuuopettaja: Stina Immonen

2 AALTO-YLIOPISTO PERUSTIETEIDEN KORKEAKOULU PL 11000, Aalto KANDIDAATINTYÖN TIIVISTELMÄ Tekijä: Teemu Poikela Työn nimi: Asiakkaiden valjastaminen mukaan tuotekehitykseen joukkoistamisen avulla Tutkinto-ohjelma: Informaatioverkostojen tutkinto-ohjelma Pääaine: Tietointensiivinen liiketoiminta Pääaineen koodi: T3008 Vastuuopettaja(t): Stina Immonen Ohjaaja(t): Henri Simula Tiivistelmä: Perinteisesti uusien tuotteiden suunnittelu ja kehitys on toteutettu kokonaan oman organisaation sisällä. Koventuneessa kilpailutilanteessa yrityksillä ei kuitenkaan ole enää varaa jättää tuotekehitystä kokonaan sisäiseksi prosessiksi, sillä loppukäyttäjien mieltymykset ovat yhä tärkeämmässä roolissa tuotteen menestyksen kannalta. Yrityksen rajojen ulkopuolelta voidaan myös ammentaa uusia ideoita ja innovaatioita. Web-teknologioiden kehittyminen on mahdollistanut helpomman kommunikoinnin yrityksen ja asiakkaiden välillä. Kun asiakkaat osallistuvat yrityksen tuotekehitykseen, puhutaan joukkoistamisesta. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan kirjallisuudesta keinoja aktivoida asiakkaita tuotekehityksen tueksi joukkoistamisen avulla. Työssä tarkastellaan, millaisia joukkoistamisalustoja yrityksillä on käytössään tuotekehitystoiminnassa. Lisäksi pyritään hahmottamaan, mitä asioita yrityksen on otettava huomioon ottaessaan asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Joukkoistamisen sovelluksista esitellään tarkemmin CrowdSpirit, jonka koko liiketoimintakonsepti perustui joukkoistamiseen. Yritykset voivat hyödyntää joukkoistamista osana tuotekehitystä saadakseen uusia ideoita yrityksen rajojen ulkopuolelta, parantaakseen tuotekonseptejaan, nopeuttaakseen uusien tuotteiden kehittämiseen kuluvaa aikaa ja pienentääkseen tuotekehityskulujaan. Vaihtoehtoina on rakentaa oma joukkoistamisalusta, käyttää jotakin kolmannen osapuolen tarjoamaa alustaa tuotekehityksen ongelmien ratkaisemiseksi tai hyödyntää web-yhteisöjä. Joukkoistamisalustan on oltava helppokäyttöinen ja siinä tulee olla riittävät tekniset ominaisuudet yhteistyön mahdollistamiseksi. Hyvä joukkoistamisalusta ei ole pelkästään tae menestykselle: yrityksen on valittava oikea lähestymistapa ja mietittävä asiakkaiden osallistumiseen vaikuttavat motivaatiotekijät huolellisesti. Myös avoimuutta tukeva yrityskulttuuri on tärkeässä roolissa. Päivämäärä: Kieli: suomi Sivumäärä: 23+6 Avainsanat: joukkoistaminen, crowdsourcing, avoin innovaatio, tuotekehitys

3 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taustaa Tutkimuskysymys ja työn rakenne Joukon voima kollektiivisen älykkyyden konseptit Avoin innovaatio Joukkoistaminen Käyttäjäinnovaatio Yhdessä tekeminen Avoin lähdekoodi Joukkoistamisalustat Joukkoistamisalustojen taksonomiaa Joukkoistamisalustojen ominaisuuksia Knowledge-enabled Innovation management system (KIMS) Online-yhteisöjen hyödyntäminen Joukkoistamista tukeva strategia Oikean lähestymistavan määrittely Avointa yhteistyötä tukeva yrityskulttuuri Avointa yhteistyötä tukeva liiketoimintamalli Käyttäjien motivointi ja kannustimet Joukkoistamisen sovelluksia Crowdspirit ja Quirky Lopuksi Yhteenveto Suositukset jatkotutkimukseksi Lähteet... 24

4 1. Johdanto 1.1 Taustaa Innovaatiot ovat päätekijöitä yrityksen kasvussa ja korkeassa kannattavuudessa (Elmquist ym. 2009). Kuitenkin jopa 60 80% innovaatioista epäonnistuu ja suurimpana syynä tähän on se, etteivät loppukäyttäjät omaksu uutta konseptia (Ribiere ym. 2010). Perinteisesti koko innovointiprosessi on toteutettu ja kontrolloitu yksinomaan yrityksen sisällä puhutaan suljetun innovaation mallista (closed innovation). Tässä mallissa yritys kehittää omat ideansa, rakentaa itse tuotteen, markkinoi sitä sekä huolehtii jakelusta ja asiakaspalvelusta (Ribiere ym. 2010). Pelkkä sisäinen tuotekehitystoiminta ei kuitenkaan ole enää entisenlainen korvaamaton strateginen etu (Chesbrough 2003). Asiakkaiden tarpeita on pyritty täyttämään laajoilla tuotevalikoimilla, intensiivisemmällä markkinatutkimuksella ja erilaisilla massaräätälöintiperiaatteilla (mass customisation). Markkinatutkimukset ovat usein kalliita ja niiden tuloksena saatu tieto voi olla hajanaista. Massaräätälöinti parantaa asiakkaan tarpeiden huomioimista, mutta se ei kuitenkaan auta uusien ideoiden jalostamisessa eikä olemassa olevan tuotteen muokkaaminen ole välttämättä riittävä ratkaisu kovassa kilpailutilanteessa. Sen sijaan yritysten tulisi löytää uusia ratkaisuja ja uudenlaisia asiakkaisiin vetoavia tuotteita. (Piller ym. 2006, Antikainen ym. 2010). Nykyinen trendi onkin ottaa tuotekehitykseen mukaan myös yrityksen ulkopuolisia sidosryhmiä yrityksillä ei kirjaimellisesti ole varaa jättää innovointia oman tuotekehitysyksikön kontolle (Pisano & Verganti 2008). Avoimen innovaation malli ja siihen liittyvät konseptit kiinnostavat yrityksiä yhä enemmän (Ribiere ym. 2010). Avoimen innovaation keskeinen ajatus on, että yrityksen sisäisten ideoiden ja kaupallistamistapojen lisäksi tulisi hyödyntää ulkoisia ideoita ja kaupallistamistapoja teknologisen kehityksen takaamiseksi (Chesbrough 2003). Avoimempaan malliin siirtyneet yritykset voivat tuottaa enemmän innovaatioita avoimen yhteistyön hylkääminen voi johtaa jopa kilpailuedun menettämiseen (Enkel 1

5 ym. 2009). Asiakkaiden ottaminen mukaan tuotekehitystyöhön tuottaa useita etuja, se muun muassa parantaa kustannustehokkuutta sekä avaa uusia luovuuden lähteitä. Lisäksi kynnys uusien innovaatioiden omaksumiseen voi alentua ratkaisevasti. (Antikainen ym. 2010). Avoimuuden trendiin tuotekehityksessä ovat suuresti vaikuttaneett internetin ja siihen liittyvien uusien teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet (Vukovic 2009) sekä tekniset edistysaskeleet tuotesuunnitteluohjelmistoista digitaalikameroihin (Howe 2006). Yritykset ovat alkaneet etsiä keinoja ulkoisissa yhteisöissä piilevien kykyjen hyödyntämiseksi ilmiötä kutsutaan joukkoistamiseksi (crowdsourcing) (Howe 2006). Loppukäyttäjiä ja asiakkaita on jo aiemmin saatu mukaan yritysten ydintoimintaan esimerkiksi erilaisten kilpailujen muodossa, mutta vasta viimeisen vuosikymmenen aikana suurten massojen tavoittaminen on ratkaisevasti helpottunut webteknologioiden myötä (Vukovic 2009). 1.2 Tutkimuskysymys ja työn rakenne Kandidaatintyön tutkimuskysymys on - Kuinka yritykset voivat hyödyntää joukkoistamista asiakkaiden aktivoimiseen tuotekehityksen tueksi? Tutkimuskysymys voidaan jakaa seuraaviin alakysymyksiin - Millaisia joukkoistamisalustoja yrityksillä on käytössään tuotekehitystoiminnassa? - Mitä asioita yrityksen on otettava huomioon, kun joukkoistaminen otetaan osaksi yrityksen tuotekehitystä? Tämä kandidaatintyö on luonteeltaan kirjallisuustutkimutkimus. Toisessa luvussa esitellään keskeiset avoimeen tuotekehitykseen liittyvät konseptit. Kolmas luku keskittyy joukkoistamisalustoihin, niiden luokitteluun ja ominaisuuksiin. Lisäksi esitellään KIMS-malli ja puhutaan online-yhteisöjen hyödyntämisestä. Neljännessä luvussa esitellään asioita, jotka yrityksen on huomioitava ottaessaan joukkoistamisen osaksi tuotekehitysprosessejaan. Viidennessä luvussa esitellään joukkoistamisen tapausesimerkkeinä CrowdSpirit ja Quirky. Kuudennessa luvussa tehdään loppupäätelmät ja annetaan ehdotus jatkotutkimuksen kohteista. 2

6 2. Joukon voima kollektiivisen älykkyyden konseptit Ajatus yrityksen ulkoisten yhteisöjen hyödyntämisestä pohjautuu kollektiivisen älykkyyden (collective intelligence) käsitteeseen kukaan ei tiedä kaikkea, kaikki tietävät jotakin ja kaikki tieto löytyy ihmiskunnasta (Levy 1997). Malone ym. (2009) määrittelevät kollektiivisen älykkyyden tapahtumaksi, jossa joukkojen yksilöt tekevät yhdessä älykkäiltä vaikuttavia asioita. Konsepti on myöhemmin popularisoitu joukkojen viisautena (wisdom of crowds) (Surowiecki 2004). Tässä luvussa esitellään avoin innovaatio, joukkoistaminen, käyttäjäinnovaatio, yhdessä tekeminen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot. Nämä ovat keskeisimmät konseptit, jotka liittyvät yrityksen tuotekehityksen avaamiseen asiakkaille ja myös muille sidosryhmille. Avoin innovaatio voidaan nähdä yläkäsitteenä ja muut luvussa esitellyt konseptit ovat sen osajoukkoja. 2.1 Avoin innovaatio Avoimen innovaation paradigman (open innovation paradigm) mukaan yritysten pitäisi hyödyntää myös oman organisaation ulkopuolisia ideoita ja markkinaväyliä kehittäessään teknologioitansa (Chesbrough 2003). Näin ollen uusia ideoita voidaan haalia yrityksen rajojen ulkopuolelta, ja toisaalta yrityksen strategiaan sopimattomat konseptit voidaan lisensoida ulkoisille osapuolille (ks. kuva 1). Yrityksen omaan strategiaan sopimattomat ideat voivat olla arvokkaampia uusilla markkinoilla; näin jo haudatut keksinnöt saavat uuden mahdollisuuden oman organisaation ulkopuolella. (Chesbrough 2003). Chesbrough n (2006) mukaan yritykset kykenevät myös vähentämään tuotekehityskulujaan hyödyntämällä yrityksen ulkopuolista tietoa. Avoimessa innovaatiossa lähtevällä tietovirralla (outbound knowledge flow) tarkoitetaan yrityksen sisällä kehitettyä tietoa, joka annetaan muiden yritysten ulottuville. Saapuva tietovirta (inbound knowledge flow) kuvaa ympäristön muiden toimijoiden kehittämää tietoa, joka integroidaan osaksi yrityksen prosesseja (Schenk ja Guittard 2010). 3

7 Kuva 1. Avoimen innovaation paradigma (Chesbrough 2003) 2.2 Joukkoistaminen Kun yrityksen ulkopuoliset tahot osallistuvat yrityksen tuotekehitystoimintaan, puhutaan joukkoistamisesta (crowdsourcing). Joukkoistamisen termin mainitsi ensimmäisenä tuntematon verkkokeskustelija, mutta varsinaisesti termin popularisoivat Jeff Howe ja Mark Robinson vuonna 2006 Wired-lehden artikkelissa. (Schenk ja Guittard 2010). Sana crowdsourcing on yhdistelmä sanoista crowd (joukko) ja outsourcing (ulkoistaminen) siten joukkoistamisen käsitteellä viitataan väkijoukolle ulkoistamiseen (Schenk ja Guittard 2010). Howe (2006) määrittelee joukkoistamisen yrityksen tai instituution toimenpiteeksi ulkoistaa perinteisesti yrityksen työntekijän vastuulle kuuluva työ määrittelemättömälle, yleensä isolle joukolle ihmisiä avoimen kutsun muodossa. Brabham (2008) tiivistää joukkoistamisen ajatuksen vieläkin ytimekkäämmin: yritys julkaisee ongelman webissä, laaja yksilöiden joukko tarjoaa tähän ongelmaan ratkaisuja, parhaat yksilöiden keksimät ideat palkitaan ja lopulta yritys massatuotannollistaa uudet innovaatiot tehden samalla voittoa. Yritys ei voi itse rakentaa omaa yleisöään : joukon yksilöt voivat olla eri alojen asiantuntijoita, mutta aivan yhtä hyvin myös täysin 4

8 amatöörejä (Schenk ja Guittard 2010). Joukkoistamisen prosesseissa on kolmenlaisia toimijoita (Schenk ja Guittard 2010): (1) Yksilöiden muodostama joukko (crowd), joka toimii tuottavana osapuolena (2) Joukon panoksesta hyötyvä yritys (client company) (3) Alusta, joka muodostaa linkin joukon ja yrityksen välille (crowdsourcing enabler) 2.3. Käyttäjäinnovaatio Käyttäjäinnovaatiossa (user innovation) keskeisessä asemassa ovat ns. pääkäyttäjät (lead users). Pääkäyttäjät kohtaavat tuotetta käyttäessään ongelmia ennen kuin suuret massat ovat ehtineet aloittaa tuotteen käyttöä. Ratkaistakseen vaikeutensa he voivat joutua kehittämään omia muokkauksiaan yrityksen valmistamaan tuotteeseen. Usein käyttäjät myös kertovat parannusehdotuksistaan kehittäjäyritykselle, jotta tuotetta saataisiin parannettua näin molemmat osapuolet hyötyvät. (von Hippel 2005, Schenk ja Guittard 2010) Yhdessä tekeminen Yhdessä tekeminen (co-creation) on alun perin Prahaladin ja Ramaswamyn (2000, 2004) esittelemä konsepti, joka yhdistää käyttäjäinnovaation ja joukkoistamisen yritys ja asiakkaat luovat arvoa yhdessä. Humphreys ym. (2009) määrittelevät yhdessä tekemisen aktiiviseksi, luovaksi ja sosiaaliseksi prosessiksi, joka pohjautuu tuottajien ja käyttäjien väliseen yhteystyöhön yrityksen toimeksiannosta arvon luomiseksi sekä yritykselle että asiakkaille Avoimen lähdekoodin ohjelmistot Avoimen lähdekoodin ohjelmistot (FLOSS, Free-Libre-Open Source Software) perustuvat ideaan, jossa ohjelmakoodiin on vapaa pääsy ja sen muokkaus ja jakaminen on mahdollista (Schenk ja Guittard 2010). Esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmä pohjautuu vapaaseen lähdekoodiin (Albors ym. 2010). Vapaa lähdekoodi tunnustaa alkuperäisen työn tekijän, muttei anna yksinoikeutettuja immateriaalioikeuksia. Tekijä voi käyttää työssään Creative Commons -lisenssiä, jolloin hän ei luovuta tekijänoikeutta, mutta rajoittaa sen laajuutta. (Albors ym. 2010). 5

9 3. Joukkoistamisalustat Joukkoistamisalustalla (crowdsourcing platform) tarkoitetaan web-teknologioita hyödyntävää palvelua, joka toimii linkkinä yrityksen ja ulkoisen joukon välillä (Schenk ja Guittard 2010). Kirjallisuudessa puhutaan myös innovaatiovälikäsistä (innovation intermediary) (Chanal 2010) ja joukkoistamistyökaluista (crowdsourcing toolkit) (Piller et. al 2006), mutta tässä työssä käytetään termiä joukkoistamisalusta. Joukkoistamisalustan rooli on ratkaisevassa asemassa, sillä se mahdollistaa kaksisuuntaisen viestinnän yritykset voivat ilmaista tarpeensa ja joukon yksilöt voivat vastata näihin tarpeisiin (Schenk ja Guittard 2010). Joukkoistamisalustaa on mahdollista hyödyntää sekä yrityksen sisäisessä että ulkoisessa yhteistyötoiminnassa. Sisäinen käyttö on erityisen relevanttia suurissa yrityksissä, jotka ovat levittäytyneet maantieteellisesti laajalle alueelle lukuisiin toimipisteisiin. Sisäiset joukkoistamisvälineet ovat kuitenkin tämän kirjallisuustutkimuksen ulkopuolella. Ulkoisessa yhteistyön tehostamisessa voidaan joko käyttää yrityksen itse kehittämiä virtuaalisia joukkoistamisympäristöjä (esim. Dell IdeaStorm) tai vaihtoehtoisesti jonkin kaupallisen palveluntarjoajan (esim. InnoCentive) ratkaisua. Joukkoistaminen voi olla myös yrityksen koko liiketoiminnan perusidea (esim. Threadless). Tässä luvussa käydään läpi erilaisia joukkoistamisalustoja, niiden luokittelua ja ominaisuuksia. Tämän jälkeen esitellään Ribieren ja Tugglen (2010) KIMS-malli sekä puhutaan web-yhteisöjen hyödyntämisestä tuotekehityksessä. 3.1 Joukkoistamisalustojen taksonomiaa Vukovic (2009) toteaa, että ei ole olemassa yleistä joukkoistamisalustaa (generalpurpose platform), joka kattaisi kaikki tuotekehitysprosessin eri vaiheet. Sen sijaan on olemassa useita tiettyyn tuotekehitysvaiheeseen sidottuja työkaluja. Vukovic jaottelee alustat kahteen dimensioon: (1) joukkoistettu funktio (crowdsourced function) ja (2) joukkoistettu moodi (crowdsourced mode). Joukoistettu funktio kuvaa tuotteen elinkaaren vaihetta, joka on joukkoistamisen kohteena. Funktio voi olla tuotesuunnittelu, kehittäminen ja testaus, markkinointi ja myynti ja tukipalvelut. Joukkoistettu moodi kuvaa toimeksiannon luonnetta. Toimeksianto voi olla markkinapaikka (marketplace) tai kilpailu (competition). 6

10 Joukkoistamalla suunnitteluprosessinsa yritys saa ulkoiselta joukolta luovuutta ja innovatiivisuutta. Joukko voi arvioida olemassa olevia luomuksia tai tarjota omia ehdotuksiaan. Esimerkiksi Threadless-palvelussa ihmiset voivat kehitellä oman t-paitaluomuksensa ja istockphoto-alustalla yleisö voi myydä itse ottamiaan digitaalisia valokuvia. Idean kehittämiseen keskittyvät järjestelmät tukevat kehitystä ja testausta. PeoplePerHour on alusta ohjelmistokehityksen joukkoistamiseen ja utest on markkinapaikka ohjelmiston testauspalveluille. Markkinointialustat mahdollistavat markkinoinnin ja myynnin joukkoistamisen. Predictify-palvelussa käyttäjät voivat ennakoida jonkun ajankohtaisen aiheen lopputulemaa uutisen pohjalta: käyttäjät saavat pisteitä jokaisesta oikeaan osuneesta ennakoinnista ja kasvattavat siten mainettaan. Marketocracy-alusta pitää kirjaa ja arvioi parhaita sijoittajia kaupankäyntihistorian perusteella. Lisäksi on vielä tukipalvelujen joukkoistamisalustat, jotka ovat uuden sukupolven online-tukijärjestelmiä. Amazonin Askville on yhteisö, joka tekee kysymyksiin vastaamisesta pelin: jokaisesta hyvästä vastauksesta käyttäjät kasvattavat mainettaan. GetSatisfaction on reaaliaikainen asiakastukipalvelu. (Vukovic 2009). Elmquist ym. (2009) erottelevat joukkoistamialustat, -teknologiat ja -prosessit kolmeen tyyppiin koordinointi (coordinating), vapauttaminen (liberating) ja salliminen (allowing). Koordinoinnissa parannetaan kommunikaatiota sekä organisaation sisällä että ulkoisten sidosryhmien kanssa. Esimerkkinä mainitaan Procter&Gamblen Connect and develop -tekniikka. Vapauttamisessa viitataan ideakilpailuihin, joiden avulla voidaan valjastaa asiakkaiden luovuus ja hyödyntää siten markkinoilla oleva osaaminen. Oletuksena on, että asiakkailla on tahmeaa tietoa (sticky knowledge), jonka valjastamiseen ideakilpailut ovat omiaan esimerkiksi markkinatutkimuksen sijasta. Sallimisen tyyppin kuuluu äärimmäinen ohjelmointi (extreme programming, XP), jolla innovaatioprosessi avataan. Toteutuksessa tarvitaan johdon tukea ja ihmisten roolien ja vastuualueiden tasaamista. (Elmquist ym. 2009) Joukkoistamisalustojen ominaisuuksia Jotta käyttäjät saadaan onnistuneesti mukaan tuotekehitykseen, tulee heille luonnollisesti tarjota asianmukaista ja käyttäjien vaatimukset täyttävää joukkoistamisalustaa. Yritykset voivat siten houkutella lisää osallistujia mukaan kehitystehtäviä helpottavilla suunnitteluvälineillä (von Hippel 2005, 128). Olennaista on se, kuinka hyvin 7

11 alusta mahdollistaa tiedonvälityksen eri sidosryhmien kesken (Antikainen ym. 2010). Antikaisen mukaan yrityksen ja asiakkaan välillä on aina informaatiokuilu (information gap), joka johtuu tiedon asymmetrisesta jakautuneisuudesta. Yrityksen on otettava huomioon asiakaskunnan moninaisuus osallistujilla voi olla suuria eriäväisyyksiä taustoissa ja tietotaidoissa. Näin ollen joukkoistamisalustan on pienennettävä tällaisten erojen merkistystä ja helpotettava käyttäjien osallistumista kollektiiviseen työhön. (Antikainen ym. 2010). Vukovic (2009) esittää 22-kohtaisen listan perusominaisuuksista, joita joukkoistamisalustojen tulisi tukea. Nämä on jaoteltu neljään eri kategoriaan. Rekisteröinti ja määrittely (registration and specification) pitää sisällään muun muassa käyttäjätilit ja mekanismin toimeksiannon määritykseen. Rekisteröinnin pitää onnistua nopeasti ja alustan tulisi tukea sekä yksinkertaisia että hankalampia tehtävänantoja. Toimeksiannon alustaminen (initialize crowdsourcing request) sisältää yhteistyöpalvelut (esim. foorumit ja chatit) toimeksiantajan ja asiakkaiden välillä, hakutoiminnon ja virtuaalisten tiimien muodostamisominaisuuden. Kolmantena on toimeksiannon suorittaminen (carry out crowdsourcing request), jonka osia ovat helppokäyttöinen käyttöliittymä, rajapinta mobiililaitteille ja historiatiedot. Viimeisin osa-alue, toimeksiannon valmistuminen (complete crowdsourcing request) käsittää työkaluja palautettujen töiden arvosteluun. (Vukovic 2009). Vukovic ym. (2009) mukaan alustan tulee tarjota mekanismit tehokkaaseen ja kestävään asiantuntijakäyttäjien tunnistamiseen, tiimityöskentelyn tukemiseen, tehtävän luontiin ja tulosten integraatioon yrityksen järjestelmien kanssa. Antikaisen ym. (2010) tutkimuksessa todetaan, että mahdollisuus kommentoida muiden ehdotuksia motivoi tehokkaampaan yhteistyöhön. Alustaan tarvitaan helppokäyttöisiä työkaluja, jotka mahdollistavat itseilmaisun ja henkilökohtaisten yksityiskohtien jakamisen. Tutkimuksessa ehdotetaan yhteistyövälineiksi myös web-kameraa ja reaaliaikaisten keskustelujen järjestämistä. (Antikainen ym. 2010). 8

12 3.3. Knowledge-enabled Innovation Management System (KIMS) Ribiere ja Tuggle (2010) esittävät näkemyksensä KIMS-järjestelmästä (Knowlegeenabled innovation management system), joka mahdollistaa loppukäyttäjien ja muiden sidosryhmien ottamisen mukaan tuotekehitykseen. Mallissa asiakkaat ovat keskeisessä roolissa, ja näin minimoidaan riskit löytämällä asiakkaiden todelliset tarpeet ja vaatimukset. Mallissa tuotekehitykseen integroidaan asiakkaiden lisäksi myös muut sidosryhmät, kuten alihankkijayritykset: näin voidaan muodostaa erilaisten toimijoiden ekosysteemi ja vähennetään olennaisesti epäonnistumisen riskiä. (Ribiere & Tuggle 2010). Ribiere ja Tuggle esittävät KIMS-järjestelmälle kolmikerroksisen teoreettisen mallin. Mallin ytimessä ovat asiakasyhteisö ja yhteistyöyritykset, joiden on pystyttävä kommunikoimaan yrityksen kanssa koko tuotteen elinkaaren ajan. Toinen kerros koostuu ns. innovaatiohiekkalaatikosta (innovation sandbox). Tämä on virtuaalinen tila, jossa kehittäjät voivat leikitellä innovaation kanssa esimerkiksi kokeilemalla erilaisten ominaisuuksien lisäämistä ja poistamista. Samalla käydään kehityskeskustelua asiakasyhteisön antaessa parannusehdotuksiaan. Innovaatiohiekkalaatikossa hyödynnetään erilaisia web-teknologioita ja mahdollisesti myös lisätyn todellisuuden (augmented reality) ja simulaation (simulation) sovelluksia. Ribiere ja Tuggle kuvaavat hiekkalaatikkoa hieman kaoottiseksi ympäristöksi, mutta heidän mukaansa innovaatioita tapahtuu usein kaaoksen rajamailla. Haasteena onkin kääntää tilassa käyty vuorovaikutus hedelmälliseksi luovuuden ympäristöksi. Mallin kolmas kerros koostuu organisaation oppimisesta, analysoinnista ja päätöksenteosta. Innovaatiohiekkalaatikossa käyty keskustelu dokumentoidaan ja tulosten pohjalta valitaan parhaat ideat jatkokehitystä varten. Kirjoittajat mainitsevat myös automatisoidun innovaation (automated innovation): tietokonejärjestelmä voisi automaattisesti iteroida vanhojen toteuttamattomaksi jääneiden ideoiden tietokantaa ja etsiä niille uutta käyttötarkoitusta muissa konsepteissa. (Ribiere & Tuggle 2010). Ribieren ja Tugglen mukaan KIMS-järjestelmä voisi pienentää kehityskustannuksia, lyhentää tuotteen kehittämiseen kuluvaa aikaa, helpottaa innovaatioportfolion hallintaa, nopeuttaa organisaatio-oppimista ja edesauttaa uusien innovaatioiden omaksumista. (Ribiere & Tuggle 2010). 9

13 3.4 Online-yhteisöjen hyödyntäminen Yritys voi tavoittaa asiakkaita tuotekehitystyöhön myös erilaisista online-yhteisöistä ja sosiaalisista medioista. Tähän kategoriaan voidaan lukea kaikki virtuaaliset yhteisöt, jotka kommunikoivat keskenään pikaviestinnän, sähköpostin, keskustelufoorumien ja sosiaalisen median portaalien välityksellä (Lewis 2008). Füller (2006) käyttää tästä lähestysmistavasta nimitystä yhteisöpohjainen innovaatio (Community Based Innovation, CBI). Füllerin mukaan yhteisöt perustuvat yleensä jonkun yhteisen teeman ympärille, mistä yhteisön jäsenet ovat kiinnostuneet. Siksi tällaisissa virtuaalisissa kohtauspaikoissa on monesti laajaa kiinnostusta ja asiantuntemusta, jotka oikein hyödynnettynä voivat olla yritykselle mittava voimavara. Internetin tuoma kommunikoinnin helppous, multimedian rikkaus ja alhaiset kommunikaatiokustannukset helpottavat kuluttajien integroimista osaksi tuotekehitystä. Yrityksen kannalta keskeinen kysymys on, kuinka löytää sopivat yhteisöt ja motivoida yhteisön käyttäjät mukaan kehitystyöhön. (Füller ym. 2006). Füller ym. esittävät neliportaisen mallin online-yhteisöjen hyödyntämiseen innovaation lähteenä. Ensimmäiseksi on määritettävä, millaisia asiakkaita halutaan mukaan tuotekehitykseen. Online-yhteisöt koostuvat hyvin erilaisista yksilöistä, joten kohdetyypin määrittely on tärkeää. Füller ym. luokittelevat kuusi erilaista käyttäjätyyppiä, joista kaksi tyyppiä sisäpiiriläinen (insider) ja kannattaja (devotee) ovat selkeästi tuotteliaimpia. Näillä käyttäjätyypeillä on yleensä syvällistä teknistä tietoa ja riittävä yleinen ymmärrys tuotteen ominaisuuksista. Seuraavaksi pyritään identifioimaan ne yhteisöt, joista ensimmäisessä vaiheessa kohdennetut yksilöt voisivat löytyä. Monet yritykset ylläpitävät itse omaa yhteisöään, mutta myös ulkoisia foorumeita voidaan käyttää. Näiden paikkojen löytämisessä voidaan hyödyntää työntekijöiden kontakteja tai hakukoneita. Määritysprosessin jälkeen kaikkein lupaavimmat kohteet valitaan ja yritys voi tarjota valituille yhteisöille yhteistyötä. On huomattava, että yhteisö voi reagoida yhteydenottoon eri tavoin: jotkut tarjoavat apua mielellään, toiset suostuvat yhteistyöhön tiettyjen ehtojen mukaisesti, jotkut taas voivat kieltäytyä kokonaan. Kolmannessa vaiheessa päätetään, kuinka viestintä yhteisön jäsenten kanssa tapahtuu ennalta määriteltyyn kehitystehtävään liittyen. Käytettävän kommunikointialustan on mahdollistettava monipuolinen viestintä ja ongelmanratkaisu. Mallin neljäs kohta käsittää yhteydenpidon yhteisön jäsenten kanssa. On myös pohdittava käyttäjien mo- 10

14 tivointia: tarvitaanko kenties rahallista kannustinta vai onko merkkiuskollisuus riittävä motiivi yhteistyölle? Lisäksi osallistujille annetaan palautetta ja tulokset dokumentoidaan tulevaisuuden käyttöä varten. (Füller ym. 2006) Chan ja Lee (2004) jakavat online-yhteisöt viiteen eri tyyppiin virtuaalisiin asiakasyhteisöihin (virtual customer community), betatestausyhteisöihin (beta testing volunteer corps), sisällöntuotantoyhteisöihin (user content collaboration innovation communities), käyttäjäkehitysyhteisöihin (user development communities) ja tuoteinnovaatioyhteisöihin (user product collaboration innovation communities). Virtuaaliset asiakasyhteisöt koostuvat yrityksen tuotetta käyttäneistä asiakkaista, joilla on yhteisiä kokemuksia ja kiinnostuksen kohteita. He tapaavat ja keskustelevat onlineyhteisön välityksellä jakaen mielipiteitä tuotteista ja kokemuksia tuotteiden käytöstä. Virtuaaliset asiakasyhteisöt ovat arvokkaita yritykselle, sillä niiden kautta saadaan selvitettyä käyttäjien mielipiteitä, voidaan antaa tuotetukea asiakkaille ja edistetään molemminpuolista yhteisymmärrystä. Betatestausyhteisö muodostuu, kun yritys tarjoaa aikaisille omaksujille (early adopters) tuotteen varhaista versiota testattavaksi ja kerää tuotteesta mielipiteitä ja kokemuksia. Betatestaajat voivat myös keskustella keskenään ja jakaa mielipiteitään. Sisällöntuotantoyhteisöissä käyttäjät luovat ja kokoavat tietoa yritykselle, esimerkiksi uutisia. Tällaisissa yhteisössä tarvitaan yritykseltä tarkkaa kontrollointia ja syötteiden filtterointia. Käyttäjäkehitysyhteisöt koostuvat innovoijista ja aikaisista omaksujista, jotka osallistuvat yrityksen kehitys- ja suunniteluprosesseihin. Yritys voi kiihdyttää kehitystyötä tarjoamalla yhteisön jäsenille palkkioita ja kehitystyökaluja. Tuoteinnovaatioyhteisöissä pääosassa ovat teknologiaharrastajat ja hakkerit he keskustelevat monimutkaisista teknologisista aiheista ja osallistuvat samalla testaukseen ja tuotesuunnitteluun. Tähän kategoriaan kuuluu esimerkiksi Linuxin kehittäjäyhteisö. (Chan & Lee 2004) Lewisin (2008) mukaan kaupallisen ohjelmiston kehityksessä voidaan hyödyntää samoja työskentelytapoja, jotka ovat mahdollistaneet avoimen lähdekoodin projektien menestyksen. Lewis esittelee erään IBM:n ohjelmistotuotteen kehitystä, joka päätettiin avata myös yrityksen ulkopuolisille kehittäjille. Yhteisö suunniteltiin mahdollisimman läpinäkyväksi kehittäjäyhteisölle annettiin pääsy samaan informaatioon kuin yrityksen työntekijöille ja myös yrityksen työntekijöiden välinen kommunikointi tehtiin julkiseksi. Ainoastaan kriittisimmät turvallisuuteen liittyvät koodiosiot pi- 11

15 dettiin yrityksen omana tietona. Lisäksi yrityksen pääkehittäjien viikoittaiset blogikirjoitukset nähtiin keskustelufoorumin ohella tärkeänä informaatioväylänä yrityksen työntekijöiden ja ulkoisen kehittäjäyhteisön välillä. Lewis raportoi kokeilusta positiivisia tuloksia: lyhyessä ajassa kehittäjäyhteisöön saatiin yli 200 jäsentä ilman erityisempää markkinointia ja tätä kautta saatiin arvokasta apua tuotekehitykseen. Yhteisön mielipiteet nähtiin voimakkaana tuotteen kehityssuuntaa ohjaavana tekijänä. 12

16 4. Joukkoistamista tukeva strategia Joukkoistamisen onnistunut integrointi tuotekehitykseen edellyttää muutakin kuin monipuolisen joukkoistamisalustan. Antikainen ym. (2010) toteavat, että fraasi me rakennamme, niin he tulevat ei päde joukkoistamisen kohdalla. Sijoittaminen webpohjaisen joukkoistamisalustan rakentamiseen on rahan hukkaa, mikäli motivaatiotekijöitä ei ymmärretä kunnolla (Antikainen 2010). Myös käsiteltävän ongelman on oltava luonteeltaan sellainen, että se on ratkaistavissa joukkoistamisen keinoin (Pisano ja Verganti 2008). Lisäksi avoin lähestymistapa tuotekehityksessä edellyttää organisaatiolta tietynlaisia arvoja, normeja ja sääntöjä (Piller ja Walcher 2006) ja liiketoimintamallin (Chesbrough 2007). Tässä luvussa käsitellään ensin oikean lähistymistavan valintaa tuotekehityksen avaamiseen sekä avoimuuden vaatimuksia yrityskulttuurin kannalta. Tästä edetään avointa yhteistyötä tukevaan liiketoimintamalliin ja lopulta käsitellään motivaatiotekijöitä osana joukkoistamiskonseptia. 4.1 Oikean lähestymistavan määrittely Pisanon ja Vergantin (2008) mukaan on ensiarvoisen tärkeää pohtia oikeaa yhteistyömuotoa yrityksen strategian kannalta. Heidän mukaansa mahdollisia yhteistyön muotoja ovat suljettu hierarkinen verkosto (eliittipiiri, elite circle), avoin hierarkinen verkosto (innovaatio-ostoskeskus, innovation mall), avoin tasainen verkosto (innovaatioyhteisö, innovation community) ja suljettu tasainen verkosto (konsortio, consortium). Pisanon ja Vergantin malli on esitetty kuvassa 2. Eri vaihtoehdot eroavat osallistumisen suhteen, eli saavatko kaikki osallistua vai onko osallistumista rajoitettu, ja hallitsemisen suhteen, eli ketkä tekevät ratkaisevat päätökset. Avoimessa hierarkisessa yhteistyömuodossa kuka tahansa voi tarjota ideoitansa, mutta yritys määrittelee ongelman ja valitsee ratkaisun. Esimerkkinä tämän kaltaisesta toiminnasta on InnoCentive kaikki voivat ehdottaa ratkaisuja tieteellisiin monimutkaisiin ongelmiin ja lopulta tehtävän määritellyt yritys valitsee voittajaratkaisun. Avoimessa tasaisessa yhteistyömuodossa myöskin kuka tahansa voi osallistua ongelmanratkaisuun, mutta yhdelläkään osallistujalla ei ole valtaa päättää voittavasta 13

17 ratkaisusta. Esimerkiksi Linuxin kehittäjäyhteisö toimii näin. Suljetussa hierarkisessa yhteistyössä yritys valitsee tietyt osallistujat ja päättää myös siitä, mitkä ideat valitaan kehitettäväksi. Esimerkkinä tästä on suunnitteluyritys Alessi, jonka toimintamallissa 200 lahjakkaan suunnittelijan verkosto kehittää yritykselle uusia tuotteita. Suljetussa tasaisessa yhteistyömallissa osallistujajoukko on rajattu, mutta osallistujat jakavat tietoa ja tekevät tärkeitä päätöksiä yhdessä. Teknologiayritys IBM toimii näin puolijohdeprojektissaan heidän yhteistyöverkostoonsa kuuluu muutama valittu kumppani ja jokaisella toimijalla on sanavaltaa verkostossa. (Pisano & Verganti 2008). Kuva 2. Yhteistyömoodit Pisanon ja Vergantin (2008) mukaan Kaikissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa, joten oikean vaihtoehdon löytäminen on olennainen osa onnistumista. Suljetuissa yhteistyömuodoissa joudutaan rajaamaan osallistujajoukko jo heti alkuvaiheessa tämä on etu jos yritys tietää mistä tietoa kannattaa lähteä hakemaan: esim. Alessi halusi tuotteisiinsa tietyn aikakauden arkkitehtuurin piirteitä, joten oli luontevaa rajata osallistujajoukko tämän alueen asiantuntijoihin. Toisaalta jos lähtökohdat eivät ole selkeät, suljetun mallin käyttäminen on melkoista hakuammuntaa. Avoimen verkoston etuna on potentiaalinen suuri osal- 14

18 listujajoukko ja vastaavasti suuri ratkaisuehdotusten määrä. Tällöin ei myöskään tarvitse käyttää resursseja oikean osallistujayhteisön etsimiseen. Haittapuolena on se, että samalla kuin osallistujien määrä kasvaa, todennäköisyys yhden osallistujan ratkaisun valitsemiseen heikkenee. Taakaksi voi myös muodostua vastausten tarkistaminen: mikäli ehdotuksia on paljon ja arviointi on työlästä, arviointiprosessista voi tulla hidas ja kallis projekti. (Pisano & Verganti 2008). Lazzarottin ja Manzinin (2009) mukaan yhteistyömuodot eroavat yrityksen yhteistyötahojen määrän ja tyypin mukaan, ja ulkoisille tahoille avattavien innovaatioprosessien määrän ja tyypin mukaan (ks. Kuva 3). Kuva 3. Yhteistyömoodit Lazzarottin ja Manzinin (2009) mukaan Suljetut innovoijat (closed innovators) vastaavat yrityksiä, jotka tekevät yhteistyötä yksittäisen ulkoisen tahon kanssa ainoastaan tietyssä innovaatioprosessin vaiheessa: yritys esimerkiksi käyttää ulkoisia prototyyppipalveluita tuotekehityksessä. Erikostuneet avustajat malli (specialized collaborators) vastaa yrityksiä, jotka työskentelevät useiden yhteistyökumppaneiden kanssa, mutta yhteistyö rajoittuu myöskin 15

19 vain tiettyyn innovaatioprosessin vaiheeseen: näin tapahtuu esimerkiksi tilanteessa, jossa yritys hyödyntää useita toimijoita (esim. asiakkaat, asiantuntijat, alihankkijat, tutkimuskeskukset) ideoiden synnytysvaiheessa. Integroidut avustajat mallissa (integrated collaborators) yritykset avaavat koko innovaatioprosessin, mutta ainoastaan tietyntyyppisille kumppaneille (esimerkiksi asiakkaille tai alihankkijoille). Avoimet innovoijat mallissa (open innovators) koko innovointiprosessi avataan: yritys kykenee hallitsemaan laajaa suhdeverkostoa, joka vaikuttaa koko innovaatioprosessiin ja kattaa laajan joukon yhteistyökumppaneita. (Lazzarotti ja Manzini 2009). Lazzarottin ja Manzinin (2009) mukaan minkään yhteistyömallin ei voida sanoa olevan paras eikä myöskään voida todeta, että mitä avoimempi, sitä parempi. Yritykselle sopiva yhteistyömuoto riippuu yrityksen strategisista, organisationaalisista ja johdollisista konteksteista ja sopivasta tasapainosta kustannusten ja hyötyjen välillä. 4.2 Avointa yhteistyötä tukeva yrityskulttuuri Avointa innovaatiota hyödynnettäessä on tärkeää luoda yrityskulttuuri, joka arvostaa ulkoista pätevyyttä ja tietotaitoa (Gassman ym. 2010). Chesbrough (2003) luettelee normeja ja arvoja, jotka ovat tärkeitä avoimeen innovaatioon keskittyvälle organisaatiolle. Organisaation sisällä on ymmärrettävä, että kaikki kekseliäät ja älykkäät ihmiset eivät työskentele tietyllä osastolla tai edes oman organisaation sisällä halukkuus oikeiden ihmisten löytämiseen sekä organisaatiossa että sen rajojen ulkopuolella on oltava perusarvo. Organisaatiossa on löydettävä oikea tasapaino sisäisen ja ulkoisen tuotekehityksen välillä ulkoinen tuotekehitys voi luoda merkittävästi arvoa ja sisäistä tuotekehitystä tarvitaan arvon kiinnittämiseen. Yrityksen ei tarvitse omistaa kaikkia menestysideoita vaan paras menestys syntyy sisäisiä ja ulkoisia ideoita yhdistämällä. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys voi hyötyä muiden innovaatioista ostamalla niihin immateriaalioikeudet ja liittämällä ne osaksi omia sisäisiä innovaatioitaan. Aina ei tarvitse olla ensimmäinen markkinoilla vaan paremman liiketoimintamallin rakentaminen on tärkeämpää kuin markkinoiden saavuttaminen ensimmäisenä. Lindegaard (2010) tekee lisäyksiä Chesbrough n teeseihin. Avoimeen innovaatioon suuntautuvassa organisaatiossa tulee olla ihmisiä, jotka hoitavat suhteita asiakkaiden 16

20 ja yhteistyökumppaneiden kanssa. He ovat nokkelia ja joustavia ihmisiä, joilla on hyvät sosiaaliset taidot. Organisaation kulttuurin tulee tukea työntekijöiden tietämyksen kehittämistä ideoiden ja teknologioiden jalostamisesta tuottavaksi liiketoiminnaksi esimerkiksi kierrättämällä työntekijöitä eri toimenkuvissa. Tähän prosessiin voidaan ottaa mukaan jopa kumppaneita ja asiakkaita. Organisaatiossa on ymmärrettävä, että epäonnistumiset ovat mahdollisuuksia oppimiseen epäonnistumiset ovat aina mukana innovaatioita etsivien yrityksien prosesseissa eikä niitä tule pelätä. Yrityksen on uskallettava ottaa riskejä käyttäen samalla tervettä järkeä riskitason tasapainottamisessa. Avoimuus edellyttää myös avointa viestintää. (Lindegaard 2010) Avointa innovaatiota myötäilevän yrityskulttuurin muodostumiseen vaikuttavat muutkin asiat kuin yrityksen sisäiset arvot: näitä ovat muun muassa palkitsemisjärjestelmät, johdon tietojärjestelmät, viestintävälineet, projektien päätöskriteerit ja alihankkijoiden arviointijärjestelmät (Gassmann ym. 2010). 4.3 Avointa yhteistyötä tukeva liiketoimintamalli Chesbrough (2003) pitää avoimelle innovaatiolle olennaisena useiden liiketoimintamallien käyttöä joustavasti rinnakkain. Kehittämällä ja omaksumalla ylimääräisiä liiketoimintamalleja tilaisuuden niin salliessa, yritykset avaavat itselleen mahdollisuuksia hyödyntää laajempaa tuottoisien aktiviteettien valikoimaa. Liiketoimintamallin tulee luoda arvoa loppukäyttäjälle ja taata samalla, että ulkoiset innovoijat saavat reilun osuuden lisätystä arvosta. Chesbrough n (2007) mukaan yritysten tulisi tehdä enemmän uusia kokeiluja liiketoimintamalliensa kanssa, jotta avoimuuden hyödyt saataisiin paremmin käyttöön. Jotta tämä onnistuu, yrityksen tulee suunnata resursseja kokeiluihin ja niiden tulosten arviointiin. Tämä saattaa vaikuttaa itsestäänselvyydeltä, mutta monet yritykset välttävät silti uusia kokeiluja. Monesti kokeilut nähdään liian riskialttiina ja pelätään, etteivät ne tuota odotettuja tuloksia. Lisäksi yritykset pelkäävät, että kokeilut saattavat riskeerata hyvin menestyneen brandin maineen. Yritysten epäluulot eivät ole ihan turhia, sillä Enkelin ym. (2009) tutkimuksessa avoimeen innovaatioon sijoittaneet yritykset kohtasivat muun muassa tiedon menettämisen (48% yrityksistä) ja suurempien koordinaatiokustannuksien (48%) riskejä. 17

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto

Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yliopisto: Open Innovationin lähde, Crowdsourcingin resurssi vai jotain ihan muuta? Olli Kuismanen Innovaatioasiamies Tampereen yliopisto Yhteisen keskustelun rakenne Alkuajatukset Open Innovation? Crowdsourcing?

Lisätiedot

Mitä on crowdsourcing?

Mitä on crowdsourcing? !"#$%&#'"()*+, -)"./,0''"1*2*,34566537678,9*#$:2%+2,-/*/+2;2*

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään

Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Copyright Comia Software Oy, 2015, Kaikki oikeudet pidätetään Kuinka varmistetaan hankkeelle juuri oikea määrä resurssointia? Jussi-Pekka Kurikka FM, yrittäjä, toimitusjohtaja, koodari, harrastajanäyttelijä Java, PHP, VBA Puh.: 020 734 1661 Email: jussi-pekka.kurikka@comiasw.com

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä

Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Avoin työyhteisö osana yrityksen kehittämistä Jukka Pekka Sorvisto Sofor Oy 26.5.2011 1 Organisaation haasteet Tiedotus ja kommunikaatio ei toimi työntekijöiden ja johdon välillä Kehitystyö ja päätökset

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Maria Sundström Managing Director Meltwater Group 0 Agenda @MeltwaterFIN MELTWATER I. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaalisen

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla

Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla @MeltwaterFIN Sosiaalisen median mahdollisuudet matkailualalla Valtteri Pihlajaniemi Key Account Manager Meltwater Group 0 Sisältö @MeltwaterFIN I. PARI SANAA MELTWATERISTA II. SOSIAALISEN MEDIAN SEURANTA

Lisätiedot

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto

Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot. Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto Futuristic History Avoimen tiedon innovaatiot Aluetietopäivät 21.1.2014 Tuomas Mäkilä / Turun yliopisto Sisältö 1. Yhdistetty todellisuus 2. Futuristic History hanke 3. Avoimen tiedon innovaatiot Futuristic

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja

Sosiaalinen media. Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja 1 Sosiaalinen media Katri Lietsala, Gemilo Oy Toimitusjohtaja, perustaja Puhelin 040-7499072, sähköposti katri.lietsala@gemilo.com Gemilo Oy. Rautatienkatu 21 A, Tampere Katri on konsultoinut lukuisia

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta

Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta Sosiaalinen media tuotekehityksen näkökulmasta 16.4.2013 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntija ja konsultti Tehnyt töitä sosiaalisen median yrityskäytön parissa vuodesta

Lisätiedot

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut

JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut JulkICT Lab ja Dataportaali Avoin data ja palvelukokeilut Pelvelukehityksen ekosysteemi julkisessa hallinnossa 3.12.2013 Mikael Vakkari JulkICT/YRO Palvelukehittämisen ekosysteemi Uusien palveluinnovaatioiden

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)

Visualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä

KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ. Arcusys Oy Jari Järvelä KV-OSAAMINEN TYÖELÄMÄSSÄ Arcusys Oy Jari Järvelä OLEMME 90 KANSAINVÄLISYYS ARCUSYSISSÄ Kansainvälinen työyhteisö Kansainvälisyys ollut tietoinen päätös Työkieli on englanti Yrityksen liiketoiminta kansainvälistymässä

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy

HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Christian Slöör, Virvo Oy Jani Rahja, Silta Oy Virvo Oy HR-MITTAREILLA TIETOA YRITYKSEN JA HENKILÖSTÖN TILASTA? Miksi mittaaminen on tärkeää? HR-mittareiden

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007

Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan. Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Luovuutta yrityksen kehittämiseen Irti vanhasta ja uudenlaiseen toimintaan Ville Tuomi Vaasan yliopisto 24.9.2007 Mitä luovuus on? (1) Luova yksilö ja luova yritys Luovuus tarkoittaa ihmisen kykyä tuottaa

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ

Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Forssan kaupungin INNOVAATIOSÄÄNTÖ Yhteistoimintaryhmä 20.12.2010 Kaupunginhallitus 10.1.2011 Sisällysluettelo 1. Merkitys... 3 2. Synty... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Määritelmä... 3 5. Tekeminen... 4 6.

Lisätiedot

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy

Lahti is a green-clean-event -design city. Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun kehitysjohtaja www.designlahti.fi Lahden alueen kehitysyhtiö Ladec Oy Lahti is a green-clean-event -design city Riikka Salokannel Muotoilun

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014

SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor 2014 SYSTEEMIJOHTAMINEN! Sami Lilja! itsmf Finland 2014! Oct 2-3 2014! Kalastajatorppa, Helsinki! Reaktor Mannerheimintie 2 00100, Helsinki Finland tel: +358 9 4152 0200 www.reaktor.fi info@reaktor.fi 2014

Lisätiedot

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer

From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer From selling to supporting - using customer data for the benefit of the customer Hannu Saarijärvi Johdanto Yritykset ovat perinteisesti keskittyneet asiakasdatan hyödyntämisessä (CRM) omiin, yrityksen

Lisätiedot

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt

Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt 1 Cynefin viitekehys eri toimintaympäristöt Cynefin on Dave Snowdenin 1999 kehittämä viitekehys sopivan johtamisstrategian valitsemiseen erilaisissa ympäristöissä Cynefin 2 Helpottaa johtajia lähestymistavoissa,

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä

Arkkitehtuuritietoisku. eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Arkkitehtuuritietoisku eli mitä aina olet halunnut tietää arkkitehtuureista, muttet ole uskaltanut kysyä Esikysymys Kuinka moni aikoo suunnitella projektityönsä arkkitehtuurin? Onko tämä arkkitehtuuria?

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market

Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Success Factors of the Finnish Mobile Services Market Jukka Leinonen Product management & development Integrated Enterprise Services Suomalaisen mobiilimarkkinan perinteiset vahvuudet Vahva ekosysteemi

Lisätiedot

Kokemuksellisuus - mitä asiakaslähtöinen liiketoiminta tarkoittaa käytännössä. Fortune seminaari 21.8.2013 Marja Toivonen ja Anna Viljakainen, VTT

Kokemuksellisuus - mitä asiakaslähtöinen liiketoiminta tarkoittaa käytännössä. Fortune seminaari 21.8.2013 Marja Toivonen ja Anna Viljakainen, VTT Kokemuksellisuus - mitä asiakaslähtöinen liiketoiminta tarkoittaa käytännössä Fortune seminaari 21.8.2013 Marja Toivonen ja Anna Viljakainen, VTT 2 Kokemuksellisuus liittyy arvonluontiin Olipa kysymys

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia

Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Ohjelmistoihin perustuva liiketoiminta: haasteita ja mahdollisuuksia Virkaanastujaisesitelmä 16.9.2003 Professori Jyrki Kontio Ohjelmistotuoteliiketoiminta jyrki.kontio@hut.fi http://www.soberit.hut.fi/swbiz

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun

Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun Tilannetietoisuus läpinäkyvyys antaa välineet parempaan palveluun l Yrityksen kumppanien yhteydenpidon lisääminen Janne Ohtonen, Enterprise Architect, Affecto Finland Oy Yit Yrityksen kumppaniverkosto

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa?

Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Miten Time to Profit on toteutettu yritysten tuotekehitysprojekteissa? Väitän että puutteellisesti. Tuotekehityksen tavoite on harvoin Time to Profit. Tomi Kankainen M.Sc. (Konetekniikka / TTY) M.A. (Teollinen

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen 1 Tulevaisuutta ei voi ennustaa. Siksi on tärkeää, että valmistaudumme (ainakin henkisesti) erilaisiin tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tulevaisuusajattelua voi käyttää

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time

Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari

Alkuraportti. LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TIETOJENKÄSITTELYN LAITOS CT10A4000 - Kandidaatintyö ja seminaari Alkuraportti Avoimen lähdekoodin käyttö WWW-sovelluspalvelujen toteutuksessa Lappeenranta, 30.3.2008,

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot