Sähköasennusalan. KANNATTAVUUS vuonna 2009

Transkriptio

1 Sähköasennusalan KANNATTAVUUS vuonna 2009

2 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry on sähköisen talotekniikan edunvalvonnan asiantuntija, vahva vaikuttaja ja johtava tiedontuottaja. STUL toimii yli 3100 jäsenyrityksensä parhaaksi 50 hengen toimiston voimin ja laajan yhteistyöverkoston kautta. STUL:n jäsenyritykset edustavat koko laajaa sähköisen talotekniikan kenttää. Jäsenilleen liitto tarjoaa mittavat jäsenpalvelut. Liitto välittää tietoa myös muulle sähköalalle sekä kiinteistö- ja rakennusalalle, pienrakentajille ja alan kulutukseen hakeutuville nuorille. Tietoja liitosta osoitteesta Liiton jäsenet: Alan uutiset ja muuta tietoa: Sähköala.fi ja Talotekniikka.eu. Sähköinfo Oy edistää sähkö- ja telealan yritysten liiketoimintaa ja tuottaa informaatiota koko sähköisen talotekniikan alalle. Yhtiön päätuotteita ovat ammattikirjat, tietokansiot ja kortistot verkkoversioineen, lehdet, tietoportaalit sekä koulutus. Vuosittain Sähköinfo Oy julkaisee kymmenkunta sähköalan ammattikirjaa. Yhtiö julkaisee kahta lehteä, Sähköalaa ja Sähkömaailmaa, ja yhtiön järjestämillä kursseilla käy vuosittain yli 5000 henkeä. Yhtiö tarjoaa myös lakiasiain palveluja. Sähköinfo Oy kustantaa Sähkötietokortistoa ja julkaisee lomakkeita sekä painettuna että verkkolomakkeina, ylläpitää ja myy hinnastotiedostoja ja tarjouslaskentatietokantaa. Yhtiö myy Henkilö- ja Yritysarviointi Seti Oy:n tuotteita ja välittää sähköalalle tarpeellisia muiden kustantajien tuotteita. Sähköinfo Oy on Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n omistama yhtiö.. Tiedot Sähköinfo Oy:n tuotteista ja palveluista: Sähköasennusalan kannattavuus vuonna raportti Hinta 45,00 e / kpl + alv 22 % Tilaukset: tilaukset@stul.fi Puhelin Faksi Kannen kuva: Mikko Käkelä

3 Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton tekemän kannattavuustutkimuksen tulosten perusteella sähköasennusalan vuonna 2000 saavutettu hyvä kannattavuustaso säilyi lähes ennallaan vuonna Vuosien kannattavuuden tunnuslukujen keskimääräisarvot ovat pääsääntöisesti parhaimpia koko tarkastelujaksolla Nettotuloprosentin (mediaani) 6,3 % on tutkimushistorian keskitasoa. Jäsenyritykset ovat vakiinnuttaneet kannattavuutensa tälle terveellä pohjalle, koska vuosi 2009 oli jo kahdestoista perättäinen lihava vuosi. Tutkittujen yritysten liikevaihdon mediaani oli euroa ja taseen loppusumman mediaani oli euroa. Kannattavuustutkimukseen osallistuneiden sekä osakeyhtiöiden että kaikkien yritysten sijoitetun pääoman tuoton mediaani vuonna 2009 oli yleisten arviointiperusteiden mukaan hyvä. Tutkimukseen osallistuneiden osakeyhtiöiden sijoitetun pääoman tuotto oli keskimäärin 24 prosenttia ja kaikkien yritysten 32 prosenttia. Keskimääräinen sijoitetun pääoman tuotto on vuodesta 1995 alkaen ylittänyt 25 prosenttia. Sähköasennusalan keskimääräinen vakavaraisuus ja maksuvalmius säilyivät vuonna 2009 hyvällä tasolla. Keskimääräinen vakavaraisuus oli tarkastelujakson paras. Tunnusluvun arvosana on: hyvä, kun yrityksenne tunnusluvun arvo on parhaimmassa neljänneksessä. tyydyttävä, kun arvo on mediaanin yläpuolella eli yritys on toiseksi parhaassa neljänneksessä välttävä, kun arvo on arvojen toiseksi alimmassa neljänneksessä heikko, kun arvo on arvojen alimmassa neljänneksessä Kannattavuustutkimuksen on laatinut Martti Ylimaula. martti.ylimaula@stul.fi

4 Sisältö Johdanto 1. Toiminnan laajuus ja tehokkuus 1.1 Liikevaihto Henkilöstö Liikevaihto henkilöä kohti 2 2. Kannattavuus Kannattavuuden kehitys Käyttökate Rahoitustulos ja nettotulos Sijoitetun pääoman tuotto 5 3. Taloudellinen asema Taloudellisen aseman kehitys Vakavaraisuus Maksuvalmius 7 4. Kannattavuus ja taloudellinen asema yleisten ohjearvojen perusteella 9 5. Tulokset alueittain Tunnuslukujen mediaaneja alueittain Vertailu muihin toimialoihin Osuuspankkien Keskusliiton toimialatilaston mediaaneja Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen Tunnuslukujen sisältö ja laskentakaavat 15

5 Johdanto Sähköasennusalan kannattavuustutkimus perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsenyritysten tilinpäätöstietoihin. Kannattavuustutkimuksia Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton jäsenyrityksistä on tehty säännöllisesti jo vuosikymmeniä. Jokainen tutkimukseen osallistuva yritys saa yrityskohtaisen tilinpäätösanalyysin 1. Vuotta 2009 koskeneeseen tutkimukseen osallistui 212 yritystä, joilla yksinomainen tai pääasiallinen toimiala oli sähköasennus. Yhteenvetotietoja: Mediaaneja Kaikki yritykset : Liikevaihto ( ) Osakeyhtiöt: Käyttökate-%, 8,6 9,0 8,7 9,0 9,7 9,5 8,3 Nettotulos-% 5,2 5,2 5,3 6,1 6,2 5,6 4,9 Omavaraisuusaste-% 55,6 55,9 54,5 54,4 57,5 58,1 59,9 Osakeyhtiöt vertailuyritykset 2 : Sijoitetun pääoman tuotto-% * * 33,1 36,6 36,9 29,2 24,4 1. Toiminnan laajuus ja tehokkuus 1.1 Liikevaihto Kaikkien kannattavuustutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihdon mediaani vuonna 2009 oli euroa. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä 40 %:lla liikevaihto kasvoi (68%:lla 2008) vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna, Yhdellä prosentilla säilyi ennallaan ja 59 prosentilla vastaajista liikevaihto supistui (31 prosentilla 2008). Liikevaihdon muutosprosenttien mediaanilla mitattuna liikevaihdon muutos oli keskimäärin -5 %. Jäsenliikkeiden liikevaihtomuutokset ovat nykyisin aika pieniä, koska yhä suurempi osa liikkeistä on siirtynyt valmistumisasteen mukaiseen tulouttamiseen, jolloin liikevaihto kertyy tasaisesti. 1 Tilinpäätösanalyysien perusteita on lyhyesti selostettu raportin kohdassa 7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen. 2 Koko aineisto sekä vertailuaineiston lukumäärä on esitetty raportin kohdassa 7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen. 1 (19)

6 1.2 Henkilöstö Tutkimukseen osallistuneiden yritysten henkilöstön lukumäärän mediaani vuonna 2009 oli 6. Vertailuyritysten henkilöstön lukumäärän mediaani oli 8. Henkilömäärä Mediaani Kaikki yritykset Vertailuyritykset * * Liikevaihto henkilöä kohti Liikevaihdolla henkilöä kohti arvioidaan toiminnan tehokkuutta. Menetelmä on varsin karkea, sillä tilikauden keskimääräisiin henkilöstön lukumääriin voi sisältyä epätarkkuuksia ja toisaalta tunnusluvun muutoksiin vaikuttavat myös rahanarvon muutokset. Menetelmän heikkouksista huolimatta on aivan ilmeistä, että sähköasennusalan yritykset ovat viime vuosina jonkin verran parantaneet toiminnan tehokkuutta. Tosin viime vuonna tuli pieni takapakki. Liikevaihto/henkilö (1 000 ) Mediaani Osakeyhtiöt Henkilöyhtiöt Liikev. alle 0,5 m Liikev. 0,5 1,0 m Liikev. yli 1,0 m Kaikki yritykset Vertailuyritykset * * Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden yritysten liikevaihto henkilöä kohti oli vuonna 2009 mediaanin perusteella keskimäärin Kannattavuus Yrityksen kannattavuudella tarkoitetaan pelkistettynä yrityksen kykyä tuottaa toiminnallaan enemmän tuloja kuin tulojen tuottamiseen käytetään varoja. Toimialan kannattavuutta ja kannattavuuden kehitystä on arvioitu käyttökate-, rahoitustulos- ja nettotulosprosentilla sekä sijoitetun pääoman tuottoprosentilla 3. Verrattaessa eri yhtiömuotojen 3 Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty raportin kohdassa 8. Tunnuslukujen sisältö ja laskentakaavat. 2 (19)

7 Liikevaihto (1 000 ) Kaikki yritykset Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Liikevaihto/henkilö (1 000 ) Kaikki yritykset Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili

8 kannattavuutta on otettava huomioon, että avointen ja kommandiittiyhtiöiden omistaja tai omistajat eivät useinkaan nosta yhtiöstä palkkaa vaan ottavat osuutensa yhtiöön kertyneistä varoista yksityisottoina. Koska yksityisotot eivät rasita yrityksen tulosta samalla tavoin kuin palkanmaksu, eivät osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden kannattavuutta kuvaavat tulokset ole täysin vertailukelpoisia. Eniten asia näkyy elinkeinoharjoittajien ryhmässä, jossa on selvästi parempi kannattavuus kuin muilla, koska siellä ei ole palkkakuluja ensinkään. 2.1 Kannattavuuden kehitys Kannattavuuden tunnuslukujen mediaanit osoittavat, että kannattavuus vuonna 2009 säilyi kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta kääntyi laskuun vuoden 2005 tasoon. Kannattavuus on vuodesta 1996 alkaen tunnuslukujen mediaanilla mitattuna ollut melko hyvä. Vuoden 2009 kannattavuuden tunnuslukujen mediaanit ovat tarkastelujakson keskitasoa. Kaikkien yhtiömuotojen ja liikevaihtoluokkien käyttökatteen mediaani on vuodesta 1995 lähtien poikkeuksetta ylittänyt 7 %. Vuodesta 2003 alkaen tappiota tekevien osuus on vaihdellut 7 11 prosentin välillä. Tappiota tekeviä vuonna 2008 oli 7 prosenttia, kunnes se taas vuonna 2009 nousi taantuman seurauksena 11 prosenttiin. Vielä vuonna 1995 nettotulos oli tappiollinen neljäsosalla tutkimukseen osallistuneista osakeyhtiöistä. Kannattavuuden tunnuslukujen hajonta ylä- ja alakvartiilin erotuksella mitattuna ei vuonna 2009 juuri olleenkaan muuttuneet vuodesta Osakeyhtiöiden käyttökatteen ylä- ja alakvartiilin erot vuosina olivat noin 11 prosenttiyksikköä ja nettotuloksen erot oli noin 9 prosenttiyksikköä. 2.2 Käyttökate Tutkimukseen osallistuneiden osakeyhtiöiden käyttökatteen mediaani 8,3 prosenttia tippui yli prosenttiyksikön edellisen vuoden tasosta. Vuodesta 1993, joka sähköasennusalan yritysten kannattavuuden kannalta on ollut menneen vuosikymmenen kehnoimpia, osakeyhtiöiden keskimääräinen käyttökate on parantunut reilut 5 prosenttiyksikköä. Sähköasennusalan käyttökatteen alarajana voidaan pitää 7 prosentin käyttökatetta. Vuonna 2009 tutkimukseen osallistuneista osakeyhtiöistä 55 %:lla käyttökate ylitti 7 prosenttia, kun vuonna 2008 ylittäneitä oli noin 66 %. Henkilöyhtiöiden käyttökatteen mediaani nousi vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 1,6 prosenttiyksikköä. Elinkeinonharjoittajien käyttökatteen mediaani oli 35,7 %. On muistettava, että ko. yhden miehen yrityksissä ei makseta palkkoja, joten prosenttikin on aivan toista luokkaa kuin muissa yhtiömuodoissa. 3 (19)

9 Kannattavuustutkimus '09 Käyttökate-% Osakeyhtiöt Alakvartiili 5,3 5,4 4,9 3,6 4,0 4,5 4,9 4,8 4,1 3,4 Mediaani 8,5 9,5 9,1 8,6 9,0 8,7 9,0 9,7 9,5 8,3 Yläkvartiili 14,4 15,3 15,0 15,3 15,9 14,8 12,3 14,8 16,2 14,6 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Käyttökate-% Henkilöyhtiöt Alakvartiili 6,3 6,1 5,3 6,9 6,2 2,3 6,7 8,9 12,7 10,7 Mediaani 11,0 9,6 11,6 13,0 12,9 15,1 19,1 20,4 19,3 20,9 Yläkvartiili 19,9 17,2 16,3 20,2 23,4 21,5 27,6 35,7 27,2 30,2 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili

10 Käyttökateprosentti Mediaani Osakeyhtiöt 8,6 9,0 8,7 9,0 9,7 9,5 8,3 Vertailuyritykset * * 10,1 10,2 10,7 10,1 8,4 Henkilöyhtiöt 13,0 12,9 15,1 19,1 20,4 19,3 20,9 Elinkeinonharjoittajat 30,2 31,8 28,8 36,4 37,3 35,9 35,7 Liikev. alle 0,5 m 19,2 20,2 17,3 19,8 16,7 19,0 18,8 Liikev. 0,5 1,0 m 8,3 8,3 7,5 8,7 7,6 9,5 10,9 Liikev. yli 1,0 m 6,8 6,8 8,0 8,7 10,4 9,2 7,6 Kaikki yritykset 11,1 10,9 10,2 11,2 12,1 11,5 10,2 2.3 Rahoitustulos ja nettotulos Osakeyhtiöiden rahoitustulosprosentin mediaani 6,9 prosenttia oli 0,7 prosenttiyksikköä edellisvuoden mediaania (7,6%) matalampi. Nettotulosprosentin mediaani osakeyhtiöillä oli 4,9 %. Edellisvuodesta nettotuloksen mediaani heikkeni 0,7 prosenttiyksikköä. Kaikkien yritysten rahoitustuloksen mediaani oli 8,0 % ja nettotuloksen mediaani 6,3 %. Rahoitustulos ja nettotulos kumpikin heikkenivät edellisvuoden tasosta. Sekä yhtiömuodoittain että liikevaihtoluokittain tarkasteltuna rahoitustulosprosentin ja nettotulosprosentin mediaani oli vuonna 2009 edelleen hyvällä tasolla. Rahoitustulos Prosentti Mediaani Osakeyhtiöt 6,6 6,7 7,1 7,5 8,1 7,6 6,9 Vertailuyritykset * * 8,6 8,1 8,1 8,2 7,2 Henkilöyhtiöt 12,5 12,9 14,9 19,1 20,9 17,2 18,3 Liikev. alle 0,5 m 14,4 13,8 13,3 16,0 12,8 16,2 14,2 Liikev. 0,5 1,0 m 6,4 6,4 5,7 6,9 5,6 8,3 8,7 Liikev. yli 1,0 m 5,8 5,2 6,3 6,8 8,1 7,5 6,0 Kaikki yritykset 8,5 8,4 8,4 8,9 9,4 9,2 8,0 4 (19)

11 Kannattavuustutkimus '09 Rahoitustulos-% Osakeyhtiöt Alakvartiili 3,6 3,5 3,8 2,6 3,0 3,6 4,0 4,0 3,1 2,8 Mediaani 5,8 7,2 6,8 6,6 6,7 7,1 7,5 8,1 7,6 6,9 Yläkvartiili 10,7 11,9 11,4 11,2 11,8 11,8 12,8 12,4 13,3 11,5 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Rahoitustulos-% Henkilöyhtiöt Alakvartiili 3,0 4,8 4,9 6,7 5,4 0,0 6,3 8,5 12,6 10,9 Mediaani 10,9 9,3 10,9 12,5 12,9 14,9 19,1 20,9 17,2 18,3 Yläkvartiili 18,6 16,9 14,7 19,0 21,5 21,5 26,4 33,2 25,5 29,8 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili

12 Nettotulosprosentti Mediaani Osakeyhtiöt 5,2 5,2 5,3 6,1 6,2 5,6 4,9 Vertailuyritykset * * 6,1 7,1 7,3 6,9 5,2 Henkilöyhtiöt 10,8 10,7 11,2 17,2 19,6 15,5 17,5 Liikev. alle 0,5 m 11,7 11,0 9,5 12,7 10,3 12,7 13,7 Liikev. 0,5 1,0 m 4,6 5,0 4,6 6,1 5,1 6,8 6,6 Liikev. yli 1,0 m 4,9 4,0 5,1 5,8 7,1 6,2 4,7 Kaikki yritykset 6,5 6,1 6,2 7,4 7,8 7,4 6,3 2.4 Sijoitetun pääoman tuotto Kannattavuustutkimukseen osallistuneiden sekä osakeyhtiöiden että kaikkien yritysten sijoitetun pääoman tuoton mediaani vuonna 2009 oli yleisten arviointiperusteiden mukaan hyvä. Osakeyhtiöiden sijoitetun pääoman tuoton mediaani oli 24,3 % ja kaikkien yritysten lähes 32 %. Sijoitetun pääoman tuoton mediaani on ylittänyt 25 % vuodesta 1995 alkaen. Osakeyhtiöllä sijoitetun pääoman tuotto kuitenkin laski ensi kertaa hiukan alle tuon 25 prosentin. Vähintään 15 %:n sijoitetun pääoman tuoton vuonna 2009 saavutti 65 % osakeyhtiöistä. Yhdellätoista prosentilla osakeyhtiötä sijoitetun pääoman tuotto oli 9 15 %. Alle 9 %:n jäi sijoitetun pääoman tuotto 24 %:lla osakeyhtiöitä. Sijoitetun pääoman tuotto oli negatiivinen 10 prosentilla osakeyhtiöistä. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti Mediaani Osakeyhtiöt 28,9 29,0 31,3 33,7 33,0 31,1 24,3 Vertailuyritykset * * 33,1 36,6 36,9 29,2 24,4 Kaikki yritykset 33,0 32,7 32,8 37,7 38,4 40,2 31,6 Vertailuyritykset * * 33,6 37,4 38,2 36,8 29,1 3. Taloudellinen asema Taloudellista asemaa on arvioitu rahoitusrakenteen ja maksuvalmiuden perusteella. Rahoitusrakenteen tunnusluvut mittaavat yrityksen vakavaraisuutta maksuvalmiutta pitkällä aikavälillä. Vakavaraisuudella tarkoitetaan yrityksen kykyä selviytyä velvoitteistaan pitkällä aikavälillä ja yrityksen tappionsietokykyä. Maksuvalmiudella lyhyellä aikavälillä likviditeetillä tarkoitetaan yrityksen kykyä maksaa maksunsa joka hetki ajallaan ja edullisimmalla mahdollisella maksutavalla. 4 4 Rahoitusrakenteen ja maksuvalmiuden tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty raportin kohdassa 8. Tunnuslukujen sisältö ja laskentakaavat. 5 (19)

13 Kannattavuustutkimus '09 Nettotulos-% Osakeyhtiöt Alakvartiili 2,2 2,3 2,3 1,5 1,8 1,9 2,8 2,9 1,8 1,4 Mediaani 4,4 5,9 5,4 5,2 5,2 5,3 6,1 6,2 5,6 4,9 Yläkvartiili 9,5 9,5 9,8 8,6 10,2 9,6 10,6 10,6 11,0 10,1 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Nettotulos-% Henkilöyhtiöt Alakvartiili 2,6 3,4 3,9 5,4 4,4-2,7 4,0 6,6 10,8 9,8 Mediaani 9,8 8,0 7,5 10,8 10,7 11,2 17,2 19,6 15,5 17,5 Yläkvartiili 13,8 14,2 12,0 16,2 18,8 19,7 25,1 31,2 24,1 28,1 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili

14 Kannattavuustutkimus '09 70 Sijoitetun pääoman tuotto-% Osakeyhtiömuotoiset vertailuyhtiöt Tyydyttävä Välttävä Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili 80 Sijoitetun pääoman tuotto-% Kaikki vertailuyhtiöt Tyydyttävä Välttävä Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili

15 3.1 Taloudellisen aseman kehitys Sähköasennusalan keskimääräinen vakavaraisuus vuonna 2009 parani jälleen edellisestä vuodesta. Keskimääräinen maksuvalmius säilyi edellisen vuoden tasolla. Sekä keskimääräinen vakavaraisuus että keskimääräinen maksuvalmius olivat varsin hyviä. Vaikka keskimääräinen vakavaraisuus ja maksuvalmius heikkenivätkin tarkastelujakson vaikeimpina lamavuosina, ovat ne koko tarkastelujakson pysyneet hyvinä tai vähintään kohtuullisina. 3.2 Vakavaraisuus Vuonna 2009 osakeyhtiöiden omavaraisuusasteen mediaani oli ennätykselliset lähes 60 %. Edellisvuoteen (58,1 %) verrattuna omavaraisuus jälleen koheni. Omavaraisuusasteen mediaani nousi edellisvuodesta lähes 2 prosenttiyksikköä. Osakeyhtiöiden keskimääräinen omavaraisuusaste oli koko tarkastelujakson paras. Omavaraisuusasteen hajonta on tarkastelujaksolla ollut melko suuri. Vuonna 2009 huonoimmalla neljäsosalla osakeyhtiöitä omavaraisuus oli noin 42 % tai vähemmän, kun taas parhaimman neljäsosan omavaraisuus oli vähintään 75 %.. Omavaraisuusaste (%) Mediaani Osakeyhtiöt 55,6 55,9 54,5 54,4 57,5 58,1 59,9 Vertailuyritykset * * 54,8 56,5 58,6 63,5 64,3 Henkilöyhtiöt 42,5 49,3 34,4 51,2 74,2 61,8 63,0 Liikev. alle 0,5 m 54,4 57,2 54,1 61,0 62,0 65,0 65,8 Liikev. 0,5-1 m 50,2 52,8 49,4 53,8 59,4 60,1 62,4 Liikev. yli 1 m 56,9 52,3 52,6 51,2 54,8 55,5 56,0 Kaikki yritykset 54,2 54,6 53,1 55,2 59,2 58,3 60,5 Kokonaisvelat liikevaihdosta vuonna 2009 olivat kaikilla tutkimukseen osallistuneilla yrityksillä keskimäärin noin 15 %. Velkojen suhteellinen osuus liikevaihdosta on hieman suurempi kuin vuonna Keskimääräiseksi velkojen määräksi suhteessa liikevaihtoon on vuodesta 1998 alkaen vakiintunut mediaanilla mitattuna alle 17 %. 6 (19)

16 Kannattavuustutkimus '09 Omavaraisuusaste (%) Osakeyhtiöt Alakvartiili 29,6 35,5 34,0 38,0 36,4 33,7 40,1 40,6 36,7 41,3 Mediaani 47,2 52,6 56,5 55,6 55,9 54,5 54,4 57,5 58,1 59,9 Yläkvartiili 62,4 68,1 72,1 68,9 70,6 70,1 67,6 71,3 75,0 74,8 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Omavaraisuusaste (%) Henkilöyhtiöt Alakvartiili 2,7 8,7-3,4-2,2 0,0-19,2 2,8 43,7 24,1 23,9 Mediaani 34,0 44,1 31,5 42,5 49,3 34,4 51,2 74,2 61,8 63,0 Yläkvartiili 46,7 64,7 67,0 70,4 69,9 62,0 72,7 78,9 82,3 85,6 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili

17 Kokonaisvelat (%) liikevaihdosta Mediaani Osakeyhtiöt 16,0 17,0 17,3 16,8 16,4 15,3 15,9 Vertailuyritykset * * 17,1 16,3 16,0 14,4 15,9 Henkilöyhtiöt 13,2 15,8 20,1 18,5 11,6 12,4 11,8 Liikev. alle 0,5 m 14,2 14,5 16,4 14,9 12,2 12,5 12,1 Liikev. 0,5 1,0 m 16,9 18,0 17,4 18,2 17,2 14,4 16,9 Liikev. yli 1,0 m 15,5 17,8 17,2 16,8 16,8 15,8 15,9 Kaikki yritykset 15,6 16,4 17,1 16,6 15,8 15,2 15,4 3.3 Maksuvalmius Quick ratio (happotesti) on rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen vieraan pääoman suhdeluku. Suhdeluku ilmaisee yrityksen lyhyen aikavälin maksuvalmiuden. Maksuvalmius katsotaan hyväksi, jos quick ration arvo on yli 1. Vuonna 2009 kaikkien tutkimukseen osallistuneiden yritysten quick ration mediaani oli hyvä 1,8 eli rahoitusomaisuutta oli lähes kaksi kertaa enempi kuin lyhytaikaisia velkoja. Maksuvalmius säilyi edellisen vuoden tasolla. Maksuvalmiuden tunnusluvun mediaani on kaikkina tarkastelujakson vuosina ylittänyt hyvänä pidettävän arvon 1. Quick ratio Mediaani Osakeyhtiöt 1,6 1,5 1,5 1,5 1,6 1,8 1,8 Henkilöyhtiöt 1,1 1,4 1,0 1,2 2,0 1,7 1,4 Liikev. alle 0,5 m 1,7 1,7 1,3 1,8 2,0 2,3 2,3 Liikev. 0,5 1,0 m 1,2 1,3 1,2 1,5 1,6 1,8 1,8 Liikev. yli 1,0 m 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,8 1,9 Kaikki yritykset 1,5 1,5 1,4 1,5 1,6 1,8 1,8 7 (19)

18 Kannattavuustutkimus '09 Kokonaisvelat liikevaihdosta (%) Osakeyhtiöt Alakvartiili 14,0 12,6 12,3 13,0 12,7 13,5 12,9 12,6 11,2 12,2 Mediaani 19,7 16,4 16,2 16,0 17,0 17,3 16,8 16,4 15,3 15,9 Yläkvartiili 27,2 24,4 23,8 21,8 22,1 23,2 23,6 21,7 21,6 22,2 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Kokonaisvelat liikevaihdosta (%) Henkilöyhtiöt Alakvartiili 14,7 10,3 11,1 9,2 9,5 15,2 9,8 6,6 6,8 4,8 Mediaani 18,0 15,3 17,2 13,2 15,8 20,1 18,5 11,6 12,4 11,8 Yläkvartiili 22,7 24,8 23,0 25,0 29,1 30,9 29,6 16,0 20,9 18,3 Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili

19 Kannattavuustutkimus '09 Quick ratio Kaikki yritykset 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Myyntisaatavien ja ostovelkojen kierto (vrk) Kaikki yritykset - mediaani Myyntisaatavien kierto Ostovelkojen kierto

20 '09 Myyntisaatavien kiertoaika (vrk) Kaikki yritykset Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Ostovelkojen kiertoaika (vrk) Kaikki yritykset Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili

21 Toinen maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku on current ratio. Se mittaa myös tilinpäätöshetken rahoituspuskuria. Tunnusluvussa sekä vaihto-omaisuus että rahoitusomaisuus ajatellaan realisoitavaksi lyhytaikaisista velvoitteista selviämiseksi. Ne jäsenyritykset joilla ko. arvo kannattavuustutkimuksessa on yli 2 voivat olla erittäin tyytyväisiä. Tutkimuksessa ko. luvun mediaani oli 2,1. Myyntisaatavien kiertoajan tulisi yleensä olla lyhyempi kuin ostovelkojen. Tällöin yritys voi toimittajien myöntämällä maksuajalla vähentää varsinaista pääomatarvetta. Ostovelkojen kiertoaikatavoitteen takarajan asettavat maksuehdot; mahdolliset käteisalennukset tulisi käyttää hyväksi. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden yritysten keskimääräinen myyntisaatavien kiertonopeus vuonna 2009 oli 29 vuorokautta. Keskimääräinen kiertonopeus on tarkastelujaksolla vaihdellut 28 vuorokaudesta 35 vuorokauteen. Ostovelkojen keskimääräinen kiertonopeus oli kaikilla yrityksillä 23 vuorokautta. Osakeyhtiöiden ostovelkojen kierto oli keskimäärin 26 vuorokautta. Kaikkien yritysten ostovelkojen keskimääräinen kierto on tarkastelujaksolla vaihdellut 23 vuorokaudesta 30 vuorokauteen. Myyntisaatavien kierto (vuorokausina) Mediaani Osakeyhtiöt Henkilöyhtiöt Liikev. alle 0,5 m Liikev. 0,5 1,0 m Liikev. yli 1,0 m Kaikki yritykset Ostovelkojen kierto (vuorokausina) Mediaani Osakeyhtiöt Henkilöyhtiöt Liikev. alle 0,5 m Liikev. 0,5 1,0 m Liikev. yli 1,0 m Kaikki yritykset (19)

22 4. Kannattavuus ja taloudellinen asema yleisten ohjearvojen perusteella Joistakin keskeisistä tunnusluvuista on esitetty suuntaa-antavia ohjearvoja. Seuraavaan taulukkoon on merkitty Osuuspankkien Keskusliiton Yritystutkimuksen julkaisemat suuntaa-antavat ohjearvot. 5 Suuntaa-antavat ohjearvot Hyvä Tyydyttävä Heikko Kannattavuus Nettotulos Positiivinen ja Positiivinen ja Pos. tai neg. Sijoitetun pääoman tuotto-% 15,0 % tai suurempi 5,0 % - 14,9 % alle - 5,0 % Hyvä Tyydyttävä Heikko Vakavaraisuus Omavaraisuusaste Yli 40 % 20 % - 40 % Alle 20 % Maksuvalmius Quick ratio Yli 1,0 0,5-1,0 Alle 0,5 Sähköasennusalan yritysten kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta yleisten ohjearvojen perusteella kuvaa kannattavuustutkimukseen osallistuneiden yritysten jakautuminen arvosanaluokkiin. Seuraavaan taulukkoon on merkitty, kuinka monta prosenttia tutkimukseen osallistuneista osakeyhtiöistä sijoittui kuhunkin arvosanaluokkaan vuosina 2009 ja Tarkastelun tuloksia on havainnollistettu oheisilla osakeyhtiöiden kannattavuus- ja vakavaraisuuskuvioilla. Kuvioiden pylväät osoittavat, mikä oli osakeyhtiöiden prosenttijakautuma vuosina 2009 ja 2008 arvosteluasteikolla hyvä heikko. Kannattavuustutkimus Osakeyhtiömuotoiset vertailuyritykset Hyvä Tyydyttävä Heikko Kannattavuus Yrityksistä v % 20 % 17 % (Yrityksistä v.2008) (78 %) (12 %) (10 %) 5 Lähde: Toimialatilasto vuodelta 2009, Osuuspankkikeskus, Yritystutkimus, Helsinki (19)

23 Kannattavuustutkimus '09 90 Kannattavuus Osakeyhtiömuotoiset vertailuyritykset Hyvä Tyydyttävä Heikko %-osuus 2008 %-osuus ,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30, Vakavaraisuus Osakeyhtiömuotoiset vertailuyritykset 20,0 10, ,0 Hyvä Tyydyttävä Heikko %-osuus 2008 %-osuus 2009

24 Kannattavuustutkimus ' Maksuvalmius Osakeyhtiömuotoiset vertailuyritykset Hyvä Tyydyttävä Heikko %-osuus 2008 %-osuus 2009

25 Hyvä Tyydyttävä Heikko Vakavaraisuus Yrityksistä v % 12 % 4 % (Yrityksistä v.2008) (82 %) (12 %) (6 %) Maksuvalmius Yrityksistä v % 8 % 3 % (Yrityksistä v.2008) (91 %) (8 %) (1 %) Osakeyhtiömuotoisista vertailuyrityksistä 63 %:lla kannattavuus oli hyvä. Tyydyttävän kannattavuuden saavutti 20 prosenttia vertailuyhtiöistä. Välttävä tai heikko kannattavuus oli 17 %:lla vertailuyhtiöitä. Jakautuma muuttui vuodesta 2008 siten, että arvosanaluokan tyydyttävä osuus kasvoi 8 prosenttiyksikköä ja luokan heikko osuus kasvoi 7 prosenttiyksikköä ja luokan hyvä osuus väheni 5 prosenttiyksikköä. Vakavaraisuus oli hyvä 84 %:lla osakeyhtiömuotoisia vertailuyhtiöitä. Vakavaraisuus oli tyydyttävä 12 %:lla ja heikko 4 prosentilla vertailuyhtiöitä. Vakavaraisuuden jakautumassa verrattuna vuoden 2008 jakautumaan muutokset olivat vain parin prosenttiyksikön luokkaa. Maksuvalmius oli hyvä 89 %:lla vertailuyhtiöitä. Tyydyttävä maksuvalmius oli 8 prosentilla osakeyhtiöitä ja huono maksuvalmius vain 3 %:lla. Maksuvalmiuden jakautumassa verrattuna edellisvuoteen heikkojen osuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä ja vastaavasti hyvien osuus väheni 2 prosenttiyksiköllä. 5. Tulokset alueittain Tutkimusaineistosta on laskettu tunnuslukuja myös alueittain. Aluejaon perustana on Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton alueosastojako. Alue- ja alueosastojako on esitetty viereisellä karttasivulla. Alueelliset tunnuslukujen mediaanit perustuvat kaikkien kultakin alueelta tutkimukseen osallistuneiden yritysten tuloksiin 6. Alueittaiset aineistot sisältävät siten sekä osake- ja henkilöyhtiöitä että muita yhtiömuotoja. Alueittaisia tuloksia arvioitaessa ja vertailtaessa eri alueiden tuloksia keskenään on syytä pitää mielessä, että aineiston lukumäärä sekä eri yhtiömuotojen osuus aineistossa vaihtelee alueittain, minkä seurauksena alueittaiset tulokset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. 6 Aineiston lukumäärä alueittain on esitetty raportin kohdassa 7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen. 10 (19)

26

27 5.1 Tunnuslukujen mediaaneja alueittain Liikevaihto (1 000 ) Uusimaa Lounais-Suomi Itäinen Suomi Läntinen Suomi Pohjois-Suomi Liikevaihto/henkilö (1 000 ) Uusimaa Lounais-Suomi Itäinen Suomi Läntinen Suomi Pohjois-Suomi Käyttökate-% Uusimaa 8,7 9,6 7,5 9,0 8,7 9,2 9,0 Lounais-Suomi 8,8 9,0 9,1 9,2 11,5 9,8 9,9 Itäinen Suomi 10,9 10,5 12,0 12,5 12,7 14,8 10,2 Läntinen Suomi 13,0 11,2 10,0 13,9 11,8 11,3 8,0 Pohjois-Suomi 13,4 15,8 15,7 14,9 18,9 13,7 14,6 Rahoitustulos-% Uusimaa 6,5 7,6 6,3 7,0 6,4 7,5 7,8 Lounais-Suomi 6,8 6,7 7,3 8,1 9,9 7,9 8,0 Itäinen Suomi 8,2 8,2 9,1 10,1 10,4 12,4 8,2 Läntinen Suomi 10,8 8,0 8,7 12,1 9,9 9,4 7,3 Pohjois-Suomi 10,8 11,3 11,4 15,3 12,6 10,9 11,9 Nettotulos-% Uusimaa 5,7 5,5 4,3 5,4 5,3 5,3 5,4 Lounais-Suomi 5,1 5,2 5,6 6,0 8,4 6,2 6,8 Itäinen Suomi 6,4 6,4 7,2 8,4 9,1 9,9 6,3 Läntinen Suomi 7,5 6,2 5,8 9,7 8,2 7,6 4,6 Pohjois-Suomi 8,4 10,2 10,3 11,6 11,6 9,6 11,4 Omavaraisuus-% Uusimaa 58,1 53,3 54,3 56,9 56,8 53,3 56,0 Lounais-Suomi 53,9 53,4 52,9 54,9 57,5 53,7 56,0 Itäinen Suomi 59,3 61,5 59,5 54,8 59,0 60,8 65,0 Läntinen Suomi 52,3 40,5 33,6 47,4 51,6 48,6 46,6 Pohjois-Suomi 61,0 56,7 63,1 62,3 73,9 71,6 73,1 11 (19)

28 Kokonaisvelat/ liikevaihto (%) Uusimaa 15,2 16,9 16,7 15,7 15,3 15,2 15,1 Lounais-Suomi 16,0 17,8 18,1 17,0 16,8 16,0 17,0 Itäinen Suomi 15,2 15,6 16,6 17,8 16,4 15,8 15,6 Läntinen Suomi 18,0 18,0 19,8 18,0 15,2 16,1 16,4 Pohjois-Suomi 14,1 16,0 15,6 15,3 12,6 10,2 13,8 6. Vertailu muihin toimialoihin Eri rahoituslaitokset keräävät omilta asiakkailtaan tilinpäätöstietoja ja laativat näiden perusteella toimialatilastoja. Seuraavissa taulukoissa esitetyt Osuuspankkien Keskusliiton (OKL) toimialakohtaiset tiedot perustuvat osuuspankkien ja Osuuspankkikeskuksen eri yksiköiden asiakkaiden tilinpäätöstietoihin. Tietojen vertailuun kannattavuustutkimuksen tuloksiin tulee suhtautua varauksin. Tietojen vertailukelpoisuutta heikentävät merkittävästi aineistojen erilainen koostumus ja jotkut hieman erilaiset laskentaperusteet. OKL:n toimialakohtaiset tiedot sisältävät kaikkia yhtiömuotoja. Toisaalta OKL:n yrityskohtaisiin tietoihin on tehty ns. omistajan palkkakorjaus: mikäli henkilöyrityksessä työskentelevät omistajat eivät ole maksaneet itselleen käyvän palkkatason mukaista palkkaa, on palkkakuluja oikaistu. Lisäksi yrityskohtaisiin, taseen osoittamiin velkoihin on joissakin tapauksissa lisätty taseen ulkopuolisia vastuita. Vertailtaessa OKL:n sähköasennusalan mediaaneja kannattavuustutkimuksen vastaaviin lukuihin on syytä ottaa huomioon, että omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden (velat-% liikevaihdosta) mediaanin perusteella kannattavuustutkimukseen osallistuneet yritykset ovat huomattavasti vakavaraisempia kuin OKL:n aineiston yritykset. Erot vakavaraisuudessa ja suhteellisessa velkaantuneisuudessa yhdessä edellä mainitun palkkakorjauksen kanssa heijastuvat eroina kannattavuuden tunnusluvuissa. OKL:n toimialatilaston tunnusluvut on luonnollisesti laskettu samoin perustein, ja siten tilaston eri toimialojen tunnusluvut ovat keskenään vertailukelpoisia. 12 (19)

29 6.1 Osuuspankkien Keskusliiton toimialatilaston mediaaneja Aineiston lukumäärä Sähköasennukset LVI-asennukset Talojen rakentaminen Liikevaihto ( t ) Sähköasennukset LVI-asennukset Talojen rakentaminen Liikevaihto/henkilö ( t ) Sähköasennukset LVI-asennukset Talojen rakentaminen Käyttökate-% Sähköasennukset 7,6 7,6 8,4 6,9 LVI-asennukset 9,1 8,3 7,8 7,2 Talojen rakentaminen 9,4 9,9 9,9 9,7 Nettotulos-% Sähköasennukset 3,6 3,4 3,6 3,9 LVI-asennukset 5,1 3,8 3,8 2,7 Talojen rakentaminen 4,5 4,5 4,1 4,2 Sijoitetun pääoman tuotto-% Sähköasennukset 24,0 26,1 25,0 24,2 LVI-asennukset 35,0 29,6 27,2 21,1 Talojen rakentaminen 24,9 22,2 21,0 20,2 Omavaraisuusaste-% Sähköasennukset 33,4 36,7 35,7 39,7 LVI-asennukset 38,4 39,0 34,8 29,2 Talojen rakentaminen 27,5 28,1 25,8 28,9 Velat (%) liikevaihdosta Sähköasennukset 22,5 21,6 21,7 20,4 LVI-asennukset 20,3 20,4 21,0 22,0 Talojen rakentaminen 26,0 24,7 27,4 24,2 Quick ratio Sähköasennukset 1,1 1,1 1,2 1,2 LVI-asennukset 1,1 1,1 1,1 1,1 Talojen rakentaminen 1,0 1,0 1,0 1,0 13 (19)

30 7. Tutkimusaineisto ja tulosten esittäminen Kannattavuustutkimukseen osallistui 212 yritystä, joiden yksinomainen tai pääasiallinen toimiala oli sähköasennus. Yritysten tilinpäätökset on oikaistu yleisten yritystutkimusperiaatteiden mukaisesti. Omistajan palkkakorjausta ei ole tehty, vaikka omistaja olisi ottanut palkkansa kokonaan tai osittain osinkoina tai yksityisottoina. Tutkimusraportissa sähköasennusalan yritysten tulokset on esitetty sekä yhtiömuodoittain että liikevaihtoluokittain. Tutkimukseen osallistuneiden yritysten jakautuma yhtiömuodoittain, liikevaihtoluokittain ja alueittain on esitetty seuraavissa taulukoissa. Tutkimusaineiston lukumäärä Osakeyhtiöt Henkilöyhtiöt Muu yhtiömuoto Liikev. alle 0,5 m Liikev. 0,5 1,0 m Liikev. yli 1,0 m Kaikki yritykset Aineiston lukumäärä alueittain Uusimaa Lounais-Suomi Itäinen Suomi Läntinen Suomi Pohjois-Suomi Raportin taulukoissa tutkimustulokset on esitetty erikseen osakeyhtiöistä sekä erikseen kommandiitti- ja avoimista yhtiöistä osin myös elinkeinonharjoittajista. Henkilöyhtiöissä on varsin tavallista, että omistaja tai omistajat eivät nosta yhtiöstä palkkaa vaan ottavat osuutensa yhtiöön kertyneistä varoista yksityisottoina. Yksityisotot eivät rasita yrityksen tulosta samalla tavoin kuin palkanmaksu, mikä parantaa kannattavuuden tunnuslukuja. Koska omistajan palkkakorjausta ei ole tehty, osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia; niiden tunnuslukujen arvot eroavat huomattavasti toisistaan. Verouudistus ja pääomatulojen alhainen verokanta ansiotulojen verotukseen verrattuna ovat edistäneet osingonjakoa, mikä on jossakin määrin vähentänyt osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden eroja. Liikevaihtoluokkiin yritykset on luokiteltu sen mukaan, mikä oli yrityksen liikevaihto kunakin vuonna on ollut. 14 (19)

31 Tutkimustuloksia tulkittaessa on otettava huomioon, että kaikista yrityksistä ei ole ollut käytettävissä tilinpäätöstietoja koko tarkastelujaksolta ja tästä syystä yritysjoukot eri vuosina eroavat toisistaan. Tämä aiheuttaa lievää epätäsmällisyyttä tarkasteltaessa joidenkin tunnuslukujen kehitystä usean vuoden aikavälillä. Koska aineiston koko ja koostumus eri vuosina vaikuttavat tunnuslukujen kehitykseen, on tutkimusaineistosta poimittu vertailuaineistoksi sellaiset yritykset, joista on tilinpäätöstiedot tarkastelujakson jokaiselta vuodelta. Vertailuaineisto koostuu siten kunakin tarkastelujakson vuotena samojen yritysten tilinpäätöstiedoista. Vertailuyrityksistä lasketut tunnusluvut täydentävät tutkimuksen antamaa kuvaa kehityksestä. Vertailutulokset on laskettu sekä koko aineistosta, joka sisältää kaikkia yhtiömuotoja, että pelkästään osakeyhtiöistä. Henkilöyhtiöistä ja muista yhtiömuodoista ei ole laskettu vertailutuloksia. Koko vertailuaineistoon sisältyy 133 yrityksen tilinpäätöstiedot. Näistä 112 on osakeyhtiöitä. Aineistosta on laskettu mediaanit sekä ylä- ja alakvartiilit. Mediaani on suuruusjärjestykseen asetetun aineiston keskimmäinen arvo. Aineistosta 50 % on mediaania suurempia ja 50 % mediaania pienempiä. Mediaani usein kuvaa aineiston keskimääräistä arvoa paremmin kuin aritmeettinen keskiarvo. Yläkvartiili on arvo, jota suurempia on 25 % aineistosta. Alakvartiili taas on arvo, jota pienempiä on 25 % aineistosta. Tähti (*) merkintä taulukoissa tarkoittaa, että tuloksen esittäminen ei ole tarkoituksenmukaista aineiston vähälukuisuuden vuoksi tai tulos ei ole laskettavissa. 8. Tunnuslukujen sisältö ja laskentakaavat Tunnuslukujen kaavat eivät ole täydellisiä. Niistä on jätetty pois joitakin yksityiskohtia, jotka ovat harvinaisia sähköasennusalalla tai jotka muusta syystä raportin sisällön kannalta ovat vähämerkityksisiä. 7 Kaavoista käy kuitenkin ilmi tunnuslukujen keskeinen sisältö. Joidenkin tunnuslukujen suuntaa-antavat ohjearvot on esitetty edellä raportin jaksossa 4 "Kannattavuus ja taloudellinen asema yleisten ohjearvojen perusteella". 7 Tunnuslukujen sisältöä on selostettu mm. Yritystutkimusneuvottelukunnan julkaisussa Yritystutkimuksen tilinpäätösanalyysi, Gaudeamus (19)

32 Liikevaihto Liikevaihto antaa karkean kuvan toiminnan laajuudesta. Liikevaihdon muutos kuvaa toiminnan kasvua tai supistumista. Toiminnan todellisen kasvun arvioimiseksi tulisi ottaa huomioon inflaation vaikutus. Liikevaihto henkilöä kohti kuvaa henkilöstön tehokkuutta. Yritysten välisissä vertailuissa tunnusluvun luotettavuutta heikentävät yritysten erilaiset toimintatavat. Jotkut yritykset henkilöstön palkkaamisen sijasta käyttävät ulkopuolisia palveluja. Tuloslaskelman rakenne Tavallisimpia kannattavuuden tunnuslukuja ovat käyttökate, rahoitustulos ja nettotulos. Allaolevasta, pelkistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi edellä mainittujen tunnuslukujen sisältö. Liikevaihto +Muut liiketoiminnan tuotot - Muuttuvat kulut Myyntikate - Kiinteät kulut Käyttökate +/- Rahoitustuotot ja - kulut - Välittömät verot Rahoitustulos - Suunnitelman mukaiset poistot Nettotulos Käyttökateprosentti Käyttökateprosentti = Käyttökate Liikevaihto * 100 Käyttökateprosentti ilmaisee yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja; se osoittaa, mikä osuus liikevaihdosta on jäänyt rahoituskuluihin, pitkävaikutteisiin tuotannontekijöihin ja voitonjakoon. Käyttökateprosentti on toimialakohtainen tunnusluku, jolle ei ole määriteltävissä yleistä ohjearvoa. Sähköasennusalalla on kohtuullisen käyttökatteen alarajana pidetty 7 %:ia. Tunnusluvun vertailukelpoisuutta saman toimialan yritysten välillä heikentävät pitkäaikaisten tuotannontekijöiden hankintatavat. Käyttökatteen suuruuteen vaikuttaa se, omistaako yritys toiminnassa käytettävät toimitilat, koneet ja laitteet vai toimiiko yritys vuok- 16 (19)

33 ratiloissa ja käyttääkö se ensisijaisesti vuokrakoneita ja -laitteita. Vuokrat sisältyvät kiinteisiin kuluihin. Omaksi hankitun käyttöomaisuuden hankintahinnat kasvattavat kiinteiden kulujen sijasta poistojen määrää. Rahoitustulosprosentti Rahoitustulosprosentti = Rahoitustulos Liikevaihto * 100 Rahoitustulosprosentti kuvaa yrityksen kykyä suoriutua liiketoiminnan tuotoilla lainojen lyhennyksistä sekä käyttöpääoman ja investointien omarahoituksesta. Rahoitustuloksen pitäisi olla positiivinen. Mikäli rahoitustulos on negatiivinen, tarvitsee yritys lisää pääomaa joko velkana tai omana pääomana. Nettotulosprosentti Nettotulosprosentti = Nettotulos Liikevaihto * 100 Nettotulos on yrityksen kaikkien säännöllisten tuottojen ja kulujen erotus toiminnan nettotulos. Nettotulosprosentti ilmaisee yrityksen säännöllisen toiminnan voitto-osuuden liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti Sijoitetun pääomantuotto-% = Nettotulos + rahoituskulut + verot Sijoitettu pääoma keskim ä ä rin tilikaudella * 100 Sijoitettu pääoma keskimäärin tilikaudella = tilikauden alun ja tilikauden lopun keskiarvo. Sijoitettu pääoma = korollinen vieras pääoma + oma pääoma + kertynyt poistoero + vapaaehtoiset varaukset + arvostuserät. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yleispätevä tunnusluku, jossa toiminnan tulos on suhteutettu tuloksen saavuttamiseen käytettyyn pääomaan. Tunnusluvun vertailukelpoisuutta eri yritysten välillä heikentävät suuret investoinnit, arvonkorotukset ja mahdolliset negatiivista nettotulosta suuremmat rahoituskulut. Sijoitetun pääoman tuottoprosenttia voidaan pitää tyydyttävänä, jos se vähintään yhtä suuri kuin yrityksen vieraan pääoman keskimääräinen korkoprosentti. 17 (19)

34 Omavaraisuusaste (%) Omavaraisuusaste (%) = Arvostuserät + vapaaehtoiset varaukset + kertynyt poistoero + oma pääoma - pääomalainat Taseenloppusumma - saadut ennakkomaksut * 100 Taseen loppusummasta vähennetään tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut. Omavaraisuusasteen perusteella arvioidaan yrityksen vakavaraisuutta. Mitä suurempi on omavaraisuusaste, sitä sitä parempi on yrityksen tappionsietokyky ja sitä paremmin yritys selviytyy velvoitteistaan. Tunnusluku soveltuu eri toimialojen yritysten keskinäiseen vertailuun. Omavaraisuusaste katsotaan hyväksi, jos se on suurempi kuin 40 %. Kokonaisvelat (%) liikevaihdosta - suhteellinen velkaantuneisuus Kokonaisvelat (%) liikevaihdosta = Vieras pääoma yhteensä + pakolliset varaukset - saadut ennakkomaksut pääomalainat Liikevaihto * 100 Vieraasta pääomasta ja pakollisista varauksista vähennetään tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut. Tunnusluku on toimialakohtainen. Sen perusteella voidaan arvioida yrityksen käyttökatevaadetta. Mitä korkeampi on suhteellinen velkaantuneisuus, sitä suurempi tulee käyttökatteen olla, jotta yritys selviytyy vieraan pääoman hoitovelvoitteista. Quick ratio Quick ratio = Rahoitusomaisuus Lyhytaikaiset velat - saadut ennakkomaksut Lyhytaikaisista veloista vähennetään tehtyyn työhön perustuvat ennakkomaksut. Quick ratio osoittaa yrityksen maksuvalmiuden lyhyellä aikavälillä. Tunnusluvun luotettavuutta heikentää se, että tunnusluku lasketaan yhden ajankohdan tilinpäätösajankohdan perusteella. Tunnusluku ei välttämättä anna oikeaa kuvaa yrityksen tyypillisestä maksuvalmiudesta tilikauden aikana. 18 (19)

35 Myyntisaamisten kiertoaika vuorokausina Myyntisaamisten kiertoaika (vrk) = 360 * Myyntisaamiset Liikevaihto Myyntisaamisten kiertoaika osoittaa, mikä on saamisten keskimääräinen maksuaika. Myyntisaamisten pitkä kiertoaika saattaa olla ilmaus tehottomasta perinnästä. Kierron nopeuttaminen parantaa yrityksen maksuvalmiutta. Myyntisaamisten kiertoajan pitäisi olla lyhyempi kuin ostovelkojen kiertoajan. Ostovelkojen kiertoaika vuorokausina Ostovelkojen kiertoaika (vrk) = 360 * Ostovelat Ostot + Ulkopuoliset palvelut (12 kk) Ostovelkojen kiertoaika osoittaa, mitenkä paljon yritys on käyttänyt toimittajien myöntämää maksuaikaa. Ostovelkojen kierron tavoitteena tulisi olla mahdollisimman pitkä kiertoaika kuitenkin siten, että käteisalennukset käytetään hyväksi ja että ei jouduta maksamaan ylimääräisiä kuluja viivästyskorkoina. 19 (19)