PÄIVÄKOTI SATULINNAN MAJAKKA

Transkriptio

1 1 PÄIVÄKOTI SATULINNAN MAJAKKA V A R H A I S K A S V A T U S S U U N N I TE LM A Saan olla sylissä. Kavereiden kanssa on mukava leikkiä. Hoviväellä on aikaa lapselle Saan kokeilla ja tehdä itse! Linnansaleissa on monenlaista mukavaa ja kiinnostavaa tekemistä. Satulinnassa on yhteiset pelisäännöt. Minun mielipiteeni on tärkeä ja uskallan sanoa sen ääneen. Satulinnaan on kiva tulla!

2 2 1. Satulinnan esittely 3 2. Satulinnan arvot ja toiminta- ajatus 6 3. Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 7 4. Satulinnan keskeiset toiminta ja opetusmenetelmät sekä sisällöt 8 Ajatuksia oppimisesta, itsetunnosta, pienryhmätoiminnasta, kielen ja kommunikaation merkityksestä Leikki, sadut ja draama Liikunta Musiikki Kädentaidot Luontoretket ja ulkoilu Matematiikka Perushoito Uskonto- ja eettinen kasvatus 5. Kasvatuskumppanuus - vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Yhteistyö Toiminnan arviointi ja kehittäminen 24 Piirrokset Rea Pihlaja. Valokuvien julkaisemisesta on pyydetty kirjallinen lupa lasten huoltajilta.

3 3 1. Satulinnan esittely Päiväkoti Satulinna sijaitsee Saarniston kaupunginosassa n. 3 km keskustasta. Alueella on paljon rivi ja omakotitaloja. Vuonna 1988 rakennettu päiväkoti on linnamainen puutalo satutorneineen. Samassa rakennuksessa ovat Saarniston koulu, nuorisotiloja sekä seurakunnan kerhotilat. Ympäröivä luonto on kaunis ja metsäinen. Sopivan kävelymatkan päässä ovat merenranta ja Hiun lintujärvi laavuineen. Päiväkoti Satulinna osoite: Santtiontie paivakoti.satulinna@uusikaupunki.fi Puhelinnumerot: alue-esimies taija.lammi@uusikaupunki.fi Ilosilmät Hymyhuulet Nauruvarpaat Punaposket Päiväkoti on avoinna ma - pe klo Satulinnan saleissa touhuavat: Hymyhuulissa on vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Esiopetusta ryhmässä on tarpeen mukaan. Ilosilmissä on vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Esiopetusta ryhmässä on tarpeen mukaan. Nauruvarpaissa on vuotiasta päivähoidossa olevaa lasta, lastentarhanopettaja ja 2 lastenhoitajaa. Punaposkissa on 14 kokopäivähoidossa olevaa lasta, lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja. Ryhmässä toimii esiopetus.

4 4 Esiopetus Päiväkoti Satulinnassa esiopetusikäisiä voi olla Hymyhuulissa, Ilosilmissä sekä Punaposkissa. Hymyhuulten, Ilosilmien ja Punaposkien lasten ryhmässä olevilla eskarilaisilla on monilla takanaan jo usean vuoden hoitosuhde Satulinnan päiväkodissa. Nauruvarpaiden ryhmässä kaikki lapset ovat alle 3-vuotiaita. Esiopetuksen alkaessa laaditaan yhdessä lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa lapsen oma esiopetussuunnitelma, Pikku-Majakka. Suunnitelman avulla kartoitetaan sekä lapsen että vanhempien odotuksia ja toiveita esiopetusvuoden suhteen sekä laaditaan lapsen kasvu- ja kehitystarpeista lähtevät henkilökohtaiset tavoitteet. Satulinnan esiopetuksessa korostetaan lapsen vahvuuksia ja annetaan positiivista palautetta. Rohkaisemme lapsen luontaista halua oppia ja tuemme hänen persoonallista oppimistyyliään. Leikki eri muodoissaan on keskeinen oppimisen menetelmä. Esiopetuksessa painotetaan ryhmässä toimimisen taitoja ja yhteistoiminnallisuutta. Esiopetusvuoden aikana lapsi tutustuu lähikoulun toimintaan ja osallistuu erilaisiin koulun ja päiväkodin yhteisiin tapahtumiin.

5 5 Varhainen puuttuminen Toimintamme yhtenä tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hoitaa erilaisia kasvamiseen ja oppimiseen liittyviä ongelmia. Ajattelemme, että jokaisella lapsella on oikeus viettää onnellista ja tasapainoista lapsuutta sekä tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Kasvatuksen lähtökohtina ovat lapsen omat oppimisen mahdollisuudet. Lapsella tulee myös olla mahdollisuus sosiaaliseen osallistumiseen ikäistensä lasten seurassa. Avoin ja läheinen yhteistyö vanhempien ja muiden lasta lähellä olevien tahojen kanssa on erittäin tärkeää.

6 6 2. Satulinnan arvot ja toiminta-ajatus Lapsilähtöisyys Minusta on hyvä olla Päiväkoti Satulinnassa, kun aikuiset huomaavat mikä minua kiinnostaa, mitä minä jo osaan ja mitä olisi vielä hyvä oppia minut huomioidaan omana persoonana, minulle annetaan aikaa tutkia, yrittää ja erehtyä saan kasvaa, kehittyä ja oppia omaan tahtiin muiden kanssa leikkien Minua kuunnellaan ja osaan kuunnella muita. Pääsen syliin. Saan toimia apulaisena päiväkodin erilaissa askareissa. Saan tehdä itse ja iloitsen onnistumisesta. Minulla on turvallinen olo, kun tiedän mitä päiväkodissa saa tehdä. Saan käydä jumppaamassa koulun isossa salissa. Me voimme nikkaroida verstaassa ja polskutella altaassa Meillä on kiva piha ja mahdollisuus metsäretkiin. Minusta otetaan valokuvia Saan pukea hassusti

7 7 Kumppanuus avoimuus ja rehellisyys pohjana luottamukselle kunnioitetaan ja tuetaan perheitä lastensa kasvattajana päivittäiset keskustelut tärkeitä kaikille tehdään oma Pikku- Majakka ja kasvun kansio päiväkodissa toimii vanhempainkerho Vaikuttavuus /tuloksellisuus lapsen kasvua ja Satulinnan arkea havainnoidaan ja dokumentoidaan toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista Satulinnassa vallitsee yhdessä tekemisen meininki tavoitteiden toteutumista ja henkilökunnan osaamista arvioidaan ja kehitetään Toiminta-ajatus Päiväkoti Satulinna tarjoaa lapsille tavoitteellista ja monipuolista hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset lähtökohdat. Satulinna on turvallinen ja lämminhenkinen kasvu- ja oppimisympäristö. Panostamme erityisesti ilmaisutaitoon ja itsetunnon vahvistamiseen. 3. Tavoitteena hyvinvoiva lapsi Kts. Kansikuva Satulinnassa, leikin maailmassa, me yhdessä lauletaan, ilot ja surut koetaan. Toinen toisiamme arvostamme ja kaikkia rakastamme. Vanhempana ajattelen, että lapseni on hyvä olla Päiväkoti Satulinnassa kun päiväkodissa on riittävästi henkilökuntaa vanhemmille kerrotaan päivän tapahtumista on selkeät rajat ja säännöt kiusaamiseen puututaan heti lapseni huomioidaan yksilönä kaikkia kohdellaan tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti lapselleni annetaan riittävästi virikkeitä ja ohjattua toimintaa

8 8 4. Satulinnan keskeiset toiminta ja opetusmenetelmät sekä sisällöt Oppiminen Oppiminen varhaislapsuudessa on ainutlaatuista ja sitä tapahtuu koko ajan monenlaisissa tilanteissa. Lapsen ajattelu kehittyy vuorovaikutuksessa vanhempien, päiväkotikavereiden, henkilökunnan ja lasta ympäröivän yhteisön kanssa. Satulinnassa luodaan myönteisiä asenteita oppimiselle. Lapsi oppijana on aktiivinen tutkija, joka työstää kaikkia aisteja apuna käyttäen uusia asioita ja ajatuksia kiinnostuksensa ja tarpeidensa mukaan. Lapsi oppii itsestään ja ympäristöstään tutkimalla, kysymällä, vertaamalla, kuuntelemalla, pohtimalla ja havainnoimalla. Ajattelun ja oppimisen taitoja voidaan opettaa. Lapsi oppii oman aktiivisuutensa avulla tekemään, tietämään ja ymmärtämään asioita. Aikuisten rooli oppimisessa on olla kannustaja ja oppimisympäristöjen luoja. Lasta kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus tehdä omia aloitteita, valintoja, tutkia ja tehdä johtopäätöksiä. Lapsi saa yrittää itse, erehtyä ja korjata virheitään kasvattajan antaessa tukea ja ohjausta tarpeen mukaan. Itsetunto Satulinnassa halutaan tukea lapsen positiivisen minäkäsityksen rakentumista. Perheen lisäksi muut lapselle tärkeät henkilöt, kuten päivähoidon henkilöstö ja kaverit, vaikuttavat lapsen minäkäsitykseen. Hyvä itsetunto voisi tarkoittaa esim. sitä, että lapsi ajattelee itsestään positiivisesti, on tulevaisuuteen suuntautunut, ottaa vastaan haasteita ja on ystävällinen muille. Satulinnassa lasten positiivista minäkuvaa tuetaan luomalla turvallinen ilmapiiri, jotta lapsi tuntee itsensä hyväksytyksi omana itsenään. Lapsi voi luottaa aikuisiin ja tietää Satulinnan säännöt. Lasta autetaan rakentamaan käsitystä itsestään, tunteistaan, mielipiteistään ja omasta ainutkertaisuudestaan. Sitä kautta huomataan myös, että erilaisuus on rikkautta. Yhteenkuuluvaisuuden tunteen kokeminen, sosiaalisten taitojen oppiminen, toisten kannustaminen ja rohkaiseminen ovat tärkeitä. Lasta opetetaan vähitellen suunnittelemaan omaa toimintaansa, asettamaan tavoitteita ja etsimään erilaisia ratkaisumalleja. On myös hyvä saada onnistumisen kokemuksia ja huomata, että minähän osaan.

9 9 Kieli ja kommunikaatio Kielellä on varhaiskasvatuksessa keskeinen merkitys. Se on tärkeä ajattelun, ilmaisun ja kommunikaation väline. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille. Aikuinen ohjaa lapsen havaintoja, opettaa toimintatapoja sekä kuvailee ja selittää tapahtumia. Lapselle tarjotaan malleja kielen ja käsitteiden oppimiseen sekä puhetta, jota hän ymmärtää. Satulinnassa lapsi voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Päivittäiset toimintarutiinit opettavat eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Leikissä lapsi liittää kielen toimintaan, jolloin omien kokemusten, erityisesti leikin, merkitys kielen oppimisessa korostuu. Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn. Riimittelyt ja hauskat sanat ohjaavat lapsen huomiota kielen muotoon ja harjoittavat kielellisen tietoisuuden aluetta. Sadut ja tarinat, joita lapselle luetaan ja kerrotaan, tutustuttavat monipuolisesti ympäröivään maailmaan ja kielen rikkauksiin. Samalla kuuntelu- ja keskittymistaidot kehittyvät. Myös lapsen itsensä keksimät jutut ovat tärkeitä. Paikallisen murteen puhuminen on osa uusikaupunkilaisuutta. Se on osaltaan vaikuttamassa lapsen oman identiteetin kehittymiseen. Pienryhmätoiminta Tavoitteellinen pienryhmätoiminta on tärkeä osa Satulinnan toimintaa. Se on ikkuna lapsen ymmärtämiseen ja yhteiseen osallistumiseen. Ryhmäkoko vaihtelee iän ja toiminnan mukaan. Sopivan kokoisessa ryhmässä syntyy riittävästi erilaisia näkemyksiä ja mielikuvia, mutta jokaisella on kuitenkin mahdollisuus tuoda esiin omia ajatuksiaan. Lapsi saa kokea osallisuutta, välittämistä ja turvallisuutta. Hän harjoittelee toisten huomioimista ja oman vuoron odottamista. Koska lapset ovat erilaisia, pienryhmässä he löytävät helpommin yhteisen sävelen.

10 10 Leikki, sadut ja draama Lapsilla on luonnostaan kyky käyttää oman kehityksensä ja kasvunsa rakennusaineiksi erilaisia lastenkulttuurin elementtejä kuten esim. kirjallisuutta, näytelmiä, elokuvia, musiikkia ja kuvataidetta. Leikeissä näistä elementeistä syntyy uutta, lapsen oman tekemisen ja tarpeen mukaan; nähty näytelmä muuttuu leikiksi, leikki näytelmäksi, satu maalaukseksi, musiikki tanssiksi jne. Leikin idea syntyy usein lapsen omassa arjessa koetusta, television näytelmien, sarjaohjelmien ja tosi- tai fantasiatarinoiden tapahtumista. Nämä ideat auttavat lapsia järjestämään ja suunnittelemaan toimintaansa; leikkiin kehitellään juoni ja lapset seikkailevat itse roolihahmoissa. Emotionaalisten kokemusten, tunteiden ja tulkintojen myötä leikki tukee lasten persoonallisuuden rakentumista ja rohkeutta esiintyä omana itsenään. Leikki tarjoaa myös rikkaan oppimisympäristön. Leikissä lapset harjoittelevat konkreettisesti, itse kokien, materiaaleja käsin kosketellen, ympäristön ilmiöitä ja lainalaisuuksia. Eikö ookkin hieno nenä?

11 11 Leikki Lasten mietteitä leikistä "Aika usein - melkein joka päivä - me keksitään joku kotileikki. Tai sitten me leikitään pokemonia tai jotain eläinleikkiä tai eläintenhoitajaa, missä mun kaverikin voi olla - kun se ei halua koskaan leikkiä kotia" "Kato, joskus, kun mulla on surullinen olo, niin sit` leikin jälkeen se olo onki hävinny " "Silloin on tosi kivaa, kun keksitään itse vaikka näytelmä ja etsitään puvut ja ne huonekalut ja kaikki tavarat, mitä tarvitaan ja harjoitellaan. Sitten pyydetään toiset lapset ja aikuiset katsomaan. Sit on kans kivaa, kun aikuiset taputtaa ja kannustaa: "Hyvä Kalle!" "Mitä leikittäis?" - "Leikitään Vinksiä. Mä haluun olla keiju!" "Oo sää noita, - mutta kukaan ei halua olla paholainen!" Leikin tavoitteet Ilo yhdessäolosta Sosiaalisten taitojen kehittyminen Leikin perustekijöiden kehittyminen Oppiminen Erilaisten roolien kokeileminen Yksinleikin kokeminen Merkityksellistä on käytettävissä oleva aika ja tila lapsen sisäiselle kokemusmaailmalle tarjolla oleva/ollut materiaali aineellisen leikkimateriaalin runsaus lapsen eläytyminen näkemäänsä, kuulemaansa ja kokemaansa lapsen pyrkimys tutkia ja jäsentää omaa maailmankuvaansa hyvä leikkiympäristö, joka pitää sisällään myös hyvän oppimisympäristön

12 12 Aikuisen tehtävä on herkällä mielellä koettaa ymmärtää, millaisiin asioihin leikkijät haluavat tutustua antaa leikille tilaa ja aikaa - draaman aihe ja juoni syntyy usein leikissä auttaa aiheeseen sopivien ympäristöjen rakentamista olla oikeiden kysymysten esittäjä, kuuntelija ja opas tarvittaessa tukea leikkiä osallistumalla siihen itse olla lasten saatavilla leikin kehittymisvaiheessa: juonen kehittelyssä, vaikuttamassa vuoropuhelun monipuolistumiseen ja syvenemiseen ensin draamaleikiksi, myöhemmin jopa draamaksi. Satulinnassa ajattelemme, että leikki siivittää monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä taide; sadut, näytelmät, kuvataide, musiikki ja liikunta tarjoavat käsillä ja koko keholla tekemisen kautta tietoa, kokemuksia, elämyksiä ja iloa ilmaisutaiteen avulla lapsi voi kokea sankarin seikkailuja ja rakentaa sekä todellista että kuvitteellista kuvaa elämästä ilmaisutaide auttaa lasta tutustumaan omiin tunteisiinsa sekä käsittelemään ja ymmärtämään inhimillistä käyttäytymistä Tavoitteet: Luovuuteen kannustaminen Ilo yhdessä tekemisestä Tunteita herättävät elämykset ja kokemukset Lapsen saattaminen satuaarteiden ja taiteiden taikamaailmaan

13 13 Sadut Lasten suusta: "Kun kuuntelee satuja, niin sit voi olla itse siinä mukana, vaikka joku sankari. Joskus alkaa vähän pelottaa, tai jännittää, kuinka siinä käy Välillä on aika naurettavia satuja kaikkia naurattaa." "Mä en kyllä halua nukkua lepohuoneessa, mutta satuja on kiva kuunnella" Tavoitteet: Elämysten kokeminen Mielikuvituksen rikastuminen Tiedon lisääntyminen Kuunteleminen Keskittyminen Satujen maailmassa Aikuinen auttaa lapsi voi samaistua satuhahmoihin ja kokea saduissa virtaavan elämänuskon sekä mahdollisuuden voittaa esteitä ja ratkaista ongelmia lapsi voi elää kielteiset tunteensa syyllistymättä lapsi voi turvallisesti lähestyä pelkojaan ja oppia hallitsemaan niitä toistuva teema: "Hyvän voitto pahasta" tuottaa iloa ja tyydytystä niin lapsi kuin aikuinenkin voi irrota tuokioksi arjesta johdatetaan lasta ymmärtämään abstrakteja asioita mielikuvamaailma ja kieli rikastuvat valitsemalla onnellisesti päättyviä satuja välittämällä satujen elämänviisauden myötä tietoa ja tunne-elämyksiä lapselle lukemalla suosikkisatuja yhä uudelleen, aina toivottaessa kuuntelemalla lasten sepittämiä satuja ja keskustelemalla niistä työstämällä satuja kuvataiteen, askartelun, musiikin ja liikunnan keinoin ohjaamalla saduista syntyneiden leikki-ideoiden kehittymistä auttamalla leikissä "kypsyneiden" satujen muuntumista pieniksi näytelmiksi

14 Hei, olen Nuppu-Pupu. Olen ystäväsi. 14 Draama "Mirka oli vähän ensin ujo, mutta kun me tehtiin sille kruunu ja viitta, niin tiiätkö - se ei ollu enää ujo. Se oli ihan oikea prinsessa." Draama tarjoaa lapsille luovuutta ja tunne-älyä kehittävää toimintaa sekä kokemuksia itseilmaisusta. Tavoitteena: lapsiryhmän vuorovaikutussuhteiden kehittyminen ja kokemus osallisuudesta elämysten ja tunteiden käsittelyä itseluottamuksen lisääntymistä ja esiintymisrohkeuden karttumista perehtymistä muihin taiteen lajeihin ja välineisiin: musiikkiin, liikuntaan, kuvaamataiteisiin sekä aisteja stimuloiviin luonnon taideteoksiin lastenkirjallisuuden aarteisiin tutustumista lasten omien tarinoiden ja kertomusten sisällön ja rakenteen monipuolistumista mielikuvituksen kehittymistä käden taitojen kehittymistä kielellisen ilmaisun kehittymistä

15 15 Liikunta Päivittäinen liikunta on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Lapsen tulisi liikkua reippaasti n. kaksi tuntia päivässä monipuolisesti eri ympäristöissä. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Liikkuminen on lapsille luontainen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta vaikuttaa oppimisvalmiuksiin ja luo pohjaa terveelle itsetunnolle. Liikunta Satulinnassa Satulinnassa suhtaudutaan myönteisesti lasten liikkumiseen. Sisätilat on järjestetty niin, että ne antavat lapselle mahdollisuuden turvalliseen liikkumiseen, leikkiin ja pelaamiseen. Liikuntavälineet ovat lasten päivittäisessä käytössä. Satulinnan piha innostaa lapsia monipuoliseen liikkumiseen. Kiipeilytelineiden, liukumäen ja muiden rakennettujen välineiden lisäksi piha on maastoltaan vaihteleva. Satulinnaa ympäröivä luonto antaa lapsille mahdollisuuden liikkumiseen monenlaisessa maastossa. Retkiä metsään, Hiujärvelle tai merenrantaan tehdään viikoittain. Päiväkodin läheisyydessä oleva leikkipuisto, hiihtoja pururata sekä luistelukenttä ovat ahkerassa käytössä. Lapsille järjestetään säännöllisesti tavoitteellista ja monipuolista ohjattua liikuntaa. Käytössä on koulun liikuntasali. Esiopetukseen osallistuville lapsille järjestetään uimakoulu. Osallistumme Nuoren Suomen Pienten lasten liikuntahankkeeseen

16 16 Musiikki Lapsi iloitsee ja nauttii laulamisesta yhdessä toisten kanssa ja yksikseen, musiikin kuuntelemisesta ja tuottamisesta sekä liikkumisesta musiikin tahdissa. Musiikkikasvatuksen tavoitteena on tutustuttaa lapsi monipuolisesti musiikin maailmaan. Musiikin avulla saadaan elämyksiä ja kokemuksia. Satulinnassa musiikkikasvatusta toteutetaan päivittäin omana tuokiona tai yhdistettynä päivän muuhun toimintaan: monipuolisesti lauluja, loruja ja leikkejä Satulinnan juhlat yhteiset musiikkituokiot Satulinnan musiikkiprojektit käynnit eri musiikkitilaisuuksissa vierailevat esiintyjät Musiikki on mahtavaa! Vuosien varrella on järjestetty useita musiikkiprojekteja myös yhdessä lasten vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

17 17 Kädentaidot Satulinnassa Lasten saatavilla on erilaisia materiaaleja ja työvälineitä. Verstashuone on lasten käytössä päivittäin. Lasten leikeistä syntyviin ideoihin tartutaan, lapsille annetaan mahdollisuus kehitellä niitä edelleen. Ohjatuissa tuokioissa lapset saavat kokeilla monenlaisia materiaaleja ja tekniikoita. Päiväkodin sisätiloissa on mahdollisuus vesi- ja hiekkaleikkiin. Eskarilaiset ompelevat laudeliinan uimakoulua varten.

18 18 Luontoretket ja ulkoilu Lapsi saa elämyksiä ja tietoa liikkuessaan luonnossa. Luonto tarjoaa loputtomasti havainnoitavaa; kasvit, kivet, äänet, hiljaisuus, kalliot, eläimistö, värit jne. Satulinnaa ympäröivä luonto antaa hyvät mahdollisuudet ympärivuotiseen retkeilyyn. Retkeilemme usein Hiujärven maastossa, jossa on laavu, nuotiopaikka ja lintutorni. Meren läheisyys mahdollistaa retket rannalle ja talvella jäälle. Läheistä urheilu- ja leikkikenttää sekä pururataa käytämme liikkumiseen ja retkeilyyn. Talvella pururadalle tehdään hiihtolatu. Satulinnan piha-alue tarjoaa mahdollisuuden monipuoliseen ja turvalliseen leikkiin. Maasto on vaihtelevaa ja pihalla on monenlaisia leikkivälineitä ja paikkoja. Ulkoilemme yleensä kaksi kertaa päivässä. Toivomme, että lapsilla olisi sopivat varusteet ulkoiluun joka säällä. Oi, kuinka syvä joki.

19 19 Matematiikka Lapsi tutustuu matemaattisiin käsitteisiin ja oppii niitä monenlaisissa arkipäivän tilanteissa esim. leikkien, tarinoiden, laulujen, pienten työtehtävien ja liikunnan kautta. Aikuisen tehtävänä on innostaa ja ohjata lasta sekä järjestää tutkimiseen ja havaintojen tekoon kannustava ympäristö. Lapsi saa tehdä havaintoja ja kokeilla erilaisia ratkaisumalleja. Oman toiminnan ja asioiden havainnollistamisen lisäksi matemaattisten käsitteiden oppimiseen liittyy läheisesti keskustelu, perusteleminen ja yhteinen pohdinta. Lasten ikä ja taidot huomioiden tutustutaan matemaattisiin käsitteisiin. Satulinnassa lapsilla on erilaisia välineitä ja pelejä, joiden avulla lapsi voi harjoitella luokittelemista, vertailemista, erilaisiin muotoihin tutustumista ja hahmottamista. Harjoittelemme myös mittaamisen alkeita sekä tutustumme ajan ja rahan määreisiin. Päättelyn taitoa kehitetään esim. kuvasarjan järjestämisellä loogiseen järjestykseen tai erilaisten ongelmatilanteiden pohtimisella ja ratkaisujen perustelemisella. Perushoito Hyvä perushoito on ehdoton edellytys lapsen hyvinvoinnille. Perushoitotilanteet rytmittävät hoitopäivää. Lapsen on helppo hahmottaa päivän kulkua eri tapahtumien avulla. Lasta kannustetaan edellytystensä mukaan omatoimisuuteen. Sen lisäksi, että lapsen perustarpeet tyydytetään hän saa kokea turvallisuutta, yhteenkuuluvuutta, läheisyyttä ja yksilöllistä kohtaamista. Perushoitotilanteiden suunnittelu ja aikuisen läsnäolo on tärkeää. Arjen tilanteet tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia vuorovaikutukselle, oppimiselle ja kasvatukselle. Lapsen perushoitoon liittyvistä asioista sovitaan vanhempien kanssa.

20 20 Ruokailu Tavoitteena on, että ruokailu on lapselle mieluinen tapahtuma ja että lapset oppivat syömään monipuolisesti. Heitä ohjataan hyviin käytöstapoihin. Lasten erityisruokavaliot otetaan huomioon. Satulinnan väen käsihygieniaan kiinnitetään erityistä huomiota. Desinfioivaa käsihuuhdetta käytetään epidemioiden aikana. Vanhemmat huolehtivat lastensa käsienpesusta lapsen tullessa päiväkotiin. Ruokailun jälkeen hampaiden hyvinvoinnista huolehditaan ksylitolipastillilla. Päivälepo Satulinnan saleissa rauhoitutaan ja levätään ruokailun jälkeen noin puolen tunnin ajan. Punaposkissa eskarilaiset kuuntelevat satuja lepäillen. Ilosilmissä, Hymyhuulissa ja Nauruvarpaissa pienimmät nukkuvat omissa sängyissään. Lapsen yksilöllinen levon tarve huomioidaan. Unisimmat herätellään klo 14. Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen pukemis- ja riisumistilanteissa. Lapset opettelevat omista vaatteista huolehtimista, oikean pukemisjärjestyksen sekä pukeutumaan säätilan mukaisesti. Toivomme, että vanhemmat nimikoivat lastensa vaatteet ja tuovat riittävästi varavaatteita.

21 21 Uskonto- ja eettinen kasvatus Päiväkodin arjessa ja juhlassa tutustutaan uskonnolliseen perinteeseen. Lapselle tarjotaan mahdollisuus hiljentymiseen, ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Kunnioitamme perheen uskonnollista vakaumusta ja otamme huomioon heidän toiveitaan. Satulinnassa kristilliset perinteet ja ajatukset tulevat todeksi esim. juhlien, kertomusten ja laulujen kautta. Seurakunnan lapsityönohjaaja käy Satulinnassa noin kerran kuussa. Pyrimme siihen, että Satulinnan arvot ja toiminta-ajatus tulisi todeksi lasten arjessa. Eettisistä kysymyksistä keskustelemme erilaissa päivittäisissä tilanteissa. Monenlaiset arkiset tilanteet antavat mahdollisuuksia pohtia esim. oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon, oikeaan ja väärään liittyviä käsitteitä. Myös draaman avulla voidaan monipuolisesti käsitellä eettisiä kysymyksiä.

22 22 5. Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö Päiväkotiin tuleminen: Pyrimme menemään perhettä vastaan. Tervehdimme lasta nimeltä. Esittelemme itsemme uusille vanhemmille. Satsaamme kiireettömyyteen. Kannustamme perheitä tutustumaan päiväkodin arkeen useita kertoja ennen hoidon alkua. Viikko-ohjelma on esillä eteisen seinällä ja netissä. Hakutilanteet: Huomioimme vanhemmat ja kerromme lapsen päivästä. Pyydämme vanhempia aina ilmoittamaan meille, kun lapsi haetaan. Pyydämme ilmoittamaan etukäteen jos lasta hakee vieras aikuinen. Pikku-Majakka: ( Lapsen varhaiskasvatus ja esiopetussuunnitelma) laaditaan jokaiselle lapselle yhdessä vanhempien kanssa miettien lapsen vahvuuksia ja opeteltavia asioita. Vanhemmat ilmoittavat vapaapäivistä, lomista ja lapsen sairastumisesta päiväkotiin. Lillin ja Masan tarina huipentuu hääjuhlaan koulun liikuntasalissa syksyllä Mukana juhlaa tekemässä ja juhlimassa ovat Satulinnan lapset perheineen.

23 23 6. Yhteistyö Saarniston koulu Yhteiset juhlat ja tempaukset; esim. isovanhempien vierailupäivä 2. luokan oppilaat käyvät päiväkodissa lukemassa satuja Keväällä eskarilaiset harjoittelevat ruokailua koulun ruokasalissa ja ovat joitakin tunteja yhdessä ekaluokkalaisten kanssa. Osa eskarilaisista ruokailevat säännöllisesti koulun ruokasalissa. kaikille kaupungin eskarilaisille järjestetään keväällä Eputus-tilaisuus Seurakunta Seurakunnan lapsityönohjaaja käy Satulinnassa noin kerran kuussa. Hänen ohjaamissaan pienissä tuokioissa lauletaan ja leikitään sekä kerrotaan kristinuskon keskeisistä asioista. Joulu ja kevätjumalanpalvelukset ja muut hartaushetket kuuluvat Satulinnan toimintaan. Liikuntatoimi Esiopetukseen osallistuville järjestetään uimakoulu. Terveydenhoito Satulinnan henkilökunta tekee tarvittaessa yhteistyötä terveydenhoitajan, terveyskeskus psykologin ja sosiaalityöntekijän kanssa. Hammashoitaja käy opastamassa lapsia hampaiden hoidossa. Tarvittaessa voidaan käyttää toimintaterapeutin ja puheterapeutin palveluja. Vanhempainkerho Päiväkodin vanhempien ja henkilökunnan yhteinen Vanhempainkerho.

24 24 7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Havainnointi Aina välillä kannattaa pysähtyä miettimään ollaanko oikealla tiellä. Lapset eivät aina kerro toiveitaan sanallisesti Kasvattajalla onkin oltava herkät tuntosarvet havainnoida lasta monenlaisissa tilanteissa. Jotta kasvattaja voi työskennellä lapsen parhaaksi, on hänen tunnettava lapsen tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Lapsen kuulemisen vaatimus toteutuu ennen kaikkea havainnoimalla. Satulinnassa kamera ja video on ahkerassa käytössä. Jokaisella lapsella on oma kasvunkansio, johon kertyy kuvia vuosien varrelta. Myös lasten maalauksia ja piirustuksia kerätään kansioihin. Kaikki Satulinnan lapset haastatellaan syksyllä. Haastattelutilanne on mukava kahdenkeskeinen hetki, jolloin lapsi voi kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Dokumentointi Vanhempien kanssa laaditaan Pikku-Majakka syksyllä ja arvioidaan sen toteutumista keväällä. Päivittäiset keskustelut tulo ja hakutilanteissa ovat tärkeitä. Asiakastyytyväisyyskyselyjä tehdään säännöllisesti. Satulinnan henkilökunta suunnittelee ja arvioi toimintaa viikoittain tiimipalavereissa. Jokainen arvioi myös omaa työtään kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa. Satulinnan tavoitteiden toteutumista ja työilmapiiriä arvioidaan säännöllisesti /td