Talousarvio Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Valtuusto

Transkriptio

1 Talousarvio 207 Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS LOIMAAN LINJA TALOUSARVIORAKENNE JA SITOVUUSTASOT SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA TOIMINNAN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS TALOUDEN TASAPAINO... 7 KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUKESKUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA 2.2. TARKASTUSLAUTAKUNTA VALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaalityö Terveys- ja hoivapalvelut SIVISTYSPALVELUKESKUS KOULUTUSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA... 7 LOIMAAN KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ LIIKELAITOS LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT MAA- VESIALUEET, HALLINTOPALVELUKESKUS TALONRAKENNUS JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS KULJETUSVÄLINEET IRTAIN OMAISUUS KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ RAHOITUSOSA KONSERNITAVOITTEET LIITE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO VUODELLE 207 JATALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

3 3 YLEISPERUSTELUT. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kunnat ja yhteiskunta ovat suuressa murroksessa. Käynnissä oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämisen valmistelu vuoden 209 alusta maakunnille on vielä syksyllä 206 kesken. Toteutuessaan se muuttaa merkittävästi kuntien palvelujen järjestämisvastuita ja toimintaa. Yleinen taloustilanne on ollut jo monia vuosia epävakaa ja myös näkymät vuosille ovat edelleen epävarmat. Viennin ja kansantalouden kasvu on hidasta. Työllisyys on vuoden 206 aikana hieman kohentunut, mutta työttömyys on edelleen korkea ja julkisen talouden vaje syvä. Bruttokansantuote supistui vuosina ja vuoden 205 kasvu jäi 0,2 %:iin. Valtionvarainministeriön syksyn 206 ennusteen mukaan Suomen talouden kasvu on tänä vuonna, %:ia. Vuosien kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Huolimatta hienoisesta talouden piristymisestä Suomen taloustilanne pysyy lähivuosien ajan heikkona. Ennusteen mukaan BKT tulee olemaan vielä 208 noin 3 % pienempi kuin vuonna Keväällä 206 hyväksyttyyn julkisen talouden suunnitelmaan ja siihen liittyvään vuosien kuntatalousohjelmaan sisältyy kuntatalouteen kohdentuva yli miljardin euron sopeutustarve. Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Arvion mukaan kuntatalouden tilanne muuttuu ilman lisätoimenpiteitä vuodesta 208 lähtien huonommaksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja rahoituksen lakiluonnokset ovat loppuvuoden 206 aikana lausunnoilla. Uudistus on etenemässä vuosien 207 ja 208 aikana. Muutoksella tavoitellaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä julkisen talouden säästöjä. Loimaan asema kaupan keskuksena sekä asiointi- ja työssäkäyntikeskuksena on viime vuosina vahvistunut. Elinkeinoelämän tilanne on suhdannetilanteesta huolimatta ollut edelleen pääosin myönteinen. Asukasmäärä on vähentynyt viime vuosina noin 90 asukkaalla vuosittain. Taustalla on pääosin ikärakenteesta johtuva luonnollinen väestömuutos. Maahanmuutosta on saatu kuitenkin muuttovoittoa ja muuttoliike onkin miltei tasapainossa. Työllisyystilanne on vuoden 206 aikana kohentunut, mutta työttömyys on edelleen korkealla tasolla. Syyskuussa 206 työttömiä oli 679 (9,5 %).

4 4 Vuoden 207 talousarvio Kaupunginvaltuusto päätti tammikuussa 203 strategiset tavoitteet vuosille Loimaan linja-strategiassa. Ne ovat vuosittain talousarvion toiminnallisten tavoitteiden pohjana. Vuoden 207 verotuloarvio perustuu päivitettyihin valtakunnallisiin arviopohjiin. Veroprosentti on nykyinen 20,50 % ja kiinteistöveroprosentit ovat niin ikään vuoden 205 tasolla. Verotuloja on vuonna 207 arvioitu kertyvän yhteensä 53,7 milj. euroa eli noin 0,3 milj. euroa (0,6 %) vuoden 206 budjetoituja verotuloja enemmän. Valtionosuuksia on budjetoitu 4,8 milj. euroa eli,9 milj. euroa vuoden 206 budjetoituja osuuksia vähemmän. Talousarvioesityksen vuosikate on 3,8 milj. euroa. Poistot ovat 3,7 milj. euroa, joten vuoden 207 tilikausi (kaupunki ja vesi) on niukasti euroa ylijäämäinen. Vuoden 206 alussa toteutetun vuodeosastouudistuksen arvioitiin vähentävän erikoissairaanhoidon kuluja noin 3,5 milj. euroa ja sosiaali- ja terveydenhuollon nettokuluja yhteensä noin,0 milj. euroa jo vuonna 206. Syyskuun 206 tietojen mukaan erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kuitenkin vähentyneet vain noin,0 milj. eurolla (6,6 %), joten määrärahaa joudutaan lisäämään. Erikoissairaanhoidon kustannustaso on epävarma myös vuonna 207. Palvelujen ostoon on budjetoitu 2, milj. euroa eli,6 milj. euroa perusturvalautakunnan esitystä enemmän. Summa on kuitenkin 2,7 milj. euroa sairaanhoitopiirin arviota pienempi. Tämä edellyttää, että vuodeosastouudistus ja muut erikoissairaanhoidon tarvetta vähentävät toimenpiteet vähentävät palvelujen käyttöä ja myös erikoissairaanhoidon maksuosuuksia. Vuonna 205 taseen ylijäämä oli 2,9 milj. euroa. Marraskuussa oikaistun talousarvion 0,6 milj. euron alijäämän mukaan taseen 206 ylijäämä supistuisi noin 2,3 milj. euroon. Talousarvioesityksen mukaan taseen ylijäämä pysyy vuonna 207 noin 2,3 milj. eurossa. Taloussuunnitelmaesityksen mukaan tase pysyy vuosina positiivisena. Kaupungin oma tase ilman vesiliikelaitosta olisi kuitenkin edelleen huomattavasti alijäämäinen. Vuosien 208 ja 209 toiminnan ja talouden arvioimista vaikeuttaa erikoissairaanhoidon kustannuskehitys sekä sote-uudistuksen vaikutukset.

5 5 Henkilöstö Vuosien palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman yhtenä osana on ollut henkilöstökulujen vähentäminen. Tammi-lokakuun 206 toteumatietojen mukaan henkilöstökulut ovat alittumassa 0,5 0,6 milj. eurolla. Sopeuttamistoimia jatketaan myös vuosina Niiden rinnalla mm. esimiestyön tukeminen henkilöstön työssä jaksamisessa sekä sairaspäivien ja tapaturmien ehkäisemisessä on tärkeää. Talousarvioesityksen 48 milj. euron henkilöstökulut ovat 2,0 milj. euroa (4 %) vuoden 206 budjetoituja kuluja pienemmät. Kuluja vähentää mm. lukiokoulutuksen siirto (, milj.euroa) kuntayhtymälle sekä kilpailukykysopimuksen noin 0,7 milj. euron vähennykset. Talousarvioesitys valtuustolle sisältää koulukuraattorin ja psykologin muutoksen ostopalveluista sekä määräaikaisen koulukuraattorin, kahden opettajan, kolme avustajan, jalkaterapeutin, määräaikaisen sairaanhoitajan, kahden lähihoitajan, fysioterapeutin sekä markkinointisihteerin ja yritysneuvojan lisäykset. Investoinnit Talousarvioesityksen mukaiset investoinnit (kaupunki) ovat 3,8 milj. euroa (netto 3,6 milj. euroa). Investoinnit sisältävät yhteensä,3 milj. euroa liikenteen ja elinkeinojen edellytyksiä parantaviin liikennejärjestelyihin ja muuhun katurakentamiseen sekä yhteensä 0,9 milj. euroa mm. keskusta-alueen kehittämiseen ja urheilualueisiin. Talonrakennushankkeisiin peruskorjauksineen on budjetoitu yhteensä 0,9 milj. euroa ja irtaimen omaisuuden hankintoihin yhteensä 0,3 milj. euroa. Puistokadun päiväkoti toteutetaan leasing-rahoituksella. Loimaan Veden investointisuunnitelmaan on vuodelle 207 varattu 2,4 milj. euroa. Merkittävimpänä investointihankkeena on Alastaro Loimaa siirtoviemäri/yhdysvesijohto. Suunnitelmavuosien investoinnit ovat 7, milj. euroa (kaupunki) ja Loimaan Veden investoinnit,8 milj. euroa. Palvelujen ja talouden sopeuttaminen jatkuu Pitkään jatkunut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen on edennyt syksyllä 206 lakiluonnosten lausuntovaiheeseen. Sote-palvelut ovat siirtymässä järjestämisvastuineen vuoden 209 alusta lukien maakunnille. Muutoksen taloudellisia vaikutuksia on arvioitu taloussuunnitelmaan, mutta luvut ovat vielä epävarmoja.

6 Pitkään jatkunut taantuma, ikääntyvä väestö sekä kasvava palvelujen kysyntä ja palvelutarpeet sekä valtion kuntiin kohdistamat menoleikkaukset sekä valtionosuuksien vähennykset syventävät kuntatalouden ongelmia. Vuosien ylijäämäisistä tuloksista huolimatta talouden tasapaino ei ole vielä vakaalla pohjalla. Vuoden 206 oikaistu talousarvio on budjetoitu 0,6 milj. euroa alijäämäiseksi. Vuoden 206 tulokseen vaikuttaa merkittävästi erikoissairaanhoidon lopulliset maksuosuudet. Loimaan palvelurakenne on edelleen kattava ja mm. erikoissairaanhoidon osalta rahoituspohjaan nähden raskas. Kustannustasoon vaikuttaa väestö- ja ikärakenne sekä tuloihin elinkeinorakenteesta johtuva keskimääristä alhaisempi tulotaso. Huoltosuhde on heikentynyt väestön ikääntyessä ja vähentyessä. Uhkana on veropohjan kapeneminen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen vaikutukset ovat vielä epävarmat. Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelmaa päivitettiin vuoden 203 aikana ja sen mukaisia toimenpiteitä on täytäntöön pantu vuosina Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys valmistui kesällä 204. Vuoden 206 alussa toteutettiin sairaanhoitopiirin kanssa vuodeosastouudistus. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävä vähentäminen. Tähän ei kuitenkaan vielä vuonna 206 ole päästy. Palvelujen ja toimintojen uudistaminen osana sote- ja maakuntauudistusta sekä alueen elinvoimaisuuden ja elinkeinopoliittisen tulopohjan vahvistamisen ovat keskeisiä painopisteitä myös alkavalla valtuustokaudella Loimaalla..206 Jari Rantala kaupunginjohtaja 6

7 7.2 LOIMAAN LINJA Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan linja strategian kaupungin ohjausvälineeksi päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, visio sekä asetettu keskeiset strategiset tavoitteet. Strategialla ohjataan muita toiminta- ja palvelustrategioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Sitä toteutetaan osana vuosittaista talous- ja toimintasuunnitelmaa. Valtuusto asettaa strategisista linjauksista, painopisteistä ja tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Loimaan kaupungin toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon tarkoituksen. Järjestämällä yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevia palveluja luomme perustan asukkaittemme sujuvalle elämälle ja yritysten kestävälle kasvulle Loimaan kaupungin visio määrittelee halutun kehityssuunnan pitkällä tähtäimellä Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi- ja palvelukeskus keskellä Lounais-Suomea. Loimaa on jyvällä tulevaisuudesta. Toimiva päätöksenteko ja osaava henkilöstö ovat perustana palvelumme uudistamiselle ja vakaalle taloudelle. Luonto ja ympäristö ovat kestävän kasvumme perustana. Strategiassa on määritelty viisi toiminta-ajatukseen ja visioon pohjautuvaa strategialinjausta:. Sujuvan elämän kotikaupunki asukkaat ja asiakkaat 2. Kasvun paikka yrityksille elinkeinot ja yritykset 3. Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea liikenne sekä alue- ja yhdyskuntarakenne 4. Ympäristö kestävän kasvun pohjana ympäristö- ja energia 5. Jyvällä tulevaisuudesta talous, organisaatio ja henkilöstö

8 Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Valtuustokautta koskeva kokonaisarviointi tehdään valtuustokauden päättyessä. 8.3 TALOUSARVIORAKENNE JA SITOVUUSTASOT Talousarviorakenne on laadittu siten, että organisaatiorakenne ja osasto- ja kustannuspaikkakartta vastaavat toisiaan. Valtuuston nähden sitovia ovat seuraavat tasot: Hallintopalvelukeskus: Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Valtuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: Perusturvalautakunta: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaalityö Terveys- ja hoivapalvelut Sivistyspalvelukeskus: Koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Sekä seuraavat pääluokat: Loimaan Vesi-liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle tulostavoitteen, sekä pääoman tuottotavoitteen, joka sisältyy kaupungin tuloslaskelmaan. Lisäksi liikelaitosta sitoo investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelman muut erät paitsi liikevaihto. Valtuusto voi asettaa liikelaitokselle sitovia tavoitteita. Investoinnit (hankkeittain ja hankeryhmittäin) Tuloslaskelma o verotulot o valtionosuudet o rahoitustuotot ja kulut o satunnaiset tuotot ja -kulut Rahoituslaskelma o antolainasaamisten lisäys o antolainasaamisten vähennys o pitkäaikaisten lainojen lisäys o pitkäaikaisten lainojen vähennys o lyhytaikaisten lainojen muutokset Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Bruttositovalla yksiköllä sitova erä on menojen yhteissumma ja tulojen yhteissumma.

9 Sisäinen laskutus on tulosyksiköiden sisäisten palveluyksiköiden ja tukipalveluyksiköiden järjestelmä. Sisäisistä palveluista laskutetaan etukäteen määriteltyjen kiinteiden hintojen perusteella tai automatisoitavissa olevien kustannustenjakoperiaatteiden mukaan. Laskutuksesta syntyvät sisäiset menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja kirjanpitoon. Sisäiset erät erotetaan ulkoisista tapahtumista ulkoista tuloslaskelmaa varten. Keskeisimmät sisäisesti jaettavat palvelut ovat: sisäiset vuokrat ruokahuolto alueiden kunnossapito keskitetyt atk-kustannukset keskitetyt toimistopalvelut työterveyshuolto tilintarkastus Sisäiset eli kaupungin usean yksikön yhteiset erät käsitellään menonsiirtokirjauksina vyörytyksenä sisäisinä vuokrina Käyttötalouteen kohdentuvat sisäiset menot ja tulot ovat yhtä suuret. Ne eliminoidaan tulos- ja rahoituslaskelmista, joten niillä ei ole tulosvaikutusta. Investointeihin varataan määrärahat (alv 0 %) hankekohtaisina tai hankeryhmäkohtaisina investoinnin kokonaiskustannusarvion (alv 0 %) mukaan seuraavasti: Hankekohtainen Hankeryhmittäinen Aineettomat hyödykkeet yli euroa alle euroa Maa- ja vesialueet yli euroa alle euroa Asuinrakennukset yli euroa alle euroa Muut rakennukset yli euroa alle euroa Julkinen käyttöomaisuus yli euroa alle euroa Kuljetusvälineet yli euroa alle euroa Muut koneet ja kalusto yli euroa alle euroa Muut aineelliset hyödykkeet yli euroa alle euroa Käyttöomaisuusarvopaperit yli euroa alle euroa 9 Hankekohtainen (=nimikkeittäinen) määräraha on suoraan toteuttajaa sitova. Vuosikohtainen määrärahamuutos, on pääsääntöisesti vietävä valtuuston hyväksyttäväksi Jos investointi toteutetaan useampana vuotena, ilmoitetaan hankkeen kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hankkeen perusteluissa valtuusto voi antaa hankevastaavalle toimivaltuuden tarkistaa hankintamenon jaksottamista myöhemmin kokonaiskustannusarvion rajoissa.

10 Hankeryhmittäinen määräraha sitoo valtuustoon nähden ryhmätasolla, toteuttaja voi omaa toimintayksikköään sitovien säännöksien puitteissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan ko. hankeryhmän yhteenlaskettu kokonaismääräraha ei ylity. Vuosi 209 on arvioitu siten, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan Arvio on hyvin karkea, koska muutokseen liittyviä lakeja ei ole vielä hyväksytty, eikä todennäköisesti ehditä hyväksymään vuoden 206 aikana. 0.4 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Riskien hallinta ja sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää, jolla varmistetaan että johtaminen, suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon ja varmistetaan se, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöttä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kaupunginhallituksella. Kaupunginhallitus vastaa, että kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmä on kokonaisuutena asianmukainen ja toimielintyöskentely hyvän hallintotavan mukaista ja tehokasta kaupunkikonsernissa. Sisäistä valvontaa suorittavat toimielimet, johtavat viranhaltijat ja tilivelvolliset. Kaupunginhallitus nimeää vuosittain päävastuualue- ja vastuualuetasoille tilivelvolliset viranhaltijat. Nämä ovat vastuussa toimintayksikkönsä toiminnasta ja taloudesta. Kaupungin riskienhallintapolitiikka on vahvistettu valtuustossa Kaupunginvaltuusto on vahvistanut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet osaksi hallintosääntöä..5 TOIMINNAN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS Kaupungin tulojen riittävyyttä käyttötalousmenoihin arvioidaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta (=00*toimintatuotot/(toimintakulut- valmistus omaan käyttöön). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeisin kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen.

11 Tunnusluku vuosikate/poistot % kertoo tulorahoituksen riittävyyden käyttöomaisuuden kulumista vastaavien investointien rahoittamiseen. Vuosikatteen olisi ehdottomasti pysyttävä positiivisena ja katettava poistot, tällöin tulorahoitus mahdollistaisi poistotason suuruutta vastaavat vuotuiset korjausinvestoinnit ilman lisälainoitusta LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Tuloslaskelma (ulkoiset 000 ) TP 2008 YHD TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TP 204 TP 205 TA+M 206 TA 207 Muutos % (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (6/5) Toimintatulot ,5 Myyntituotot ,5 Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,3 (sis. Yhdistymistukea) Muut toimintatuotot ,2 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintamenot ,0 Henkilöstökulut , Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tav ,8 Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,5 Toimintakate ,7 Verotulot ,6 Valtionosuudet ,5 Rahoitustulot ja -menot ,5 Vuosikate ,9 Poistot ja arvonalentumise ,0 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,7 Poistoeron lis. -/vähennys ,9 Vapaaeht.var lis,- /väh, TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄ ,2 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasmäärä Vuosikate /poistot % Vuosikate,euroa/as Toimintatulot/toimintame not% TULOKSEEN VAIKUTTAVAT POIKKEUKSELLISET ERÄT (000 ) Lastensuojelukiista -292 Maksut kelalle pitkäaikaistyöt Yhdistymisavustus (000 e) Vesi liikelaitoksen tulos (000 ) Verotillitysmuutos (palautusten aikaistus Kiinteistöveron vaikutus 526 Talkoovapaat Lomautus 686 Lomapalkkavarauksen muutos Pysyvien vastaavien myyntivoitot (000 ) Pysyvien vastaavien myyntitappiot (000 ) Pakollinen varaus muod/purku (Kemppilä) Kemppilän puhdistustyön vaikutus tulokseen Satunnaiset tuotot/huvilatie 208 Poistosuunnitelman muutos, poistoaikojen lyhentäminen - Työkympin toiminnan nettotulokset 23 Kertaluonteiset poistot -48 Matala korkotaso (000 )

12 2 Verotulot Talousarvio on laadittu seuraavilla veroprosenteilla: tulovero 20,50 % yleinen kiinteistövero,00 % vakituisen asunnon kiint.vero 0,50 % muun kuin vak.as kiint.vero,05 % Kaupunginhallituksen esitykseen kaupunginvaltuustolle ei sisälly kiinteistöveroprosenttien korottamista VEROTULOKERTYMÄT JA -ARVIOT TPE TILIVUOSI TP 203 %- OSU U S TP 204 %- OSU U S TP 205 %- OSU U S 206 %- OSU U S TA 207 %- OSU U S TS 208 %- OSU U S TS 209 %- OSU U S Verolaji/VERO % 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kunnallisvero Muutos % 5,5-2,6,8 -,0 0,5 -, -6,4 Yhteisövero Muutos % 3,6 7,0,0-6,2 2,5 3,9-5,6 Kiinteistövero Muutos % 25,0 7,6 0,9 0,8 0,3 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTU Muutos % 6,6 -,0 2,2 -, 0,6-0,7-56, Efektiivinen veroaste % 4,28 4,26 4, 4,06 3,58 3,6 3,62 Kunnallisverotuksen arviointi pohjautuu kuntaliiton arviopohjaan 0/206, jossa on huomioitu budjettiriihessä linjatut verotuksen muutokset ja kilpailukykysopimuksen vaikutus verotuloihin. Kahden aikaisemman vuoden kertymäkokemuksen perusteella kunnallisveron tuotto on arvioitu 0,6 milj.euroa kuntaliiton ennustetta korkeammaksi. Kuntaliiton ennakkoarvioinnissa kunnallisveron laskuksi on arvioitu Loimaan osalta -0,6 prosenttia. Kaupungin oman arvion mukaan kunnallisveron kehitys vuodelle 207 olisi + 0,5 prosenttia eli 0,6 milj.euroa kuntaliiton arvioita parempi. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveron kuntaryhmän jako-osuuden oletetaan olevan hieman vuoden 206 jako-osuutta alhaisempi (30,92->30,34). Kiinteistöverojen ehdotetut alarajojen nostot eivät aiheuta Loimaalla kiinteistöverojen korotuksia. Valtionosuudet Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Yleinen valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, verotulotasauksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Yleinen valtionosuus on laskennallinen rahoituserä, joka esitetään talousarviossa kunnan tuloslaskelman rahoitustuotoissa.

13 TILIVUOSI TP 202 TP 203 TP 204 TP 205 TPE 206 TA 207 TS 208 TS 209 Peruspalvelujen valtionosuus Muutos % 7,2 2, 0,2-0,0 5,8-4,3 0,0-73, Verotulotasaus Muutos % -3,9-0, 2,7 36,3,5 3, 0,0-39,4 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Muutos % 7,2-4,8 -,0-26,2-4,9 48,0 0,0 0,0 YHTEENSÄ Muutos % 2,7 2, 0,7-0,9 5, -4,3 0,0-68,4 3 Vuoden 207 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksissa on huomioitu lukion valtionosuuden poistuminen -, 4 milj.euroa. Kunnan omarahoitusosuus keskiasteen koulutuksesta on laskettu ennakkotiedon 260 /asukas mukaan (292 /as -> 260 /as). Muita valtionosuuslaskelmassa huomioituja muutoksia ovat mm: veromenetysten kompensaatio kilpailukykysopimuksesta aiheutuva valtionosuuden vähennys - 65,22 /as eläkeuudistuksen rahoitus -6,05 /as (lex Lindstöm) perustoimeentulon rahoituksen ja maksatuksen siirron kelalle aiheuttama kuntien hallintomenojen säästö -0,06 % päätetyt valtionosuusleikkaukset -22,86 /as tehtävien ja velvoitteiden muutokset kuten omaishoidon ja perhehoidon kehittäminen, vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen, päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistaminen ja subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos. Henkilöstö ja kilpailukykysopimus Kilpailukykysopimuksen vaikutus vuoden 207 palkkasummaan on euroa ja kohdentuu heinäkuussa maksettaviin lomarahoihin (-30%). Henkilöstösivukulut alenevat vuoden 206 tasosta noin 3 % ja vaikutus henkilöstökustannuksiin on, milj.euroa. Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus Loimaan kaupungin talouteen on vähäinen.

14 4 Toimielinten esitysten mukaisista noin euron yksilöidyistä henkilöstölisäyksistä talousarvioon jätetään aiemmin vuonna 206 päätettyjen lisäysten lisäksi : Koulutuslautakunta: 2 opettajan työpanosta kouluavustajaa kuraattori (siirto ostopalveluista) psykologi (siirto ostopalveluista) kuraattori kahden vuoden määräajaksi (kate sisäisin järjestelyin) Perusturvalautakunta: 3 työtoiminnan ohjaajat (esitys määräaikaisten vakinaistamisesta 207) jalkaterapeutti (diabetesosaamiskeskus) ,8 sairaanhoitaja vuoden määräajaksi (potilastietojärjestelmä) fysioterapeutti lähihoitajaa Yhteensä Sote-palvelukeskus voi toteuttaa esittämänsä välttämättömät lisäystarpeet/- muutokset mahdollisin sisäisin järjestelyin (mm. sisäiset siirrot, eläköitymiset, perustoimeentulon siirrosta aiheutuvat tehtävämuutokset). Vuosina henkilökustannuksia sopeutetaan jatkamalla täyttölupamenettelyä, rajoittamalla sijaisten käyttöä, jatkamalla palkattomien virka- ja työvapaiden käytäntöjä, kehittämällä työn tuottavuutta sekä hyödyntämällä eläkkeelle jäännit ja henkilövaihdokset palvelurakennemuutoksessa.

15 5 LOIMAAN KAUPUNGIN JA LOIMAAN VEDEN HENKILÖSTÖ Henkilömäärä on henkilötyövuosina. TP 202 TP 203 TP 204 TP 205 TA 206 elo.6 TA 207 ERO TA6 - TA7 Muutos % KOKONAISMÄÄRÄ 056,42 029,09 995,9 000,2 983,34 96,4 965,59-7,75 -,8 Hallintopalvelukeskus 3,50 32,50 33,35 29,50 29,36 3,50 3,50 2,4 7,29 Sosiaalipalvelukeskus 465,25 459,50 433,25 444,25 439,75 443,25 432,00-7,75 -,76 Soten hallinto 2,00 2,00,00 9,00 9,00 9,00 9,00 0,00 0,00 Sosiaalityö 6,00 6,00 24,00 24,00 25,00 26,00 2,00 8,33 Perhepalvelut*.203 Sos.ty 9,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Perhetukikeskus 8,00 8,00 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aikuissos.työ...3 sos.työ 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut 42,00 39,50 38,50 36,50 36,50 36,50 36,50 0,00 0,00 Terveys- ja hoivaphallinto ** 4,00 4,00 4,00 2,50 2,50 2,50 2,50 0,00 0,00 Avoterveydenhuolto 47,00 47,00 49,00 48,00 47,00 47,00 46,00 -,00-2,3 Terapiapalvelut 8,75 8,25 8,25 7,25 7,25 7,25 8,00 0,75 0,34 Suun terveydenhuolto 26,00 26,00 26,00 26,00 26,00 26,00 26,00 0,00 0,00 Erityispalveluyksikkö 3,00 2,00 2,00 4,00 4,00 4,00 0,00-4,00-00,00 Mielenterveys-/päihderyhmä ja mtkuntoutus,00,00 Perheneuvola 4,00 4,00 Hoito-osastot 55,00 57,50 56,50 5,50 6,00 4,50 0,00-6,00-00,00 Akuutti vuodeosastohoito 96,00 86,00-0,00-0,42 Kotihoito 86,50 85,00 86,00 80,00 80,00 80,00 83,00 3,00 3,75 Omaishoito Tammikoti (Pikkukartano) 8,50 5,50 4,50 4,50 4,50 4,50 0,00 0,00 Palveluasuminen 65,50 48,50 37,50 49,50 49,50 49,50 62,00 2,50 25,25 Vanhainkodit / laitokset 52,50 5,50 38,50 7,50 7,50 7,50 7,50 0,00 0,00 Työkymppi 29,00 25,75 27,50 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Sivistyspalvelukeskus 404,45 392,50 40,00 397,00 385,50 367,70 364,00-2,50-5,58 Varhaiskasvatus 45,00 34,00 38,00 36,00 27,50,00 4,50-3,00-0,20 Perusopetus ja lukiokoulutus 202,40 20,60 96,50 95,0 92,50 203,70 84,00-8,50-4,42 Vapaa-aikalautakunta 57,05 56,90 66,50 65,90 65,50 53,00 65,50 0,00 0,00 Tekninen ja ympäristöpk 4,72 3,59 4,59 6,37 5,73 06,69 25,09 9,36 8,09 Tekninen lautakunta 34,72 24,59 08,59 0,37 09,73 00,69 9,09 9,36 8,53 Ympäristölautakunta 7,00 7,00 6,00 6,00 6,00 6,00 6,00 0,00 0,00 Loimaan Vesi-liikelaitos 3,50 3,00 3,00 3,00 3,00 2,00 3,00 0,00 0,00 Henkilömäärä on henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi lasketaan siten, että henkilön työaika muutetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työpanokseksi.

16 6 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelmalla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta ja rahoituksen eli antoja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutoksen rahavirta. Näiden kahden nettomäärän erotus on sama kuin kaupungin kassavarojen muutos tilikaudella. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella eli ns. käyttötalouden ylijäämällä, tunnusluvussa eivät ole mukana käyttöomaisuuden myynnistä kertyneet myyntivoitot, joiden kokonaismäärä saattaa vuosittain huomattavastikin vaihdella. Pääomamenojen tulorahoitus % on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TOT 2008 Yhd TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TP 204 TP 205 TA 206 TA 207 Muutos % /206 Tominnat ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoih Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokse Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainamäärä, (000 ) Asukasmäärä Lainat /asukas 2 388,2 2 25,77 803, ,63 2 3, , , , ,33 Teknisen lautakunnan esittämät 4, milj.euron nettoinvestoinnit vuodelle 207 on tiivistetty tasapainotus vaiheessa 3,8 milj.euroon. Vuodelta 206 toteutukseen vuonna 207 ovat siirtymässä Kalevalankadun perusparannus ja Metsämaan koulun Lämmitys. Loimaan veden 2,4 milj.euron investointipaketti sisältää suurimpana kohteena Alastaro-Loimaa- siirtoviemärin/yhdysvesijohdon. Investointien tulorahoitusprosentti jää 6 prosenttiin, joten investointien kattamiseksi lisätään vierasta pääomaa 2,2 milj.euroa.

17 7.6 TALOUDEN TASAPAINO Suunnitelmakauden tasapaino Kuntalain (0 :n) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Alijääminen kattamisvelvoite Vuosi Kaupunki Vesi Yhteensä TA-vuosi , , ,6 Tase 204/ yliijäämä , , ,04 Tp 205/ ylijäämä , , ,00 TPE 206/ alijäämä , , ,00 Ta 207/tulos , , ,00 Ta 208/tulos , , ,00 Ta 209/tulos , , ,65 Loimaa ja Loimaan Vesi-liikelaitos YLIJÄÄMÄ TP ,65 Tpe ,00 TA ,00 TS ,00 TS ,00 Ylijäämä ,65 Loimaan kaupungin talouden ennakoidaan olevan tasapainoinen suunnitelmakauden ajan. Tasapainon saavuttaminen ja tasapainoisen tilan säilyttäminen edellyttää, sekä tiukkaa talouskuria, että rakenteellisia uudistuksia.

18 8 KÄYTTÖTALOUSOSA 2. HALLINTOPALVELUKESKUS Hallintopalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: HALLINTOPALVELUKESKUS TP 205 TA 206 (ta+m) TA 207 TS 208 TS 209 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tehtävä: Keskusvaalilautakunta huolehtii kunnallisten ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kaupungin alueella. Vuonna 207 järjestetään kunnallisvaalit. Vuonna 208 varaudutaan presidentinvaaliin ja maakuntavaaliin ja vuonna 209 eduskunta- / europarlamenttivaaliin. KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 205 TA 206 (ta+m) TA 207 TS 208 TS 209 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

19 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Tarkastuslautakunta 2.2. Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Omaehtoinen sisäinen valvonta ja ulkoinen valvonta: Tavoitteena on selvittää, suoritetaanko organisaation kaikilla tasoilla omaehtoista arviointia, joka tiivistetään talousarvion pohjalta tehtyyn toimintakertomukseen. Tavoitteena on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti hoidetuksi Tarkastuslautakunnan talousarvio yhteensä TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 205 TA 206 (ta+m) TA 207 TS 208 TS 209 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

20 VALTUUSTO Toimielin: Kaupunginvaltuusto 2.3. Toiminnan kuvaus Valtuusto vastaa kaupungin strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä Toimielimen perustiedot Uusi kuntalaki (420/205) tuli voimaan Toimielimiä, johtamista, luottamushenkilöitä ja päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevia säännöksiä sovelletaan vasta valtuustokauden vaihtuessa alkaen. Loimaan kaupunginvaltuusto päätti , että valtuutettujen lukumääräksi uudelle valtuustokaudelle 43 valtuutettua Valtuuston talousarvio yhteensä KAUPUNGINVALTUUSTO TP 205 TA 206 (ta+m) TA 207 TS 208 TS 209 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

21 KAUPUNGINHALLITUS Toimielin: Kaupunginhallitus Tehtävä: Konsernijohto ja elinkeinopalvelut Vastuuhenkilö: Kaupunginjohtaja 2.4. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää sekä konsernijohdon tehtäväalueen, että elinkeino- ja kaupunkikehityksen tehtäväalueen. Konserni johto vastaa toimisto-, henkilöstö-, talous- ja IT-palveluiden keskitetyistä tehtävistä, maaseutupalveluista sekä Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta ostettavista palveluista. Elinkeino- ja kaupunkikehityspalvelut on toimintansa aloittanut yksikkö, joka vastaa kaavoituksen, elinkeinotoimen ja markkinoinnin tehtävistä. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikön toiminta-ajatuksena on Loimaan elinvoiman vahvistaminen. Pelastustoimi ja maaseutupalvelut siirtyvät..209 alkaen maakunnallisiksi palveluiksi Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT HENKILÖSTÖ KYSYNTÄ/TARJONTA TP 205 TA 206 TA 207 Konsernijohto Kaupunginjohtaja Hallintosihteeri Henkilöstöjohtaja 0,5 0,5 0,5 Henkilöstösihteeri Talousjohtaja Taloussihteeri Johtava maaseutuasiamies Maaseutuasiamies 5 4,86 5 Arkistosihteeri Laskentasihteeri Palkkasihteerit Palvelusihteerit It-päällikkö It-asiantuntija Atk-harjoittelija, työllistetty Elinkeino- ja kaupunkikehitys Kehittämisjohtaja Kaava-arkkitehti Yritysneuvoja Markkinointisihteeri Projektipäällikkö Yhteensä 29,5 29,36 2 3,5 Toimitilat Kaupungintalo, Hirvikosken kunnantalon alakerta, Alastaron kunnantalo

22 Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Konsernijohto: Sujuvan elämän kotikaupunki / asukkaat ja asiakkaat Kaupunkistrategian valmistelu uudelle valtuustokaudelle Päättyneen valtuustokauden arviointi Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu ja kaupungin edunvalvonta Työllistämispalveluiden uudelleen organisointi vuoden 209 alusta Jyvällä tulevaisuudesta / talous, organisaatio ja henkilöstö Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Kehitysmyönteistä ilmapiiriä ja työhön sitoutumista edistetään mm. strategian jalkauttamiseen liittyvin sisäisin koulutuksin Toimintaprosesseja mm. rekrytointiprosesseja kehitetään Ikäjohtamisen keinoin edistetään työntekijöiden jaksamista työelämässä Digitalisaation edistäminen mm. kansalaisten palvelukanavien kehittäminen ja koulutuspalvelujen teknisten työympäristöjen kehittäminen Palvelujen ja talouden sopeuttaminen vastaamaan muuttunutta kokonaistilannetta vuonna 209 Kiinteistöomaisuuden hallinta muutostilanteessa 209 Elinkeino- ja kaupunkikehitys Sujuvan elämän kotikaupunki / asukkaat ja asiakkaat Kaupunkikeskustan kehittäminen torin ja siihen liittyvien alueiden osalta kaupunginhallituksen hyväksymän vaiheittaisen toteuttamissuunnitelman mukaisesti Uusien asuinalueiden kaavoittaminen Asuinpaikkamarkkinoinnin toteuttaminen kaupunginhallituksen hyväksymänsuunnitelman mukaisesti Tonttimarkkinoinnin kehittäminen Kasvun paikka yrityksille / elinkeinot ja yritykset Suunnattu markkinointi yrityskohderyhmille Perusyritysneuvonnan ja siihen liittyvien palvelujen volyymin nosto

23 ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 205 TA 206 TAV 207 Elinkeinotoimi Yritysten lukumäärä kasvu edelliseen vuoteen%,5 +0,5 % Yritysneuvonta ja lausunnot 459 yritysneuvonta Startti-lausunnot 9 0 ely-keskus, rahoitus yrityskäynnit Kontaktit/yritys määrä % 23,9 60 % 60% Kaavoitus Valmistuneet/hyväksytyt asemakaavat (ha) 20 ha 5 ha -Nahkatehtaan alueen lisäselvitykset -Nahinlahden alueen asemakaava nähtävillä -Virttaan kylän asemakaavan viimeistely hyväksymiskäsittelyyn -Torialueen yleissuunnitelman viimeistely -Kaavoituskatsauksen valmistelu Vuonna 205 hyväksytyn osayleis-kaavan pinta-ala on n ha. Kaavavarantotavoite: AO-tontit 90 kpl AP-tontit 0 kpl AK-tontit 3 kpl Yritystontit 20 kpl 23 Kaavavarantotavoite: AO-tontit 90 kpl AP-tontit 0 kpl AK-tontit 3 kpl Yritystontit 20 kpl Hallinto Sairauslomat kpv %- 206nkertymästä Vuoden 205 kertymä on 5275 kpv Tapaturmat kpv %-206 Vuoden 205 kertymä on kertymästä 835 kalenteripäivää Sairauslomat sisältää vapaa-ajan tapaturmat. Tapaturmat sisältää työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 20 %vuoden 206 määriä alhaisempi 20 % vuoden 206 määriä alhaisempi Kaupunginhallituksen talousarvio yhteensä KAUPUNGINHALLITUS TP 205 TA 206 (ta+m) TA 207 TS 208 TS 209 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

24 24 3. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TP 205 TA 206 (ta+m) TA 207 TS 208 TS 209 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja 3.. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveystoimen hallinnon. Toimintaa johtaa 9- jäseninen (+ Oripään edustaja) perusturvalautakunta. Lisäksi toimii 5-jäseninen yksilöjaosto Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 205 TA 206 TA 207 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaali- ja terveysjohtaja Laskentasihteeri Palvelusihteeri YHTEENSÄ Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Strategialinjaukset: ) Sujuvan elämän kotikaupunki /asukkaat ja asiakkaat 2) Jyvällä tulevaisuudesta/ Talous, organisaatio ja henkilöstö

25 25 Sujuvan elämän kotikaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen palvelujärjestelmä toimii määräaikojen mukaisesti ilman aiheettomia viivytyksiä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut toimivat. Informaatio siirtyy tasolta toiselle eikä katve-alueita synny palvelujärjestelmässä. Ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä tiedottamista kehitetään niin, että asukkaat osaavat hakeutua oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan Jyvällä tulevaisuudesta Talouden tasapainottamiseen tähtääviä toiminnallisia muutoksia valmistellaan ja toteutetaan Osallistutaan aktiivisesti Sote-uudistuksen valmisteluun Tilastotietoa SOTKAnet-tilasto- ja indikaattoripankista 204 Loimaa Koko maa Varsinais-Suomi Sote nettokustannukset /asukas 4.26, , ,7 Terveystoimen nettokustannukset /asukas 2.87,7.852,4.849,9 Sosiaalitoimen nettokustannukset /asukas ,.849,9 Perusterveydenhuollon nettokustannukset /asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas Huoltosuhde, demografinen 70,7 57, 57,7 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Kela) 05,5 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen toiminnan päämääränä on turvallinen, tasa-arvoinen, hyvinvointia ja terveyttä tukeva Loimaa, jossa palvelut on järjestetty kuntalaisten tarpeita vastaaviksi. Päämääriä tukevia tavoitteita ovat: Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen. Terveellisiä elämäntapoja pyritään edistämään vaikuttamalla erityisesti loimaalaisten liikuntatottumusten parantamiseen, painonhallintaan ja päihteiden käytön vähentämiseen. Asukkaiden hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Työn painopisteenä ovat varhainen puuttuminen sekä turvallisen ja osallistavan toimintaympäristön mahdollistaminen eri sektorien toimijoiden välisen yhteistyön avulla. Aktiivinen kolmas ikä. Ikääntyvälle väestölle tarjotaan tarpeisiin vastaavat palvelut turvallisessa ympäristössä kiinnittäen erityishuomiota

26 kotona asumisen mahdollistaviin palveluihin ja onnistumiseen hoito- ja hoivapalvelusijoituksissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain laadittavalla hyvinvointikertomuksella sekä kuukausiraportoinnilla Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon talousarvio yhteensä SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMENHALLINTO TP 205 TA 206 (ta+m) TA 207 TS 208 TS 209 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ

27 Sosiaalityö Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaalityö Vastuuhenkilö: Sosiaalityön johtaja 3.2. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, työllistämisen, vammaispalvelulain mukaiset palvelut, kehitysvammapalvelut, lastensuojelun, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun sekä lastenvalvojan palvelut Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 205 TA 206 TA 207 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Perhepalvelujen vastaava ohjaaja Perheohjaaja Perhetyöntekijä Työtoiminnan koordinaattori Työtoiminnanohjaaja Esr-hanketyöntekijä Lapsiperheiden lähihoitajat YHTEENSÄ Vammaispalvelut Johtava ohjaaja Vastaava ohjaaja Ohjaaja Asumisen ohjaaja Sairaanhoitaja Hoitaja Hoitaja/varahenkilö Autonkuljettaja YHTEENSÄ SOSIAALITYÖ YHTEENSÄ 60,5 62,5 62, ,5 2 36, ,5 2 36, ,5 2 36,5

28 28 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 205 TA 206 TA 207 Sosiaalityö Päihdehuolto, laitoskunt. asiakk Laitoskuntoutuspäivät Mielenterveyskuntoutuspalvelui-den piirissä asiakkaita yht. joista - shl:n palveluasumisessa - tuetun asumisen piirissä Toimeentulotuen asiakaskotital Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen, asiakk/vuosi Voimassa olevia kuljetuspalvelupäätöksiä Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset Henkilökohtaisen avun saajat/v Asunnon muutostyö ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, asiakkat/v Kehitysvammahuolto: Asiakkaita työ- ja päivätoiminnassa Toimintapäivät yhteensä Asumispalveluissa asiakkaita Telkänkoti (vakin.) Ruusurinne Kitkonpuisto Tukiasuminen Asumispalveluissa asumispäiviä Telkänkoti Ruusurinne Kitkonpuisto Ostopalvelut Peimarista: Laitoshoidossa asiakk. Hoitopäivät Peimarin asumispalveluissa asiak. asumispäivät Palvelusäätiön ryhmälomituksen asiakkaat

29 29 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 205 TA 206 TA 207 Perhepalvelut Lastensuojelun asiakkaana lapsia vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle 8-v lapsia vuoden aikana Huostaanotettuja lapsia vuoden lopussa laitoshoidossa perhehoidossa Laitoshoidon hoitopäivät näistä oman laitoksen hoitopäivät Perhehoidon hoitopäivät Perhetyön asiakasperheitä Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä kotital. keskim/kk Lastensuojeluilmoituksia Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (Loimaa/koko seutukunta) 55/250 35/235 70/300 Lastenvalvojan palvelut Vahvistetut elatussopimukset Huolto- ja tapaamissopimukset Isyysselvitykset Olosuhdeselvitykset oikeudelle Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Tilastotietoa Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankista Loimaa 204 Varsinais-Suomi Koko maa Toimeentulotuki /asukas Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % asukkaista 4,7 7,2 5,8 Päihdehuollon nettokustannukset /asukas 24,9 35,2 42,4 Vammaispalvelulain mukaiset menot /asukas 4,9 02,8 98,8 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-7-v, % vastaavanikäisistä,8,4,4 Lastensuojelun avohuollon piirissä 0-7-v, % vastaavanikäisistä 7,9 7,5 6,2 Työttömyys % (kesäkuu 205) 3,9

30 30 Muutokset toiminnassa ja henkilöstössä Perustoimeentulotuen päätöksenteko ja maksatus siirtyy KELAlle Siirrossa noudatetaan kolmen kuukauden siirtymäaikaa maaliskuun loppuun, jolloin päätöksiä voidaan tehdä sekä kunnassa, että KELAssa. Kuntien tehtäväksi jää edelleen täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ja maksatus. Muutos vähentää sosiaalitoimiston työmäärää. Vaikutusta ja resurssin uudelleensuuntaamista voidaan arvioida siirtymävaiheen (03/207) jälkeen. Työllistämistoimintoihin palkattiin v. 206 aikana kolme määräaikaista työtoiminnan ohjaajaa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin v. 205 keskimäärin /kk. Vuoden 206 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kuntaosuutta on maksettu keskimäärin 8.39 /kk. Työllistämistoimenpiteiden piirissä on kuluvana vuonna ollut keskimäärin 30 hlöä/kk, kun v. 205 vastaava määrä oli 08 henkilöä. Toimenpiteiden kasvattamisesta huolimatta KELAn ns. sakkolistalla on ollut keskimäärin 23 henkilöä/kk, kun edellisenä vuonna määrä oli 94 henkilöä. Kahta määräaikaista työtoiminnan ohjaajaa esitetään vakinaistettavaksi v Lastensuojelullisista syistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on vaihdellut seuraavasti: Vuosi Kodin ulkopuolelle sijoitetut yht. / / /20 47 / / / / / /206 4