Talousarvio Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Talousarvio 206 Taloussuunnitelma Kaupunginhallitus

2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS LOIMAAN LINJA TALOUSARVIORAKENNE JA SITOVUUSTASOT SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA....5 TOIMINNAN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS....7 TALOUDEN TASAPAINO... 6 KÄYTTÖTALOUSOSA HALLINTOPALVELUKESKUS KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA VALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaalityö Terveys- ja hoivapalvelut SIVISTYSPALVELUKESKUS KOULUTUSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA TEKNINEN- JA YMPÄRISTÖPALVELUKESKUS TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA LOIMAAN KAUPUNGIN KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ... 7 LIIKELAITOS LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA INVESTOINTIOSA INVESTOINNIT MAA- VESIALUEET, HALLINTOPALVELUKESKUS TALONRAKENNUS JULKINEN KÄYTTÖOMAISUUS KULJETUSVÄLINEET IRTAIN OMAISUUS KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT INVESTOINTIOSA YHTEENSÄ RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA KONSERNITAVOITTEET KONSERNITAVOITTEET LIITE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO VUODELLE 206 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

3 3 YLEISPERUSTELUT. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Julkinen talous murroksessa Näkymät vuosille ovat epävarmat. Vienti ei ole vauhdittunut ja kansantalouden kasvu on kilpailijamaita hitaampaa. Työttömyysaste on korkealla ja julkinen talous on syvässä vajeessa. Bruttokansantuote on supistunut vuosina eikä merkittävää kasvua ole odotettavissa myöskään kuluvana vuonna 205. Vuoden 206 kasvuennusteet ovat epävarmoja. Kuntatalouteen kohdentuu yli miljardin euron sopeutustarve. Hallituksen tavoitteena on karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen ja rahoituksen ratkaisut ovat syksyllä 205 avoinna. Suomeen on vuoden 205 aikana saapunut poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Yritysten suhdannetilanne vaihtelee toimialoittain ja seuduittain, mutta kokonaistilanne on Varsinais-Suomessa syksyllä 205 normaalia vaisumpi. Loimaan seudun monipuolisen omiin tuotteisiin tukeutuvien avainyritysten näkymät ovat kuitenkin pääosin suhteellisen vakaat. Pitkään jatkunut taantuma on heikentänyt myös palvelu- ja kaupanalaa. Loimaan asema seudullisena asiointi- ja palvelukeskuksena on tästä huolimatta vahvistunut. Myönteisestä vetovoimasta huolimatta tavoitteeseen väestömuutoksen tasapainosta vuoteen 206 mennessä ei päästä. Nettomuutto Loimaalle oli alkuvuoden 205 aikana positiivinen, mutta kääntyi elokuussa selvästi negatiiviseksi (- 35). Asukasmäärä on vähentynyt tammi-syyskuussa yli sadalla asukkaalla. Työllisyys parani Loimaalla yhtäjaksoisesti toukokuusta 200 elokuuhun 202. Vuoden 202 aikana työttömyysaste nousi 7,6 %:iin, vuonna 203 9,5 %:iin ja vuonna 204 jo 9,8 %:iin. Työttömyyden kasvu on jatkunut myös vuoden 205 aikana. Syyskuussa työttömiä oli 723 (9,7 %). Kuntakentän muutos jatkuu Vuonna 203 voimaan tulleen kuntarakennelain myötä kaupunginvaltuusto hyväksyi marraskuussa 203 ilmoituksen kuntarakenneuudistukseen liittyvästä selvitysalueesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen epävarmuuden vuoksi Loimaalla ei erillistä kuntajakoselvitystä käynnistetty. Kuntarakennelaista ollaan syksyn 205 lakiesityksen mukaan kumoamassa mm. säännökset kuntien velvollisuudesta selvittää yhdistymistä.

4 4 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu on syksyllä 205 edelleen kesken. Muutoksen toteutuessa merkittävä osa kuntien palveluista järjestämisvastuineen on siirtymässä vuonna 209 itsehallinnollisille sotealueille. Uudistus on etenemässä vaiheittain niin, että palveluista vastaa enintään 9 aluetta. Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Ensivaiheessa selvitetään myös vaihtoehdot kuntien ja/tai valtion rahoitusmalleille. Syyskuussa 205 julkaistun kuntatalousohjelmassa on otettu huomioon kuntia ja kuntien taloutta koskevat toimenpiteet. Tavoitteen mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan 0,5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 209. Valtuustokausi taloudellisesti vaikea Palvelujen ja talouden sopeuttaminen jatkuu Taantuma, verokertymien heikkeneminen, ikääntyvä väestö sekä kuntien velvoitteiden myötä kasvava palvelujen kysyntä sekä valtion kuntiin kohdistamat menoleikkaukset sekä valtionosuuksien vähennykset syventävät kuntatalouden ongelmia. Väestömuutos ja ikääntyminen vaikuttavat palvelutarpeisiin. Kuntatalouden kiristyessä paineet kuntien velkaantumiseen ja verokorotuksiin ovat kasvaneet. Palveluja ja organisaatiota uudistettiin vuoden 2009 kuntaliitosten sekä valtuuston joulukuussa 2009 hyväksymien linjausten mukaisesti. Taloutta saatiin tasapainotettua vuosina Velkamäärää saatiin vähennettyä ja taseen alijäämä katettua vuonna 200. Vuoden 202 huonosta tuloksesta johtuen tase putosi kuitenkin jälleen alijäämäiseksi. Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman valmistelu aloitettiin valtuustokauden alussa tammikuussa 203 ja valtuusto hyväksyi ohjelman kesäkuussa 203. Vuoden 203 tulos oli budjetoidun 2,0 milj. euron alijäämän sijaan 2,5 milj. euroa ylijäämäinen. Tase kääntyi näin,5 milj. euroa ylijäämäiseksi. Myös vuosi 204 oli budjetoidun 0,5 milj. euron alijäämän sijaan niukasti ylijäämäinen. Kaupungin tase ilman vesiliikelaitosta kuitenkin heikkeni 0,7 milj. eurolla 5,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Loimaan veden 7,5 milj. euron ylijäämän myötä kokonaistase nousi,6 milj. euroon. Vuoden 205 talousarvio on budjetoitu Loimaan veden alijäämän myötä 0- tulokseksi. Elo-syyskuun 205 arvion mukaan tulos olisi 0-0,7 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 205 tulokseen vaikuttaa merkittävästi mm. erikoissairaanhoidon lopulliset osuudet. Vuoden 206 talousarvio Kaupunginvaltuusto linjasi strategiset tavoitteet vuosille tammikuussa 203 Loimaan linja-strategiassa. Strategiset tavoitteet ovat talousarvion toiminnallisten tavoitteiden pohjana.

5 5 Vuoden 206 verotuloarvio perustuu lokakuussa 205 päivitettyihin valtakunnallisiin arviopohjiin. Veroprosentti on nykyinen 20,50 % ja kiinteistöveroprosentit ovat niin ikään vuoden 205 tasolla. Verotuloja on vuonna 206 arvioitu kertyvän ilman verokorotuksia yhteensä 52,7 milj. euroa eli noin 0,7 0,8 milj. euroa (0,7 %) vuoden 205 budjetoituja verotuloja vähemmän. Esityksen mukaiset verotulot ovat 2,2 milj. euroa taloussuunnitelman (0..204) mukaista pienemmät. Tulojen vähentymisen taustalla ovat yhteisöveron jako-osuuden korotuksen poistuminen sekä työtulovähennyksen kasvu. Valtionosuuksia on vuodelle 206 budjetoitu lokakuussa päivitetyn laskelman mukaan 43,9 milj. euroa eli 2,2 milj. euroa vuoden 205 budjetoituja osuuksia enemmän. Valtionosuusuudistuksen ja leikkausten vähennysten vaikutusta tasoittaa verotulojen vähennysoikeuksien kompensaatio sekä verotulojen tasauksen kasvu 0,4 milj. euroon. Esityksen mukaiset valtionosuudet ovat 2,7 milj. euroa taloussuunnitelman (0..204) mukaista suuremmat. Suunnitelmavuosien valtionosuudet on arvioitu vuoden 206 tasolle. Talousarvioesityksen (kaupunki) vuosikate on 3,6 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Loimaan Veden vuoden 206 tulos on arvioitu 0, milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupungin ja vesiliikelaitoksen vuosikate on yhteensä 4,2 milj. euroa. Poistot ovat 3,7 milj. euroa, joten vuoden 206 tilikausi (kaupunki ja vesi) on euroa ylijäämäinen. Vuodeosastouudistuksen on talousarvioesityksessä arvioitu vähentävän sosiaali- ja terveydenhuollon nettokuluja vähintään miljoonalla eurolla. Tämä edellyttää sairaanhoitopiirin kanssa tehtävien sopimusten hyväksymistä ja muutoksen toteuttamista vuoden vaihteessa Vuodeosastouudistuksen ohella muita merkittäviä vuoden 206 talousarvioon vaikuttavia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia ovat mm. lasten päivähoidon muutokset sekä perhetukikeskuksen resurssien suuntaaminen avohuoltoon. Tase niukasti ylijäämäinen - kaupungin oma tase edelleen alijäämäinen Vuonna 204 taseen ylijäämä oli,6 milj. euroa. Syys - lokakuun toteutuma-arvioin (0-0,7 milj. euron ylijäämä) mukaan taseen 205 ylijäämä olisi,6 2,3 milj. euroa. Talousarvioesityksen mukaan taseen ylijäämä säilyy vuonna 206 vuoden 205 tasolla. Ilman Loimaan Veden vaikutusta tase olisi 5,0 5,5 milj. euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelmaesityksen mukaan tase vahvistuisi vuosina noin 0,7 0,8 milj. eurolla/vuosi. Kaupungin oma tase ilman vesiliikelaitosta olisi edelleen huomattavasti alijäämäinen. Vuosien 207 ja 208 toiminnan ja talouden arvioimista vaikeuttaa epävakaiden talousnäkymien ohella erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuskehitys (vuodeosastouudistus) sekä työllisyystilanne.

6 6 Henkilöstökulujen vähentäminen osana tasapainotusta Vuosien palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman yhtenä osana on ollut henkilöstökulujen vähentäminen. Vuoden 203 henkilöstökulut olivat 2,5 milj. euroa vuoden 202 kuluja pienemmät. Vuonna 204 henkilöstökulut olivat,8 milj. euroa budjetoitua ja 0,9 milj. euroa vuoden 203 kuluja pienemmät. Vuoden 205 budjetoidut henkilöstökulut sisältävät,3 milj. euron vähennyksen. Tammi-syyskuun 205 henkilöstökulut ovat olleet,3 milj. euroa (3,6%) vuoden 204 vastaavia kuluja pienemmät. Talousarvioesityksen 49,8 milj. euron henkilöstökulut (kaupunki ja vesi) ovat 2,5 milj. euroa (5,3 %) vuoden 205 budjetoituja kuluja ja samalla 2,6 milj. euroa valtuuston marraskuussa 204 hyväksymän taloussuunnitelman mukaisia henkilöstökuluja suuremmat. Merkittävimmät henkilöstömuutokset liittyvät vuodeosastouudistukseen. Perhetukikeskuksen lakkauttamisen sekä lasten päivähoidon muutosten myötä henkilöstömäärä vähenee. Työllistämis- ja elinkeinohankkeita lukuun ottamatta talousarvioesitykseen ei sisälly merkittäviä henkilömuutoksia/- lisäyksiä. Kunta-alan voimassa oleva neuvottelutulos ulottuu ajalle Virka- ja työehtosopimuksiin tehdään pääsääntöisesti vain yleiskorotus, jonka kustannusvaikutus on koko kunta-alalla keskimäärin 0,6 prosenttia. Palvelusuhteessa oli henkilöstöä elokuussa 205 yhteensä.04. Vuotta aiemmin elokuussa 204 palvelusuhteessa oli.26 ja vuoden 204 lopussa.30 henkilöä. Taloussuunnitelmassa henkilöstökulut ovat arvioitu vuoden 206 tasolle 49,9 50,2 milj. euroon. Investoinnit Talousarvioesityksen mukaiset investoinnit (kaupunki) ovat 3,8 milj. euroa (netto 3,7 milj. euroa). Investoinnit sisältävät yhteensä,0 milj. euroa liikenteen ja elinkeinojen edellytyksiä parantaviin liikennejärjestelyihin ja muuhun katurakentamiseen sekä 0,5 milj. euroa Nahinlahden asuinalueen kunnallistekniikkaan. Talonrakennushankkeisiin peruskorjauksineen on budjetoitu yhteensä,4 milj. euroa ja irtaimen omaisuuden hankintoihin yhteensä 0,4 milj. euroa. Loimaan Veden investointisuunnitelmaan on vuodelle 206 varattu 0,9 milj. euroa. Merkittävimpänä investointihankkeena on Alastaro Loimaa siirtoviemäri/yhdysvesijohto. Suunnitelmavuosien kokonaisinvestoinnit ovat 6,8 milj. euroa (kaupunki) ja Loimaan Veden investoinnit 3,0 milj. euroa.

7 7 Palvelurakenteiden uudistaminen välttämätöntä Loimaan palvelurakenne on edelleen mm. kuntaliitosten pohjalta kattava ja monitasoinen ja nykyiseen rahoituspohjaan liian raskas. Kustannustasoon vaikuttaa väestö- ja ikärakenne sekä tuloihin elinkeinorakenteesta johtuva keskimääristä alhaisempi tulotaso. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus yhdessä talouspaineiden kanssa ovat luoneet epävarmuutta valtuustokaudelle Huoltosuhde heikkenee väestön ikääntyessä ja vähentyessä. Veropohja kapenee samalla kun mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeet ja kustannukset kasvavat. Palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelmaa päivitettiin vuoden 203 aikana ja sen mukaisia toimenpiteitä on valmisteltu ja täytäntöön pantu vuosina Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannus- ja tuloksellisuusselvitys valmistui kesällä 204. Siihen liittyvää palvelurakenteiden uudistamista valmisteltiin vuonna 204 ja valtuusto päätti jatkotoimenpiteistä joulukuussa 204 sekä vuodeosasto-uudistuksesta kesäkuussa 205. Vuoden 206 talousarvio edellyttää, että vuodeosastouudistus toteutetaan vuoden vaihteessa Tavoitteena on erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävä vähentäminen. Vuodeosastouudistuksen myötä henkilöstömäärä kasvaa vuonna 206, mutta muutoin henkilöstömäärän sopeuttamista jatketaan palvelurakenteen muutosten yhteydessä. Palvelujen uudistaminen sekä talouden tasapainotus ovat elinkeinopoliittisen tulopohjan vahvistamisen ohella valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet. Loimaalla Jari Rantala, kaupunginjohtaja

8 .2 LOIMAAN LINJA Kaupunginvaltuusto hyväksyi Loimaan linja strategian kaupungin ohjausvälineeksi päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmässä. Strategiassa on määritelty toiminta-ajatus, visio sekä asetettu keskeiset strategiset tavoitteet. Strategialla ohjataan muita toiminta- ja palvelustrategioita, suunnittelua ja päätöksentekoa. Sitä toteutetaan osana vuosittaista talous- ja toimintasuunnitelmaa. Valtuusto asettaa strategisista linjauksista, painopisteistä ja tavoitteista johdetut toiminnalliset tavoitteet vuosittain talousarviossa. Loimaan kaupungin toiminta-ajatus kertoo Loimaan kaupungin olemassa olon tarkoituksen. Järjestämällä yhteisöllisyyttä ja omatoimisuutta tukevia palveluja luomme perustan asukkaittemme sujuvalle elämälle ja yritysten kestävälle kasvulle Loimaan kaupungin visio määrittelee halutun kehityssuunnan pitkällä tähtäimellä Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi- ja palvelukeskus keskellä Lounais-Suomea. Loimaa on jyvällä tulevaisuudesta. Toimiva päätöksenteko ja osaava henkilöstö ovat perustana palvelumme uudistamiselle ja vakaalle taloudelle. Luonto ja ympäristö ovat kestävän kasvumme perustana. Strategiassa on määritelty viisi toiminta-ajatukseen ja visioon pohjautuvaa strategialinjausta:. Sujuvan elämän kotikaupunki asukkaat ja asiakkaat 2. Kasvun paikka yrityksille elinkeinot ja yritykset 3. Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea liikenne sekä alue- ja yhdyskuntarakenne 4. Ympäristö kestävän kasvun pohjana ympäristö- ja energia 5. Jyvällä tulevaisuudesta talous, organisaatio ja henkilöstö Valtuusto seuraa ja arvioi strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista vuosittain tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhteydessä. Valtuustokautta koskeva kokonaisarviointi tehdään valtuustokauden päättyessä.

9 Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelujen ja talouden sopeuttamisohjelman linjaukset jatkovalmistelun pohjaksi. Talouden sopeuttamistoimenpiteet ja rakenteelliset muutokset ovat mukana taloussuunnitelmassa..3 TALOUSARVIORAKENNE JA SITOVUUSTASOT Talousarviorakenne on laadittu siten, että organisaatiorakenne ja osasto- ja kustannuspaikkakartta vastaavat toisiaan. Valtuuston nähden sitovia ovat seuraavat tasot: Hallintopalvelukeskus: Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Valtuusto Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus: Perusturvalautakunta: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Sosiaalityö Terveys- ja hoivapalvelut Sivistyspalvelukeskus: Koulutuslautakunta Vapaa-aikalautakunta Tekninen- ja ympäristöpalvelukeskus Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Sekä seuraavat pääluokat: Loimaan Vesi-liikelaitos Valtuusto asettaa liikelaitokselle tulostavoitteen, sekä pääoman tuottotavoitteen, joka sisältyy kaupungin tuloslaskelmaan. Lisäksi liikelaitosta sitoo investointien kokonaismäärä sekä rahoituslaskelman muut erät paitsi liikevaihto. Valtuusto voi asettaa liikelaitokselle sitovia tavoitteita. Investoinnit (hankkeittain ja hankeryhmittäin) Tuloslaskelma o verotulot o valtionosuudet o rahoitustuotot ja kulut o satunnaiset tuotot ja -kulut Rahoituslaskelma o antolainasaamisten lisäys o antolainasaamisten vähennys o pitkäaikaisten lainojen lisäys o pitkäaikaisten lainojen vähennys o lyhytaikaisten lainojen muutokset Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Bruttositovalla yksiköllä sitova erä on menojen yhteissumma ja tulojen yhteissumma. 9

10 0 Sisäinen laskutus on tulosyksiköiden sisäisten palveluyksiköiden ja tukipalveluyksiköiden järjestelmä. Sisäisistä palveluista laskutetaan etukäteen määriteltyjen kiinteiden hintojen perusteella tai automatisoitavissa olevien kustannustenjakoperiaatteiden mukaan. Laskutuksesta syntyvät sisäiset menot ja tulot sisällytetään ko. yksiköiden määrärahoihin ja kirjanpitoon. Sisäiset erät erotetaan ulkoisista tapahtumista ulkoista tuloslaskelmaa varten. Keskeisimmät sisäisesti jaettavat palvelut ovat: sisäiset vuokrat ruokahuolto alueiden kunnossapito keskitetyt atk-kustannukset keskitetyt toimistopalvelut työterveyshuolto tilintarkastus Sisäiset eli kaupungin usean yksikön yhteiset erät käsitellään menonsiirtokirjauksina vyörytyksenä sisäisinä vuokrina Käyttötalouteen kohdentuvat sisäiset menot ja tulot ovat yhtä suuret. Ne eliminoidaan tulos- ja rahoituslaskelmista, joten niillä ei ole tulosvaikutusta. Investointeihin varataan määrärahat (alv 0 %) hankekohtaisina tai hankeryhmäkohtaisina investoinnin kokonaiskustannusarvion (alv 0 %) mukaan seuraavasti: Hankekohtainen Hankeryhmittäinen Aineettomat hyödykkeet yli euroa alle euroa Maa- ja vesialueet yli euroa alle euroa Asuinrakennukset yli euroa alle euroa Muut rakennukset yli euroa alle euroa Julkinen käyttöomaisuus yli euroa alle euroa Kuljetusvälineet yli euroa alle euroa Muut koneet ja kalusto yli euroa alle euroa Muut aineelliset hyödykkeet yli euroa alle euroa Käyttöomaisuusarvopaperit yli euroa alle euroa Hankekohtainen (=nimikkeittäinen) määräraha on suoraan toteuttajaa sitova. Vuosikohtainen määrärahamuutos, on pääsääntöisesti vietävä valtuuston hyväksyttäväksi Jos investointi toteutetaan useampana vuotena, ilmoitetaan hankkeen kokonaiskustannusarvio ja sen jaksotus suunnitteluvuosille. Hankkeen perusteluissa valtuusto voi antaa hankevastaavalle toimivaltuuden tarkistaa hankintamenon jaksottamista myöhemmin kokonaiskustannusarvion rajoissa.

11 Hankeryhmittäinen määräraha sitoo valtuustoon nähden ryhmätasolla, toteuttaja voi omaa toimintayksikköään sitovien säännöksien puitteissa tehdä muutoksia hankeryhmän sisällä, kunhan ko. hankeryhmän yhteenlaskettu kokonaismääräraha ei ylity..4 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Riskien hallinta ja sisäinen valvonta on osa kaupungin johtamisjärjestelmää, jolla varmistetaan että johtaminen, suunnittelu ja päätöksenteko perustuvat oikeaan ja riittävään tietoon ja varmistetaan se, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöttä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on kaupunginhallituksella. Kaupunginhallitus vastaa, että kaupungin johtamis- ja hallintojärjestelmä on kokonaisuutena asianmukainen ja toimielintyöskentely hyvän hallintotavan mukaista ja tehokasta kaupunkikonsernissa. Sisäistä valvontaa suorittavat toimielimet, johtavat viranhaltijat ja tilivelvolliset. Kaupunginhallitus nimeää vuosittain päävastuualue- ja vastuualuetasoille tilivelvolliset viranhaltijat. Nämä ovat vastuussa toimintayksikkönsä toiminnasta ja taloudesta. Kaupungin riskienhallintapolitiikka on vahvistettu valtuustossa Kaupunginvaltuusto on vahvistanut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet osaksi hallintosääntöä..5 TOIMINNAN TULOS JA TOIMINNAN RAHOITUS Toiminnan tulos Kaupungin tulojen riittävyyttä käyttötalousmenoihin arvioidaan tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta (=00*toimintatuotot/(toimintakulut- valmistus omaan käyttöön)). Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeisin kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen. Tunnusluku vuosikate/poistot % kertoo tulorahoituksen riittävyyden käyttöomaisuuden kulumista vastaavien investointien rahoittamiseen. Vuosikatteen olisi ehdottomasti pysyttävä positiivisena ja katettava poistot, tällöin tulorahoitus mahdollistaisi poistotason suuruutta vastaavat vuotuiset korjausinvestoinnit ilman lisälainoitusta

12 2 LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS Tuloslaskelma (ulkoiset 000 ) TP 2008 YHD TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TP 204 TA 205 TA 206 Muutos % (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (000 ) (6/5) Toimintatulot ,7 Myyntituotot ,3 Maksutuotot ,6 Tuet ja avustukset ,2 (sis. Yhdistymistukea) Muut toimintatuotot ,2 Valmistus omaan käyttöön ,0 Toimintamenot ,5 Henkilöstökulut ,3 Palvelujen ostot , Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Avustukset ,5 Muut toimintakulut ,8 Toimintakate ,0 Verotulot ,4 Valtionosuudet ,3 Rahoitustulot ja -menot ,5 Vuosikate ,2 Poistot ja arvonalentumiset ,3 Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos ,4 Poistoeron lis. -/vähennys ,4 Vapaaeht.var lis,- /väh, ,0 TILIK.YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Asukasmäärä Vuosikate /poistot % Vuosikate,euroa/as Toimintatulot/toimintame not% TULOKSEEN VAIKUTTAVAT POIKKEUKSELLISET ERÄT (000 ) Lastensuojelukiista -292 Maksut kelalle pitkäaikaistyöt Yhdistymisavustus (000 e) Vesi liikelaitoksen tulos (000 ) Verotillitysmuutos (palautusten aikaistus Kiinteistöveron vaikutus 526 Talkoovapaat Lomautus 686 Lomapalkkavarauksen muutos Pysyvien vastaavien myyntivoitot (000 ) Pysyvien vastaavien myyntitappiot (000 ) Pakollinen varaus muod/purku (Kemppilä) Kemppilän puhdistustyön vaikutus tulokseen Satunnaiset tuotot/huvilatie 208 Poistosuunnitelman muutos, poistoaikojen lyhentäminen - Matala korkotaso (000 ) Verotulot Talousarvio on laadittu seuraavilla veroprosenteilla: tulovero 20,50 % yleinen kiinteistövero,00 % vakituisen asunnon kiint.vero 0,50 % muun kuin vak.as kiint.vero,05 %

13 3 Kaupunginhallituksen esitykseen kaupunginvaltuustolle ei sisälly kiinteistöveroprosenttien korottamista VEROTULOKERTYMÄT JA -ARVIOT TPE TILIVUOSI TP 20 %- OSU U S Tp 202 %- OSU U S TP 203 %- OSU U S TP 204 %- OSU U S 205 %- OSU U S TA 206 %- OSU U S TS 207 %- OSU U S TS 208 %- OSU U S Verolaji/VERO % 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Kunnallisvero Muutos % 5,4 6,9 5,5-2,6,7 -,6 3, 0,8 Yhteisövero Muutos % 2905,0 7,9 3,6 7,0 8,4-7, 3,6 2,9 Kiinteistövero Muutos % 36,6 4,4 25,0 7,6,7-0, -0,3 0,2 VEROTULOKSI KIRJATTU Muutos % 6,0-0,9 6,6 -,0 2, -2,3 2,9 0,9 Efektiivinen veroaste % 4,42 4,9 4,28 4,26 4, 3,89 3,92 4,06 Kunnallisverotuksen arviointi pohjautuu kuntaliiton arviopohjaan 0/205, jossa on huomioitu kunnallisveron tuottoa vähentävät muutokset, joista merkittävin on työtulovähennyksen korotus. Tuottoa korottavina muutoksina on huomioitu: asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen. Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveroon tulee vuodelle 206 vain yksi, mutta sitäkin vaikuttavampi muutos. Kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy. Kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 206 on 30,92 % (205/ 36,26 %). Kuntaliiton ennakkoarvioinnissa kunnallisveron laskuksi on arvioitu Loimaan osalta -3,4 prosenttia. Kaupungin oman arvion mukaan kunnallisveron lasku vuodelle 206 olisi -2,3 prosenttia eli 0,4 milj.euroa kuntaliiton arvioita parempi. Valtionosuudet Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Yleinen valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, verotulotasauksesta sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Yleinen valtionosuus on laskennallinen rahoituserä, joka esitetään talousarviossa kunnan tuloslaskelman rahoitustuotoissa. TILIVUOSI TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TP 204 TA 205 TA 206 TS 207 TS 208 Peruspalvelujen valtionosuus Muutos % 4,0 7,2 2, 0,2-0,2 6,0,4,4 Verotulotasaus Muutos % 6, -3,9-0, 2,7 36,3,6 -,5-2,0 Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Muutos % 4,9 7,2-4,8 -,0-25,7-5,5 0,9 6,7 YHTEENSÄ Muutos % 6,3 2,7 2, 0,7 -, 5,3 0,7 0,5 Vuoden 206 valtionosuuksia korottaa verotulomenetyskompensaatioerät mm. työtulovähennyksestä.

14 4 Henkilöstö Vuosina henkilökustannuksia sopeutetaan jatkamalla täyttölupamenettelyä, rajoittamalla sijaisten käyttöä, jatkamalla palkattomien virka- ja työvapaiden käytäntöjä, kehittämällä työn tuottavuutta sekä hyödyntämällä eläkkeelle jäännit ja henkilövaihdokset palvelurakennemuutoksessa. LOIMAAN KAUPUNGIN JA LOIMAAN VEDEN HENKILÖSTÖ Talousarvion mukaan TP 202 TP 203 TP 204 TA TA 206 ERO ta5 -ta6 Muutos % KOKONAISMÄÄRÄ 056,42 029,09 995,9 989,8 908,8 983,34-6,47-0,65 Hallintopalvelukeskus 3,50 32,50 33,35 3,85 28,86 29,36-2,49-7,47 Sosiaalipalvelukeskus 465,25 459,50 433,25 424,75 380,25 439,75 5,00 3,46 Soten hallinto 2,00 2,00,00 0,00 9,00 9,00 -,00-9,09 Sosiaalityö 6,00 6,00 9,00 8,00 24,00 5,00 3,25 Perhepalvelut*.203 Sos.työ 9,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Perhetukikeskus 8,00 8,00 7,00 7,00 7,00 0,00-7,00-00,00 Aikuissos.työ...3 sos.työ 7,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut 42,00 39,50 38,50 38,50 36,50 36,50-2,00-5,9 Terveys- ja hoivaphallinto ** 4,00 4,00 4,00 3,50 2,50 2,50 -,00-25,00 Avoterveydenhuolto 47,00 47,00 49,00 47,00 46,00 47,00 0,00 0,00 Terapiapalvelut 8,75 8,25 8,25 8,25 6,25 7,25 -,00-2,2 Suun terveydenhuolto 26,00 26,00 26,00 26,00 26,00 26,00 0,00 0,00 Erityispalveluyksikkö 3,00 2,00 2,00 4,00 3,00 4,00 0,00 0,00 Hoito-osastot* vuodeosastohoito 55,00 57,50 56,50 56,50 50,50 6,00-40,50-7,68 Akuutti vuodeosastohoito ja kotisairaala 96,00 96,00 Kotihoito 86,50 85,00 86,00 84,00 83,00 80,00-4,00-4,65 Omaishoito Tammikoti (Pikkukartano) 8,50 5,50 5,50 4,50 4,50 -,00-6,45 Palveluasuminen 65,50 48,50 37,50 53,50 50,50 49,50-4,00-0,67 Vanhainkodit / laitokset 52,50 5,50 38,50 7,50 7,50 7,50 0,00 0,00 Työkymppi 29,00 25,75 27,50 24,50 0,00 0,00-24,50-89,09 Sivistyspalvelukeskus 404,45 392,50 40,00 403,30 370,00 385,50-7,80-4,44 Varhaiskasvatus 45,00 34,00 38,00 43,00 28,50 27,50-5,50 -,23 Perusopetus ja lukiokoulutus 202,40 20,60 96,50 95,00 92,50 92,50-2,50 -,27 Vapaa-aikalautakunta 57,05 56,90 66,50 65,30 49,00 65,50 0,20 0,30 Tekninen ja ympäristöpk 4,72 3,59 4,59 6,9 6,70 5,73 -,8 -,03 Tekninen lautakunta 34,72 24,59 08,59 0,9 0,70 09,73 -,8 -,09 Ympäristölautakunta 7,00 7,00 6,00 6,00 6,00 6,00 0,00 0,00 Loimaan Vesi-liikelaitos 3,50 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 0,00 0,00 Henkilömäärä on henkilötyövuosina. Henkilötyövuosi lasketaan siten, että henkilön työaika muutetaan täyttä työaikaa tekevän henkilön vuoden työpanokseksi.

15 5 Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelmalla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen toiminnan ja investointien rahavirta ja rahoituksen eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutoksen rahavirta. Näiden kahden nettomäärän erotus on sama kuin kaupungin kassavarojen muutos tilikaudella. Investointien tulorahoitus, % -tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella eli ns. käyttötalouden ylijäämällä, tunnusluvussa eivät ole mukana käyttöomaisuuden myynnistä kertyneet myyntivoitot, joiden kokonaismäärä saattaa vuosittain huomattavastikin vaihdella. Pääomamenojen tulorahoitus % on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LOIMAAN KAUPUNKI JA LOIMAAN VESI-LIIKELAITOS RAHOITUSLASKELMA (ulkoiset) TOT TP 2009 TP 200 TP 20 TP 202 TP 203 TP 204 TA 205 TA 206 Muutos /205 Tominnat ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vast.hyöd.luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos: Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainamäärä, (000 ) Asukasmäärä Lainat /asukas 2 388,2 2 25,77 803, ,63 2 3, , , ,39

16 .7 TALOUDEN TASAPAINO Suunnitelmakauden tasapaino 6 Kuntalain (0 :n) mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Alijääminen kattamisvelvoite Vuosi Kaupunki Vesi Yhteensä TA-vuosi , , ,67 TP 203/ ylijäämä , , ,2 Tp 204/ yliijäämä , , ,00 Ta 205/ ylijäämä , , ,00 Ta 206/tulos , , ,00 Ta 207/tulos , , ,00 Ta 208/tulos , , ,88 Loimaa ja Loimaan Vesi-liikelaitos YLIJÄÄMÄ TP ,88 Tpe ,00 TA ,00 TS ,00 TS ,00 Ylijäämä ,88 Loimaan kaupungin talouden ennakoidaan olevan tasapainoinen suunnitelmakauden ajan. Tasapainon saavuttaminen ja tasapainoisen tilan säilyttäminen edellyttää sekä tiukkaa talouskuria, että rakenteellisia uudistuksia.

17 7 KÄYTTÖTALOUSOSA 2. HALLINTOPALVELUKESKUS Hallintopalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: HALLINTOPALVELUKESKUS TP 204 TA 205 TA 206 TS 207 TS 208 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset YLI-/ALIJÄÄMÄ KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimielin: Keskusvaalilautakunta Tehtävä: Keskusvaalilautakunta huolehtii kunnallisten ja valtiollisten vaalien järjestämisestä kaupungin alueella. Vuonna 207 järjestetään kunnallisvaalit ja presidentin vaalit vuonna 208. KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 204 TA 205 TA 206 TS 207 TS 208 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset YLI-/ALIJÄÄMÄ

18 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimielin: Tarkastuslautakunta 2.2. Toiminnan kuvaus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät tarkastusta koskevat asiat, arvioi kuinka valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi kaupungin hallinnon ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Omaehtoinen sisäinen valvonta ja ulkoinen valvonta: Tavoitteena on selvittää, suoritetaanko organisaation kaikilla tasoilla omaehtoista arviointia, joka tiivistetään talousarvion pohjalta tehtyyn toimintakertomukseen. Tavoitteena on selvittää, onko kaupunkia johdettu valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti ja tuleeko kaupungin tilintarkastus asianmukaisesti hoidetuksi Tarkastuslautakunnan talousarvio yhteensä TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 204 TA 205 TA 206 TS 207 TS 208 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset YLI-/ALIJÄÄMÄ

19 VALTUUSTO Toimielin: Kaupunginvaltuusto 2.3. Toiminnan kuvaus Valtuusto vastaa kaupungin strategisesta päätöksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä Toimielimen perustiedot Kunnallisvaalit toimitettiin ja valtuustokausi alkoi Valtuuston talousarvio yhteensä KAUPUNGINVALTUUSTO TP 204 TA 205 TA 206 TS 207 TS 208 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalentumiset YLI-/ALIJÄÄMÄ

20 2.4. KAUPUNGINHALLITUS 20 Toimielin: Kaupunginhallitus Tehtävä: Keskushallinto Vastuuhenkilö: Kehittämisjohtaja 2.4. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää konsernijohdon elinkeinopalvelujen, yleishallinnon, maaseutupalveluiden, talous- ja IT-palveluiden sekä henkilöstöpalveluidnen tehtäväkokonaisuudet. Palvelujen osto Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta sisältyy kaupunginhallituksen toimialaan. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaavatoimikunta Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 204 TA 205 TA 206 Henkilöstö Kaupunginjohtaja Kehittämisjohtaja Hallintojohtaja Hallintosihteeri Henkilöstöjohtaja 0,5 0,5 Henkilöstösihteeri Talousjohtaja Taloussihteeri Johtava maaseutuasiamies Maaseutuasiamies 4,85 4,85 4,86 Arkistosihteeri Laskentasihteeri Palkkasihteerit 5,5 5 5 Palvelusihteerit It-päällikkö It-asiantuntija Projektipäällikkö 0 0 Elinkeinotoimi /siirtyneet 2,6 Yhteensä 33,35 3,95 29,36 Toimitilat Kaupungintalon neuvontapiste, -3. kerrokset, Hirvikosken kunnantalon alakerta työhuonetta Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Sujuvan elämän kotikaupunki / asukkaat ja asiakkaat Kohdennettu asuinpaikkamarkkinointi Nahinlahden alue Loimaan työssäkäyntialue

21 Kasvun paikka yrityksille / elinkeinot ja yritykset 2 Toimenpiteet Loimaa potentiaalisena yritystoiminnan paikkana - selvityksen pohjalta Ystävyyskuntatoiminnassa painotetaan Loimaan aktivoitumista. Järjestetään Uddevallaan kaupungin ja elinkeinoelämän edustajien matka Keskellä kasvavaa Lounais-Suomea / liikenne, alue- ja yhdyskuntarakenne Kaavoitusohjelman mukaisten toimenpiteiden valmistelu ja toteutus. Nahinlahden ja Kartanonmäen alueen kaavat Investointiosa sisältää sekä keskusta-, että torialueen kunnostamistoimenpiteitä Ympäristö kestävän kasvun pohjana / ympäristö ja energia Aurinkovoimapilotin toteutumisen edistäminen Biotaloushankkeen innovaatiotalli käynnistäminen - uudet ja alkavat yritykset Jyvällä tulevaisuudesta / talous, organisaatio ja henkilöstö Kaupunkistrategian päivittäminen Julkisten palveluiden muutosprosessin valmistelu ja täytäntöönpano Kuntalakimuutosten huomioiminen (hallintosääntö) kaupunkiorganisaation muutosvalmistelu talous- ja toimintaraportoinnin uudistaminen Valtakunnallisen sote-uudistuksen täytäntöönpanoon liittyvät toimenpiteet Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistoimenpiteiden edistäminen (KV ja KV ) Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointiohjelman uudistaminen, aikataulutuksen työstäminen ja täytäntöönpano huomioitava myös palvelujen jatkuvuuden hallintaan ja varautumiseen liittyvät asiat Johtamis- ja esimiestyön käytäntöjen uudistaminen Ohjeistusten uudistaminen Työnvaativuuden arviointi Toimenkuvien päivittäminen Työhyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen hallinta

22 Digitalisaation edistäminen kaupunginpalveluissa Kansalaisten asiointi- ja palvelukanavien kehittäminen Koulupuolen uusien opetussuunnitelmien edellyttämien teknisten työympäristöjen kehittäminen Soten kanta-arkiston 2. vaiheen tuotantoon otto vuoden aikana. (khall ). Kolmas ja viimeinen vaihe budjetoitu vuodelle ARVIOINTIKOHDE MITTARI TP 204 TA 205 TA 206 Elinkeinotoimi Yritysten lukumäärä 372 kasvu edelliseen vuoteen 3,3 Yritysneuvonta ja lausunnot yht 509 yritysneuvonta ja eetu 342 Startti-lausunnot 23 ely-keskus, rahoitus 8 yrityskäynnit 26 Kontaktit / yritys määrä % 27 % 60% 60 % Kaupunginhallituksen talousarvio yhteensä KAUPUNGINHALLITUS TP 204 TA 205 TA 206 TS 207 TS 208 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset YLI-/ALIJÄÄMÄ

23 23 3. SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä: SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS TP 204 TA 205 TA 206 TS 207 TS 208 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalentumiset YLI-/ALIJÄÄMÄ Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Vastuuhenkilö: Sosiaali- ja terveysjohtaja 3.. Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää sosiaali- ja terveystoimen hallinnon. Toimintaa johtaa 9- jäseninen (+ Oripään edustaja) perusturvalautakunta. Lisäksi toimii 5- jäseninen yksilöjaosto Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 204 TA205 TA 206 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaali- ja terveysjohtaja Laskentasihteeri Palvelusihteeri YHTEENSÄ Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Sujuvan elämän kotikaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen palvelujärjestelmä toimii määräaikojen mukaisesti ilman aiheettomia viivytyksiä Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjut toimivat. Informaatio siirtyy tasolta toiselle eikä katve-alueita synny palvelujärjestelmässä. Ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä tiedottamista kehitetään niin, että asukkaat osaavat hakeutua oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan

24 Jyvällä tulevaisuudesta 24 Talouden tasapainottamiseen tähtääviä toiminnallisia muutoksia valmistellaan ja toteutetaan mm Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistoimenpiteiden edistäminen (KV ja KV ) Tilastotietoa SOTKAnet-tilasto- ja indikaattoripankista Sote nettokustannukset /asukas Terveystoimen nettokustannukset /asukas Sosiaalitoimen nettokustannukset /asukas Perusterveydenhuollon nettokustannukset /asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset /asukas Huoltosuhde, demografinen Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Kela) Loimaa 203 Varsinais-Suomi 203 Koko maa ,7 (204) 57,7 (204 57, (204) 06,2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat laskeneet 5 /asukas vuodesta 202 vuoteen 203. V. 202 nettokustannukset olivat 545 /asukas yli koko maan keskiarvon. V. 203 vastaava luku oli 390 /asukas. Sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen toiminnan päämääränä on turvallinen, tasa-arvoinen, hyvinvointia ja terveyttä tukeva Loimaa, jossa palvelut on järjestetty kuntalaisten tarpeita vastaaviksi. Päämääriä tukevia tavoitteita ovat: Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen. Terveellisiä elämäntapoja pyritään edistämään vaikuttamalla erityisesti loimaalaisten liikuntatottumusten parantamiseen, painonhallintaan ja päihteiden käytön vähentämiseen. Asukkaiden hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Työn painopisteenä ovat varhainen puuttuminen sekä turvallisen ja osallistavan toimintaympäristön mahdollistaminen eri sektorien toimijoiden välisen yhteistyön avulla. Aktiivinen kolmas ikä. Ikääntyvälle väestölle tarjotaan tarpeisiin vastaavat palvelut turvallisessa ympäristössä kiinnittäen erityishuomiota kotona asumisen mahdollistaviin palveluihin ja onnistumiseen hoito- ja hoivapalvelusijoituksissa. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain laadittavalla hyvinvointikertomuksella (S). Lisäksi palvelukeskuksen kuukausiraportointia kehitetään (S).

25 Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon talousarvio yhteensä SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMENHALLINTO TP 204 TA 205 TA 206 TS 207 TS 208 Toimintatuotot Sisäiset tuotot Tuotot yhteensä Toimintakulut Sisäiset kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja kulut Poistot ja arvonalentumiset YLI-/ALIJÄÄMÄ

26 3.2. Sosiaalityö Toimielin: Perusturvalautakunta Tehtävä: Sosiaalityö Vastuuhenkilö: Sosiaalityön johtaja Toiminnan kuvaus Tehtäväalue sisältää aikuissosiaalityön, toimeentulotuen, työllistämisen, vammaispalvelulain mukaiset palvelut, kehitysvammapalvelut, lastensuojelun, perhetukikeskuksen, perhetyön, lapsiperheiden kotipalvelun sekä lastenvalvojan palvelut Toimielimen perustiedot PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 204 TA 205 TA 206 HENKILÖSTÖ Henkilöstö nimikkeittäin Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja Sosiaalityöntekijä Sosiaaliohjaaja Perhepalvelujen vastaava ohjaaja Perheohjaaja Perhetyöntekijä Työtoiminnan koordinaattori Työnsuunnittelija Työpajaohjaaja Lapsiperheiden lähihoitajat YHTEENSÄ *2 hanketyöntekijää, rahoitus ESR Vammaispalvelut Johtava ohjaaja * 3 24 Vastaava ohjaaja Ohjaaja Asumisen ohjaaja Sairaanhoitaja Hoitaja Hoitaja/varahenkilö Avustaja YHTEENSÄ 26,5 2 38,5 26,5 2-38,5 Perhetukikeskus Vastaava ohjaaja Psykiatrinen sairaanhoitaja Ohjaaja Hoitaja 5 5 YHTEENSÄ HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ YHTEENSÄ 6,5 64,5 60,5 24,5 2 36,5

27 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 204 TA 205 TA 206 Sosiaalityö Päihdehuolto, laitoskunt. asiakk Laitoskuntoutuspäivät Mielenterveyskuntoutuspalvelui-den piirissä asiakkaita yht. joista - shl:n palveluasumisessa - tuetun asumisen piirissä Toimeentulotuen asiakaskotital Vammaispalvelut Vaikeavammaisten palveluasuminen, asiakk/vuosi Voimassa olevia kuljetuspalvelupäätöksiä Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelupäätökset Henkilökohtaisen avun saajat/v Asunnon muutostyö ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet, asiakkat/v Kehitysvammahuolto Asiakkaita työ- ja päivätoiminnassa Toimintapäivät yhteensä Asumispalveluissa asiakkaita Telkänkoti (vakin.) Mirjakoti Ruusurinne Kitkonpuisto Tukiasuminen Asumispalveluissa asumispäiviä Telkänkoti Mirjakoti Ruusurinne Kitkonpuisto Ostopalvelut Peimarista: Laitoshoidossa asiakk. Hoitopäivät Peimarin asumispalveluissa asiak. asumispäivät Koululaisten iltapäivähoito asiak. palvelusäätiön ryhmälomituksen asiakkaat

28 PERUSTIEDOT KYSYNTÄ/TARJONTA TP 204 TA 205 TA Perhepalvelut Lastensuojelun asiakkaana lapsia vuoden aikana Kodin ulkopuolelle sijoitettuja alle v lapsia vuoden aikana Huostaanotettuja lapsia vuoden lopussa laitoshoidossa perhehoidossa Laitoshoidon hoitopäivät näistä oman laitoksen hoitopäivät Perhehoidon hoitopäivät Perhetyön asiakasperheitä Lapsiperheiden kotipalvelun piirissä kotital. keskim/kk 4 Lastensuojeluilmoituksia Yhteydenotot sosiaalipäivystykseen (Loimaa/koko seutukunta) 2/229 35/240 35/235 Lastenvalvojan palvelut Vahvistetut elatussopimukset Huolto- ja tapaamissopimukset Isyysselvitykset Olosuhdeselvitykset oikeudelle Strategialinjauksiin perustuvat tavoitteet Tilastotietoa Sotkanet tilasto- ja indikaattoripankista Loimaa 203 Varsinais-Suomi Koko maa Toimeentulotuki /asukas 06 (204) 97 (204) 36 (204) Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana % 5,3 5,8 7,0 asukkaista Päihdehuollon nettokustannukset /asukas 23,2 44,8 34,8 Vammaispalvelulain mukaiset menot /asukas 24,7 9 94,2 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-7-v, % vastaavanikäisistä,9,4,4 Lastensuojelun avohuollon piirissä 0-7-v, % vastaavanikäisistä 8,7 6,9 7,3 Työttömyys % (kesäkuu 205),2 4 4 Pitkäaikaistyöttömät % työvoimasta,6 2,7 2,8

29 Taustatietoja 29 Työttömyysaste on kasvanut edellisvuodesta. Elokuussa 205 Loimaan työttömyysaste oli 0,5 %, kun se vastaavana ajankohtana v. 204 oli 9,3 %. Myös pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömien määrässä on ollut kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä oli 205 elokuussa 232, kun heitä vastaavana ajankohtana v. 204 oli 60. Nuorisotyöttömyys on vastaavasti kasvanut 94:sta 00:ään. Työttömyyden kasvusta huolimatta toimeentulotukiasiakkuuksien määrä ei ole kasvanut. Toimeentulotukimenot ovat olleet jopa laskussa. Vuosi Asiakaskotital. yht Vuoden 205 alkuvuoden aikana asiakasmäärät/kk ovat olleet keskimäärin samalla tasolla kuin edellisenä vuonna (205 keskim. 237 kotital./kk ja v. 204 keskim. 240 kotital./kk) Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu ja kunnan vastuun laajentuminen (300 päivää työttöminä olleet ja 70 % maksuosuus.000 päivää työttömänä olleista) on aiheuttanut ns. Kelan sakkomaksujen merkittävän nousun. Ajalla 0-07 maksua on maksettu yhteensä , mikä on keskim /kk. Vuoden 205 työllistämisbudjetti on yhteensä ja vuoden 206 esitys on euroa. Sakkomaksuihin oni vuodelle 206 budjetoitu euroa. Lastensuojelullisista syistä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän kasvu on ollut rajua, mutta kasvu on pysähtynyt ja määrä on lähtenyt laskuun. Vuosi Kodin ulkopuolelle sijoitetut yht. / / /20 47 / / / / Heinäkuussa 205 kodin ulkopuolelle sijoitetuista oli 5 % laitoksessa tai ammatillisessa perhekodissa ja 49 % perhehoidossa. Lastensuojeluilmoituksia tehdään keskimäärin 24/kk ja lastensuojelun asiakkaana oli kesäkuun lopussa 205 yhteensä 94 lasta.