Pelkosenniemen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ Sivu 70

Transkriptio

1 Pelkosenniemen kunta KOKOUSPÖYTÄKIRJA/ Sivu 70 Kunnanhallitus ESITYSLISTA 3/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina kello 17:45-19:35 KOKOUSPAIKKA Pelkosenniemen kunnanvaltuuston valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimii puheenjohtajana) Kostamo Annika PJ (kesk) Jaakkola Jani (kesk) Salmela Janni VPJ (vas) Hietala Eija (vas) Isojärvi Ahti (kesk) Kulpakko Aino (kesk) Poikela Marko (kesk) Orava Hilkka (kok) Kiemunki Sari-Anne (sit) Åkerlund Margit (sit) Nyman Pekka (vihr) Keto-Tokoi Arto (vihr) Keto Kari (ps) Tervo Jari (ps) MUUT SAAPUVILLA Luoma-aho Tero kvalt pj (sit) OLLEET Oikarinen Hannu kvalt:n I vpj. (vas) Heikki Honkanen kvalt:n II vpj. (kesk) Erkki Parkkinen kunnanjohtaja Jaana Koskela kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Annika Kostamo Jaana Koskela PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Pelkosenniemi Allekirjoitukset Sari-Anne Kiemunki Marko Poikela PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 46, 47, 48 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Khall 46 Khall: Valtuuston hyväksymän hallintosäännön 5 mukaan kokouskutsu kunnanhallituksen jäsenille ja valtuuston puheenjohtajille toimitetaan viimeistään neljä (4) päivää ennen kokousta. Kunnanhallitus on päätösvaltainen kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla (Kuntalaki 58 ). Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Khall 47 Kjoht: Khall: Kunnan hallintosäännön 16 :n mukaan kunnanhallituksen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastavat kaksi (2) tähän tehtävään valittua pöytäkirjantarkastajaa, jotka toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina, jollei kokous muuta päätä. Pöytäkirja pyritään tarkastamaan heti kokouksen päätyttyä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, niin pöytäkirja tarkastetaan viimeistään viikon kuluessa kokouksesta. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Marko Poikelan ja Sari-Anne Kiemungin, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina. Hyväksyttiin yksimielisesti. ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 48 Kjoht: Kunnan hallintosäännön mukaan kokouksen esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään kirjallisesti tai sähköisessä muodossa jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi esittelijän esityksestä toimielimen yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kunnanhallitus hyväksyy asialistan kokouksen työjärjestykseksi ja mahdolliset lisäasiat.

3 Kunnanhallitus Khall: Kunnanjohtaja lisäsi ilmoitusasioihin kohdan kolme (3.) Metsähallitus, palaverimuistio matkailuneuvonta. Hyväksyttiin yksimielisesti.

4 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 49 VAMMAISNEUVOSTON NIMEÄMINEN TOIMIKAUDELLE Khall 49 Vammaispalvelulaissa on säädetty kunnallisista vammaisneuvostoista. Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää ja seurata kunnanhallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvosto tekee aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja asioista, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämässä ja suoriutumisessa. Kunnan toimialalla vammaisneuvoston toimiala kattaa sosiaali- ja terveystoimen lisäksi myös mm. kaavoitustoimen, yhteiskuntarakentamisen ja koulutuksen toiminnot. Pelkosenniemellä on vammaisneuvosto toiminut vuodesta Valtuustokaudella Pelkosenniemen vammaisneuvostoon on ollut valittuina seuraavat henkilöt: Maria Takala, Janne Juuso, Liisa Kinaret, Pekka Hiltunen, Markku Kankaanranta, Helena Jaakkola, Leif Suopanki, Paavo Arvola ja Jutta Pasma. Vammaisneuvoston kokoonkutsujana ja sihteerinä on toiminut sosiaalisihteeri. Kjoht: Khall: Kunnanhallitus nimeää Pelkosenniemen vammaisneuvoston. Vammaisneuvoston kokoonkutsujana ja sihteerinä toimii sosiaalisihteeri. Kunnanjohtaja esitti nimettäväksi seuraavat henkilöt: Leif Suopanki, Paavo Arvola, Helena Jaakkola, Jari Luoma-aho, Panu Leinonen, Matti Aho, Nina Peronius, Annika Kostamo. Nina Peronius kuuluu kokoonpanoon. Puheenjohtajana toimii Annika Kostamo. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot: sosiaalisihteeri Nina Peronius puh Täytäntöönpano ote: ao. henkilöt, valtakunnallinen vammaisneuvosto

5 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 50 KUNNANHALLITUKSEN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN VANHUSNEUVOSTOON Khall 50 Pelkosenniemen vanhusneuvoston toimintasäännön 1 mukaisesti sen tarkoitus on olla Pelkosenniemen kunnan alueella toimivien eläkeläisten, vanhus- ja veteraanijärjestöjen sekä vanhustyötä tekevien seurakunnan ja kunnan viranhaltijoiden yhteistyöelin. Toimintasäännön 2 mukaisesti jäsenistä 2 (kahden) tulee edustaa eläkeläis-, vanhus- ja veteraanijärjestöjä, 1 (yhden) seurakuntaa, 1 (yhden) kunnan viranhaltijoita ja 1 (yhden) kunnanhallitusta. Sihteerinä toimii viranhaltijaedustaja. Vanhusneuvoston toimikausi on sama kuin valtuuston toimikausi. Kjoht: Kunnanhallitus valitsee edustajansa Pelkosenniemen vanhusneuvostoon ja toteaa, että kunnan viranhaltijaedustajana toimii palvelukodin johtaja Sirpa Hämäläinen. Khall: Kunnanjohtaja esitti nimettäväksi Kari Keto. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot: palvelukodin johtaja Sirpa Hämäläinen puh Täytäntöönpano ote: ao. henkilöt

6 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 51 KUNNANHALLITUKSEN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN OHJAUSRYHMÄÄN Khall 51 Laadittaessa maakuntakaavaa osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä (MRL 27 ). Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan aloituskokous on pidetty ja Lapin liiton hallitus on päättänyt ohjausryhmän kokoonpanosta kokouksessaan Pelkosenniemen kunnalla on ohjausryhmässä kaksi (2) jäsentä. Kunnista varsinaisten jäsenten lisäksi ohjausryhmään voi asiantuntijana osallistua kunnan kaavoituksesta vastaava, mikäli hän ei kuulu varsinaiseen kokoonpanoon. Ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin , jossa edustajana oli asemansa perusteella kunnanjohtaja ja teknisenä asiantuntijana teknisen osaston johtaja. Kjoht: Khall: Kunnanhallitus nimeää Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ohjausryhmään jäseniksi ja varajäseniksi kunnanjohtaja Erkki Parkkisen ja varalle kunnansihteeri Jaana Koskela sekä kunnanhallituksen puheenjohtaja Annika Kostamon ja varalle valtuuston puheenjohtaja Tero Luoma-aho. Teknisenä asiantuntijana toimii teknisen osaston johtaja Panu Leinonen. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot: kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh teknisen osaston johtaja Panu Leinonen puh Täytäntöönpano ote: ao. henkilöt, Lapin liitto

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 52 JATKOAIKA ERÄSAMMAL-KIINTEISTÖ OY:N RAKENTAMISVELVOITTEELLE Khall 52 Eräsammal-Kiinteistö Oy on ostanut kauppakirjalla Pelkosenniemen kunnalta Pyhäjärven kylästä määräalan Lomakylä- Kultakero tilasta RN:o 1:328 ( ), joka muodostaa vahvistetussa asemakaavassa korttelin 394 RM-2. Kauppakirjan ehdon 6 mukaisesti kaupan kohteella on rakentamisvelvoite rakentaa kahden vuoden kuluessa kaupantekopäivästä asemakaavan, rakennusjärjestyksen ja hyväksyttyjen piirustusten mukainen uudisrakennus, vähintään 250 krm2. Kauppakirjan em. ehdon jäädessä täyttymättä, kohdan 7 mukainen sopimussakko on 3 % kauppahinnasta määräajan kuluttua umpeen ja jokaiselta seuraavalta 12 kuukauden kaudelta. Ostaja on hakenut kortteliin kaavanmuutosta rakennusoikeuden kasvattamiseksi 500 krm2:stä krm2:iin suunnitellun rakennushankkeen vaatimaan laajuuteen ja kunta/tekninen lautakunta on päätöksellään hyväksynyt kaavamuutoksen laitettavaksi vireille. Kaavanmuutos on kesken. Ostaja on toimittanut kunnanhallitukselle hakemuksen rakentamisvelvoitteen ja sopimussakon aikarajan pidentämisestä kahdella vuodella asemakaavanmuutoksen hyväksymispäivämäärästä. Hakemuksessa perustellaan asiaa mm. kaavanmuutoksen keskeneräisyydellä sekä hankkeelle haettavalla alueellisella rahoituksella, minkä erityinen vaade on, ettei rakentamista ole miltään osin aloitettu ennen rahoituksen hyväksymistä. Näistä syistä johtuen sekä muutoin hakemuksesta ilmenevillä perusteilla hakija ei ole voinut toteuttaa yhteisesti sovittua rakentamisvelvollisuutta määräajassa. Ostaja vastaa kaavoituksen kustannuksista ja kaavanmuutokseen liittyy maankäyttösopimuksen tekeminen ja kunnan normaalikäytäntöjen mukainen maankäyttökorvaus, mikäli kaavanmuutos toteutuu. Vastaavan tyyppisessä keskeneräisessä yrityksen hanke ja sen suunnittelutilanteessa on vuonna 2010 ( ) myönnetty 1,5 vuoden jatkoaika rakentamisvelvoitteen täyttämiselle.

8 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 52 Jatkoaika on myönnetty ehdolla, jollei velvoitetta jatkoajan kuluessa täytetä, on rakentamisvelvoite ja sopimussakko voimassa alkuperäisen kauppakirjan ehtojen mukaisesti taannehtivasti. Kyseisessä tapauksessa kuten tässä on kyseessä tilanne mikä mahdollistaa jatkoajan myöntämisen poikkeuksena kunnan käyttämistä rakentamisvelvoite ehdoista siten, ettei päätös omaa merkitystä voimassaoleviin kunnan käyttämiin yleisiin rakentamisvelvoite ehtoihin ja sopimuksiin loma- tai vakituisen asumisen ns. normaalitonteissa ja tilanteissa. Hakemuksen perusteilla ja yhdenvertaisuusperusteella voidaan hyväksyä hakemuksesta poiketen vastaava ehdollinen jatkoaika rakentamisvelvoitteen täyttämiselle, mikä laiminlyöntitilanteessa laukaisee alkuperäisen kauppakirjan ehtojen mukaiset velvoitteet. Voidaan katsoa, että jatkoaika saakka on kaavoituksen kulku ja muut hakemuksen perusteet huomioon ottaen riittävä aika kauppakirjan rakentamisvelvoite ehdon täyttämiseksi. Eräsammal-Kiinteistöt Oy:n hakemuskirje, liite nro 1. Kjoht: Pelkosenniemen kunta myöntää Eräsammal-Kiinteistöt Oy:lle jatkoajan rakentamisvelvoitteen täyttämiselle saakka hakemuksesta ilmenevillä ko. tapauksen erityisperusteilla, mitkä mahdollistavat jatkoajan myöntämisen poikkeuksena kunnan käyttämistä rakentamisvelvoite ehdoista siten, ettei päätös omaa merkitystä voimassaoleviin kunnan käyttämiin rakentamisvelvoite ehtoihin ja sopimuksiin. Mikäli rakentaminen viivästyy po. ajankohdasta, ovat alkuperäisen kauppakirjan velvoitetta koskevat ehdot tällöin voimassa. Khall: Pekka Nyman esitti, että jatkoaikaa ei myönnetä. Puheenjohtaja totesi, että Nymanin esitys raukeaa kannattamattomana. Päätökseksi tuli kunnanjohtajan esitys. Lisätiedot kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh Täytäntöönpano: Ote: Eräsammal-Kiinteistöt Oy Tekninen osasto Kirjanpitäjä

9 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 53 KÄYTTÖSUUNNITELMAN VAHVISTAMINEN VUODELLE 2013 Khall 53 Kunnanvaltuusto on kokouksessaan vahvistanut talousarvion. Talousarviossa on toimielimille osoitettu määrärahat, tuloarviot ja tavoitteet. Käyttösuunnitelmalla toimielimet jakavat määrärahat ja tuloarviot osamäärärahoiksi ja osatuloarvioksi ja asettavat tarkennetut tavoitteet. Käyttösuunnitelmalla toteutetaan talousarviota ja se vahvistetaan toimielintasolla. Valtuuston kunnanhallitukselle myöntämät ulkoiset määrärahat vuodelle 2013 ovat: Käyttötalous: Yleishallinto Menot Tulot Toimintakate Elinkeinopalvelut Menot Tulot Palo- ja pelastustoimi Menot Terveydenhoitopalvelut Menot Kunnanhallitus yhteensä Menot Tulot Toimintakate Tuloslaskelmaosassa käsitellään verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet sekä korkotuotot ja -kulut ja muut rahoitustuotot ja -kulut. Verotuloja on arvioitu kertyvän yhteensä euroa. Talousarvioon verrattuna tuloslaskelmaan kirjattavat valtionosuudet ovat saatujen päätösten ( ) perusteella noin suuremmat kuin on arvioitu ( ).

10 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 53 Investointiosaan määrärahat on myönnetty hankeryhmäkohtaisina. Investointiosa sisältää talousarvioon 2013 nähden kunnanvaltuuston päättämän lisämäärärahan Pyhä- Luosto Vesi Oy:n osakkeiden merkintään. Kunnanhallitus yhteensä Menot Tulot Netto Rahoitusosa käsittää lähinnä lainojen lyhentämisen ja uusien nostamisen sekä antolainat. Talousarviossa on varauduttu nostamaan uutta lainaa euroa, vanhojen lainojen lyhennyksiä on euroa. Liitteenä nro 2 käyttösuunnitelma vuodelle Kjoht: Kunnanhallitus hyväksyy käyttösuunnitelman vuodelle Khall: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh Täytäntöönpano: Ote: hallinto-osasto

11 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 54 LAUSUNTO KAIVOSPIIRIHAKEMUKSESTA YARA SUOMI OY SOKLI Khall 54 Kjoht: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ( Tukes) pyytää kunnalta lausuntoa kaivoslain (503/1965) mukaisesta kaivospiirihakemuksesta Soklin kaivoksesta. Kaivosoikeuden hakija Yara Suomi Oy suunnittelee fosfaattimalmikaivoksen avaamista Savukosken kunnassa sijaitsevan Soklin karbonaattimassiivin alueelle. Tukes pyytää kuntaa antamaan lausuntonsa mm. seuraavista seikoista: - onko hakemuksessa mainitulle kaivospiirin ja sen apualueiden tarkoittamalla alueella kaivoslain (503/1965) 6 1 mom:n mukaisia valtauksen esteitä - onko kaivospiirin ja sen apualueen tarkoittamilla alueilla sellaisia maankäytön suunnitteluun liittyviä näkökohtia, joita ei olisi huomioitu kaivospiirihakemuksessa - muut mahdolliset seikat, jotka olisi otettava huomioon hakemusta ratkaistaessa. Hankkeen toteuttaminen edellyttää 220 kv:n voimajohdon rakentamista Kokkosnivan voimalaitokselta Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien kautta Sokliin sekä rautatien rakentamista Soklista Suomen kantaverkkoon Sallan Kelloselkään. Ympäristöministeriö on vahvistanut Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan ; vaihemaakuntakaava kumoaa Itä-Lapin maakuntakaavan siltä osin kun siihen on osoitettu muutoksia vaihemaakuntakaavassa. Soklin osayleiskaavaehdotus on saapunut lausunnolle Lapin ELY-keskukseen Kunnan lausunnolle on pyydetty ja saatu jatkoaikaa saakka. Lausuntopyyntö liitteineen, liite nro 3. Pelkosenniemen kunnalla ei ole varsinaista huomautettavaa kaivospiirihakemukseen eikä erityistä lausuttavaa lausuntopyynnössä esitettyihin seikkoihin. Kunta katsoo, että jo tehdyissä YVA-arvioinneissa ja muissa selvityksissä sekä vielä tehtävissä mm. kaavoihin liittyvissä selvityksissä ja muussa suunnittelussa on otettu ja otetaan eri viranomaisten ja hakijan taholta huomioon kaikki hankkeen vaikutuksiin liittyvät seikat.

12 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 54 Soklin kaivos on erittäin tärkeä koko Itä-Lapin taloudelliselle kehitykselle, työllisyydelle ja suotuisalle aluekehitykselle. Khall: Kunnanjohtaja täydensi esitystään seuraavasti: Kaivostoiminnasta vesistöön aiheutuvat riskit tulee toteutuksessa minimoida hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Voimalinjan linjauksessa tulee mahdollisimman hyvin huomioida muut elinkeinot, kuten porotalous ja maa- ja metsätalous siten, että haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja korvataan. Kaivoshankkeen myötä syntyvä liikenteen kasvu Pelkosenniemen kunnan alueella tulee ottaa huomioon tiestön kunnostusrahoissa ja perusparantamisessa. Luontomatkailu ja luonnon merkitys matkailussa yleensä on merkittävä ja tämä tulee ottaa huomioon Soklin kaivoksenkin toteuttamisessa. Pekka Nyman esitti lisättäväksi: Vedet on puhdistettava ja kaivoksen toiminta on suunniteltava sisäisen vesikierron mukaisesti. Luontoon laskettavien vesien laatu ei saa poiketa luontaisesta, vaan alueen pienet purotkin on pidettävä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa sekä Nuortin että Kemijoen alueella. Lisääntyvä liikenne Pelkosenniemen ja Kairalan välillä aiheuttaa vaikutuksia ja niiden haittojen vähentämiseksi on kevyenliikenteen väylää jatkettava Kairalaan saakka. Puheenjohtaja totesi, että Nymanin esitys raukeaa kannattamattomana. Päätöksi tuli kunnanjohtajan esitys. Lisätiedot kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh Täytäntöönpano: Ote: Tukes, Savukosken kunta

13 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 55 LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Khall 55 Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti sekä erityisesti seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjauksien mukaisesti Kuntarakennelakiluonnos liittyy kokonaiskuntauudistukseen. Samaan kokonaisuuteen liittyy SOTE rakenneuudistus, kuntien tehtäviä koskeva selvitys ja valtionosuusuudistus. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Lakiluonnos ei riittävällä tavalla ota huomioon erityisen harvan asutuksen alueen kuntien erityisolosuhteita ja loukkaa poikkeavalla tavalla perustuslaillista kuntien itsehallintoa. Lakiluonnos, kuten koko uudistus lähtee liian yksioikoisesti ja perusteettomasti suurkunta ajattelusta ja kuntien yhdistämisten autuaaksi tekevästä voimasta. Lakiluonnoksessa on sinänsä kirjattuna hyviä kunnioitettavia tavoitteita, mutta keinot millä esitetään tavoitteisiin päästävän ja keinojen toteuttamiseen johtavat prosessit ovat perustelematta ja vailla tutkittua, objektiivista tietoa. Koko uudistushanke on aikataulullisesti suhteessa sen laajuuteen ja vaikuttavuuteen aivan liian ylioptimistinen. Kunnan lausunnossa otetaan kantaa yleisiin kuntauudistushankeen perusteisiin, epäkohtiin, itse prosessin kulkuun ja suunniteltuun aikatauluun sekä yksittäisten säännösten puutteisiin ja epäkohtiin.

14 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 55 Lausuntopyyntö, kuntarakennelakiluonnos ja muut siihen liittyvät asiakirjat on jaettu valtuutetuille/ hallituksen jäsenille jo aiemmin. Sähköisenä asiakirjat löytyvät osoitteesta: Kjoht: Kunnan lausunto, liite nro 4. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Pelkosenniemen kunta esittää valtionvarainministeriölle lausuntona kuntarakennelakiluonnokseen oheisen liitteen mukaisen lausunnon. Khall: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh Täytäntöönpano: Ote: Valtiovarainministeriö

15 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 56 SOPIMUS KIRJANPIDON OHJAUS- JA NEUVONTAPALVELUISTA PELKOSENNIEMEN-SAVUKOSKEN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN KANSSA Khall 56 Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä on pyytänyt kunnalta kirjanpidon ohjausta ja neuvontaa. Asiasta on laadittu ostopalvelusopimus. Kuntayhtymä on suorittaa palvelusta erillisen tuntikirjanpidon mukaan 40 / h + alv. Liite nro 5 sopimusluonnos ostopalvelusta PSKTTKY:lle. Kjoht: Khall: Hyväksytään oheinen sopimus Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän kanssa, jossa Pelkosenniemen kunta hoitaa sopimuksessa mainitun kirjanpidon ohjauksen ja neuvonnan. Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätiedot kunnansihteeri Jaana Koskela puh Täytäntöönpano: Ote: Pskttky, laskutus

16 Kunnanhallitus Kunnanhallitus 57 ILMOITUSASIAT Khall 56 PELKOSENNIEMEN KUNTA 1. Teknisen lautakunnan pöytäkirjajäljennös. ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUS 2. Päätös valitus asemakaavan hyväksymistä koskevassa asiassa. METSÄHALLITUS 2. Palaverimuistio matkailuneuvonta Kjoht: Khall: Merkitään tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:35.

17 LAUSUNTO VALTIONVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Viite: LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSEEN lausuntopyyntö vm162:00/2011 Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti sekä erityisesti seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjauksien mukaisesti Pelkosenniemen kunta esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa: Yleistä kuntauudistuksesta ja kuntarakennelakiluonnoksesta Valtioneuvosto on ryhtynyt hallitusohjelman mukaisesti laajaan kuntauudistushankkeeseen. Kuntarakennelakiluonnokseen ei voida ottaa yleisesti perusteltua kantaa, arvioimatta samalla koko uudistushankkeen taustoja ja sisältöä kokonaisuutena. Siitä voidaan olla yhtä mieltä, että Suomen julkinen hallinto kokonaisuutena, kuntien tehtävät, kuntien lakisääteisten tehtävien laajuus ja rahoitus sekä monet kunnista riippumattomat julkisen hallinnon monimutkaisiin ja päällekkäisiin rakenteisiin ja byrokratiaan liittyvät tekijät ja seikat vaativat muutosta, parannuksia ja tehostamista. Siitä voidaan taasen olla perustellusti eri mieltä, että julkisen hallinnon kankeus, toiminnallinen ja kustannustehottomuus ja kansalaisten eriarvoisuus perustuslaillisten oikeuksien osalta olisi nykyisen kuntakentän ja sen toimijoiden, päättäjien virkamiesten ja työntekijöiden vika. Kuntauudistus kokonaisuutena tuntuu kumpuavan siitä lähtökohdasta ja olettamasta, että em. seikat johtuvat nykyisestä kuntakentästä ja sen kyvyt-

18 tömyydestä järjestää ja tuottaa jostain syystä tehokkaasti ja taloudellisesti palveluja kuntalaisille. Uudistuksen keskeisiä perusargumentteja ja tavoitteita ovat turvata kansalaisille asuinpaikasta riippumatta koko maassa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut, vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia ja samalla vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Johtopäätöksenä miten tämä tehdään, esitetään vahvat peruskunnat, joita olisi radikaalisti määrältään vähemmän kuin nykykuntarakenteessa. Näissä on jo lähtökohtaisesti mahdottomuuteen johtava ristiriita. Nykyinen lähellä ihmistä toimiva peruslähipalvelut ja aidon demokraattisen vaikuttamismahdollisuuden tarjoava kuntarakenne paranisi uudistuksen mukaan sillä, että muodostetaan suuria kuntia. Tämä väittämä ei voi olla oikea. Mikään uusi, nykyisestä vaaleilla valitusta edustuksellisesta aidon päätösvallan valtuustotasolta saakka lähellä ihmistä ja kuntalaista omaavasta vaikuttamismallista päätösvallan osalta suurempiin yksiköihin vievä ratkaisu, ei voi lisätä lähidemokratiaa ja kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia, päinvastoin. Perusteluina edellä esitetylle väitteelle on käytetty sitä, että päätösvalta on monissa kunnissa jo viety SOTE puolella ja ainakin erikoissairaanhoidon osalta ja siten olisi aivan sama vaikka kuntia liitetään yhteen ja aito päätösvalta keskittyy. Tämä ei ole kestävä peruste. Erityisesti erikoissairaanhoidossa näin on ja tapahtuu, riippumatta mikä malli on kyseessä. Erikoissairaanhoito on tapahtuneiden tosiasioiden hoitoa, asioille ei siinä vaiheessa voi taloudellisesti käytännössä juuri mitään ja kustannukset syntyy joka tapauksessa. Peruskysymys onkin tässä tilanteessa enää miten kustannukset jaetaan lähinnä valtio/ kunta akselilla. Kunnallisen päätöksenteon läheisyydellä pitääkin arvioida niitä ratkaisuja ja toimia, mitä nykyisen kuntakentän päättäjät tekevät ja voivat tehdä edellä kerrotun kaltaisten enää peruuttamattomissa olevien kalliiden kustannusten estämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tällöin löydetään mittava määrä erilaisia asioita ja toimia niin sosiaali- ja terveystoimessa kuin monissa muissa kunnan tehtävissä, mitkä toimet ja niihin liittyvät päätökset, kun ne tehdään lähellä kuntalaista aidosti välittäen ja tuntien päätöksenteon kohteena ja vaikutuspiirissä oleva kohderyhmä, saavat aikaan merkittäviä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Samalla syntyy sekä inhimillistä hyvää että taloudellisia säästöjä. Vastaavasti aito päätöksenteon mahdollisuus, mikä nykyisten kuntien päättäjillä on moniin tärkeisiin heitä ja kuntalaisia ja kotiseutua koskeviin asioihin, motivoi kuntalaisia ja päättäjiä muutoinkin alueensa elinvoiman kehittämiseen ja oman sekä muiden hyvinvoinnin kasvattamiseen. Erityisen oudolta kuntauudistuksen yleiset perusväittämät tuntuvat lappilaisen harvaan asutun kunnan kuntalaisen ja päättäjän näkökulmasta katsottuna. Vaikka uudistus jollakin tavalla tunnistaa mallien ja erilaisten ratkaisu-

19 jen tarpeen eri osiin maata, ei itse kuntarakennelakiluonnos eikä siihen kiinteästi liittyvä keskeneräinen SOTE -rakenne uudistuskaan selkeästi sisällön osalta tunnusta / tunnista näitä seikkoja. Edellä esitetyt ja muutoinkin hallituksen kuntauudistuksen perusteet ja sisältölinjaukset niin kunta- kuin SOTE rakenteen osalta eivät yksinkertaisesti päde harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien ja huonojen julkisten kulkuyhteyksien Lapissa, Itä-Lapissa ja Pelkosenniemellä. Uudistukseen ja siihen liittyviin säädöksiin tuleekin ehdottomasti kirjata selvät alueemme maantieteelliset, väestö- ja elinkeinorakenteeseen ja kauempaa haettavien palvelujen vaikeaan fyysiseen saavutettavuuteen liittyvät tosiasiat. näillä perusteilla tulee hyväksyä nykyinen kuntarakenne ja miettiä erilaisia uusia yhteistyön, uuden teknologian ja muiden vastaavien tuomia mahdollisuuksia parantaa asukkaiden palveluja ja niiden saatavuutta lähellä sekä samalla helpotta kuntien taloudellista asemaa. Peruslähtökohdaksi on hyväksyttävä myös se, että aina on kalliimpaa järjestää julkisia palveluja arktisissa olosuhteissa harvaan asutussa laajassa Lapin maassa. Kuntauudistus kokonaisuutena ja kuntarakenneuudistus ovat tässä mielessä esittäessään jo lähtökuopissa kuntakarttaluonnoksia suurkunnista joka puolelle maata, ajautunut osin umpikujaan ja ristiriitaan sekä ahdistuttanut kuntakentän toimijat ja työntekijät, kuntalaisista puhumattakaan. Näin on käynyt erityisesti meillä harvaan asutuilla alueilla. Kuntauudistuksen olisikin pitänyt päinvastoin lähteä kuntien nykyisten tehtävien kriittisestä tarkastelusta, valtion ja kunnan tehtäväjaosta ja koko julkisen hallinnon toimintojen selkeyttämisestä. Todelliset kuntalaisiin kohdistuvat peruspalvelut ja niiden järjestäminen ja tuottaminen kärsivät järjestelmän itse rakentamasta byrokratiasta ja kankeudesta, mikä vie aivan liikaa aikaa, rahaa ja energiaa kuntatoimijoilta. Monet valtion toimijat ovat näillä töin, ohjeistamassa, valvomassa, vaatimassa tilastoa tilaston jälkeen, miettimässä uusia rakennelmia hallintoon jne. Kuntakentän toimija taasen tekevät, mikäli heille annettaisiin siihen aito mahdollisuus, sitä työtä, mikä kohdistuu suoraan ja välittömästi kuntalaisten ja kansalaisten elämään. Kuntauudistuksessa kokonaisuutena on kyse erittäin mittavasta rakenteiden ja toimintojen uudistamisen lainsäädäntöhankkeesta. Kyseessä on satoihin jopa tuhansiin lakeihin ja lakisääteisiin toimintoihin joko suoraan taikka välillisesti vaikuttavista ratkaisuista. Samalla ollaan vaikuttamassa 5,5 miljoonan kansalaisen, lukuisten yritysten ja muiden toimijoiden oikeuksiin. Suomen valtion historiassa ei näin suurta toiminnallista ja lainsäädännöllistä uudistusta ole koskaan edes yritetty tehdä näin nopealla aikataululla ja vähäisellä valmistelulla. Ainut järkevä tapa olisi tarkastella asiaa kokonaisuutena uudelleen, lähteä uudistuksessa toiminnallisesta puolesta, julkisen hallinnon tehtävistä kokonaisuutena ja tehtävien jaosta valtion, kuntien ja muiden toimijoiden välillä, uudenlaisesta vapaammin säädellystä tavasta järjestää ja tuottaa palveluita

20 kunnan asukkaille, paikallisista ja alueellisista erityisolosuhteista kumpuavien uusien, aidosti sisäistettyjen ja erilaisten toimintamallien ja ratkaisujen hyväksymisestä. Kuntarakenne ja kuntien lukumäärän merkittävä vähentäminen ei voi eikä saa olla uudistuksen kärki ja ensisijainen tavoite. Erityiset kysymykset 1. selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Hallitus tavoittelee suurkuntia, se on lausuttu luonnoksessa ja lukemattomia kertoja ministereiden toimesta. Perustelematta miksi, väitetään tämän päämäärän toteutumisen johtavan kuntarakennelain ja muuhun uudistukseen (erityisesti SOTE rakenne) liittyvien säädösten tavoitteiden toteutumiseen. Jos tämä perustelematon väite sivuutetaan, ei voi olla niin, että selvitysvelvollisuuden ja selvityksen tekemisen tavoite on kategorisesti yksinomaan kuntien yhdistyminen (4 b ). Ei voi olla mitenkään perustellusti niin, että yhdistyminen olisi lähtökohtaisesti ainut oikea ja autuaaksi tekevä, kuntarakennelain tavoitteet (2, 4 ja 4 a ) täyttävä ratkaisu ja ei ainakaan niin että se olisi sitä kaikkialla Suomen maassa hyvinkin erilaisissa maantieteellisissä ja toiminnallisissa olosuhteissa (4 f ). Lakiluonnoksessa on 4 c :ssä (s. 12) esitetty perusteettomasti erilaisten palveluiden edellyttämä väestöpohja. Esitetyille asukasluku määrille ei ole olemassa mitään luotettavaa, objektiivista ja tutkittua faktaperustetta. On olemassa hyvin tai huonosti palvelut järjestäviä pieniä kuntia ja samoin isoja kuntia. Velvollisuus yhdistymisselvityksen tekemiseen ei voi oikeutetusti ja oikeudenmukaisesti perustua summaariseen väkilukuun tai muuhun numeeriseen mittariin. Väestöpohjavelvoite ei voi koskea lainkaan 4 f 1 mom 2-4 kohdan mukaisia poikkeamisperusteen omaavia kuntia. Kunnan taloudellinen tilanne on 4 e :ssä (s. 13) käsitelty myös liian kategorisesti. Arvioinnin tulee perustua pidemmällä aikavälillä tapahtuvaan kokonaisharkintaan ja erityisesti kunkin kunnan erityisolosuhteisiin esim. erityisen harva asutus. On hyväksyttävä se lähtökohta, ettei koko maassa ole samanlaisia edellytyksiä järjestää ja tuottaa palveluja kansalaisille ja kuntalaisille. Julkisen hallinnon on tämä hyväksyttävä ja samalla kansalaisen oikeus asuinpaikkansa valintaan. Muutoin asianmukaisesti ja erityisolosuhteet huomioon ottaen tehokkaasti tuotettujen palvelujen kalliimmat kustannukset tulee yhdessä kunnan ja valtion näissä olosuhteissa kattaa ja näin saattaa tätä kautta po. kunnan talous tasapainoon. Lakiluonnoksen 4 f :ssä (s. 13) säädetään selvitysalueesta poikkeamisesta. Poikkeamisperusteet ovat sinänsä oikeita ja tunnistavat maan eri osien erityispiirteitä. Säädös on tehty kuitenkin vajavaiseksi ja ainakin tulkinnalliseksi. Poikkeamisperusteen tulee yksiselitteisesti johtaa koko selvitysvelvollisuudesta vapautumiseen, ei pelkkään selvitysalueesta poikkeamiseen. Mikäli kunta sijaitsee sellaisella alueella, missä on kuntia jotka täyttävät sa-

21 man poikkeamisperusteen ja siitä johtuen eivät lain 2, 4 ja 4 a :ien tavoitteet täyty on lähtökohtaisesti selvää, ettei minkäänlaiseen yhdistymisselvityksen tekemiseen ole perusteita. Lakiluonnoksen 4 h :ään tulee tehdä vastaava korjaus. Muutosesitykset yksittäisiin lainkohtiin: Lakiluonnoksen 4 b :n 1 mom (s. 11) ensimmäiseen kappaleeseen tulee lisätä yhdistymisen lisäksi kuntien välinen yhteistyö: kuntien yhdistymistä tai yhteistyötä 4 c-4 e :n selvitysperusteiden mukaisesti. Perustelu: kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä yksinomaan kuntia yhdistämällä. Lakiluonnoksen 4 b :n 4 mom (s. 12) ensimmäistä lausetta tulee muuttaa poistamalla Yhdistymis sana ja lauseeseen tulee lisätä yhteistyötä koskeva selvitys: (Yhdistymis)Selvityksen tavoitteena ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus taikka yhteistyötä koskeva selvitys. Perustelu: kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä yksinomaan kuntia yhdistämällä eikä selvityksen tavoitteena voi olla yksinomaan yhdistyminen vaan myös yhteistyö. Lakiluonnoksen 4 b :ään tulee lisätä uusi 5 mom: Selvitysvelvollisuutta ei lainkaan ole kunnalla, jonka osalta täyttyy jokin lain 4 f :n 1 mom 2-3 kohdan poikkeamisperuste. Perustelu: kun kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä 4 f :n mukaisilla erityisen harvan asutuksen (esim. Lappi) taikka kieli- ja kulttuuriperusteet täyttävillä (ruotsin- ja saamenkieli) alueilla on koko selvitysvelvollisuus perusteeton. Lakiluonnoksen 4 c tulee poistaa kokonaan taikka lisätä pykälään uusi 2 mom: Palveluiden edellyttämää väestöpohja ei koske kuntaa, jonka osalta täyttyy jokin lain 4 f :n 1 mom 2-3 kohdan poikkeamisperuste Perustelu: Lähtökohtaisesti väestöpohja kriteeri on perusteeton mittari kunnan kyvylle järjestää ja tuottaa palveluita. Koska kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä 4 f :n mukaisilla erityisen harvan asutuksen (esim. Lappi) taikka kieli- ja kulttuuriperusteet täyttävillä (ruotsin- ja saamenkieli) alueilla on palveluiden väestöpohja kriteerit perusteettomia. Lakiluonnoksen 4 e :ään tulee lisätä uusi 2 mom: Selvitysvelvollisuudesta voidaan poiketa, mikäli siihen on erityisiä perusteita talouden heikentymisen johtuessa pääasiassa kunnan omista

22 toimista riippumattomista syistä ja jos on kunnan erityisen harvan asutuksen perusteella todettavissa, ettei yhdistäminen johda talouden parantumiseen. Perustelu: Erityisen harvaan asutulla alueella palvelujen järjestäminen ja tuottaminen aiheuttaa monella eri perusteella lisäkustannuksia eikä toisaalta lain tavoitteisiin peilaten tilanne muutu miksikään laajentamalla kuntakokoa tällaisella alueella. Lakiluonnoksen 4 f Selvitysalueesta poikkeaminen (s. 13) tulee muuttaa siten että kyse on selvitysvelvollisuudesta poikkeamisesta 4 f :n1mom 2-4 kuntien kohdalla: 4 f Selvitysalueesta ja selvitysvelvollisuudesta poikkeaminen ja Edellä. muodostumista kohdan 1) mukaisella alueella ja edellä 4 b :n selvitysvelvollisuudesta voidaan poiketa kohtien 2-4 kunnissa, seuraavilla perusteilla: Perustelu: kun kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä 4 f :n mukaisilla erityisen harvan asutuksen (esim. Lappi) taikka kieli- ja kulttuuriperusteet täyttävillä (ruotsin- ja saamenkieli) alueilla on koko selvitysvelvollisuus perusteeton. Lakiluonnoksen 4 h Päätöksenteko selvitysalueesta poikkeamisesta tulee muuttaa siten että kyse on myös selvitysvelvollisuudesta poikkeamisesta 4 f :n 1 mom 2-4 kuntien kohdalla: 4 h Päätöksenteko selvitysalueesta ja selvitysvelvollisuudesta poikkeamisesta Ministeriön päätös selvitysalueesta ja selvitysvelvollisuudesta... Perustelu: ks. edellä 2. esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä Koko kuntauudistus mukaan lukien kuntarakennelain, SOTE rakennelain ja kuntien tehtävien tarkastelua sekä valtionosuusuudistamista koskevien säädösten suunniteltu säätämis- ja voimaansaattamisaikataulu on aivan liian kireä ja optimistinen. Tällä aikataululla ja eri uudistusten suunnitellulla säätämisjärjestyksellä aiheutetaan vahinkoa kansantaloudelle ja kansalaisten oikeusturvalle. Em. syistä johtuen koko säädösvalmistelu tulee saattaa uuteen tarkasteluun niin sisältöjen kuin aikataulujen osalta.

23 Sinänsä kuntarakennelain aikataulut ovat kokonaisuus huomioon ottaen aivan liian kireitä. 3. valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta Lakiluonnoksen 11 :ssä esitetään kunnan osajaon vireillepano oikeutta ministeriölle. Tätä muutosta ei tule tehdä. Kuntajaon muuttamisen tulee perustua aina kuntien perustuslaillisen itsehallinnon kunnioittamiseen. Tätä ei voida loukata eikä lakia tule muuttaa 4 e :n mukaisissa tilanteissakaan eikä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kohdalla. Yhdistymisen tulee perustua kunnan omaan päätökseen ja vapaaehtoisuuteen. Lakiluonnos ja kuntauudistus lähtevät siitä että kuntien perustuslaillista itsehallintoa kunnioitetaan eikä lakiin tule yleistä pakkoliitossäännöstä. Lakiluonnoksen 18 mahdollistaa muutoksena nykyiseen lakiin pakkoliitoksen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan vastustuksesta huolimatta. Tätä muutosta ei tule tehdä em. perusteella tehdä. Lakiluonnos esitetyn sisältöisenä mahdollistaa vastoin yleisesti kuntarakenneuudistuksessa hyväksyttyä kuntien itsehallinnon kunnioittamista mahdollisuuden jopa monikuntaliitokseen, huolimatta muidenkin kuin erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan vastustusta. Tämä loukkaa törkeästi kuntien perustuslaillista itsehallintoa. Säädös mahdollistaisi vaikka kuinka monen kunnan liittämisen yhdeksi kunnaksi vaikka niistä kaikki vastustaisivat kuntaliitosta, jos yksi kunnista sattuu olemaan kriisikunta. Eli poikkeussäännös mahdollistaisi laissa ja säädösvalmistelussa yleisesti hyväksytyn lain hengen ja tarkoituksen vastaisen perustuslaillisen kunnallisen itsehallinnon loukkaamisen. Muutosesitys: Lakiluonnoksen 18 :stä tulee poistaa kokonaan 3 momentti, mikä antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden pakkoliitoksen kahden tai useamman kunnan liitoksessa, mikäli yksi kunta on ns. kriisikunta. Ehdottomasti säädöstä tulee muuttaa siten, ettei monikuntaliitosta voi tehdä yhdenkään sitä vastustavan kunnan osalta. Peruste: kunnallista itsehallintoa tulee kunnioittaa, liitoksen tulee perustua kunnan vapaaehtoisuuteen joka tilanteessa. Poikkeussäännös ei voi sivuuttaa laissa hyväksytyn periaatteen kumoamista eli pakkoliitoksia ei voida tällä perusteella tehdä kahden tai puhumattakaan useamman kunnan osalta, mikäli ne kunnat tai joki niistä, jotka eivät ole erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa vastustavat.

24 4. yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä Oikea periaate on yhteisellä julkisella (kunnat ja valtio) rahoituksella turvata kuntalaisten peruspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen asuinpaikasta riippumatta ja hyväksyä tietyissä osissa maata ja erityisolosuhteissa suuremmat kustannukset. Vapaaehtoisia perusteltuja yhdistymisiä tulee tukea määräajoista riippumatta. 5. sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjauksien mukaisesti Uudistuksen tulee keskittyä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen uusiin toimintamalleihin ja tapoihin. Uudistuksen tulee hyväksyä kuntien moninainen ja maan eri osissa erityisolosuhteista johtuva erilainen tapa ja tarve järjestää ja tuottaa palvelut. Uudistuksen tulee sallia kuntien jo nyt vahva ja monin eri tavoin vahvistettavissa oleva vapaaehtoinen sopimuksiin perustuva yhteistyö. Maan eri osissa ja erityisesti erityisen harvaan asutuilla alueilla tulee hyväksyä ja sallia erilaiset rakenteet ja toimintatavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Uudistuksella ja kategorisilla asukaslukurajoilla (20.000) ei tule viedä pieniltä tehokkailta kunnilta motivaatiota järjestää ja tuottaa erilaisia ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveystoimen palveluita. Nämä palvelut ennaltaehkäisevät kalliita erikoissairaanhoidon ja muita vastaavia kustannuksia, joihin ei voida enää niiden realisoitumisvaiheessa vaikuttaa sama kuka on järjestäjä, tuottaja ja mikä on SOTE aluerakenne. Pelkosenniemen kunta Erkki Parkkinen kunnanjohtaja Annika Kostamo kunnanhallituksen puheenjohtaja