Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali. jäsen. jäsen

Transkriptio

1 3 Pelkosenniemen kunta KOKOUPÖYTÄKIRJA/ Sivu Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA 64 3/2013 KOKOUSAIKA Maanantaina kello :04 Pelkosenniemen kunnanvirasto, valtuustosali KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA Honkanen Heikki OLLEET JÄSENET Isojärvi Ahti Jaakkola Jani (ja merkintä siitä, kuka Keto Kari toimii puheenjohtajana) Keto-Tokoi Arto Kiemunki Sari-Anne Kostamo Annika Luoma-aho Tero Nyman Pekka Oikarinen Antti Oikarinen Hannu Parviainen Marjukka Salmela Janni Tervo Jouni Åkerlund Margit Humalalampi Eila vara Mäntylä Raili vara MUUT SAAPUVILLA Parkkinen Erkki kunnanjohtaja OLLEET Koskela Jaana kunnansihteeri ASIAT ALLEKIRJOITUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Tero Luoma-aho Jaana Koskela PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU ALLEKIRJOITUKSET Aika ja paikka Pelkosenniemi Eila Humalalampi Arto Keto-Tokoi PÖYTÄKIRJA ON Aika ja paikka OLLUT YLEISESTI Pelkosenniemi NÄHTÄVÄNÄ Virka-asema Allekirjoitus Ilmoitustaulunhoitaja Lea Kaipainen

2 PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto 36, 37, 38 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kvalt 36 Kutsu valtuuston kokoukseen on työjärjestyksessä mainitussa ajassa ennen kokousta julkaistu kunnantoimiston ilmoitustaululla sekä lähetetty kullekin valtuutetulle ja kunnanhallituksen elle. Valtuuston päätöksen mukaan ( 33/2013) täydellinen kokouskutsu on toimitettava paikallisiin kauppaliikkeisiin ja huoltamolle. Ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta on ennen kokousta julkaistu sanomalehti Koti-Lapissa. Kokous on päätösvaltainen Kuntalaki 58 :n mukaan, kun vähintään kaksi kolmannesta valtuutetuista on saapuvilla. Pelkosenniemellä tämä tarkoittaa vähintään kymmentä (10) valtuutettua. Kvalt: Suoritettiin nimenhuuto. Todettiin kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKISTAJIEN VALINTA Kvalt 37 Kvalt: Kunnanvaltuuston työjärjestyksen 34 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkistaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla ole toisin päättänyt. Mikäli pöytäkirjan tarkastaja ei hyväksy jonkin päätöksen sisältöä on asia saatettava valtuuston ratkaistavaksi. Työjärjestyksen 25 :n mukaan pöytäkirjantarkastajat toimivat tarvittaessa ääntenlaskijoina. Heikki Honkanen esitti Eila Humalalampea. Hannu Oikarinen esitti Arto Keto-Tokoita. Hyväksyttiin yksimielisesti. ASIALISTAN JA KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kvalt 38 Valtuuston työjärjestyksen mukaan kokouksen esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksiksi, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jollei erityiset syyt ole esteenä. Kokouskutsu lähetetään vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Asiat esitellään valtuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto

3 PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto joka on valmisteltu 53 :ssä tarkoitetulla tavalla, Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti. Kvalt: Hyväksyttiin yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto

4 PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 39 LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA Khall 55 Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti sekä erityisesti seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaalija terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjauksien mukaisesti Kuntarakennelakiluonnos liittyy kokonaiskuntauudistukseen. Samaan kokonaisuuteen liittyy SOTE rakenneuudistus, kuntien tehtäviä koskeva selvitys ja valtionosuusuudistus. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nykyistä kuntajakolakia ja samalla lain nimike muutettaisiin sen sisältöä paremmin kuvaavaksi kuntarakennelaiksi. Lakiin lisättäisiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poikkeamisesta sekä muutettaisiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi ehdotetaan kielilain muuttamista eräiltä osin. Lakiluonnos ei riittävällä tavalla ota huomioon erityisen harvan asutuksen alueen kuntien erityisolosuhteita ja loukkaa poikkeavalla tavalla perustuslaillista kuntien itsehallintoa. Lakiluonnos, kuten koko uudistus lähtee liian yksioikoisesti ja perusteettomasti suurkunta ajattelusta ja kuntien yhdistämisten autuaaksi tekevästä voimasta. Lakiluonnoksessa on sinänsä kirjattuna hyviä kunnioitettavia tavoitteita, mutta keinot millä esitetään tavoitteisiin päästävän ja keinojen toteuttamiseen johtavat prosessit ovat perustelematta ja vailla tutkittua, objektiivista tietoa. Koko uudistushanke on aikataulullisesti suhteessa sen laajuuteen ja vaikuttavuuteen aivan liian ylioptimistinen. Kunnan lausunnossa otetaan kantaa yleisiin kuntauudistushankeen perusteisiin, epäkohtiin, itse prosessin kulkuun ja suunniteltuun aikatauluun sekä yksittäisten säännösten puutteisiin ja epäkohtiin. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto

5 PELKOSENNIEMEN KUNTA Kokouspäivämäärä Sivu Viranomainen Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 39 Lausuntopyyntö, kuntarakennelakiluonnos ja muut siihen liittyvät asiakirjat on jaettu valtuutetuille/ hallituksen ille jo aiemmin. Sähköisenä asiakirjat löytyvät osoitteesta: Kjoht: Kunnan lausunto, liite nro 4. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Pelkosenniemen kunta esittää valtionvarainministeriölle lausuntona kuntarakennelakiluonnokseen oheisen liitteen mukaisen lausunnon. Khall: Hyväksyttiin yksimielisesti. * * * Kvalt 39 Kunnan lausunto, liite nro 1. Kvalt: Arto Keto-Tokoi esitti lisättäväksi: Pelkosenniemen kunta vastustaa kuntarakennelakiluonnosta valtiovarainministeriön esittämässä muodossa sekä siihen liittyviä pakkoliitoksia ja kunnallisen itsehallinnon kaventumista. Annika Kostamo kannatti esitystä. Annika Kostamo perui kannatuksensa. Puheenjohtaja totesi, että tehty muutosesitys raukeaa kannattamattomana. Puheenjohtaja totesi, että päätökseksi tuli kunnanhallituksen esitys. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19:04. Lisätiedot kunnanjohtaja Erkki Parkkinen puh Täytäntöönpano: Ote: Valtiovarainministeriö Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet Lautakunta Hallitus Valtuusto

6 LAUSUNTO VALTIONVARAINMINISTERIÖLLE ASIA Viite: LAUSUNTO KUNTARAKENNELAKILUONNOKSEEN lausuntopyyntö vm162:00/2011 Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta yleisesti sekä erityisesti seuraavista kysymyksistä: - selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä - esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä - valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta - yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä - sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjauksien mukaisesti Pelkosenniemen kunta esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa: Yleistä kuntauudistuksesta ja kuntarakennelakiluonnoksesta Valtioneuvosto on ryhtynyt hallitusohjelman mukaisesti laajaan kuntauudistushankkeeseen. Kuntarakennelakiluonnokseen ei voida ottaa yleisesti perusteltua kantaa, arvioimatta samalla koko uudistushankkeen taustoja ja sisältöä kokonaisuutena. Siitä voidaan olla yhtä mieltä, että Suomen julkinen hallinto kokonaisuutena, kuntien tehtävät, kuntien lakisääteisten tehtävien laajuus ja rahoitus sekä monet kunnista riippumattomat julkisen hallinnon monimutkaisiin ja päällekkäisiin rakenteisiin ja byrokratiaan liittyvät tekijät ja seikat vaativat muutosta, parannuksia ja tehostamista. Siitä voidaan taasen olla perustellusti eri mieltä, että julkisen hallinnon kankeus, toiminnallinen ja kustannustehottomuus ja kansalaisten eriarvoisuus perustuslaillisten oikeuksien osalta olisi nykyisen kuntakentän ja sen toimijoiden, päättäjien virkamiesten ja työntekijöiden vika. Kuntauudistus kokonaisuutena tuntuu kumpuavan siitä lähtökohdasta ja olettamasta, että em. seikat johtuvat nykyisestä kuntakentästä ja sen kyvyt-

7 tömyydestä järjestää ja tuottaa jostain syystä tehokkaasti ja taloudellisesti palveluja kuntalaisille. Uudistuksen keskeisiä perusargumentteja ja tavoitteita ovat turvata kansalaisille asuinpaikasta riippumatta koko maassa laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut, vahvistaa kuntien edellytyksiä järjestää ja tuottaa ennaltaehkäiseviä palvelukokonaisuuksia ja samalla vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja paikallista demokratiaa. Johtopäätöksenä miten tämä tehdään, esitetään vahvat peruskunnat, joita olisi radikaalisti määrältään vähemmän kuin nykykuntarakenteessa. Näissä on jo lähtökohtaisesti mahdottomuuteen johtava ristiriita. Nykyinen lähellä ihmistä toimiva peruslähipalvelut ja aidon demokraattisen vaikuttamismahdollisuuden tarjoava kuntarakenne paranisi uudistuksen mukaan sillä, että muodostetaan suuria kuntia. Tämä väittämä ei voi olla oikea. Mikään uusi, nykyisestä vaaleilla valitusta edustuksellisesta aidon päätösvallan valtuustotasolta saakka lähellä ihmistä ja kuntalaista omaavasta vaikuttamismallista päätösvallan osalta suurempiin yksiköihin vievä ratkaisu, ei voi lisätä lähidemokratiaa ja kuntalaisen vaikutusmahdollisuuksia, päinvastoin. Perusteluina edellä esitetylle väitteelle on käytetty sitä, että päätösvalta on monissa kunnissa jo viety SOTE puolella ja ainakin erikoissairaanhoidon osalta ja siten olisi aivan sama vaikka kuntia liitetään yhteen ja aito päätösvalta keskittyy. Tämä ei ole kestävä peruste. Erityisesti erikoissairaanhoidossa näin on ja tapahtuu, riippumatta mikä malli on kyseessä. Erikoissairaanhoito on tapahtuneiden tosiasioiden hoitoa, asioille ei siinä vaiheessa voi taloudellisesti käytännössä juuri mitään ja kustannukset syntyy joka tapauksessa. Peruskysymys onkin tässä tilanteessa enää miten kustannukset jaetaan lähinnä valtio/ kunta akselilla. Kunnallisen päätöksenteon läheisyydellä pitääkin arvioida niitä ratkaisuja ja toimia, mitä nykyisen kuntakentän päättäjät tekevät ja voivat tehdä edellä kerrotun kaltaisten enää peruuttamattomissa olevien kalliiden kustannusten estämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Tällöin löydetään mittava määrä erilaisia asioita ja toimia niin sosiaali- ja terveystoimessa kuin monissa muissa kunnan tehtävissä, mitkä toimet ja niihin liittyvät päätökset, kun ne tehdään lähellä kuntalaista aidosti välittäen ja tuntien päätöksenteon kohteena ja vaikutuspiirissä oleva kohderyhmä, saavat aikaan merkittäviä ennaltaehkäiseviä vaikutuksia. Samalla syntyy sekä inhimillistä hyvää että taloudellisia säästöjä. Vastaavasti aito päätöksenteon mahdollisuus, mikä nykyisten kuntien päättäjillä on moniin tärkeisiin heitä ja kuntalaisia ja kotiseutua koskeviin asioihin, motivoi kuntalaisia ja päättäjiä muutoinkin alueensa elinvoiman kehittämiseen ja oman sekä muiden hyvinvoinnin kasvattamiseen. Erityisen oudolta kuntauudistuksen yleiset perusväittämät tuntuvat lappilaisen harvaan asutun kunnan kuntalaisen ja päättäjän näkökulmasta katsottuna. Vaikka uudistus jollakin tavalla tunnistaa mallien ja erilaisten ratkaisu-

8 jen tarpeen eri osiin maata, ei itse kuntarakennelakiluonnos eikä siihen kiinteästi liittyvä keskeneräinen SOTE -rakenne uudistuskaan selkeästi sisällön osalta tunnusta / tunnista näitä seikkoja. Edellä esitetyt ja muutoinkin hallituksen kuntauudistuksen perusteet ja sisältölinjaukset niin kunta- kuin SOTE rakenteen osalta eivät yksinkertaisesti päde harvaan asutussa, pitkien etäisyyksien ja huonojen julkisten kulkuyhteyksien Lapissa, Itä-Lapissa ja Pelkosenniemellä. Uudistukseen ja siihen liittyviin säädöksiin tuleekin ehdottomasti kirjata selvät alueemme maantieteelliset, väestö- ja elinkeinorakenteeseen ja kauempaa haettavien palvelujen vaikeaan fyysiseen saavutettavuuteen liittyvät tosiasiat. näillä perusteilla tulee hyväksyä nykyinen kuntarakenne ja miettiä erilaisia uusia yhteistyön, uuden teknologian ja muiden vastaavien tuomia mahdollisuuksia parantaa asukkaiden palveluja ja niiden saatavuutta lähellä sekä samalla helpotta kuntien taloudellista asemaa. Peruslähtökohdaksi on hyväksyttävä myös se, että aina on kalliimpaa järjestää julkisia palveluja arktisissa olosuhteissa harvaan asutussa laajassa Lapin maassa. Kuntauudistus kokonaisuutena ja kuntarakenneuudistus ovat tässä mielessä esittäessään jo lähtökuopissa kuntakarttaluonnoksia suurkunnista joka puolelle maata, ajautunut osin umpikujaan ja ristiriitaan sekä ahdistuttanut kuntakentän toimijat ja työntekijät, kuntalaisista puhumattakaan. Näin on käynyt erityisesti meillä harvaan asutuilla alueilla. Kuntauudistuksen olisikin pitänyt päinvastoin lähteä kuntien nykyisten tehtävien kriittisestä tarkastelusta, valtion ja kunnan tehtäväjaosta ja koko julkisen hallinnon toimintojen selkeyttämisestä. Todelliset kuntalaisiin kohdistuvat peruspalvelut ja niiden järjestäminen ja tuottaminen kärsivät järjestelmän itse rakentamasta byrokratiasta ja kankeudesta, mikä vie aivan liikaa aikaa, rahaa ja energiaa kuntatoimijoilta. Monet valtion toimijat ovat näillä töin, ohjeistamassa, valvomassa, vaatimassa tilastoa tilaston jälkeen, miettimässä uusia rakennelmia hallintoon jne. Kuntakentän toimija taasen tekevät, mikäli heille annettaisiin siihen aito mahdollisuus, sitä työtä, mikä kohdistuu suoraan ja välittömästi kuntalaisten ja kansalaisten elämään. Kuntauudistuksessa kokonaisuutena on kyse erittäin mittavasta rakenteiden ja toimintojen uudistamisen lainsäädäntöhankkeesta. Kyseessä on satoihin jopa tuhansiin lakeihin ja lakisääteisiin toimintoihin joko suoraan taikka välillisesti vaikuttavista ratkaisuista. Samalla ollaan vaikuttamassa 5,5 miljoonan kansalaisen, lukuisten yritysten ja muiden toimijoiden oikeuksiin. Suomen valtion historiassa ei näin suurta toiminnallista ja lainsäädännöllistä uudistusta ole koskaan edes yritetty tehdä näin nopealla aikataululla ja vähäisellä valmistelulla. Ainut järkevä tapa olisi tarkastella asiaa kokonaisuutena uudelleen, lähteä uudistuksessa toiminnallisesta puolesta, julkisen hallinnon tehtävistä kokonaisuutena ja tehtävien jaosta valtion, kuntien ja muiden toimijoiden välillä, uudenlaisesta vapaammin säädellystä tavasta järjestää ja tuottaa palveluita

9 kunnan asukkaille, paikallisista ja alueellisista erityisolosuhteista kumpuavien uusien, aidosti sisäistettyjen ja erilaisten toimintamallien ja ratkaisujen hyväksymisestä. Kuntarakenne ja kuntien lukumäärän merkittävä vähentäminen ei voi eikä saa olla uudistuksen kärki ja ensisijainen tavoite. Erityiset kysymykset 1. selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista, (ml. poikkeusperusteista) ja selvitysvelvollisuuden sisällöstä Hallitus tavoittelee suurkuntia, se on lausuttu luonnoksessa ja lukemattomia kertoja ministereiden toimesta. Perustelematta miksi, väitetään tämän päämäärän toteutumisen johtavan kuntarakennelain ja muuhun uudistukseen (erityisesti SOTE rakenne) liittyvien säädösten tavoitteiden toteutumiseen. Jos tämä perustelematon väite sivuutetaan, ei voi olla niin, että selvitysvelvollisuuden ja selvityksen tekemisen tavoite on kategorisesti yksinomaan kuntien yhdistyminen (4 b ). Ei voi olla mitenkään perustellusti niin, että yhdistyminen olisi lähtökohtaisesti ainut oikea ja autuaaksi tekevä, kuntarakennelain tavoitteet (2, 4 ja 4 a ) täyttävä ratkaisu ja ei ainakaan niin että se olisi sitä kaikkialla Suomen maassa hyvinkin erilaisissa maantieteellisissä ja toiminnallisissa olosuhteissa (4 f ). Lakiluonnoksessa on 4 c :ssä (s. 12) esitetty perusteettomasti erilaisten palveluiden edellyttämä väestöpohja. Esitetyille asukasluku määrille ei ole olemassa mitään luotettavaa, objektiivista ja tutkittua faktaperustetta. On olemassa hyvin tai huonosti palvelut järjestäviä pieniä kuntia ja samoin isoja kuntia. Velvollisuus yhdistymisselvityksen tekemiseen ei voi oikeutetusti ja oikeudenmukaisesti perustua summaariseen väkilukuun tai muuhun numeeriseen mittariin. Väestöpohjavelvoite ei voi koskea lainkaan 4 f 1 mom 2-4 kohdan mukaisia poikkeamisperusteen omaavia kuntia. Kunnan taloudellinen tilanne on 4 e :ssä (s. 13) käsitelty myös liian kategorisesti. Arvioinnin tulee perustua pidemmällä aikavälillä tapahtuvaan kokonaisharkintaan ja erityisesti kunkin kunnan erityisolosuhteisiin esim. erityisen harva asutus. On hyväksyttävä se lähtökohta, ettei koko maassa ole samanlaisia edellytyksiä järjestää ja tuottaa palveluja kansalaisille ja kuntalaisille. Julkisen hallinnon on tämä hyväksyttävä ja samalla kansalaisen oikeus asuinpaikkansa valintaan. Muutoin asianmukaisesti ja erityisolosuhteet huomioon ottaen tehokkaasti tuotettujen palvelujen kalliimmat kustannukset tulee yhdessä kunnan ja valtion näissä olosuhteissa kattaa ja näin saattaa tätä kautta po. kunnan talous tasapainoon. Lakiluonnoksen 4 f :ssä (s. 13) säädetään selvitysalueesta poikkeamisesta. Poikkeamisperusteet ovat sinänsä oikeita ja tunnistavat maan eri osien erityispiirteitä. Säädös on tehty kuitenkin vajavaiseksi ja ainakin tulkinnalliseksi. Poikkeamisperusteen tulee yksiselitteisesti johtaa koko selvitysvelvollisuudesta vapautumiseen, ei pelkkään selvitysalueesta poikkeamiseen. Mikäli kunta sijaitsee sellaisella alueella, missä on kuntia jotka täyttävät sa-

10 man poikkeamisperusteen ja siitä johtuen eivät lain 2, 4 ja 4 a :ien tavoitteet täyty on lähtökohtaisesti selvää, ettei minkäänlaiseen yhdistymisselvityksen tekemiseen ole perusteita. Lakiluonnoksen 4 h :ään tulee tehdä vastaava korjaus. Muutosesitykset yksittäisiin lainkohtiin: Lakiluonnoksen 4 b :n 1 mom (s. 11) ensimmäiseen kappaleeseen tulee lisätä yhdistymisen lisäksi kuntien välinen yhteistyö: kuntien yhdistymistä tai yhteistyötä 4 c-4 e :n selvitysperusteiden mukaisesti. Perustelu: kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä yksinomaan kuntia yhdistämällä. Lakiluonnoksen 4 b :n 4 mom (s. 12) ensimmäistä lausetta tulee muuttaa poistamalla Yhdistymis sana ja lauseeseen tulee lisätä yhteistyötä koskeva selvitys: (Yhdistymis)Selvityksen tavoitteena ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus taikka yhteistyötä koskeva selvitys. Perustelu: kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä yksinomaan kuntia yhdistämällä eikä selvityksen tavoitteena voi olla yksinomaan yhdistyminen vaan myös yhteistyö. Lakiluonnoksen 4 b :ään tulee lisätä uusi 5 mom: Selvitysvelvollisuutta ei lainkaan ole kunnalla, jonka osalta täyttyy jokin lain 4 f :n 1 mom 2-3 kohdan poikkeamisperuste. Perustelu: kun kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä 4 f :n mukaisilla erityisen harvan asutuksen (esim. Lappi) taikka kieli- ja kulttuuriperusteet täyttävillä (ruotsin- ja saamenkieli) alueilla on koko selvitysvelvollisuus perusteeton. Lakiluonnoksen 4 c tulee poistaa kokonaan taikka lisätä pykälään uusi 2 mom: Palveluiden edellyttämää väestöpohja ei koske kuntaa, jonka osalta täyttyy jokin lain 4 f :n 1 mom 2-3 kohdan poikkeamisperuste Perustelu: Lähtökohtaisesti väestöpohja kriteeri on perusteeton mittari kunnan kyvylle järjestää ja tuottaa palveluita. Koska kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä 4 f :n mukaisilla erityisen harvan asutuksen (esim. Lappi) taikka kieli- ja kulttuuriperusteet täyttävillä (ruotsin- ja saamenkieli) alueilla on palveluiden väestöpohja kriteerit perusteettomia. Lakiluonnoksen 4 e :ään tulee lisätä uusi 2 mom: Selvitysvelvollisuudesta voidaan poiketa, mikäli siihen on erityisiä perusteita talouden heikentymisen johtuessa pääasiassa kunnan omista

11 toimista riippumattomista syistä ja jos on kunnan erityisen harvan asutuksen perusteella todettavissa, ettei yhdistäminen johda talouden parantumiseen. Perustelu: Erityisen harvaan asutulla alueella palvelujen järjestäminen ja tuottaminen aiheuttaa monella eri perusteella lisäkustannuksia eikä toisaalta lain tavoitteisiin peilaten tilanne muutu miksikään laajentamalla kuntakokoa tällaisella alueella. Lakiluonnoksen 4 f Selvitysalueesta poikkeaminen (s. 13) tulee muuttaa siten että kyse on selvitysvelvollisuudesta poikkeamisesta 4 f :n1mom 2-4 kuntien kohdalla: 4 f Selvitysalueesta ja selvitysvelvollisuudesta poikkeaminen ja Edellä. muodostumista kohdan 1) mukaisella alueella ja edellä 4 b :n selvitysvelvollisuudesta voidaan poiketa kohtien 2-4 kunnissa, seuraavilla perusteilla: Perustelu: kun kuntarakennelain tavoitteet eivät voi täyttyä 4 f :n mukaisilla erityisen harvan asutuksen (esim. Lappi) taikka kieli- ja kulttuuriperusteet täyttävillä (ruotsin- ja saamenkieli) alueilla on koko selvitysvelvollisuus perusteeton. Lakiluonnoksen 4 h Päätöksenteko selvitysalueesta poikkeamisesta tulee muuttaa siten että kyse on myös selvitysvelvollisuudesta poikkeamisesta 4 f :n 1 mom 2-4 kuntien kohdalla: 4 h Päätöksenteko selvitysalueesta ja selvitysvelvollisuudesta poikkeamisesta Ministeriön päätös selvitysalueesta ja selvitysvelvollisuudesta... Perustelu: ks. edellä 2. esityksen sisältämistä määräajoista ja menettelyistä Koko kuntauudistus mukaan lukien kuntarakennelain, SOTE rakennelain ja kuntien tehtävien tarkastelua sekä valtionosuusuudistamista koskevien säädösten suunniteltu säätämis- ja voimaansaattamisaikataulu on aivan liian kireä ja optimistinen. Tällä aikataululla ja eri uudistusten suunnitellulla säätämisjärjestyksellä aiheutetaan vahinkoa kansantaloudelle ja kansalaisten oikeusturvalle. Em. syistä johtuen koko säädösvalmistelu tulee saattaa uuteen tarkasteluun niin sisältöjen kuin aikataulujen osalta.

12 Sinänsä kuntarakennelain aikataulut ovat kokonaisuus huomioon ottaen aivan liian kireitä. 3. valtioneuvoston toimivallasta päättää kuntajaon muuttamisesta Lakiluonnoksen 11 :ssä esitetään kunnan osajaon vireillepano oikeutta ministeriölle. Tätä muutosta ei tule tehdä. Kuntajaon muuttamisen tulee perustua aina kuntien perustuslaillisen itsehallinnon kunnioittamiseen. Tätä ei voida loukata eikä lakia tule muuttaa 4 e :n mukaisissa tilanteissakaan eikä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan kohdalla. Yhdistymisen tulee perustua kunnan omaan päätökseen ja vapaaehtoisuuteen. Lakiluonnos ja kuntauudistus lähtevät siitä että kuntien perustuslaillista itsehallintoa kunnioitetaan eikä lakiin tule yleistä pakkoliitossäännöstä. Lakiluonnoksen 18 mahdollistaa muutoksena nykyiseen lakiin pakkoliitoksen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan vastustuksesta huolimatta. Tätä muutosta ei tule tehdä em. perusteella tehdä. Lakiluonnos esitetyn sisältöisenä mahdollistaa vastoin yleisesti kuntarakenneuudistuksessa hyväksyttyä kuntien itsehallinnon kunnioittamista mahdollisuuden jopa monikuntaliitokseen, huolimatta muidenkin kuin erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan vastustusta. Tämä loukkaa törkeästi kuntien perustuslaillista itsehallintoa. Säädös mahdollistaisi vaikka kuinka monen kunnan liittämisen yhdeksi kunnaksi vaikka niistä kaikki vastustaisivat kuntaliitosta, jos yksi kunnista sattuu olemaan kriisikunta. Eli poikkeussäännös mahdollistaisi laissa ja säädösvalmistelussa yleisesti hyväksytyn lain hengen ja tarkoituksen vastaisen perustuslaillisen kunnallisen itsehallinnon loukkaamisen. Muutosesitys: Lakiluonnoksen 18 :stä tulee poistaa kokonaan 3 momentti, mikä antaa valtioneuvostolle mahdollisuuden pakkoliitoksen kahden tai useamman kunnan liitoksessa, mikäli yksi kunta on ns. kriisikunta. Ehdottomasti säädöstä tulee muuttaa siten, ettei monikuntaliitosta voi tehdä yhdenkään sitä vastustavan kunnan osalta. Peruste: kunnallista itsehallintoa tulee kunnioittaa, liitoksen tulee perustua kunnan vapaaehtoisuuteen joka tilanteessa. Poikkeussäännös ei voi sivuuttaa laissa hyväksytyn periaatteen kumoamista eli pakkoliitoksia ei voida tällä perusteella tehdä kahden tai puhumattakaan useamman kunnan osalta, mikäli ne kunnat tai joki niistä, jotka eivät ole erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa vastustavat.

13 4. yhdistymisavustuksien ehdoista ja määrästä Oikea periaate on yhteisellä julkisella (kunnat ja valtio) rahoituksella turvata kuntalaisten peruspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen asuinpaikasta riippumatta ja hyväksyä tietyissä osissa maata ja erityisolosuhteissa suuremmat kustannukset. Vapaaehtoisia perusteltuja yhdistymisiä tulee tukea määräajoista riippumatta. 5. sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevien linjauksien mukaisesti Uudistuksen tulee keskittyä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen uusiin toimintamalleihin ja tapoihin. Uudistuksen tulee hyväksyä kuntien moninainen ja maan eri osissa erityisolosuhteista johtuva erilainen tapa ja tarve järjestää ja tuottaa palvelut. Uudistuksen tulee sallia kuntien jo nyt vahva ja monin eri tavoin vahvistettavissa oleva vapaaehtoinen sopimuksiin perustuva yhteistyö. Maan eri osissa ja erityisesti erityisen harvaan asutuilla alueilla tulee hyväksyä ja sallia erilaiset rakenteet ja toimintatavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Uudistuksella ja kategorisilla asukaslukurajoilla (20.000) ei tule viedä pieniltä tehokkailta kunnilta motivaatiota järjestää ja tuottaa erilaisia ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveystoimen palveluita. Nämä palvelut ennaltaehkäisevät kalliita erikoissairaanhoidon ja muita vastaavia kustannuksia, joihin ei voida enää niiden realisoitumisvaiheessa vaikuttaa sama kuka on järjestäjä, tuottaja ja mikä on SOTE aluerakenne. Pelkosenniemen kunta Erkki Parkkinen kunnanjohtaja Annika Kostamo kunnanhallituksen puheenjohtaja