AKELAN OPAS. 2.1 Johdanto / AKELAN OPA S PARTIO-OHJELMA 2015 SUDENP ENNUT. toisiaan retkillä ja muissa partiotapahtumissa, kuten kesäleirillä ja

Transkriptio

1 2 AKELAN OPAS 2.1 Johdanto / AKELAN OPA S toisiaan retkillä ja muissa partiotapahtumissa, kuten kesäleirillä ja sudenpentujen partiotaitokilpailuissa. Sudenpentuohjelmassa tehdään monipuolisia aktiviteetteja sisällä ja ulkona, kololla ja retkillä. Tärkeää on, että sudenpennut pääsevät itse tekemään konkreettisesti asioita. Akelan kannattaakin huomioida toiminnassa tekemällä oppimisen ja leikin avulla opettamisen keinot. Sudenpentuikäinen lapsi on vielä paljon kiinni kodissaan ja perheessään, joten ensimmäiset retket ja irtaantumiset tutusta ympäristöstä tarjoavat akelalle myös haasteita ja mahdollisuuksia oppimiseen. SUDENP ENNUT Olet vastaanottanut tärkeän pestin akelana. Onnittelut! Sudenpennut ovat 7 9-vuotiaita partiolaisia, joiden ryhmää kutsutaan laumaksi. Sudenpentulaumaa johtaa akela. Akela on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Akelana tehtäväsi on vastata lauman toiminnasta ja turvallisuudesta ja toimia esimerkkinä sudenpennuille. Sudenpentuohjelma koostuu jäljistä. Sudenpentutoiminnassa ei kiristellä hampaita tai viritellä kisakamppeita, vaan nautitaan alkavasta seikkailusta. Leikeillä ja tarinoilla on olennainen rooli sudenpentujen maailmassa. Leikinomaisesti opetellaan yhdessä toimimista ja uusia taitoja. Viikoittaisten laumailtojen lisäksi sudenpennut tapaavat Toivotamme sinulle onnea lippukunnan tärkeään pestiin! PARTIO-OHJELMA 2015

2 2 2.2 Sanasto AIKUINEN Yli 22-vuotias partiolainen. AKELA Ikäkausijohtaja eli sudenpentulauman johtaja, joka on tehtävään koulutettu aikuinen tai vaeltajaikäinen. Usein laumalla on kaksi akelaa, joista toinen voi olla apuna toimiva aikuinen, vaeltaja tai samoaja. ASKEL Aktiviteetti; osa jäljen (eli aktiviteettikokonaisuuden) sisältämistä askeleista on pakollisia ja osa valinnaisia. ERILLISLAUMA Laumassa on vain tyttöjä tai poikia. IKÄKAUSIVASTAAVA Sudenpentuikäkauden vastaava akela, jonka vastuulle kuuluu sudenpentutoiminnasta ja sen johtajista huolehtiminen. Ikäkausivastaava voi myös toimia akelan tukena, mikäli akela kuuluu johonkin ikäkauteen (vaeltajiin tai samoajiin). JÄLKI 6 12 askeleen muodostama teemallinen aktiviteettikokonaisuus, esim. ensiapu-jälki tai suunnistus-jälki. Tehdystä jäljestä saa kankaisen hihamerkin. JÄLKIMERKKI Kankainen oikeaan hihaan kiinnitettävä merkki, jonka sudenpentu saa tehtyään kaikki vaadittavat askeleet jäljestä. KOLO Kokoontumispaikka. KOLOILTA Sudenpentujen kokoontuminen, kokous, laumailta KUKSA Kuksa on keskusjärjestön jäsenrekisteriohjelma, jonka kautta ilmoittaudutaan valtaosaan partiotapahtumista ja jonne aktiviteettikortin tapaan merkitään tehdyt aktiviteetit. LAUMA Sudenpentujen toimintaryhmä. LUOTSI Tarpoja-, samoaja- tai vaeltajaikäkausijohtaja. Voi toimia akelan tukihenkilönä, mikäli akela kuuluu itse johonkin kahteen vanhimmasta ikäkaudesta (vaeltajiin tai samoajiin). NOKKAPENTU Sudenpentu, jolla on vastuutehtäviä. PENNUNKÄPÄLÄ Metallinen päätösmerkki, joka saadaan sudenpentuikäkauden päätteeksi ja jota kannetaan partiopaidassa läpi ikäkausien. PUTKILAUMA Lauma, johon otetaan joka vuosi lisää sudenpentuja. Laumaan kuuluu eri-ikäisiä lapsia. PÄÄTÖSMERKKI Metallinen tassunmallinen merkki, joka saadaan sudenpentuikäkauden päätteeksi ja jota kannetaan partiopaidan vasemmassa taskussa läpi ikäkausien. SAMOAJA vuotias partiolainen SEIKKAILIJA vuotias partiolainen SIIRTYMÄ Siitymällä tarkoitetaan siirtymistä ikäkaudesta toiseen. Lippukunnan on hyvä ylläpitää perinteitä, joilla vanha ikäkausi jätetään taakse ja siirrytään täysivaltaiseksi jäseneksi seuraavaan ikäkauteen. SISARUSPIIRI/VELJESPIIRI/SISKOSPIIRI Piiri, jossa pidetään käsistä kiinni siten, että omat kädet ovat ristissä vasen käsi päällimmäisenä. Muodostetaan partiotilaisuuksien päätteeksi. SISUPARTIO Aisti-, liikunta- ja kehitysvammaisille suunnattua ja sovellettua partiotoimintaa. SUDENPENNUN JÄLJET -KIRJA Sudenpennun oma kirja, johon merkitään tehdyt aktiviteetit ja jossa on myös ohjeita ja vinkkejä sekä tehtäviä sudenpennuille. SUDENPENTU 7 9-vuotias partiolainen. TARPOJA vuotias partiolainen. TOTEUTUSVINKKI Jokaisen aktiviteetin yhteydessä on annettu erilaisia ideoita toteuttaa aktiviteetti. Joidenkin aktiviteettien kohdalla yhden toteutusvinkin tekeminen riittää, jonkin toisen aktiviteetin kohdalla on hyvä tehdä useampi toteutusvinkki. VAELTAJA vuotias partiolainen. YHTEISLAUMA Laumassa on sekä tyttöjä että poikia. YHTENÄISLAUMA Samanikäisten sudenpentujen muodostama lauma.

3 2.3 Sudenpentuikäinen lapsi Yksilöllisyydestä huolimatta kaikki lapset noudattavat kehityksessä tiettyjä portaita. Kunkin portaan kiipeäminen kestää kuitenkin kullakin oman aikansa, ja niinpä sudenpentujen fyysisessä ja henkisessä kehityksessä voi olla huomattaviakin eroja. Yksi partion erityinen ajatus kuitenkin on, että pienikin osaa paljon asioita ja pystyy niitä tekemään itsenäisesti yhä enenevässä määrin. Tässä suhteessa partio eroaa esimerkiksi monista kerhoista: partiossa pyritään antamaan myös pienelle sudenpennulle vastuuta itsestään. Jo 7-vuotias pystyy lähtemään yöretkelle ja valmistamaan puukko kädessä makkaratikkua ilman isän ja äidin holhousta. Partion ei siis ole tarkoitus olla kerho, jossa vain leikitään ja askarrellaan. Toisaalta toiminta ei myöskään saa olla liian ylimitoitettua - pienet sudenpennut tarvitsevat sopivankokoisten haasteiden lisäksi huolenpitoa! SUDENPENTUIKÄISELLE LAPSELLE OVAT TÄRKEITÄ: turvallisuuden tunne oma ryhmä toiminta ja leikit uusien asioiden oppiminen. PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN KEHITYS Kyky ryhmätoimintaan kehittyy huomattavasti 7 9-ikävuosien aikana. Akelan kannalta tämä tarkoittaa, että jokainen sudenpentu on otettava tasapuolisesti huomioon. Akelan tehtävänä on tehdä jokainen sudenpentu näkyväksi ja hänen äänensä kuuluvaksi. Ketään ei saa jättää syrjään, vaan jokaisen sudenpennun on tunnettava tulevansa hyväksytyksi joukkoon. Varsinkin uusien sudenpentujen olo on tehtävä laumassa kotoisaksi, jotta he saavat kokea myönteisiä tunteita, iloa ja hyväksyttynä olemista. Sudenpennut pursuavat energiaa ja liikkumishalua. Kaikkea pitää tutkia ja jäsennellä. Kokeilemalla, kyselemällä, haistelemalla ja maistelemalla lapsi laajentaa käsitystään maailmasta. Akelan tulisikin kannustaa sudenpentuja omiin havaintoihin. Sopivan kokoisista tehtävistä selviäminen innostaa lasta ja tuottaa onnistumisen elämyksiä. Lapselle kiitos ja kehuminen ovat tärkeitä. Akela varmistaa, että jokainen pentu saa osakseen kannustusta ja positiivisia tunteita omasta itsestään. Hänen tehtävänään on luoda laumaan salliva oppimisilmapiiri ja kannusta pentuja kasvavissa haasteissa! LEIKKIVÄ LAPSI Leikki on tavallaan lapsen työtä. Sudenpentuikäiset lapset käyttävät vielä suuren osan ajastaan leikkiin. Kaikki lapset nauttivat leikeistä ja jännittävästä mielikuvitusmaailmasta. Mielikuvitus ja leikki ovat sudenpentuikäisten lasten elämän suola. Sääntöleikit ovat tärkeitä sudenpentuikäisille, mutta häviäminen voi olla vielä vaikeaa. Akelan tehtävänä on leikinjohtajana toimiessaan selittää säännöt selkeästi ja opettaa pennut häviämään reilusti. Akelan kannattaa hyödyntää mielikuvitusta myös laumassa. Sudenpennut on helppo saada eläytymään esimerkiksi tarinoihin, kunhan akela itse on innostunut. Akelan kannattaa aika ajoin kuitenkin muistuttaa siitä, mikä on totta ja mikä kuviteltua. Vaikka useimmat ymmärtävät jo toden ja kuvitellun välisen rajan, voi se vielä joillakin lapsilla olla häilyvä, ja eron ymmärtämiseksi tarvitaan aikuisen tukea ja oikeiden käsitysten vahvistamista. TURVALLISUUS Ennen kaikkea sudenpentuikäinen lapsi kaipaa turvallisuutta. Sudenpentuiässä useimmat lapset ovat jo tottuneet viettämään päivänsä kodin ulkopuolella, mutta irtautuminen vanhemmista yöretken ajaksi voi silti olla iso asia. Monet arkisetkin asiat saattavat herättää pennuissa pelkoa. Esimerkiksi pimeä voi retkellä siivittää mielikuvituksen liikkeelle. Akelan kannattaa keskustella yhdessä sudenpentujen kanssa erilaisista peloista. Pelkojen kohtaamista voi myös harjoitella esimerkiksi erilaisten roolileikkien avulla. Pelkoja on sitä helpompi ennaltaehkäistä mitä parempi ilmapiiri laumassa on. Pelot voivat olla hyvin erilaisia. Pienintäkään pelkoa ei saa silti väheksyä. Lapsen maailmassa ne ovat totista totta. Sudenpentujen pelot kannattaa ottaa käsittelyyn, kun niitä ilmenee. Akelalta vaaditaan taitoa tunnistaa ja tarttua tilanteisiin silloin, kun ne ovat sudenpennuille tärkeitä. Pelkojen käsittely sudenpentulaumassa edellyttää, että akela tuntee pentunsa hyvin ja että laumassa on kaikkien kesken myönteinen, luottavainen henki. Syvemmälle asioihin ja hyviin käytännöllisiin ratkaisuehdotuksiin päästään usein näyttelemällä kuviteltuja ja ehkä todellisiakin tilanteita, joihin akela virittää pienellä tarinalla. FYYSINEN KEHITYS Kouluikäisten lasten väliset erot voivat olla huimia. Pituus ja paino vaihtelevat samoin kuin kyvyt ja taidot. Lauman kanssa touhutessa onkin hyvä huomioida lasten yksilölliset erot ja sovittaa toiminta niiden mukaan. Sudenpentuikäiset ovat yleensä aktiivisia ja liikunnallisesti innokkaita. Oman kehon hallinta kehittyy pikkuhiljaa. Onnistumisen elämykset ja uusien taitojen oppiminen vahvistavat lapsen itsetuntoa. Akelan tehtävänä on varmistaa, että jokaisella on tähän mahdollisuus. Akelan on kuitenkin huomattava, että lapsi saattaa olla myös uhkarohkea. Hän ei välttämättä ymmärrä vahingoittumisen vaaraa, joten akelan tehtävänä on tarjota turvallinen seikkailu! Eroavaisuuksia voi olla myös esimerkiksi motorisissa kyvyissä. Toiselta langan pujottaminen neulaan onnistuu, kun toiselle se voi olla turhan ylivoimainen tehtävä. Sorminäppäryyttä voi harjoittaa askartelemalla, piirtämällä ja kirjoittamalla. Luku- ja kirjoitustaito kehittyy yleensä viimeistään toisella koululuokalla, 3 SUDENPENNUT / AKELAN OPAS PARTIO-OHJELMA 2015

4 KASVATUSTAVOITTEET 4 SUHDE ITSEEN Elämänhallinta terveys, turvallisuus, aika, sitoumukset Osaa huolehtia aikuisen avustuksella syömisestään, nukkumisestaan, tavaroistaan, hygieniastaan yms. itselleen uusissa olosuhteissa. Haluaa liikkua ja ulkoilla. Osaa ja uskaltaa sanoa, miltä itsestä tuntuu. Osaa kuunnella ohjeita ja toimia saamiensa ohjeiden mukaan. Osaa noudattaa totuttuja turvallisia tapoja ja tunnistaa vaaran. Pitää lupauksensa. Itsetuntemus ja itsensä kehittäminen Nauttii tyttönä tai poikana olemisesta. Tietää, mistä pitää ja mitä osaa. Haluaa oppia uutta, uskaltautuu kokeilemaan uusia asioita. Maailmankatsomus Harjoittelee hiljentymistä. Huomaa asioiden tärkeysjärjestyksiä. Haluaa toimia SUHDE TOISIIN IHMISIIN Ihmisyyden arvostaminen Tietää, millaisia ihmisiä ja minkälaisia elinolosuhteita on muualla. Rehtiys Haluaa olla hyvä kaveri. Kohtelee tasapuolisesti toisia. SUHDE YHTEISKUNTAAN Järjestäytyneen yhteispelin hallitseminen Osaa toimia pienryhmässä aikuisen johdolla. Pystyy hoitamaan pieniä, tilapäisiä tehtäviä. Osaa kertoa aikuiselle, jos joku on pielessä. Johonkin kuuluminen, sitoutuminen Haluaa esiintyä ryhmänsä edustajana. Haluaa noudattaa yhteisiä sääntöjä, sopimuksia ja tapoja. SUHDE YMPÄRISTÖÖN Luontosuhde Saa positiivisia kokemuksia, osaa liikkua ja toimia turvallisesti luonnossa. Vastuu elinympäristöstä Osaa korjata omat jälkensä.

5 PARTIOMENETELMÄ 5 mikä kannattaa huomioida erityisesti nuorempien sudenpentujen tehtävänannoissa ja toiminnassa. Retkillä on tärkeää varmistaa sudenpentujen turvallisuuden tunteen säilymiseksi riittävä unen- ja ravinnonsaanti. Sudenpennut tarvitsevat keskimäärin 10 tuntia unta vuorokaudessa, jotta virtaa riittää seuraavankin päivän ohjelmiin. Sudenpentujen kanssa kannattaa varautua kaikenlaisiin tilanteisiin, esimerkiksi pienten sudenpentujen kanssa yökastelu ei ole tavatonta. Akelan on hoidettava asiat hienotunteisesti ja niin, ettei sudenpentu joudu kokemaan häpeää. ALOITTELEVA SUDENPENTU Nuorimmat sudenpennut pitävät kiinni säännöistä, ja aikuisen sana on laki. Sääntöjen on tässä vaiheessa oltava hyvin selkeitä ja konkreettisia, esimerkiksi kengät riisutaan aina kololla ja käytävällä ei saa juosta. Johtaja on heille esikuva ja aikuisidoli. Heille on tärkeää aikuisen huomio, eivätkä he yleensä vielä kapinoi johtajan auktoriteettia vastaan. Varsinkin nuoret sudenpennut haluavat tehdä usein samaa kuin heidän ihailun kohteensa. He myös jatkuvasti hakevat tämän hyväksyntää. Myös koulun antamat opit koetaan uusiksi ja tärkeiksi. Ei ole harvinaista kuulla sudenpennun perustelevan: Meidän ope sanoi, että Akelan olisikin syytä selvittää pentujen kanssa koulun ja partion eroa. Esimerkiksi säännöt ovat koulussa erilaiset. VARTTUNEEMPI SUDENPENTU Varttuessaan sudenpentu alkaa hiljalleen löytää paikkansa laumassa ja suuntautua entistä enemmän ulkomaailmaan. Hän elää itsenäistymisvaihetta, jossa kodin merkitys vähenee ja kodin ulkopuoliset ihmissuhteet alkavat merkitä enemmän. Toisten pentujen mielipiteet, kiitokset ja suosio ovat entistä tärkeämpiä. Partiotoimissa korostuvat jännät jutut ja elämykset. Ryhmässä toimiminen alkaa sujua paremmin. Sudenpentu voi jo asettaa ryhmän edun oman etunsa edelle. Tämä voi toisaalta näkyä laumahengen vahvistumisena mutta toisaalta myös klikkiytymisenä. Akelan on syytä huolehtia, ettei kukaan jää ulkopuoliseksi. Vanhemmat sudenpennut alkavat viimeistään tässä vaiheessa havaita ihmisissä erilaisuutta, ja siksi on tärkeää luoda laumaan avoin ilmapiiri. Vanhempi sudenpentu uskoo jo enemmän itseensä ja haluaa myös kokeilla kykyjään, kuitenkin turvallisesti tutussa ympäristössä. Vaikka sudenpentu saattaa olla itsevarma ja itsenäinen sekä kokeilla omia rajojaan, akela on edelleen auktoriteetti ja säännöt ovat tärkeitä. Sudenpentu näyttää ulospäin ehkä jo ison pojan tai tytön merkkejä, mutta pinnan alta löytyy vielä pitkään pieni lapsi, jolta saattaa tulla helposti itku silmään, kun jotain sattuu. Seikkailijaikää lähestyessään pennusta tulee entistä kypsempi ja tasapainoisempi, ja hän hallitsee myös fyysisesti itsensä paremmin. Seikkailijavaiheeseen valmistautumassa olevalle vanhemmalle sudenpennulle voi jo antaa enemmän vastuullisia tehtäviä. Akelan tehtävä on tässä vaiheessa toimia ohjaavana tukena. 2.4 Sudenpentujen kasvatustavoitteet Partio on kasvatustoimintaa, jonka tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua heidän yksilölliset ominaispiirteensä huomioon ottaen. Päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. Yleisten kasvatustavoitteiden lisäksi jokaiselle ikäkaudelle on määritelty ikäkausikohtaiset kasvatustavoitteet. Ne kertovat, miten kasvatustavoitteet näkyvät kyseisessä ikäkaudessa, ja kuvaavat sen tavoitetason, joka ikäkauden aikana pyritään saavuttamaan. Tutustu kasvatustavoitteisiin, jotta pystyt rakentamaan sudenpentujen partiopolun niiden viitoittamalla tiellä. Partiopolun alussa opitaan monenlaisia taitoja itsestä, muista ja maailmasta. Tiivistetysti sudenpentuikäkauden tavoitteena on, että sudenpentu oppii monipuolisen tekemisen kautta ja aikuisen johtamana toimimaan ryhmässä ja sen eduksi. Sudenpennut saavat siis harjoitella ja oppia itse tekemällä mutta turvallisen aikuisen valvonnassa. Koska ohjelma on rakennettu muun muassa kasvatustavoitteiden pohjalta, monet aktiviteetit ohjaavat tavoitteiden saavuttamiseen. Sudenpentujen aktiviteettikokonaisuudet eli jäljet on jaettu kasvatustavoitteiden mukaisesti neljään osioon: suhde itseen, suhde toisiin ihmisiin, suhde yhteiskuntaan ja suhde ympäristöön. Jokaisen toimintavuoden aikana tulisi tehdä vähintään yksi jälki jokaisesta osiosta. Akelan tehtävänä on siis huolehtia, että aktiviteettien ja muun toiminnan avulla sudenpennut saavat mahdollisuuden kasvatustavoitteiden saavuttamiseen. Lue lisää kasvatustavoitteista Partio-ohjelmakansion partiokasvatusosasta. SUDENPENNUT / AKELAN OPAS PARTIO-OHJELMA 2015

6 6 2.5 Partiomenetelmä sudenpennuissa SITOUTUMINEN PARTION ARVOIHIN Partiolaisen lupaus, laki, ihanteet ja tunnus kuvaavat partion arvoja. Niiden kautta partiolainen sitoutuu partion arvoihin Sudenpentu ymmärtää mitä tarkoittaa lupauksen antaminen. Antaessaan sudenpentulupauksen hän sitoutuu olemaan partiolainen. Akelan tulee olla sitoutunut partion arvoihin. Akela näyttää omalla esimerkillään, kuinka partioihanteiden mukaan eletään ja kuinka lupausta toteutetaan. Akelalla tulee olla valmius selittää sudenpennulle ymmärrettävästi lupauksen sisältö. SYMBOLIIKKA Symboliikkaan kuuluu toimintatapoja, sisältöjä ja esineitä, joilla on yhteisesti ymmärretty merkitys. Symboliikalla liitetään sudenpennut omaan laumaansa, lippukuntaansa sekä maailmanlaajuiseen partioliikkeeseen.sudenpentu tuntee lauman tavat ja lippukunnan tunnukset, esimerkiksi huudon, huivin ja viirit. Akela tutustuttaa sudenpennun partion symboliikkaan (esineisiin, tapoihin yms.) ja auttaa sudenpentua ymmärtämään, että hän on osa isompaa kokonaisuutta. Symboliikalle keskeiset tarinat ja leikit auttavat sudenpentua liittymään ryhmää, oppimaan ja kasvamaan. NOUSUJOHTEISUUS Nousujohteisuus partiossa tarkoittaa jokaisen kohdalla sopivan haasteellisia aktiviteetteja. Sudenpentu kokeilee uusia asioita ja miettii, mistä pitää ja mistä ei. Sudenpentu opettelee uusia asioita. Akela rohkaisee ja luo tilanteita, joissa sudenpentu pääsee kehittämään itseään, eli valitsee heille sopivan haastavia askeleita. Akela ohjaa sudenpentua näkemään oman kehityksensä ja itse vaikuttamaan siihen. VARTIOJÄRJESTELMÄ Partiossa toimitaan vertaisryhmissä, joissa päätetään yhdessä asioista ja jaetaan vastuuta. Ryhmään kuuluminen ja sen kokeminen on tärkeä osa lapsen kasvua. Sudenpentu oppii toimimaan ryhmässä eri rooleissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Hän harjoittelee pieniä ryhmänjohtamistehtäviä. Akela antaa mahdollisuuksia kehittää vuorovaikutusta ja yhdessä päättämisen taitoja. Akelalla on vastuu lauman toiminnasta. TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN Partiossa opitaan kokemisen ja tekemisen kautta. Käytännön tekeminen opettaa enemmän kuin teorian lukeminen. Tekemällä oppiminen on lapselle luonnollinen tapa oppia asioita. Partiossa oleminen on ensisijaisesti tekemistä ja harjoittelua. Sudenpentu saa tehdä ja kokeilla itse. Hän saa yrittää uutta, ja hänellä on lupa epäonnistua ja oppia tästä. Tärkeää on se, että asioita tehdään oikeasti ja oikeista syistä. Esimerkiksi ompelua ei harjoitella vain ompeluharjoituksen kautta, vaan ompelemalla laumalle jokin tärkeä tarvike. Akela mahdollistaa tekemällä oppimisen turvallisessa ympäristössä. Jotta tekemisestä opitaan, on myös hyvä pysähtyä tekemisen jälkeen miettimään, mitä oikein on opittu. AIKUINEN TUKI Sudenpennulle tuttu ja turvallinen aikuinen ohjaa sudenpentua omalla esimerkillään. Akela välittää sudenpennulle partion arvopohjaa oman esimerkkitoimintansa kautta. Aikuista tarvitaan sudenpenturyhmässä tekemään jokainen lapsi näkyväksi. Aikuisen tehtävänä on olla läsnä sudenpennuille ja suunnitella ja valmistaa hyvää, sudenpentuja kasvattavaa ohjelmaa partion tapahtumiin. PÄIVÄN HYVÄ TYÖ Hyvä, pyyteetön teko ohjaa toisen kunnioittamiseen ja huomioimiseen. Partiossa ryhmissä toimiminen ja hyviin toimiin kannustaminen ohjaa positiiviseksi ja auttamishaluiseksi kansalaiseksi. Sudenpentujen ikäkaudessa opitaan tekemään pieniä, lyhytkestoisia palveluja tai tekoja toisten hyväksi. Akela rohkaisee ja luo tilanteita, joissa sudenpennut pääsevät tekemään hyviä tekoja, ja ohjaa lasta omaaloitteisuuteen. Akela auttaa lasta näkemään tekojensa seuraukset. TOIMINTA LUONNOSSA Luonto ja luonnossa toimiminen ovat lapselle elämyksellisiä ja omatoimisuutta korostavia asioita. Luonto on itsessään toimintaympäristö, jossa partio-ohjelman monipuolisuus koetaan. Sudenpentu liikkuu ulkona ja saa luonnosta positiivisia kokemuksia. Akela mahdollistaa monipuolisen toiminnan luonnossa.

7 SUDENPENTUJEN PUVUT JA MERKIT 7 Sudenpennut käyttävät sinistä collegepaitaa tai sinistä tai ruskeaa trikoopaitaa lippukunnan ohjeiden mukaan. Paikkakuntatunnus Maatunnus Piiritunnus Järjestötunnus Lupausmerkit Tervetuloa-jäljen merkki Jälkimerkit Päätösmerkki / AKELAN OPA S SUDENPENNUT SUDENP ENNUT Lippukunta- tai aluetunnus SUDENPENNUT Sudenpentuikäkauden päättyessä saadaan metallinen päätösmerkki, joka kiinnitetään seikkailijaikäkaudessa partiopaidan vasempaan taskuun. Akelan tunnus PARTIO-OHJELMA 2015 Akelan pestimerkki kiinnitetään partiopaidan oikeaan taskuun.

8 8 2.6 Lupaus ja ihanteet SUDENPENNUN LUPAUS Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa sudenpennun ihanteita ja olla avuksi toisille. SUDENPENTULUPAUKSEN ANTAMINEN Partiopolkunsa alkuvaiheessa olevan sudenpennun voi olla vaikea ymmärtää, mitä lupaus ja ihanteet oikein tarkoittavat. Sudenpennut antavat lupauksen merkiksi siitä, että he sitoutuvat partion arvoihin. Sudenpennun kohdalla tämä tarkoittaa, että hän tietää olevansa partiolainen ja haluaa toimia lupauksen ja ihanteiden mukaisesti. Sudenpentujen on vaikea muuttaa sanat teoiksi, jos sanojen sisällöt eivät ole heille selviä. Sudenpennun lupausta ja ihanteita käsitellään ennen lupauksen antoa, jotta sudenpennut tietävät, mitä ovat lupaamassa. Lupausta ja ihanteita käydään läpi sudenpentujen kanssa heille sopivalla tavalla. Ulkoa opettelun sijaan kannattaa selittää sanojen sisällöt niin, että sudenpennut ymmärtävät, mistä on kyse: keskustellen, kysellen, tunnustellen ja tutustuen, leikkien ja tarinoiden avulla. Lupauksenantoseremonioita on monenlaisia. Tilaisuuden tulisi joka tapauksessa olla juhlava ja mieleenpainuva elämys lupauksenantajille. Lippukunnissa, joilla on seurakunta taustayhteisönä, lupauksenantotilaisuus pidetään usein kirkossa, mutta se voidaan lippukunnan perinteiden mukaan yhtä hyvin järjestää myös maastossa, leirillä tai kololla. Lupaus voidaan antaa myös lippukunnan yhteisessä tilaisuudessa, esimerkiksi itsenäisyyspäivänä, puurojuhlassa tai yrjönpäivänä. Suositeltavaa olisi antaa sudenpentujen lupaus Tervetuloa partioon -jäljen jälkeen. Jos sudenpentu tulee mukaan kesken toimintakauden ja muut laumalaiset ovat jo antaneet lupauksen, on hyvä, että uudelle sudenpennulle järjestetään oma lupauksenantotilaisuus esimerkiksi lauman retkellä tai koloillassa. Lupauksenantotilaisuuteen kannattaa kutsua myös partiolaisten vanhemmat. Lupauksenantotilaisuuden kulkuun on lippukunnilla erilaisia malleja. Joissain lippukunnissa sudenpennut tekevät sudenpentutervehdyksen, toisissa sudenpennut pitävät Suomen tai lippukunnan lipun kulmasta kiinni. Lupaus voidaan antaa niin, että sudenpennut itse sanovat sen, tai niin, että he toistavat sen akelan perässä. Lupaus voidaan esimerkiksi lausua yhteen ääneen yleisön seistessä. Akelat tai lippukunnanjohtaja solmivat huiviin merimiessolmun lupauksenannon päätteeksi. Lupauksen ottavat vastaan akelat tai esimerkiksi akelat, ikäkausivastaava ja lippukunnanjohtaja yhdessä. Annettuaan partiolupauksen sudenpentu saa lupausmerkit. Kankaisia lupausmerkkejä on kaksi: WOSMin liljamerkki ja WAGGG- Sin apilamerkki. Ne kiinnitetään sudenpentupuseron vasempaan hihaan. On hyvä harjoitella lupausta yhdessä ja järjestää kenraaliharjoitus. Lupauksenantotilaisuus on hyvä tapahtuma opettaa sudenpennuille symboliikkaan keskeisesti kuuluvaa partiopukeutumista. Kun lupauksenannosta tiedotetaan vanhemmille, mukaan kannattaa lähettää ohjeet partiopukeutumisesta, esimerkiksi kuva sudenpennun partioasusta. PARTIOLAISEN TUNNUS: OLE VALMIS. Sudenpennun ihanteena on: kunnioittaa toista ihmistä rakastaa luontoa ja suojella ympäristöä. SUDENPENNUN IHANTEET KUNNIOITTAA TOISTA IHMISTÄ Kunnioittaa toista ihmistä tarkoittaa sudenpentuikäkaudessa halua olla hyvä kaveri. Sudenpentu kohtelee toisia tasapuolisesti ja kuuntelee, mitä toisella on sanottavana. Sudenpentu ymmärtää sen, että ihmiset ovat erilaisia, mutta samanarvoisia. RAKASTAA LUONTOA JA SUOJELLA YMPÄRISTÖÄ Luonnon rakastaminen ja ympäristön suojeleminen näkyy sudenpentujen ikäkaudessa luonnossa liikkumisena ja turvallisesti toimimisena. Sudenpentuohjelman aikana sudenpennuille pyritään antamaan positiivisia kokemuksia luonnossa olemisesta. Sudenpentu opettelee liikkumaan luonnossa jälkiä jättämättä ja vie mennessään myös muiden jättämiä roskia. 2.7 Sudenpentuikäkauden symboliikka Nuorimpien partiolaisten ohjelman perustaksi partioliikkeen perustaja Robert Baden-Powell otti Rudyard Kiplingin Viidakkotarinat-teoksen, josta myös nimitys sudenpentu, wolf cub, sekä akela ovat peräisin. Teoksessa kerrotaan susilaumasta, jota johti vahva viisas susi, Akela. Vaikka sudenpentutoiminta onkin muuttunut sitten partion alkuaikojen, B-P:n alkuperäiset ihanteet ovat säilyneet. Kautta aikain nuorimpien partiolaisten toiminnassa on korostettu auttamista ja palvelua sekä ryhmässä toimimista. Sudenpentutoiminta on kaikissa maissa varsin samanlaista. Yhteistä ovat leikinomaisuus, laulut ja yhteistyötaitojen opettelu. RITUAALIT JA PERINTEET Perinteet kuuluvat erottamattomasti partioon. Yleensä ne ovat käytännössä hyviksi havaittuja toimintatapoja, mutta niillä on myös suuri merkitys partioelämyksien ja yhteishengen luomisessa. Perinteiden avulla voit selventää sudenpennuille syvällisempiä asioita tai havainnollistaa sellaisia asioita, jotka on muuten sudenpennun vaikea käsittää. Siksi ne kannattaa ottaa jo heti alusta lähtien osaksi lauman toimintaa. Esimerkiksi tietty rakenne jokaisessa kokouksessa auttaa lasta hahmottamaan kokouksen kulkua ja tietämään, miten missäkin tilanteessa tulisi käyttäytyä. Partiolauluja lauletaan iltanuotiolla, retkillä ja koloilloissa. Laulut kuuluvat olennaisesti partioon, ja jokaisen partiolaisen yleissivistykseen kuuluu tuntea Partiomarssi ja Lippulaulu. Sudenpennuilla on lisäksi oma Sudenpentujen laulu.

9 Partiolaiset kättelevät toisiaan aina vasemmalla kädellä. B-P toi tavan Afrikasta, jossa soturit kantoivat kilpeä vasemmassa kädessä. Tavatessaan henkilön, johon he luottivat, he laskivat kilpensä ja kättelivät vasemmalla kädellä. Vasen käsi on myös lähellä sydäntä. Huudoilla partiolaiset muun muassa kiittävät ruoasta ja lopettavat leikit ja pelit. Ne ovat osa partiota, ja niillä luodaan tunnelmaa, vahvistetaan yhteenkuuluvuutta ja puretaan energiaa. Parhaat huudot ovat lyhyitä ja iskeviä. Lauman oma huuto luo huudettaessa sopivasti yhteishenkeä. Kannatushuudot sopivat kilpailuihin; voittajille voidaan myös kajauttaa huuto. Kiitoshuudot huudetaan esiintyjille, emännille tai vierailijoille. Käytännöllisyyden ohella perinteet luovat jatkuvuutta ja yhteenkuuluvuutta. Sudenpennut kokevat kuuluvansa ryhmään. Moni sudenpentu pääsee partiossa ensi kertaa elämässään kokemaan seremonioita tai muita juhlallisuuksia. Ne antavatkin pienille sudenpennuille usein vahvoja elämyksiä. Perinteitä ei kuitenkaan pidä noudattaa sokeasti, eikä huonoa perinnettä pidä vaalia. Perinteitä voi myös muuttaa. Uudet toimivat ratkaisut säilyvät jälkipolville parhaiten perinteiden muodossa. SUDENPENNUN TUNNUSMERKIT Sudenpentuikäkauteen kuuluvilla on yhteisiä tunnuksia, jotka luovat ryhmähenkeä ikäkauteen: Sudenpentuikäkauden väri on auringonkeltainen, joka kuvastaa sudenpennun iloisuutta, energisyyttä ja viattomuutta. Sudenpentutervehdys on samantapainen lähes kaikkialla maailmassa. Sudenpennut tervehtivät nostamalla oikean käden etu- ja keskisormen hiukan haralleen ohimolle, jolloin ne kuvastavat sudenpäätä ja korvia. Akela puolestaan tervehtii kolmella sormella. SUDENPENNUN ASU Partion tunnusmerkeistä tärkein on partiopuku. Baden-Powell halusi tasa-arvon ja käytännöllisyyden vuoksi ottaa käyttöön partiolaisten yhteiset asut. Kun kaikki pukeutuivat samaan asuun, ei eri yhteiskuntaluokista tulevia partiolaisia voinut luokitella vaatteiden mukaan. Asun väri ja materiaali saattavat nykyisin vaihdella ja malleja on lukuisia. Siitä huolimatta partiopuku on säilynyt tärkeimpänä partiolaisen tunnusmerkkinä, josta tunnistaa partiolaiset eri puolilla maailmaa. Puku kertoo auttamishalusta ja kyvystä palvella muita. Akela näyttää esimerkkiä ja käyttää aina huivia kokouksessa ja koko partioasua lippukunnan, piirin ja järjestön toiminnassa sekä edustaessaan partiolaisia. Näin sudenpennutkin oppivat alusta pitäen käyttämään ja arvostamaan partiopukuaan. Partiohuivi on sudenpennulla mukana aina niin kokouksissa kuin retkilläkin. Lippukunnat käyttävät joko yleistä sinistä partiohuivia tai omaa lippukuntahuiviaan. Jos lippukunnalla on käytössä sininen perushuivi, siihen painetaan, ommellaan tai kiinnitetään erillinen huivimerkki. Se on varsinainen lippukunnan tunnus. Jos lippukuntahuivi on kuvioitu, kuviointi korvaa yleensä huivimerkin. Sudenpentu voi käyttää partiopaitana tummansinistä collegea, partiopaitaa tai trikoista printtipartiopaitaa. Kun sudenpentu saa uusia merkkejä, niistä on hyvä keskustella yhdessä. Näin sudenpennulle selviää mihin kohtaan paitaa merkki kiinnitetään ja mitä merkki tarkoittaa. 9 SUDENPENNUT / AKELAN OPAS PARTIO-OHJELMA 2015

10 10 MERKIT Jälkimerkit kiinnitetään sudenpentupaidan oikeaan hihaan siten, että ensimmäisenä saatava tervetuloa partioon -jälki, sudenpää, tulee ylimmäksi keskelle hihaa. Seuraavat jäljet ommellaan sen molemmille puolille ja siitä kolmirivissä alaspäin jatkuen. Vasempaan hihaan kiinnitetään ylhäältä alaspäin paikkakuntatunnus, alueen tai lippukunnan tunnus (jos on), piirin tunnus, järjestötunnus ja lupauksenantomerkit. Sudenpentuajan päätöksenä saatava metallinen pennuntassu kiinnitetään ikäkauden päätyttyä partiopaidan vasempaan taskuun. LAUMAN TUNNUSMERKIT Lauma on sudenpennulle lippukunnan tärkein yksikkö. Sen ilmapiiri vaikuttaa huomattavasti siihen, kuinka pentu kokee partion. Laumahenki ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan akelan tehtävä on varmistaa, että jokainen tuntee itsensä hyväksytyksi muiden joukossa. Tunnusmerkeillä on tärkeä tehtävä laumahengen luomisessa. Lauman nimi on sen tärkein tunnus. Nimet voivat liittyä esimerkiksi paikkakunnan historiaan, satuun, tarinaan, lippukunnan nimeen tai lauluun. Perinteisesti nimet ovat liittyneet jollain tavalla eläimiin. Yleensä lauman nimi on monikossa. Lauman viiri tai maskotti on mukana lauman alkuseremonioissa ja sudenpentujen yhteisissä tapahtumissa. Viirin tai maskotin aihe liittyy yleensä lauman nimeen. Maskotti voi olla lauman nimikkohahmoa esittävä pehmolelu, käsinukke tai vastaava. Viiristä tai maskotista huolehtiminen voi olla yksi nokkapennun tehtävistä. Läsnäolotaulukon avulla akela voi seurata sudenpentujen osallistumista. Jotkin lippukunnat palkitsevat vuosittain aktiivisimpia partiolaisiaan. Sudenpentujen taulukon voi toteuttaa monella tapaa. Jokaiselle voidaan tehdä esimerkiksi lauman nimen mukaan oma eläin, johon kiinnitetään jotakin joka kokouksessa. Esimerkiksi Siilit-lauman maskottisiiliin voidaan kiinnittää piikkejä tai Sillien kaloille suomuja Akela voi pitää kirjaa sudenpentujen tekemistä askeleista jäsenrekisteriohjelma Kuksassa tai ruutupaperilla. Tärkeintä on, että akela pysyy sen avulla selvillä siitä, kuka on ollut paikalla ja tehnyt mitäkin. Kuksaan tai taulukkoon merkitään lauman tekemät jäljet ja askeleet myös lippukuntaa varten. Laumamerkki on sudenpennun partiopuseron oikeaan hihaan ommeltava lauman tunnus, jonka sudenpennut voivat valmistaa itse. Päiväkirjaan tai lokikirjaan lauma voi tallettaa muistoja lauman tapahtumista. Päiväkirja voi olla yhtä hyvin vihko kuin kansiokin, johon voidaan liittää tarinoita lauman retkiltä, kuvia tai lauman askartelemia piirroksia. Kirjan alussa voi olla oma sivu jokaista sudenpentua varten. Siihen kirjataan henkilötiedot, liitetään valokuvia, merkitään muistiin hauskoja sattumuksia, reiluja tekoja ja lupauksenannon päivämääriä. Oma sivu kirjassa kohottaa sudenpentujen itsetuntoa ja auttaa vetäytyviäkin lapsia kokemaan itsensä tärkeiksi lauman jäseniksi. Sudenpennut täyttävät vuorollaan päiväkirjaa. Se voidaan tehdä piirtämällä, kirjoittamalla tai sanelemalla akelalle. TARINAT Tarinat ovat sudenpentutoiminnassa tärkeitä. Partiotarinoita voi käyttää monin tavoin: iltatarinoina, johdattamassa leikkiin tai uuden asian oppimiseen. Sudenpentuikäkauden aikana sudenpennuille voi kertoa kaikki klassiset partiotarinat, kuten Pyhän Yrjön tarinan, B-P:n tarinan, Kimin tarinan, sadun menninkäisestä joka löysi kuunsirun, sadun Tuomosta ja Liisasta sekä Kolkkapoikien maasta. Niiden avulla akela välittää sudenpennuille partioaatteen eri ulottuvuuksia. Kotimaiset eläintarinat ovat myös hyvä lisä sudenpentutoimintaan. Myös leikeissä taustatarinat ovat tärkeitä. Niiden avulla saman leikin voi helposti muokata uudelleen eikä se menetä mielenkiintoa. Tarinan avulla akela voi opettaa ja innostaa sekä luoda elämyksiä ja tunnelmia. Kertomista varten tarina on hyvä opetella niin, ettei sitä tarvitse lukea lapulta. Hyviä tehokeinoja ovat esimerkiksi tarinaan liittyvät esineet, musiikki tai muut äänet. Paras tapa vaikuttaa sudenpentuikäiseen on vedota hänen mielikuvitukseensa. Tarinoita on helppo tuoda laumailtoihin. Yllättävä tarinahetki päiväretken evästauolla, maastoleikin rastilla tai saunaa lämmittäessä voi olla pennuille mieleenpainuva elämys. Tarinointi ei kuitenkaan saa olla ainoa ohjelmanumero, vaan pikemminkin tarinat johdattavat toimintaan. Tarinoita kerrottaessa on aina huomioitava kuulijakunta ja tilanne. Liian tylsä tarina ei innosta sudenpentuja toimintaan, eikä liian jännittävä tarina rauhoita pentuja illalla. LEIKIT Kuten kaikella, mitä kokouksessa tehdään, myös leikillä tulisi olla syvempi, kasvatuksellinen tarkoitus. Esimerkiksi aloitusleikki ei ole vain energian kuluttamista, vaan sen avulla voidaan johdattaa sudenpennut laumaillan aiheeseen. Leikki on väline, joka toimii monessa tarkoituksessa. Oikein käytettynä leikki edistää laumahenkeä ja havainnollistaa sääntöjen merkitystä. Leikissä sudenpentu voi käyttää mielikuvitustaan ja kehittää sitä, hänen huomiokykynsä ja keskittymiskykynsä kehittyvät, hän saa liikuntaa ja oppii ottamaan muita ihmisiä huomioon. Lisäksi leikin varjolla voidaan kerrata aiemmin opittua. Kaikki nämä toteutuvat, kun valitaan sopiva leikki, halutaan tukea jonkin tietyn taidon tai tiedon omaksumista ja annetaan riittävästi tilaa ja aikaa leikille. Akelana tärkeintä olisi muistaa antaa sudenpennuille aikaa leikkiä. Joskus voidaan leikkiä myös täysin omaehtoisesti, omin säännöin ilman jatkuvaa valvontaa. Vaikka sääntöleikit toimivat hyvin monen asian opettamisessa ja sopivat kokouksen rakenteeseen, on välillä hyvä antaa lapsille vapaus käyttää omaa mielikuvitustaan ja ohjata itse leikkejään heidän niin halutessaan. Leikit kehittävät monenlaisia tärkeitä osa-alueita, kuten roolinottoa, käsitystä oikeasta ja väärästä, itsetuntoa ja sosiaalista kanssakäymistä. Partiotoiminta tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhdessäoloon ja leikkien leikkimiselle. Myös aikuiset voivat leikkiä mukana ilman ihmettelyä. Partio on paikka, joka mahdollistaa kodin tavoin erilaisten sääntöjen ja tasavertaisuuden harjoittelua aikuisen tuella. Sudenpentuikäiset luottavatkin siihen, että aikuinen puuttuu leikkiin, jos se on tarpeen. Akelan on myös mahdollista olla tukena niille sudenpennuille, jotka vasta alkavat harjoitella sääntöleikkejä.

11 2.8 Sudenpentuikäkauden ryhmä, toimijat ja johtaminen LAUMA Lauman koko saattaa vaihdella, mutta suosituksen mukaan pentuja on Jos lippukuntaan on tulossa enemmän sudenpentuikäisiä kuin laumoihin voidaan mahduttaa, on toiminnan kannalta parempi pitää jonotuslistaa kuin paisuttaa laumoja liian suuriksi. Akelan pitäisi pystyä seuraamaan jokaisen lapsen kehitystä ja ottamaan huomioon kunkin kyvyt ja tarpeet. Jos sudenpentuja on reilusti yli kymmenen, kannattaa perustaa usemapi lauma. Myös lasten huoltajia kannattaa pyytää akeloiksi kokeneemman akelan pariksi. Tällöin laumaan pystytään ottamaan useampi sudenpentu. Uusi toimintakausi voi alkaa koko lippukunnan yhteisellä aloituskokouksella, johon kutsutaan uudet ja vanhat jäsenet vanhempineen. Kokouksessa lippukunnan johtajat esittelevät toimintaa ja vanhat toimintaryhmät sopivat kokoontumisajat. Uudet sudenpennut ja vanhemmat tapaavat akelansa ja näkevät samalla myös muita ikäkausia. Kauden alussa vanhemmat ja sudenpennut tarvitsevat tiedon paitsi johtajasta ja kokoontumisajoista, myös pienen infopaketin partioharrastuksen luonteesta. Miten kokouksiin varustaudutaan? Mitä siellä tehdään? Voiko 7-vuotias lähteä retkelle yöksi? Lauman johtajan vaihtuessa on hyvä pyrkiä takaamaan vanhan toiminnan jatkuvuus niin hyvin kuin mahdollisa. Johtajan vaihtuminen aiheuttaa sudenpennuille epävarmuutta. Uuden akelan on selvitettävä mitä lauma on aikaisemmin tehnyt. Uusi akela saa vanhalta akelalta kunkin pennun henkilötiedot ja tiedot tehdyistä jäljistä ja askeleista sekä lauman perinteet ja säännöt. Jos mahdollista, on uuteen laumaan hyvä tutustua yhdessä edellisen akelan kanssa vierailemalla muutamassa koloillassa. ERILAISET LAUMAT Eri laumatyyppejä on lähes yhtä monta kuin on itse laumojakin. Laumat eroavat toisistaan myös rakenteeltaan. Tavallisin ero kulkee yhtenäis- ja putkilauman välillä. Paitsi rakenteen mukaan laumoja voidaan erotella myös sukupuolen mukaan. Sudenpentuikäisillä molemmat laumamallit toimivat. Erillislaumoissa joko poikasudenpennut tai tyttösudenpennut toimivat keskenään. Yhteislaumassa sen sijaan on sekä poikia että tyttöjä. Yhtenäislauma Yhtenäislauma koostuu suurin piirtein samanikäisistä sudenpennuista, jotka aloittavat partion samaan aikaan. Sudenpennut kasvavat ja toteuttavat partio-ohjelmaa samaan tahtiin. Yleensä yhtenäislauman laumahenki on tiivis ja sen jäsenet tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta. Lauman omat tunnukset ja maskotit merkitsevät sudenpennuille paljon. He saavat valita lauman nimen usein itse. Putkilauma Putkilaumaan liittyy vuosittain uusia, vasta partiopolkunsa aloittavia jäseniä vanhimpien sudenpentujen siirtyessä seikkailijoihin. Uusien sudenpentujen mukaan ottaminen on helppoa, mutta akelan kannalta putkilauma on vaativampi, sillä mukana on eri-ikäisiä ja eri vaiheessa olevia sudenpentuja. Akelan on huomioitava, että jokaisen sudenpentu saa itselleen sopivan kokoisia tehtäviä partiossa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi saman aktiviteetin toteuttamisesta kahdella eri tavalla sudenpennun kehitysvaiheesta riippuen. Vanhemmat sudenpennut voivat tarvittaessa auttaa ja ohjata nuorempia. Näin he myös oppivat hyväksymään, että jokaisella on erilaiset kyvyt ja että nuorempia täytyy auttaa. Putkilaumassa voidaan myös tehdä eri jälkiä esimerkiksi pienemmissä pentueissa. Putkilaumalla saattaa olla pitkät perinteet, ja niitä kannattaakin vaalia. NOKKAPENTU Lauma ei ryhmäydy, jos sen kaikki jäsenet eivät saa olla tekemässä laumaa. Akeloiden tehtävänä on toiminnan johtaminen ja turvallisuuden luominen, mutta jokaisella lapsella on laumassa oma tehtävänsä. Kynttilänsammutusvuoro voi kiertää illasta toiseen, isommat voivat toimia lukijoina ja joku voi pitää huolta naulakon siisteydestä. Perinteisesti laumassa on yksi tai kaksi pentua, joilla on luottamustehtäviä laumaillassa. Näitä sudenpentuja kutsutaan nokkapennuiksi. Nokkapennun tehtävässä toimivaa vaihdetaan esimerkiksi kuukausittain tai viikoittain. Nokkapentu toimii akelan apuna ja voi johtaa esimerkiksi jonkin leikin koloillan aikana, johtaa lauman seremoniat tai sytyttää ja sammuttaa kynttilän. Kukin sudenpentu toimii vuorollaan nokkapentuna. Nokkapentuna toimiessaan sudenpentu harjoittelee vastuun ottamista ja pieniä johtamistehtäviä. Jokainen sudenpentu toimii nokkapentuna oman osaamisensa mukaan. Hän saa tehtävästä itseluottamusta. Lauman aloittaessa akela johtaa kaikki nokkapennullekin kuuluvat tehtävät. Näin sudenpennut saavat mallin siitä, kuinka tilanteessa tulee toimia. Aluksi ajatus lapsesta akelan avustajana voi tuntua akelasta oudolta. Johtaja saattaa ajatella, että on paljon helpompaa tehdä asiat itse, koska silloin ne hoituvat siististi. Partion nousujohteisuus näkyy kuitenkin jo sudenpennuissa: pienten tehtävien avulla kasvetaan isompiin. Akelan on luotettava sudenpennun haluun hoitaa tehtävä tunnollisesti akelan tuella ja avulla. Kun sudenpentu toimii ensimmäistä kertaa luottamustehtävässään, tarvitsee hän akelalta tukea ja kannustusta sekä luottamusta omaan selviytymiseensä. Sudenpennulle tilanne on jännittävä. Kun hän onnistuu, uskaltaa hän hoitaa toimen seuraavan kerran itsenäisemmin. Isojen sudenpentujen kanssa monet pienet askareet ovat paljon helpompia, koska sudenpennut ovat oppineet toimimaan nokkapennun tehtävissä. 11 SUDENPENNUT / AKELAN OPAS PARTIO-OHJELMA 2015

12 12 SUDENPENNUN VANHEMMAT Sudenpennun kotiväki suhtautuu yleensä partioon hyvänä harrastuksena. Osa on valmiita tekemään jotain lapsensa harrastuksen eteen, mutta kaikki eivät ole niin motivoituneita. Pienin apu, mitä vanhemmilta voi vaatia, on kyytien järjestely leireille ja takaisin. Joskus lasten vanhemmista voi olla isokin apu: innokas kalastaja tulee opettamaan lapsille kalastusta tai kotitalouden opettaja tekemään ruokaa leirille viikonlopuksi. Akela tapaa usein vanhemmat syksyllä, kun lapset ilmoittautuvat partioon tai tulevat ensimmäiseen kokoukseensa. Jos näin ei ole, on hyvä pyytää vanhemmat johonkin kokoukseen tai pitää erillinen vanhempainilta. Luontevat tavat pitää yhteyttä ovat puhelin ja sähköposti. Vanhemmille kannattaa myös tehdä selväksi partion vapaaehtoisuus. He eivät välttämättä tiedä, ettei akelalle makseta palkkaa kuten kerhonohjaajalle. Vanhemmat on otettava huomioon kaikessa suunnittelussa. On hyvä miettiä esimerkiksi etukäteen ennen retkiä, miten ja milloin tietoa retkestä jaetaan. Varaudu erityisesti ensimmäisten retkien ollessa kyseessä keskustelemaan vanhempien kanssa. Heidän huolensa ja toiveensa on otettava tosissaan. He ovat oman lapsensa asiantuntijoita ja akela on partion ja sudenpentutoiminnan asiantuntija! Sudenpennut tarvitsevat usein vanhempien apua, jotta he osaavat varautua esimerkiksi erikoiskokoukseen oikein. Siksi on tärkeää, että tieto partion ja kodin välillä kulkee. Tapahtumista tiedottamiseen voi käyttää esimerkiksi kokouksissa jaettavia tiedotelappuja, tekstiviestejä tai sähköpostia sekä lippukunnan muita viestintäkanavia. Lasten huoltajia on hyvä ohjata käyttämään partion jäsenrekisteriohjelmaa. Vanhempainilta Sudenpentujen vanhempiin syntyy paras yhteys, kun heihin ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä. Akelan hyvä järjestää vanhempainilta tai muu vastaava mahdollisuus, jossa lasten huoltajat voi tavata kasvokkain. Vanhempainilta olisi syytä pitää ainakin kerran toimintavuodessa. Partioon liittyminen, johtajan tai toimintaryhmän vaihtuminen, ensimmäinen iso leiri ja siirtyminen seikkailijoihin puhuttavat varmasti sudenpentuja ja vanhempia. Leirin vierailupäivä tai yhteisen iltanuotion järjestäminen retken päätteeksi voivat olla tuloksekkaampia tapoja saada vanhemmat paikalle. Vanhempia voi myös kutsua mukaan koloiltaan seuraamaan toimintaa. Akela saa tilaisuuden kertoa partiokuulumisista ja ajankohtaisista asioista, ja sudenpennut puolestaan mahdollisuuden valmistella ohjelmaa tai esityksiä isolle yleisölle. SUDENPENTUTOIMINTA LIPPUKUNNISSA Sudenpentutoiminta tapahtuu lippukunnissa. Se, miten sitä hoidetaan, riippuu hyvin paljon lippukunnasta. Sudenpentutoiminta on kiinteä osa lippukunnan toimintaa. Se muodostaa oman ikäkautensa, jonka johtajana toimii vastaava akela. Sudenpentutoiminta ei kuitenkaan ole mitään esipartiointia, vaan samalla tavalla kuin muutkin ikäkaudet sekin on oma itsenäinen vaiheensa partiopolulla ja sillä on partiossa omat tavoitteensa. Akelan tulee seurata myös muuta lippukunnan toimintaa. Lippukunnan toimintasuunnitelma tehdään yleensä vuodeksi kerrallaan, mutta lippukunnan kehittämiseksi tehdään myös pitkän tähtäimen suunnitelmia. Parhaiten akela pysyy kärryillä osallistumalla lippukunnan tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Jokaisella lippukunnalla on myös oma tapansa hoitaa partiotoiminnan käytännön järjestelyt. Lippukunnanjohtaja tai ikäkausivastaava osaavat kertoa usein parhaiten esimerkiksi sen, mistä lauma saa itselleen askartelutarvikkeita tai retkeilykalustoa, miten tapahtumista on tapana viestiä tai mihin retket kannattaa suunnata. Lippukunnissa harva asia tulee valmiina. Esimerkiksi kolojen siivous on usein ryhmien vastuulla, retkien muonituksista vastaavat johtajat ja varainhankinta olennainen osa partiovuotta.

13 2.9 Akelan rooli sudenpentuikäkaudessa AKELAN ROOLI JA TEHTÄVÄ Sudenpentulauman johtaja, akela, on tehtäväänsä koulutuksen saanut ja pestattu aikuinen tai vaeltaja. Mikäli akela on alle 22-vuotias, hänellä tulee olla aikuisen tuki pestiinsä. Tukena voi toimia vastaava akela tai oma luotsi. On suositeltavaa, että sama akela on sudenpentujen kanssa koko heidän sudenpentuaikansa. Sudenpentulauman elinkaari on usein noin kolme vuotta, joten akelan pesti vaatii sitoutumista. On tärkeää, että sudenpennuilla säilyy tuttu ja turvallinen johtaja mahdollisimman pitkään. Laumalla on suositeltavaa olla kaksi johtajaa, jotta jokainen sudenpentu saa aikuisen huomion ja laumaa pystytään jakamaan pienemmiksi pentueiksi toiminnan aikana. Kahden johtajan avulla varmistetaan myös sudenpentujen turvallisuus. Akeloiden on hyvä tehdä selkeä työnjako laumailtoja varten. Kumpikin akela voi esimerkiksi vastata vuoroviikoin illan ohjelmasta tai kumpikin vastaa illan aikana eri osioista, esimerkiksi toinen illan opetuksesta ja toinen leikittämisestä ja hiljentymisestä. Työpari auttaa myös akelaa itseään jaksamaan paremmin. Ryhmän toiminnan suunnittelu ja toteutus sekä sudenpentujen turvallisuus toiminnan aikana ovat akelan vastuulla. Akelan tehtävänä on järjestää lauman toiminta partio-ohjelman mukaisesti, varmistaa partiomenetelmän toteutuminen sekä sudenpentujen kasvatustavoitteiden saavuttaminen. Aikuinen vastaa siis käytännön toiminnasta ja järjestelyistä, mutta hän toimii myös yhtenä kasvattajana sudenpentujen elämässä antaen eväitä muun muassa ryhmätyö- ja partiotaitoihin. Aikuinen mahdollistaa lasten partiotoiminnan ja tukee yksilöllistä kasvua. Sitoutuminen kasvattajana toimimiseen onkin kenties valmiiksi määritellyn ohjelman noudattamista olennaisempaa. Sudenpentu on vielä pieni lapsi, joka tarvitsee tukea ja turvaa. Akela on turvallinen ja tuttu aikuinen, joka asettaa tarvittaessa rajat, innostaa sudenpentuja partiotoimintaan sekä tuottaa positiivisia elämyksiä ja kokemuksia sudenpennuille. Akelalta vaaditaan sopeutumista monenlaisiin rooleihin. Hän toimii roolimallina eri tilanteissa, on auktoriteetti ja kasvattaja. Akelan tärkein ominaisuus on kyky asettua toisen asemaan. On osattava myös kuunnella: ensiarvoisinta ei ole sudenpentuohjelman läpi vieminen sellaisenaan vaan lasten kasvattajana toiminen. Hienointa akelan pestissä onkin juuri se, että saa seurata lasten kasvua nousujohteisella partiopolulla! EDELLYTYKSET AKELAN PESTIIN Arvopohja Tuntee partioliikkeen aatteellisen pohjan eli arvot Sitoutuu partion arvoihin, esimerkiksi luontoon ja ympäristöön Hallitsee ja ymmärtää partiosymboliikan ja sen merkityksen Tukee lasten ja nuorten kasvua ja luo mahdollisuuksia oppia ja vaikuttaa Ohjelman ja koulutuksen tunteminen Ymmärtää ja hallitsee ohjelman ja kasvatustavoitteet Ymmärtää ja hallitsee partiomenetelmän Tuntee sudenpentuikäisen lapsen kehityksen piirteitä Lippukuntatason osaaminen Tukee sudenpentuohjelman toteutumista Asettaa sudenpentutoiminnalle tavoitteita ja tarkkailee niiden toteutumista Varmistaa sudenpentujen näkymisen lippukunnan tapahtumissa Pitää yhteyttä sidosryhmiin, esimerkiksi valmistelee vanhempainiltoja AKELAN KOULUTUS Akelan koulutukseen osallistuvan tulee olla aiemmin osallistunut joko Ryhmänohjaajakoulutukseen tai Tervetuloa partioon-koulutukseen. Akelakoulutuksen käytyään kouluttautuja: Tuntee akelan pestin ja roolin Tuntee 7 12 vuotiaan kehityksen ja elämänpiirin Tuntee ikäkautensa ohjelman ja osaa toteuttaa partiokasvatusta ikäkaudessa Osaa huomioida nousujohteisuuden niin ikäkauden sisällä kuin ikäkausien välilläkin Osaa suunnitella toimintavuoden partio-ohjelman mukaisesti Osaa suunnitella ja toteuttaa viikottaisia kokouksia Osaa suunnitella ja toteuttaa turvallisen ja partio-ohjelman mukaisen retken ryhmälleen Osaa huolehtia oman ryhmänsä toiminnan turvallisuudesta Akelan koulutusta järjestää partiopiirit, joilta saa tarkemmat tiedot toteutustavasta. IKÄKAUSIVASTAAVA, VASTAAVA AKELA Jokaisen ikäkauden toiminnasta lippukunnassa vastaa aina ikäkausivastaava. Ikäkausivastaavana voi toimia joku akeloista tai joku muu aikuinen johtaja. Jos ikäkaudessa on vain yksi ryhmä, akela on usein samalla kyseisen ikäkauden ikäkausivastaava. Sama aikuinen voi toimia useamman kuin yhden ikäkauden vastaavana, jolloin kyseessä on erillinen pesti. Ikäkausivastaava on yli 22-vuotias ikäkausivastaavan koulutuksen saanut partiojohtaja, joka ymmärtää kokonaisvaltaisesti ikäkausitoimintaa kaikkien ikäkausien osalta ja osaa tukea myös aikuisia näiden pesteissä. Ikäkausivastaava on akeloiden tukihenkilö, jonka puoleen sudenpentuikäkautta johtavat voivat kääntyä monissa eri asioissa. Ikäkausivastaava koordinoi ikäkauden tapahtumia. Ikäkausivastaava on myös yhteydessä lippukunnan muihin johtajiin ja ikäkausiin. 13 SUDENPENNUT / AKELAN OPAS PARTIO-OHJELMA 2015

14 14 Lippukuntatason osaaminen Vastaa ikäkauden toiminnasta Huolehtii kasvatustavoitteiden ja ikäkausitoiminnan toteutumisesta Tukee, ohjaa ja johtaa akeloita ja ylläpitää akelaneuvostoa Antaa palautetta Valmistelee ja toteuttaa siirtymävaiheen vastaavan sammon kanssa Tekee yhteistyötä lippukunnanjohtajan kanssa Valvoo ikäkauden tapahtumia (retkiä, leirejä yms.) Hoitaa tapahtumista vastaavien pestaamisen, ellei akela hoida itse Huolehtii myös omasta kouluttautumisestaan ja tietojensa päivittämisestä Pestin vaatimat tiedot ja taidot Vastaavana akelana toimiminen edellyttää tiettyjä tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Suositeltavaa on, että vastaavaksi akelaksi pestataan kokenut ja pätevä partiojohtaja. Vastaavan akelan tulee pystyä toimimaan paitsi lasten kanssa myös muiden aikuisten akeloiden johtajana. Usein työkenttään kuuluvat myös yhteydet sidosryhmiin, kuten vanhempainyhdistyksiin tai muihin lippukunnan tukijärjestelmiin. Kentän ja tärkeiden yhteistyökumppaneiden tunteminen on näin edellytys pestissä toimimiselle. Vastaavalla akelalla on hyvä olla yhteyksiä myös piiritasolle. Piiriyhteydet ja tiedottamisen piirin tapahtumista, jotka koskevat erityisesti sudenpentuikäkautta, voi hoitaa myös lippukunnan koulutusvastaava tai lippukunnanjohtaja. VASTAAVALTA AKELALTA ODOTETAAN AKELAN OMINAISUUKSIEN LISÄKSI SEURAAVIA ASIOITA: Arvopohja Näkee partion nousujohteisena järjestönä ymmärtäen nousujohteisuuden mahdollisuuden toiminnassa ja tukee sitä tarjoamalla oikeanlaista ohjelmaa oikean ikäisille Osaa jakaa vastuuta ja näkee vartio- eli pienryhmäjärjestelmän edut Tarjoaa akeloille mahdollisuuden osallistua ja oppia tekemällä Ohjelman ja koulutuksen tunteminen Tuntee koulutuksen erityisesti akeloiden osalta Hallitsee partiopestauksen Tuntee piirin tuottamien ohjelmien yms. materiaalien sekä voimassaolevan teeman mukaisen toiminnan Omaa yhteydet lippukunnan ja piirin koulutusvastaaviin Huolehtii akeloiden koulutusten riittämisestä pesteihin ja tiedon hankkimisesta piirien tarjonnasta Valvoo kasvatustavoitteiden toteutumista lippukunnassa ja viikoittaisessa toiminnassa IKÄKAUSIVASTAAVAN KOULUTUS Ikäkausivastaavan koulutus on tarkoitettu ikäkausivastaavan tehtävissä aloittaville ja toimiville sekä partioohjelmasta kiinnostuneille. Se on jatkokoulutusta, minkä pohjavaatimuksena on partiojohtajan peruskoulutus. Suositeltavia pohjakoulutuksia ovat myös akelan, sammon tai luotsin koulutus. Koulutus on suunniteltu yli 22-vuotiaille. Koulutuksessa käsitellään laadukkaan partio-ohjelman toteuttamista ja soveltamista lippukunnassa sekä ryhmien johtajien tukemista. Koulutuksen käynyt ikäkausivastaava osaa suunnitella sekä yksittäisen ikäkauden että ikäkausien välistä toimintaa ja alueellista yhteistyötä, tukea aikuisia pesteissään sekä suunnitella johtajaresursseja pitkällä aikavälillä Partio-ohjelma sudenpennuissa Sudenpentuohjelman tarkoituksena on tukea lasta hänen kasvussaan sekä ohjata lasta toimimaan yhdessä muiden kanssa. Ohjelman lähtökohta on tekemällä oppiminen. OHJELMAN RAKENNE Sudenpentujen ohjelma sisältää 35 jälkeä eli aktiviteettikokonaisuutta, jotka koostuvat 6 12 askeleesta eli aktiviteetista. Jokainen jälki on jaettu pakollisiin ja valinnaisiin askeliin. Jäljen neljä ensimmäistä askelta ovat aina pakollisia. Valitusta jäljestä tulee tehdä kaikki pakolliset askeleet ja valinnaisista vähintään kaksi. Askeleiden tekojärjestyksellä ei ole väliä. Vapaavalintaisia askelia on yleensä 4 6, joista akela yhdessä sudenpentujen kanssa voi valita omalle laumalleen sopivimmat. Ohjelma aloitetaan tervetuloa-jäljellä, jonka kaikki askeleet ovat pakollisia. Lisäksi ohjelmaan kuuluu siirtymä, johon sudenpentuohjelma päättyy ja josta tehdään mahdollisuuksien mukaan kaikki askeleet. Pakollisissa askeleissa opetellaan usein perustaitoja, joita jokaisen sudenpennun tulisi saada harjoitella. Vapaavalintaisuudella on tarkoitus tuoda sovellettavuutta ja vaativuutta aktiviteetteihin. Sudenpennut valitsevat valinnaiset askeleet yhdessä akelan kanssa. Uusien sudenpentujen kanssa voidaan valita helpompia askeleita, kun taas kolmannen vuoden sudenpennuille voidaan tarjota jo haasteellisempia kokonaisuuksia. Jäljet on jaettu neljään kasvatustavoitteiden mukaiseen osioon, joista kustakin tulee tehdä vähintään yksi jälki toimintavuoden aikana. Ensimmäisenä vuonna tehdään tervetuloa jälki sekä vähintään yksi jälki jokaisesta osiosta. Sudenpennut akelan opastuksella valitsevat tehtävät jäljet. Toimintavuoden aikana tehdään