Joulukuu Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen.

Transkriptio

1 Joulukuu 2005 Suunnitteluvienti vetää, suunnittelijoista pulaa...2 Strategiset linjaukset ja hankintastrategiat...3 Palvelua yhdeltä luukulta...4 Itämurros loi markkinat...5 Konsultti kumppaniksi...6 Kiinteistöissä 2,6 miljardia euroa...7 Ruukki muutosten kourissa...8 Suunnittelijavalinnat harkiten...9 Urakasta neuvotteluun...10 Hankintalaki uudistuu...11 Tiehallinto tilaajien kärkeen...12 Vaativa tilaus...13 SKOL päivitti strategiansa...14 Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry X SKOL.indd :41:06

2 2 SKOL Visio Joulukuu 2005 Suunnitteluvienti vetää, suunnittelijoista pulaa Suunnittelualan henkilöstön kasvua hidastaa puute osaavista suunnittelijoista, suurin vajaus on rakennus- ja talotekniikka-alan insinööreistä. Suunnittelijoiden vajaus on yli neljä prosenttia henkilöstöstä, mikä vastaa noin 200 työpaikkaa. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton SKOLin suhdannekyselyn mukaan alan yritysten kokonaistilauskanta kasvoi yli kymmenen prosenttia puolessa vuodessa. Tilaus kannan kasvu tuli miltei yksinomaan runsaasti lisääntyneistä vientitilauksista, kasvun kärjessä oli talosektori noin 80 prosentin kasvulla vientitöissä. Suunnitteluyritykset ovat nyt vientimarkkinoiden suhteen hyvin optimistisia, yli puolet alan yrityksistä uskoo vientimarkkinoiden kasvuun ja loputkin viennin säilymi seen nykytasollaan sanoo SKOLin toimitusjohtaja Timo Myllys. Myös alan kotimarkkina näky mät ovat lievästi paremmat kuin viime keväänä, mutta näkymät vaihtelevat selvästi sekä sektoreittain että yrityk sittäin. Talonrakennus- ja yhdyskuntasektorin suunnittelijat uskovat kohtalaiseen kasvuun, kotimarkkinoiden saldoluku oli molemmilla +13 prosenttia. Sen sijaan teollisuuden kotimaisten investointien käynnistymiseen ei uskota. Suunnitteluyritysten henkilömäärän kasvu hidastui kesän aikana yhteen prosenttiin, kun avoimia työpaikkoja ei saatu täytettyä. Koko vuoden kasvuksi muodostuu noin viisi prosenttia. SKOLin koko jäsenkunnan henk i löstö on vuoden lopussa noin henkeä. Talonrakennussektorin vienti uudelle tasolle Talonrakennusalan suunnittelijoiden kokonaistilauskanta kasvoi miltei 20 prosenttia ja nousi uudelle tasolle kasvaneen viennin ansiosta. Viennin 80 prosentin kasvu jakaantui kaikille rakennussuunnittelualoille, erityisen hyvin uusia töitä on saatu Venäjältä. Talosektorin tilauskanta vastaa lähemmäs kahdeksan kuukauden työmäärää, vientitilauksia on neljännes tilauskannasta. Tilauskannan kasvu on johtanut huomattavaan henkilöstön vajaukseen. Rakennesuunnittelussa ja talotekniikassa vajausta on miltei viisi prosenttia henkilöstöstä. Henkilöstön kasvuennusteet ovatkin 3..5 prosenttia kevääseen mennessä. Vientimarkkinoiden myönteiseen kehitykseen uskovat erityisesti arkkitehdit ja talotekniikkasuunnittelijat. Kotimarkkinoilla optimistisimpia ovat talotekniikkasuunnittelijat erityisesti korjausrakentamisen osalta. Rakennesuunnittelijat arvioivat tilanteen säily vän nykyisellään sekä kotimaassa että viennissä. Ympäristö- ja väyläsuunnittelussa loivaa kasvua Ympäristö- ja yhdyskuntasektorin suunnittelijoiden kokonaistilauskannan tasainen kasvu jatkui, kasvu luvut olivat kotimaassa 15 prosenttia ja vien nissä seitsemän prosenttia. Alan tilaus kanta vastaa yli puolen vuoden työmäärää, vientitilausten osuus on vajaa neljännes. Vientiodotukset ovat hyvin korkealla, yli puolet alasta uskoo myönteiseen vientikehitykseen ja loputkin uskovat viennin säilyvän nykytasolla. Kotimarkkinoidenkin ennustetaan paranevan 13 prosentin saldo luvulla. Henkilöstön vajausta on yli neljä prosenttia, ja uutta henkilöstöä arvioidaan palkattavan kolmen pro sentin verran kevääseen mennessä. Teollisuussuunnittelun kasvu viennin varassa Teollisuussuunnitteluyritysten kokonaistilauskanta kasvoi kolme prosenttia. Yritykset saivat 30 prosenttia enemmän vientitilauksia kuin edellisellä puolivuotisjaksolla, mikä näkyi vastaavana vientitilauskannan kasvuna. Kotimai sia tilauksia saatiin aikaisempaa heikommin, seurauksena 12 prosentin lasku kotimaiseen tilauskantaan. Teollisuussektorin tilauskanta vastaa runsaan viiden kuukauden laskutusta, puolet töistä on vientitilauksia. Kotimaisten inves tointien kasvuun ei usko yksikään teollisuussuunnitteluyrityksistä. Vientimarkkinanäkymien suhteen ollaan hyvin optimistisia, 58 prosenttia alasta uskoo viennin kasvuun ja loput viennin säilymi seen nykytasolla. Teollisuussektorin henkilöstö kasvoi puolen vuoden aikana kaksi prosenttia. Ennusteen mukaan seuraavalla jaksolla henkilöstön kasvu hiipuu alle yhden prosentin. Kansikuva: Finlaysonin alue Tampereella valmistuu kesällä Aluetta on kehitetty 1990-luvun alkupuolelta lähtien. X SKOL.indd :41:19

3 SKOL Visio Joulukuu Strategiset linjaukset ja hankintastrategiat SKOLissa oli tänä syksynä vuorossa liiton toimintastrategian ajanmukaistaminen ja päivitys. Työn tulokset esitellään tässä lehdessä. Avainsanoiksi ja tavoitteiksi strategiatyöskentelyssä nousivat toimivat markkinat, vahva osaaminen, menestyvät yritykset ja arvostettu ala. Tavoitteisiin pääsemiseksi pidettiin tärkeänä vaikuttaa erityisesti jäsenyritysten ja tilaajien asenneilmastoon ja hankintakäyttäytymiseen. Samaan aikaan Euroopan Unionissa tehdään maakohtaisia lakeja hankintadirektiivistä, lähtökohtina olemassa olevien kilpailuolosuhteiden hyväksikäyttö, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu sekä avoimuusperiaatteen noudattaminen. Suomessa hankintalain 1 :n mukaan lain tarkoituksena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden hankintojen tekemistä sekä edistää yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita, palveluja ja rakennustyötä julkisten hankintojen tarjouskilpailussa. Yhteistä hankintadirektiivin lähtökohdille, Suomen hankintalain uudistustyölle ja SKOLin strategisille linjauksille on markkinoiden toimivuuden parantaminen ja julkisen sektorin hankintakäyttäytymiseen vaikuttaminen. SKOLin linjauksissa jäsenyritysten ja tilaajien toimintaa ja asenneilmastoa pyritään ohjaamaan siten, että suun nitteluhankinnan lähtökohtana on asiakkaalle tuotettava lisäarvo. Suunnittelupalvelujen tilaajien hankin takäyttäytymiseen pyritään vaikuttamaan siten, että kilpailut taminen käydään ensisijassa laatukritee reillä ja siten, että riittävä suunnittelupanos varmistetaan. Uuden hankintalain mukaan suunnittelupalvelujen hankitaan käytetään yleensä rajoitettua menettelyä, jossa halukkaat toimittajat voivat ilmoittautua ja hankintayksikön valitsemat ehdokkaat tehdä tarjouksensa. Kyseessä on suunnittelutarjouskilpailu, johon lain mukaan on otettava mukaan vähintään viisi ehdokasta. Uusi hankintalaki sallii neuvottelumenettelyn käytön aikaisempaa useammassa tilanteessa, erityisesti EU-kynnysarvon euroa alittavissa asiantuntijapalvelujen hankinnoissa. Neuvottelumenettelyä saa lakiehdotuksen mukaan käyttää tutkimus-, selvitys- ja arviointihankkeissa, jotka edellyttävät asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Neuvottelumenettelyä saa käyttää myös hankkeissa, joissa tarjouspyyntöä ei ole tarkoituksenmukaista laatia niin tarkasti, että se soveltuisi normaaliin tarjouskilpailuun, taikka kun hankkeeseen liittyvät riskit eivät salli kokonais hinnoittelua. Hankintalaki mahdollistaa myös puitejärjestelyjen käytön, jolloin useita hankkeita voidaan toteuttaa yhden kilpailuttamisen kautta. Puitejärjestelyssä kilpailun kautta sovitaan toimitusehdot, esimerkiksi henkilöryhmittäiset tuntiveloitushinnat. Tilaus voidaan tehdä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman uutta kilpailuttamista myös silloin kun puitejärjestelyssä on useampia yrityksiä. Äkkiä katsoen näyttäisi siltä, että julkisten hankintojen uudistaminen ja SKO- Lin strategian tavoitteet eivät juurikaan kohtaisi. Mutta tarkemmin mietittäessä olemme yhteisellä asialla. Julkisen sektorin on vain vaikea ottaa käyttöön yksityisen sektorin käyttämiä ja hyväksi havaitsemia pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustuvia toimintamalleja. Pitkäaikainen kumppanuus ei täytä lain edellyttämiä avoimia ja syrjimättömiä kilpailuolosuhteita. Mutta suunta on oikea esimerkiksi puitejärjestelyissä. SKOLin selvityksen mukaan teollisuuden suunnittelutilauksista yli puolet perustuu vuosisopimuksiin. Etuna on se, että tilaaja voi ohjata ja kontrolloida kiinteästi suunnittelutyötä ja muuttaa suunnitteluohjelmaa tai valittua ratkaisua kulloistenkin tarpeiden mukaan. Vuosi- ja puitesopimuksilla vältetään kiinteähintaisen suunnittelun riskejä ja varmistetaan haluttu lopputulos. Nykyisen hankintalain aikana suunnittelua tilaavat julkisen sektorin toimijat ovat päätyneet yleensä valitsemaan halvimman suunnittelijan. Siis yrityksen, joka tarjoutuu tekemään vähiten suunnittelutyötä. Hankintalain tavoitteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Siihen johtavat arviointimenetelmät kehittyvät koko ajan. Hankintalain muutos antaa uusia mahdollisuuksia valita suunnittelijaksi se tarjoaja, joka tekee riittävän suunnittelutyön ei välttämättä halvimmalla vaan oikeasti lopputulokseltaan edullisimmin, tehokkaasti ja osaavilla resursseilla. Timo Myllys TÄMÄ ON SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry:n tehtävänä on alan toimintaedellytysten ja jäsenyritysten toiminnan jatkuva parantaminen. Liitto on konsulttialan kansainvälisen järjestön FIDICin ja Euroopan järjestön EFCAn jäsen. SKOLin visio on, että SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. Liiton 250 jäsenyrityksen yhteenlaskettu laskutus oli vuonna 2004 noin 860 miljoonaa euroa. Laskutuksesta miltei kolmannes tulee ulkomaisista kohteista. Jäsenyritysten toiminta kattaa kaksi kolmasosaa teknisen suunnittelun kokonaisvolyymista Suomessa. Jäsenyritysten palveluksessa työskentelee yli henkeä. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Tapiolan Keskustorni, ESPOO puhelin faksi skolry@skolry.fi YHTEYSHENKILÖT Toimitusjohtaja Timo Myllys Johtaja Pertti Kinni Kehityspäällikkö Matti Kiiskinen Projektipäällikkö Matti Tauriainen Talous, SNIL Ritva Marttila Tilastot Hilve Nurminen Julkaisut Kirsti Leskinen SKOL Visio ISSN Päätoimittaja Timo Myllys Toimitus Lauri Seppänen Taitto Markus Janhunen X SKOL.indd :41:20

4 4 SKOL Visio Joulukuu 2005 Vesa Olkkola: Thermo Labsystemsin hankkeessa arkkitehtitoimisto palveli asiakasta kokonaisvaltaisesti tontin hankinnasta suunnitteluun ja rakennusurakoiden solmimiseen. Palvelua yhdeltä luukulta Tietyt asiakasryhmät haluavat palvelukokonaisuuksia. Asiakkaille on pystyttävä tarjoamaan koko rakennussuunnittelun kokonaisuus arkkitehtisuunnittelusta geosuunnitteluun. Tarvittaessa kokonaispalveluun voidaan liittää rakennuttamis- ja kiinteistöjohtamispalvelut, Evata Finlandin toimitusjohtaja Vesa Olkkola selvittää. Tässä Suomen suurimmassa arkkitehtitoimistossa on kehitetty OneStop-toimintamallia, jossa arkkitehti pääsuunnittelijana on keskeisessä roolissa. Toimintamalli on tarkoitus ottaa laajemmin käyttöön vuonna 2006, Vesa Olkkola valottaa. Toimintamallin tuotekehitysvaihe valmistui lokakuussa ja mallin tuotekehittelyyn osallistuivat konsulttina Matti Sinkkonen sekä tamperelaiset insinööritoimistot A-Insinöörit, A- Rakennuttajat, Air-Ix sekä Geotesti. Joskaan OneStop-toimintamalli ei ole sidottu yksittäiseen toimijaan eikä toimistoon, hankkeen vakioidut prosessit sisältävät tarvittaessa kokonaisuuden strategioiden pohdinnasta hankkeen lopettamiseen. Kun Evata suunnitteli Thermo Labsystems Oy:lle toimitaloa yhden sopimuksen periaatteella, asiakkaalle etsittiin tontti, neuvoteltiin rakennusurakat ja tarvittavat sopimukset sekä hoidettiin koko suunnittelu. Tontti löytyi Helsinki- Vantaan lentokentän läheisyydestä ja sille suunniteltiin toimistotilojen lisäksi tutkimus- ja testilaboratoriot sekä tuotantoja varastotilat, jotka valmistuivat vuonna OneStop-toimintamalli perustuukin Evatassa jo käytössä olleeseen kokonaisuuksia sisältäneeseen toimintatapaan, Vesa Olkkola pohdiskelee. Kun arkkitehti ottaa rakennushankkeen pääsuunnittelijana selkeän, kokonaisvastuullisen roolin, suunnittelun arvostuskin saadaan nousemaan. Tämä heijastuu siten koko suunnittelukenttään. Arvostuksen lisäksi tehokkuus lisääntyy, kun käytetään vakioituja prosesseja ja samoja toimijoita. Evatan OneStop-toimintamalli edustanee noin kymmentä prosenttia rakennushankkeen kokonaiskustannuksista, Vesa Olkkola laskeskelee. Hän myös selkeästi toteaa, että toimintamallin täytyy olla hintakilpailukykyinen, jotta asiakkaat olisivat siitä kiinnostuneita. Joskin toimintamallissa tarjotaan inhimillisen työn osaamista ja toimitaan normaalien tehtäväluetteloiden mukaan, OneStopmallissa ollaan valmiita ottamaan erilaisia vastuualueita ja neuvottelemaan toimeksiannon sisällöstä. Oman tiensä kulkija OneStop-toimintamallin kehittäminen selittyy osin sillä, koska Evata Finland on arkkitehtitoimistona oman tiensä kulkija. Vuonna 1961 perustettu toimisto työllistää 85 henkilöä Helsingissä ja sen liikevaihto oli vuonna 2004 noin kuusi miljoona euroa, josta puolet kertyi viennistä. Evatan johto ja omistajuus keskittyy kolmelle arkkitehdille, jotka kaikki ovat SAFAn jäseniä. Toimitusjohtajana on Vesa Peltonen ja hallituksen puheenjohtajan nuijaa heiluttaa Tommi Tuominen. Arkkitehtiprofessori Kai Wartiainen toimii Evatan luovana johtajana, sillä hän hoitaa professuuria Tukholmassa ja asuu siellä suurimman osan vuodesta. Omistajat ovat katsoneet, että toimisto SKOLin jäsenenä hyötyy järjestön kansainvälisistä kontakteista ja saa täten tukea toimintojensa kehittämiseen. Evata on kehittänyt perusosaamisensa pohjalta konsepteja vientiin ja toimistolla on aluetoimistot mm. Tukholmassa ja Madridissa. Verkottumisen kautta Evata toimii globaalisti Aasiassa ja Yhdysvalloissa. Pekingissä toimisto on suunnitellut esimerkiksi Ice World-sisälaskettelukeskuksen. Lähialueilla toimistolla on töitä Baltiassa ja Venäjällä ja esimerkiksi Pietarissa on ollut ja on useita hankkeita. Työympäristöjen kehittämistä edustavat kotimaassa Helsinki High Tech Center, Telian Ruoholahden ja Koneen Haagan toimistorakennukset. Hospitality-ryhmään kuuluvat hotellit ja kylpylät, joista viimeisempiä ovat Scandic Tampere ja Alppien maisemista vaikutteita saanut Rukan hotelli sekä Ruotsissa Åren kylpylä. Retailsuunnittelussa keskitytään kaupallisten kohteiden toteuttamiseen, mitä edustavat Helsingissä Fennia-korttelin ja maailman ensimmäisen digitaalisen casinon Grand Casinon suunnittelu vanhan historiallisen Nikolajeffin talon ympäristöön sekä Tallinnassa Viru-keskus. Sport internent-suunnittelukohteita ovat puolestaan Hampurin jäähalli sekä Manitogorskin jäähalli Venäjällä. Nokialle toimisto on suunnitellut kotimaassa esimerkiksi Salon tuotantolaitokset sekä Intiaan matkapuhelintehtaan. X SKOL.indd :41:21

5 SKOL Visio Joulukuu Risto Vahanen: Maxitin kuivalaastitehdas Arzamasissa Venäjällä on moskovalaisen FiCoTen ja sen yhteistyöyritysten kokonaissuunnitteluhanke. Työ alkoi marraskuussa Itämurros loi markkinat Vahanen-yhtiöissä oli tehty strateginen päätös kansainväliseen toimintaan lähtemisestä jo luvun vaihteessa. Tämä tapahtui korkeasuhdanteen loppuvaiheessa, ennen syvän laman alkamista, hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen muistelee. Kun Neuvostoliitto hajosi, tuntui luonnolliselta lähteä Viron markkinoille Viroon perustettiin sisaryritys, jonka perustajajäseninä oli Tallinnan teknillisen yliopiston professori Karl Öiger ja kolme muuta kokenutta insinööriä. Tarkoitus oli laajentua Viron kautta Venäjän markkinoille, kun yhtiökumppaneina oli venäjää taitavia ja maan oloja sekä normeja tuntevia asiantuntijoita. Viron talous ja rakennusmarkkinat kasvoivat niin nopeasti, että resurssit olivat täyskäytössä. Oli kartoitettava muita mahdollisuuksia. Venäjän markkinoita varten perustettiin vientirengas, mutta vientirenkaan muilla yrityksillä ei vielä tuolloin ollut osoittaa resursseja hankkeeseen. Tässä tilanteessa Insinööritoimisto Mikko Vahanen etabloitui yksin vientirenkaan suomalaisyrityksistä Pietariin vuonna Perustettiin tytäryritys ZAO FiCoTe ja varsin pian yhteistyökumppaniksi löydettiin venäläinen urakoitsija SMU-2, jonka toimitiloihin suomalaisyritys muutti. Venäläisen pääurakoitsijan alihankkija FiCoTe osallistui mm. Pulkovan kotimaan terminaalin peruskorjaukseen Yhtiö vastasi kohteen kuntotutkimuksista, korjaussuunnittelusta, koulutuksesta uusiin työmenetelmiin ja laadunvarmistuksesta. Peruskorjaushankkeesta oli järjestetty kilpailu, jossa urakka ratkesi teknisten ratkaisujen paremmuudella. Rupla romahti Toiminta ei kuitenkaan ole niin yksiselitteistä Venäjällä kuin Suomesta katsottuna ehkä saattaisi kuvitella. Suunnitteluyritys tarvitsee ensinnäkin suunnittelulisenssin ja asiakkaalla pitää olla asiakaslisenssi. Suunnittelija saa myös varautua siihen, että viranomainen tai viranomaisen osoittaman taho, usein toinen suunnittelija tarkastaa suunnitelmien kelvollisuuden ja normien vastaavuuden. FiCoTen Pietarin toiminta joutui vaakalaudalle, kun rupla romahti vuonna Tällöin moni ulkomainen yritys vetäytyi Venäjältä ja samaa harkittiin FiCo- Tenkin osalta, Risto Vahanen myöntää. Venäläisyritykset alkoivat tässä tilanteessa ostaa palveluja entistä enemmän paikallisilta yrityksiltä ulkomaisten tilausten sijaan. Tämä oli etabloituneen FiCoTekin kilpailuetu. Viime aikoina venäläiset urakoitsijat ovat lisänneet markkinaosuuttaan, mikä on vaikeuttanut kaikkien länsimaisten yritysten, myös suomalaisten kilpailuasemaa. Näillä markkinoilla on kuitenkin suuria mahdollisuuksia. Markkinat ovat kehittyneet nopeasti ja vauhti on kovaa, Risto Vahanen selvittää. Pietarin oppien pohjalta perustettiin vuonna 2002 vientirenkaan selvitysten jälkeen OOO FiCoTe Engineering Moskovaan. Tämän yhtiön omistus jakautui puoliksi Vahanen Oy:n ja Projectus Team Oy:n kanssa. Vientirenkaassa olivat mukana lisäksi Pohjatekniikka Oy ja AIP- Mittaus Oy, joten suunnitteluyritys pystyy tarjoamaan laajaa kokonaispalvelua arkkitehti- ja rakennussuunnittelusta talotekniikkaan. Venäjällä toimivien yritysten kilpailukyky perustuu paikallisen työvoiman käyttöön. Pietarin ja Moskovan yritysten henkilökunta on saanut hyvän paikallisen insinöörikoulutuksen. Koko FiCoTe Groupin palveluksessa, omistajayritykset mukaan lukien on Suomessa, Venäjällä ja Virossa noin 400 henkilöä ja ryhmän liikevaihto oli noin 20 miljoonaa euroa vuonna Henkilöstöstä on Venäjällä 70 henkilöä. FiCoTen merkittävimpiä hankkeita on ollut tänä vuonna valmistunut Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo sekä vuonna 2002 valmistunut Nesteen toimitalo. Urakkakilpailun ja suositusten perusteella pääurakoitsijaksi rakennuttaja valitsi SMU-2:n, jolle FiCoTe vastasi suunnittelusta. Tässä noin kerrosneliön ja kolmikerroksisen toimistotalon hankkeessa FiCoTen vastuulla oli toteutussuunnittelu arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta lvis-suunnitteluun. Rakennuttajalla oli projektissa oma rakennuttajakonsultti JP Terasto. Moskovassa toimivalla OOO FiCoTe Engineeringillä on ollut puolestaan vaativa Maxit Oy:n kuivalaastitehtaan kokonaissuunnittelu Arzamasiin, 400 km Moskovasta itään. Suunnitteluprojekti alkoi marraskuussa 2003 ja se sisälsi mm. 48 metriä korkean hiekkasiilojen sisältämän teräsrakenteisen tuotantotornin suunnittelun. Teräsrakenteiden suunnittelussa käytettiin Vahanen-yhtiöiden hämeenlinnalaista tytäryhtiö AT-Yhtiö Oy:tä, Risto Vahanen selvittää suunnittelupalapelin kokoamista venäläisissä toimeksiannoissa. X SKOL.indd :41:32

6 6 SKOL Visio Joulukuu 2005 Konsultti kumppaniksi Kunnallistekniikan suunnittelussa on lähdetty kehittämään kumppanuusajattelua. Monet kunnat ovat solmineet vuosisopimuksia kilpailun perusteella valitun yhden tai useamman konsultin kanssa. Pyrkimyksenä on solmia useampivuotinen kumppanuussopimus sen sijaan, että jokainen yksittäinen ja pienikin suunnittelutoimeksianto kilpailutettaisiin. Pidempikestoisella sopimuksella pyritään hyvään ja luottamukselliseen yhteistyöhön sekä molempia osapuolia hyödyttävään ratkaisuun. Kunnallistekniikan suunnittelutehtävät ovat pääasiassa katujen ja vesihuoltolinjojen yleis-, katu- ja rakennussuunnittelua. Yleissuunnittelua tehdään pääasiassa asemakaavoituksen yhteydessä kaavan tilavarauksen määrittelemiseksi. Toimeksianto voi käsittää geosuunnittelua, liikenneteknistä ja katuympäristösuunnittelua sekä asiantuntijatehtäviä. Tilaajan valitsema kumppanuus on tietoinen strateginen valinta ja yksi selkeä tavoite kumppanuussopimuksen solmimiseksi on kustannushyödyn saaminen. Kumppanuussuhteelle on ominaista, että kumpikin osapuoli hyötyy toistensa tekemästä työstä. Pitkäkestoisen sopimuksen aikana konsultin osaaminen kasvaa ja kehittyy suunnittelun kokonaisvastuun kantajana. Kun osapuolten yhteistyö toimii hedelmällisesti ja luottamuksellisesti tämä näkyy projektien tuotekehitystyönä. Kunnan organisaation ja konsulttiyrityksen välinen operatiivinen kumppanuus voi käsittää esimerkiksi liikennesuunnittelua, katujen ja vesihuollon suunnittelua, ympäristösuunnittelua sekä kaavojen laadintaa. Taktinen kumppanuus edellyttää pitkäkestoista hankintaa konsultilta kuten vaikkapa kartta-aineistojen, liikennetietoaineistojen ja erilaisten rekisterien ylläpito- ja kehittämistehtäviä. Strateginen kumppanuus sisältää jo tietopääoman integrointia ja yleistä informaation hallintaa laajoissa tehtäväkokonaisuuksissa. Kumppanuussopimuksista on rajattava pois viranomaistehtävät, sillä ne kuuluvat yksiselitteisesti kuntatilaajalle. Sopimuksia solmittaessa on muistettava maankäyttöja rakennuslaki ja mitä esimerkiksi siinä on säädetty kadunpidosta. Samoin vesihuoltoa säätelee vesihuoltolaki. Tarjouspyyntö selkeäksi Tarjouspyynnön laatiminen on koko hankintaprosessin tärkein vaihe. tarjouspyynnön on oltava niin selkeä, että tarjoajat pystyvät tekemään vertailukelpoisia tarjouksia. Suunnittelu- ja rakentamispalveluita hankittaessa valintakriteereinä käytetään hinnan lisäksi laatua, ympäristövaikutuksia ja elinkaarikustannuksia. Pitkäaikaisissa kumppanuussopimuksissa painaa myös tarjoajan innovaatiokyky. Itse valinta voidaan ratkaista joko kokonaistaloudellisuuden tai halvimman hinnan perusteella. Kumppanuushankinnoissa on kuitenkin syytä painottaa kokonaistaloudellisuutta. Tarjouspyynnössä on syytä ilmoittaa tärkeysjärjestyksessä kaikki arviointiperusteet sekä arviointiperusteiden painoarvot, joiden avulla konsulttien tarjoukset pisteytetään. Konsultin valinnasta ja valinnan perusteista on ilmoitettava kirjallisesti kaikille tarjoajille. Annetut pisteet on lisäksi selkeästi perusteltava. Valittu konsultti, tilaajan kumppani tekee kaikki sovitut toimeksiannot sopimuskautena. Monissa tapauksissa voi kuitenkin olla perusteltua solmia sopimus usean konsultin kanssa. Konsulttien valintajärjestys määräytyy tällöin tarjousvertailun edullisuusjärjestyksen mukaan jolloin ensimmäiseksi sijoittunut konsultti saa toimeksiannosta kyselyn aina ensimmäisenä. Jos tämä ensimmäiseksi sijoittunut ei ehdi hoitaa kyseisiä töitä, työt jakautuvat muille konsulteille edullisuusjärjestyksessä. Kumppanuussopimuksissa on ajateltava jatkuvuutta, jotta tavoitellut hyödyt saavutettaisiin. Lähtökohtana on tähdättävä kolmen vuoden sopimuksiin, joihin voidaan liittää optioita lisävuosista. Pitkäkestoisen sopimuksen kannustimet on laadittava siten, että konsultti säilyttää sopimuskumppanina riittävän motivaation toimintansa kehittämiseen ja yhteiseen tuotekehitykseen sopimuskaudella. Kimmoke kunnista Virike kumppanuussopimusmallin tekoon on lähtenyt kuntien tarpeista ensin kunnallistekniikkaan liittyvistä pienistä hankkeista. Niiden suunnittelun kilpailuttaminen joka kerta aina erikseen on työlästä ja suhteettoman kallistakin. Lisäksi kunnallistekninen suunnittelutarve voi tulla varsin yllättäen. Sinänsä kunnilla on kyllä ollut kumppanuussopimuksia eri toimijoiden kanssa, jopa kilpailutettujen lakiasiaintoimistojen kanssa. Kuntaliitossa on lisäksi valmistumassa kumppanuussopimusmalli pienehköjen rakennuskohteiden alueurakointiin. Tämän hankkeen on määrä valmistua 2005 loppuun mennessä. Varsin merkittävää tilaajan kumppanuussopimusta on valmisteltu Joensuun kaupungin ja Kuntaliiton välisenä hankkeena. Kaupungeissahan askartelee useita toimijoita kaupungin rakennusvirastosta vesi- ja viemärilaitokseen sekä energialaitoksesta puhelin- ja teleyhtiöihin. Tähän saakka yksi on suunnitellut ja repinyt kadun auki ja peittänyt asfaltilla. Pian tulee toinen ja repii ehkä vielä samana kesänä kadun uudestaan auki. Tässä tilaajan kumppanuusmallissa yksi toimii rakennuttajana ja muut alistettuina toimijoina. Rakennuttajana olisi useimmiten kaupungin rakennuttajavirasto, jolloin koko hankkeen suunnittelu ja rakentaminen voitaisiin tehdä kerralla ja hoitaa työturvallisuusasiat keskitetysti. X SKOL.indd :41:39

7 SKOL Visio Joulukuu Kiinteistöissä 2,6 miljardia euroa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin yksityinen sijoittaja. Yhtiön sijoitussalkun arvo nousee tänä vuonna noin 23 miljardiin euroon. Sijoitukset tuottivat viime vuonna 8 prosenttia. Kiinteistöjen osuus sijoituksista on noin 2,6 miljardia euroa. Kiinteistöjä on viime vuosina hankittu, rakennutettu ja peruskorjattu vuosittain noin 200 miljoonalla eurolla.yhtäältä työeläkeyhtiö pyrkii eroon kiinteistösalkkuun sopimattomista osaomistuskohteista. Toisaalta yhtiön pitkäjänteistä sitoutumista rakennusklusteriin osoittaa, että yhtiö on vuokra-asuntojen tuottamiseen ja hallinnointiin erikoistuneiden VVO-yhtymän ja Sato Oyj:n merkittävä omistaja, yhtiön kiinteistökehityspäällikkö Aarne Markkula muistuttaa. Varman hoitamia merkittäviä viime vuosien peruskorjauskohteita on mm. Hotelli Tornin peruskorjaus. Lähtölaukausta sen sijaan odottaa Espoon Leppävaarassa, kauppakeskus Sellon kupeessa tyhjälle tontille nouseva toimistotorni, Panorama Tower. Tämä toimistotorni nousee 16-kerroksisena kohti taivasta, kun riittävä määrä käyttäjiä on varmistunut. Toistaiseksi on olemassa alustavia sopimuksia ja useita neuvotteluja käydään parhaillaan, joten lopullinen investointipäätös tehtäneen lähiaikoina. Vastaavanlainen suuri kehityshanke on vireillä Helsingin Salmisaaressa voimalan hiilikasojen alueella, jonne suunnitellaan Länsiväylän sillan kupeeseen toimistorakennusta Varman uudeksi pääkonttoriksi, Aarne Markkula valottaa tulevia suurhankkeita. Pitkäkestoista projektia edustaa puolestaan Tampereella Finlaysonin vanha tehdasalue, jota on kehitetty jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Alueen laajuus on bruttoneliömetrin suuruusluokkaa. Alueelle on suunniteltu ja toteutettu toimisto- ja liiketiloja sekä tarvittavia pysäköintialueita. Vanhan puretun värjäämön paikalle rakennetaan parhaillaan 98 asunnon kerrostalokokonaisuutta. Vuosia kestävässä projektissa ei aina heti alkuvaiheessa tiedetä, mihin suuntaan aluetta ryhdytään kehittämään. Tällainen Finlaysonin kaltainen projekti on edellyttänyt tiivistä ryhmätyötä niin kaupungin eri viranomaisten kanssa lupaasioista ja museoviraston edustajien kanssa suojeluasioista sekä arkkitehtien luovaa pohdiskelua ja rakennesuunnittelijoiden teknisistä laskentaa. Alueen arkkitehtisuunnitteluun on osallistunut neljä eri arkkitehtitoimistoa, joiden valinnat Varma haluaa muutenkin pitää käsissään. Arkkitehtien valinnassa käytetään yleensä neuvottelumenettelyä aina sen mukaan, mihin kukin arkkitehtitoimisto on erikoistunut. Aarne Markkula: Finlaysonin aluetta on ollut kehittämässä neljä arkkitehtitoimistoa, joiden valinnassa käytetään usein neuvottelumenettelyä. Kestorakennuttajana Varma haluaa pitää suunnittelijavalinnat käsissään. Rakennuttajakonsultti apuna Varman kiinteistöosastolla on oma rakennuttajapäällikkö ja kiinteistökehityspäällikkö sekä kohteissa vastaavat kiinteistöpäälliköt. Silti suuremmissa hankkeissa käytetään pääsääntöisesti erillistä rakennuttajakonsulttia, Aarne Markkula täsmentää. Finlaysonin projektissa käytettiin CMC Terastoa, jonka kanssa on tehty viime vuosina kiinteää yhteistyötä. Lisäksi käytettiin tamperelaista A-Rakennuttajaa ja rakennesuunnittelijana A-Insinööriä. Aluettahan kehitettiin vaiheittain usean vuoden ajan. Erikoissuunnittelijat valitaan hankkeen luonteesta riippuen joko neuvottelumenettelyllä tai kilpailuttamisen kautta. Rakennuttajakonsultti osallistuu usein kilpailuttamisen kautta tehtävään erikoissuunnittelijoiden valintaan Varman rakennushankkeissa, Aarne Markkula täsmentää. Valinnan alkuvaiheessa kartoitetaan vaikkapa sellaisia pystyviä talotekniikkatoimistoja, jotka pystyvät selviytymään kulloisenkin projektin suunnittelutehtävästä. Näille valituille toimistoille lähetetään tarjouspyynnöt ja valinnassa ratkaisee hinta ja laatu. Yhtenä kriteerinä voidaan käyttää suunnittelutyöhön käytettävää arvioitua tuntityömäärää, jonka pitää olla tehtävään nähden realistisella tasolla. Projektin jälkeen arvioidaan suunnittelijoiden selviytyminen tehtävistään. Tässä arvioinnissa tarkastellaan myös rakennuttajan päätösten pitävyyttä ja onko esimerkiksi aikataulusta lipsuttu. Suunnittelijoille annettavat lähtötiedot vaikuttavat luonnollisesti suoraan työmääriin ja projektin edistymiseen. Kaiken kaikkiaan Varma merkittävänä kiinteistöomistajana ja rakennuttajana pyrkii löytämään hankkeisiinsa alan parhaat toimijat, Aarne Markkula pohtii suunnittelijavalintoja ja jälkiarviointeja. X SKOL.indd :41:39

8 Juhani Katko: Rautaruukki on muuttumassa perinteisestä teräksen tuottajasta metallisten komponenttien ja järjestelmien kokonaistuottajaksi kuten Vantaan Technopoliksen hankkeessa. Ruukki muutosten kourissa Rautaruukki-konserni on muuttumassa perinteisestä teräksen valmistajasta metalliin pohjautuvien komponenttien ja järjestelmien kokonaistoimittajaksi. Aikaisemmasta tytäryhtiökulttuurista siirryttiin yhden yhtiön nimen alle. Tämä tarkoittaa valtavaa urakkaa yli 20 eurooppalaisessa maassa. Syksyllä 2004 konsernin markkinointi ja viestintä keskitettiinkin Ruukki-markkinointinimen alle. Konserni on toiminut elokuusta 2005 lukien nykyisen organisaation pohjalta. Ruukki Construction, Engineering ja Metals on organisoitu divisiooneiksi asiakastoimialoittain. Production-divisioona valmistaa terästuotteita. Yksi- ja monikerrosrakentamiseen sekä infrarakentamiseen metalliin pohjautuvia ratkaisuja toimittaa Construction-divisioona. Nosto- ja kuljetusvälineteollisuutta sekä metsä ja meriteollisuuden tarpeita palvelee Engineering-divisioona. Metalsdivisioona vastaa terästen, myös ruostumattomien ja alumiinituotteiden sekä komponenttien toimituksista. Kaikki divisioonat kokoavat asiakkaan tarvitseman kokonaisuuden leikka-liimaa-teippaa -periaatteella. Pyrkimys on päästä yhden luukun toimintamalliin. Liiketoimintaan keskittyvien divisioonien ulkopuolelle jäävät mm. hallinto- ja kiinteistöpalvelut. Aikaisemmin nämä toiminnot hoidettiin paljolti paikkakunta- tai tytäryhtiökohtaisesti, mutta nykyisin toimintoja kehitetään Ruukin näkökulmasta. Kiinteistöt kartoitetaan Konsernin rakennusten ja maa-alueiden kirjanpitoarvo oli vuoden 2004 lopussa runsaat 350 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa noin miljoonaa neliömetriä erilaisia rakennuksia, kiinteistöjohtaja Juhani Katko selvittää. Tätä kiinteistömassaa varten ollaan luomassa kiinteistötietojärjestelmää yhtäältä omin voimin ja toisaalta ulkopuolisten konsulttien työnä. Raahessa ja Hämeenlinnassa, Rautaruukin perinteisillä teollisuuspaikkakunnilla teollisuus- ja varastorakennuksista on olemassa hyvin dokumentoidut arkistot. Raahen yksikkö on jo aikaisemmin hankkinut oman kiinteistötietojärjestelmän. Selvittämistä tarvitaan sen sijaan vuosien varrella ostettujen yritysten kiinteistöistä, joista ei välttämättä ole olemassa perustietojakaan. Rakennuskantakin vaihtelee kylmistä peltihalleista raskaisiin prosessirakennuksiin. Perustietojen keräämisen jälkeen rakennuksille on tehtävä kuntokartoitukset ja pitkän aikavälin korjausohjelmat sekä laadittava huoltokirjat. Tarvitaan eräänlainen työkalupakki, rakennuskannan ylläpitämiseksi ja hoitamiseksi. Kiinteistökannan kartoituksen ensimmäinen vaihe valmistunee vuoden 2006 ensimmäisellä neljänneksellä, Juhani Katko arvioi. Prosessiteollisuudessa rakennukset ja rakennelmat muodostavat kuoren prosessin ympärille. Raahen kaltaisella teollisuuspaikkakunnalla laitteet ja prosessi muodostavat prosenttia koko omaisuusmassan arvosta. Rakennusten osuus on siten prosenttia ja rakennusten elinkaari vuotta. Ensiarvoisen tärkeää kuitenkin on, että rakennuksia hoidetaan ja niiden arvoa ylläpidetään prosessivalmistuksen häiriöttömäksi jatkumiseksi. Kritiikki paikallaan Kiinteistö- ja rakennusklusterin asioita on mietitty alan yhteisessä, Visio projektissa. Tällä pyritään oikeutetusti nostamaan alan painoarvoa. Projektissa on korostettu hyvän ja ammattitaitoisen hallinnoinnin merkitystä kiinteistöjen arvon säilyttämiseksi niiden elinkaaren aikana. Alan järjestöt ja julkinen valta ovat poikkeuksetta tarttuneet epäkohtiin, joista selkeimpiä ovat olleet muutamien rakennusten kattojen romahdukset. Viime vuosikymmenen alun syvän laman jälkeen kiinteistöalalla on tapahtunut todella suuria muutoksia. Kun aikaisemmin kiinteistöjä pyrittiin hoitamaan vasemmalla kädellä, nyt niille pitäisi tehdä jopa 30 vuoden huoltosopimuksia. Näin pitkien sopimuksien aikana olosuhteet muuttuvat ehkä useaankin kertaan, joten ylipitkiin huoltosopimuksiin on syytä suhtautua kriittisesti, Juhani Katko varottaa. Rautaruukki-konserni toimii 23 maassa ja sen palveluksessa on noin henkilöä, jotka tekivät konsernille liikevaihtoa 3,6 miljardia euroa. Yhtiö pyrkii selkeästi vahvistamaan asemaansa johtavana ja tehokkaimpana metallituotteiden toimittajana Pohjoismaissa ja Baltiassa. Yhtiön ydinliiketoiminta-aluetta on laajennettu itäisen Keski-Euroopan alueelle, jossa rakennusmarkkinat kasvavat hyvin nopeasti. X SKOL.indd :41:51

9 SKOL Visio Joulukuu Asko Salminen: Oulun elokuva- ja hotellikeskuksen suunnittelijavalinnoissa painotettiin paikallisuutta, toimistojen resursseja, imagoa ja hintaa. Hankkeen kaikki suunnittelijat ja urakoitsija ovat oululaisia toimistoja. Suunnittelijavalinnat harkiten Suunnittelijat valitaan Tapiola-ryhmän uusiin investointihankkeisiin usein kilpailun perusteella, kiinteistöjohtaja Asko Salminen selvittää. Esimerkkinä hän mainitsee Oulun ydinkeskustaan parhaillaan toteuttavan bruttoneliömetrin suuruisen hotelli- ja elokuvakeskuksen. Tämä noin 43 miljoonan euron hanke käsittää kahdeksan elokuvateatteria, 214 huonetta käsittävän hotellin kokoustiloineen ja neliön ravintolatiloineen. Kellarissa on 170 autopaikkaa. Hotelli- ja elokuvakeskuksen peruskivi muurattiin elokuussa ja hankkeen on määrä valmistua tammikuussa Rakennuttajina ovat Eläke-Tapiola ja Vahinko-Tapiola sekä käyttäjinä Scandic Hotels ja Finnkino. Tapiola-ryhmä on aikanaan rakennuttanut Helsinkiin Scandic Simonkentän hotellin, joten yhteistyökumppani on jo entuudestaan tuttu. Arkkitehti valittiin kutsukilpailun perusteella kolmen toimiston joukosta. Kilpailutoimikuntaan kuuluivat rakennuttajan edustajien lisäksi Oulun kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliiton edustajat. Voittajaksi selviytyi oululainen arkkitehtityöryhmä Paldanius & Teppo, jonka ehdotuksen pohjalta hanke toteutetaan. Muutkin suunnittelijat kilpailutettiin. Kriteereinä olivat paikallisuus, suunnittelutoimistojen resurssit selviytyä toimeksiannosta, yleinen imago sekä hinta. Suunnittelijat ja urakoitsija, Palmberg-Rakennus ovat paikallisia toimistoja. Elokuvakeskushanketta ryhdyttiin kehittämään kaavan laatimisesta lähtien. Yksi keskeinen asia neuvotteluissa oli rakennusoikeuden hinta, kun tontille kaavailtiin elokuvakeskusta ja hotellia sekä välttämättömiä yleisiä tiloja. Neuvottelut kaupungin edustajien kanssa etenivät juohevasti eivätkä kunnallispoliitikot esittäneet yhtään vastustavaa puheenvuoroa eikä kaavasta tehty valituksia. Kysymyksessä on toisaalta kaupungille tärkeä ja tuloja tuottava hanke. Tätä Oulun hanketta niin kuin muitakin Tapiola-ryhmän investointiprojekteja ohjataan kiinteistöyksiköstä, jossa on rakennuttamisosaamista ja kokemusta. Hankeen rakennuspäällikkö on Espoosta ja kiinteistöpäällikkö puolestaan Tapiolan Oulun toimistosta. Täten Tapiola-ryhmän valtakunnalliset ja paikalliset näkökulmat nivoutuvat projektin toteuttamisessa. Samanlaista mallia kuin Oulussakin käytettiin hiljattain lokakuussa Espoon Tapiolaan valmistuneessa Finnforestin pääkonttorin toteuttamisessa. Tästä Euroopan korkeimmasta, viisikerroksisesta puisesta toimistotaloprojektista järjestettiin aikanaan arkkitehtikilpailu. Samoin muut suunnittelijat kilpailutettiin Finnforestin pääkonttoria vastapäätä, Revontulentien toiselle puolelle nousee aikanaan Tapiola-ryhmän pääkonttorin laajennus. Espoon kaupunki on näet syyskuussa 2005 varannut purettavan Revontulentien koulun tontin Tapiolaryhmälle. Tontille suunnitellaan kaavan kehittämisen jälkeen noin kerrosneliömetrin suuruinen pääkonttorin laajennus. Jos kaava saadaan vahvistetuksi ensi vuonna, niin laajennus valmistunee vuonna 2008, Asko Salminen pohtii laajennushankkeen tulevaisuutta. Kiinteistökanta 1,5 miljardia euroa Tapiola-yhtiöiden kiinteistökannan arvo on 1,5 miljardia euroa ja laajuus noin 1 miljoonaa neliömetriä. Kiinteistöistä puolet on toimistoja, asuntoja viidennes sekä liiketiloja, hotelleja ja logistiikkarakennuksia noin 30 prosenttia. Näitä kiinteistöjä kiinteistöyksikkö hoitaa ja ylläpitää. Kiinteistöt muodostavat osan eläke-, vahinko- ja kahden henkivakuutusyhtiön sijoitusalkuista osakkeiden ja bondien lisäksi. Kiinteistöjen osuus vaihtelee eläkeyhtiön vajaasta 13 prosentista henkivakuutusyhtiöiden 25 prosenttiin sijoitussalkkujen arvosta. Vuositasolla kiinteistöjä pitäisi hankkia lisää miljoonalla eurolla ja erityisesti eläke- ja vahinkoyhtiöiden kiinteistömäärää on tarve kasvattaa lähivuosina. Samalla kuitenkin osasta kiinteistöjä luovutaan. Kun Tapiola-ryhmässä päätetään uusista investointihankkeista, ne käsitellään ja hyväksytään hallituksessa tai vähintäänkin sijoitustoiminnan johtoryhmässä. Hankkeista on myös tehty riskianalyysit ja sijoituksille laadittu tuottovaatimukset. Uudet hankkeet on myös arvioitu siitäkin näkökulmasta, minkä yhtiön sijoitussalkkuun ne parhaiten sopivat. Käyttäjätkin ovat tuolloin prosenttisesti tiedossa. Näissä urakoitsijavetoisissa projekteissa arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijat ovat jo usein valittu tässä vaiheessa eikä Tapiola ryhmällä rahoittajana ole mahdollisuutta eikä tarvettakaan tällöin puuttua suunnittelijavalintoihin, Asko Salminen valottaa Tapiola-ryhmän kiinteistösijoittamisstrategioita. X SKOL.indd :41:58

10 10 SKOL Visio Joulukuu 2005 Eric Leraillez Urakasta neuvotteluun Hankintalaissa painotetaan kokonaistaloudellisuutta. Julkinen sektori valitsee silti edelleenkin halvan kokonaispalkkioon perustuvan suunnitelman. Tämä tarkoittaa todellisuudessa tilaajan ostamaa urakkaa. Tilaaja saakin tehtäväluettelon tai suunnitteluohjelman mukaiset työt riippumatta suunnittelijan käyttämästä ajasta, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liiton projektipäällikkö Matti Tauriainen pohtii nykyistä suunnitteluhankinnan epäkohtaa. Infrasektorilla, jolla valtio ja kunnat ovat suurimmat tilaajat, on selvitetty SKOLin laskutustilastojen avulla suunnittelun tilaustapoja. Vuonna 2004 hintatarjouskilpailua käytettiin 29 prosentissa tilauksista. Saman verran tilattiin suunnittelua laadun ja hinnan arviointimenettelyn sisältäneen tarjouskilpailun avulla. Neuvottelutilausta käytettiin 34 prosentissa tilauksista. Vuosi- ja puitesopimuksilla tilattiin suunnittelua 8 prosentin edestä. Teollisuus painottaa suunnittelun tilauksissaan vuosi- ja puitesopimuksia, joiden osuus oli yli puolet eli 53 prosenttia kaikista suunnittelutilauksista vuonna Tällä tavalla teollisuus varaa etukäteen suunnittelukapasiteettia konsulttitoimistoilta. Varaus voi käsittää tuhansia tai kymmeniätuhansia suunnittelutunteja vaikkapa teollisuuden huoltoseisokkien aikaisten laitteiden ja koneiden ylläpitohuoltojen ja korjausten suunnitteluun ja hoitamiseen, Matti Tauriainen selventää. Teollisuus tilaa suoralla neuvottelulla kymmenkunta prosenttia suunnittelusta. Samaa suuruusluokkaa on arviointimenettelyn sisältämä tarjouskilpailu. Hintatarjouskilpailua teollisuus käyttää runsaassa neljänneksessä suunnittelutilauksissaan. Kokonaispalkkioon perustuvassa suunnittelutyössä on vaarana, että konsultti pyrkii työmäärän minimointiin. Tämä taas saattaa johtaa tilaajalle kalliimpaan tai laadultaan huonompaan lopputulokseen, Matti Tauriainen varottaa. Jaakobinpainia käydään siitä, tehdäänkö suunnittelua konsultin kannalta edullisesti syventymättä luoviin ratkaisuihin vai aidosti asiakkaan hyväksi kehittäen pitkälle vietyjä ideoita ja innovaatioita. Tilaajan kannaltahan olisi edullista, jos konsultti tekisi todellisuudessa paljon suunnittelutyötä kokonaispalkkiolla. Laki lisää neuvotteluvaraa Tulossa oleva hankintalaki lisää merkittävästi neuvottelumenettelyn käyttöä EUkynnysarvon alittavissa asiantuntijapalveluiden hankinnoissa. Tämä rajahan on nyt euroa, joten se mahdollistaa merkittävienkin suunnittelutoimeksiantojen neuvottelemisen, Matti Tauriainen muistuttaa. Neuvontamenettelyähän saa käyttää tutkimus-, selvitys- ja arviointihankkeissa, jotka edellyttävät asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Kun hanke on hyvin monimutkainen eikä tilaaja pysty laatimaan siitä riittävän selkeää tarjouspyyntöä, neuvottelumenettely on varsin käyttökelpoinen tapa kehittää hanketta, Matti Tauriainen viestittää. Tilaajan kannalta varmin tapa saada laadukas lopputuloa on neuvotella konsultin kanssa suunnittelutehtävistä ja -ratkaisuista. Tällöin yhdessä arvioidaan suunnitteluun tarvittavat työmäärät, resurssit ja aikataulu. Puitesopimuksessa tai neuvottelussa voidaan sopia tuntihinnat sekä tavoitehinnan käyttämisestä. Koko suunnitteluhankkeelle asetetaan realistinen tavoitehinta, jonka ylityksestä konsulttia sakotetaan, mutta alituksesta hyvitetään. Saksassa lähes kaikki julkiset suunnitteluhankkeet tilataan neuvottelumenettelyllä. Yhdysvaltojen useimmissa osavaltioissa on menty vieläkin pitemmälle, sillä suunnittelijan valinta hintatarjouskilpailun avulla on julkisissa hankinnoissa kokonaan kielletty. Miksei Suomessakin voitaisi parempia ja hinnallisesti edullisempia suunnitteluratkaisuja tilata enenevässä määrin neuvottelumenettelyllä, Matti Tauriainen kysyy retorisesti. Suunnittelun arvostusta osoittaa nykyisellään sekin, että suunnittelukustannuksia verrataan vaikkapa rakennuskustannuksiin tai rakennuksen elinkaaren aikaisiin ylläpitokustannuksiin. Jos esimerkiksi arkkitehtisuunnittelun kustannukset, joita pidetään korkeina, ovat samaa suuruusluokkaa kuin rakennuksen kahden vuoden siivouskulut, niin painotuksissa on tällöin jotain pielessä. Tarkistamista vaatii sellainenkin hankintamenettely, jossa tilaaja vaatii tarjouspyynnön liitteeksi hankkeeseen liittyvää suunnitelmaa. Tällöin hankintamenettelynä on suunnittelukilpailu tai suunnitteluja tarjouskilpailu. Nämä edellyttävät mm. kilpailuohjelman ja tuomariston valitsemista. Kun kilpailun avulla valitaan suunnittelijaa, arvioidaan suunnitelmien paremmuus ja keskinäinen järjestys ja laatu, arkkitehtitoimistoista viestitetään. X SKOL.indd :42:04

11 SKOL Visio Joulukuu Hankintalaki uudistuu Uuden hankintalain keskeisin uudistus koskee avoimuusperiaatteen voimaansaattamista. Hankintayksikön tulee ilmoittaa kansallisesti aikaisempaa pienemmistä julkisista hankinnoista. Ilmoitusmenettelyn laajentamisen katsotaan lisäävän huomattavasti hankintojen julkisuutta. Se antaa yrityksille aiempaa paremmat mahdollisuudet saada tietoja oman alueensa ulkopuolisista hankinnoista. Ministeriö ehdottaa kansallisen ilmoitusvelvollisuuden alarajoiksi tavaroiden ja palveluiden osalta euroa, sosiaali- ja terveyspalveluissa euroa ja urakoissa euroa. Ilmoittamista EU-tasolla edellytetään euron ylittävissä suunnitteluhankinnoissa. Euroopan Unionin hankintadirektiivin mukaisen uuden hankintalain voimaantulo siirtyy. Lain piti alunperin tulla voimaan helmikuun 2006 alussa. Marraskuussa kauppa- ja teollisuusministeriöön laintarkastuksesta saapuneeseen lakipakettiin tehdään vielä täsmennyksiä ja tarkistuksia, minkä jälkeen laki voidaan antaa eduskunnalle. Neuvottelumenettely laajenee Hankintalaissa neuvottelumenettelyn käyttöä laajennetaan ns. kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn. Tätä voidaan käyttää erityisen monimutkaisissa hankinnoissa, joissa ei voida laatia kelvollista tarjouspyyntöä ilman tarjoajien kanssa käytäviä neuvotteluja. Mikäli tarjoajat joutuvat tekemään neuvottelujen kuluessa vaikkapa suunnittelutyötä tai esittävät innovatiivisia ratkaisuja, voidaan niistä maksaa palkkiota. Varsinainen tarjouskilpailu käydään neuvotteluvaiheen päätteeksi hankintayksikön määrittelemien ratkaisujen pohjalta. Hankintalaki mahdollistaa myös puitejärjestelyjen käyttöönoton, jolloin useita hankkeita voidaan toteuttaa yhden kilpailuttamisen kautta. Puitejärjestelyssä kilpailun kautta sovitaan toimitusehdot, esimerkiksi henkilöryhmittäiset tuntiveloitushinnat. Kun puitejärjestelyssä on useampia yrityksiä, voidaan tilaus tehdä puitejärjestelyssä vahvistettujen ehtojen mukaisesti ilman kilpailuttamista. Mukana olevat yritykset voidaan haluttaessa myös kilpailuttaa uudella tarjouspyynnöllä. Avoin- ja rajoitettu menettely säilyvät uudessakin hankintalaissa ensisijaisina hankintamenettelyinä. Hankintayksikkö voi käyttää lisäksi neuvottelumenettelyä ja suorahankintaa, kun erityiset edellytyksen täyttyvät. Neuvottelumenettelyllä voidaan keventää tarjousmenettelystä aiheutuvaa työmäärää ja säästää hankintojen kustannuksia. Uusi hankintalaki sallii neuvottelumenettelyn käytön aikaisempaa useammassa tilanteessa, erityisesti EU-kynnysarvon euroa alittavissa asiantuntijapalvelujen hankinnoissa. Neuvottelumenettelyä saa lakiehdotuksen mukaan käyttää tutkimus-, selvitys- ja arviointihankkeissa, jotka edellyttävät asiantuntemuksen ja pätevyyden erityistä arviointia. Hankintayksikkö voi myös järjestää suunnittelukilpailun kynnysarvojen alittavista tai ylittävistä hankinnoista. Kysymyksessä voi olla kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn liittyvä suunnitelma. Voittajan valitsee kilpailua varten perustettu tuomaristo. Hankintojen kohteen teknisessä määrittelyssä pyritään aikaisemmasta standardikeskeisyydestä innovatiivisemman toimintakuvauksen esittämiseen. Samoin ympäristöominaisuudet korostuvat vastaisuudessa hankintojen tarjouskilpailuissa. Merkittävä muutos aikaisempiin ehtoihin on se, että tarjouksen valintakriteerit on ilmoitettava painotettuina. Ennen riitti valintakriteerien ilmoittaminen mahdollisuuksien mukaan tärkeysjärjestyksessä. Jatkossa tarjoajan kelpoisuuden arviointi sekä tarjousten laadulliset kriteerit korostuvat nykyistä enemmän hankintapäätöksiä tehtäessä. Valtion ja kuntien omilta sidosyksiköiltä tehdyt suorahankinnat ja niiden rajanveto on tulkinnallista jatkossakin. Hankintayksikkö voisi tehdä suorahankintoja omistamaltaan sidosyksiköltä, jos se ei myy tuotteitaan ulos päin. Kun kunta tai valtio järjestää hankintakilpailun, on oman hankintayksikön tarjousta käsiteltävä samanarvoisesti muiden tarjousten kanssa. Hankintojen neuvontayksikkö Kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Kuntaliitto perustivat vuonna 2004 julkisten hankintojen neuvontayksikön. Yksikkö toimii itsenäisenä, kuuden henkilön vahvuisena Kuntaliiton yhteydessä. Lisäksi Kuntaliitossa on nimetty tiettyjä asiantuntijoita, joille tulevia kyselyitä ja tiedusteluja yksiköstä ohjataan, yksikön päällikkö Leena Piekkola selvittää. Neuvontayksikön työ tähtää palvelumarkkinoiden toimivuuden parantamiseen. Yksikkö antaa maksutonta puhelinneuvontaa ja vastaa sähköpostikyselyihin. Neuvoja annetaan valtion ja kuntien viranomaisille sekä yrityksille. Kysymykset voivat koskea julkisten hankintojen lainsäädäntöä, lainsäädännön soveltamista tai julkisiin hankintoihin liittyviä käytännön kysymyksiä. Yksikölle on tullut viime aikoina runsas 120 kyselyä viikossa. Kunnista kysytään usein, pitääkö tästä hankinnasta järjestää tarjouskilpailu, Leena Piekkola toteaa. Yrityksille hän viestittää, että nämä lukisivat huolellisesti tarjouspyyntöasiakirjat ja ennen kaikkea vastaisivat seikkaperäisesti tarjouspyynnön eri kohtiin. Näin vältyttäisiin pahimmassa tapauksessa tarjousten hylkäämisiltä. Yksi syy tarjouskilpailusta pois sulkemiseen voi olla voimassaolevan verotodistuksen puuttuminen. Neuvontayksiöllä on ministeriön rinnalla tiedottamisvelvollisuus uudesta hankintalaista, kun eduskunta sen aikanaan hyväksyy. Tällöin tarvitaan paljon kättä pitempää, mutta erillistä julkaisua ei kuitenkaan lähdetä tekemään. Tarkoituksena on kehittää myös internet-palveluja ja selvittää keskeisimmät faktat ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. Neuvontayksikkö esittäytyy myös joissakin koulutustilaisuuksissa tavoittaakseen kuntien ja valtion edustajia ja kertoakseen ajankohtaisista hankinta-asioista. Julkisten hankintojen palveluyksikkö toimii Kuntaliiton tiloissa, jonne yhteystiedot ovat puh X SKOL.indd :42:08

12 12 SKOL Visio Joulukuu 2005 Tiehallinto tilaajien kärkeen Tiehallinnon kehityshankkeissa katsotaan vuoteen Uudet teknologiat ovat tuolloin muuttaneet perinteisiä toimintatapoja. Asiantuntijapalveluiden hankintoja kootaan isommiksi kokonaisuuksiksi ja hankintojen keskikoko kaksinkertaistuu. Tiehallinto luopuu sellaisten tienpitoon liittyvien asiantuntijapalveluiden omasta tuotannosta, jolle löytyy markkinatuotantoa ja joka ei ole Tiehallinnon ydinosaamista. Asiantuntijapalveluiden hankinta niin ikään kansainvälistyy, mikä alkaa yhteispohjoismaisten markkinoiden toteutumisella. Tiehallinto sai vuonna 2001 osaavan tilaajan palkinnon ja se haluaa olla kärkijoukossa hankintamallien, menettelyjen ja välineiden kehittämisessä. Tarkoituksena on luoda infra-alalle palvelukysyntää ja sitä kautta uutta liiketoimintaa. Uusien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa Tiehallinnossa hyödynnetään sähköisiä toimintamalleja sekä koneautomaatiota ja mobiiliratkaisuja. Tiehankkeita tarkastellaan elinkaarimallien ja ekotehokkuuden näkökulmasta sekä kehitetään älykkäitä ja raportoivia rakenteita. Asiantuntijapalvelujen hankintasopimuksissa on tällä hetkellä kolme tasoa. Yli euron hankkeista järjestetään yleensä erilliskilpailutus. Puitesopimuksia voidaan käyttää euron suuruisissa hankkeissa ja alle euron suuruisia toimeksiantoja voidaan tilata suorahankinnoilla. Hankintasopimuksissa painotetaan laatua ja palvelutuottajan odotetaan kantavan laatuvastuuta. Vastaavasti siirrytään entistä enemmän kannustaviin palkkioihin. Yksi toimintojen kehittämiseen liittyvä asia on siirtyminen tietopalvelujen laajaalaiseen käyttöön. Näitä tietopalveluja voivat asiakkaat ja sidosryhmät hyödyntää. Sähköinen kaupankäynti otetaan laajamittaisesti käyttöön jo vuosina Konsultti apuna Tiehallinnon uusia hankintamalleja ja visioita on ollut kehittämässä WSP LT-Konsultit. Toimeksiantoon on kuulunut mm. Tiehallinnon omien asiantuntijoiden ja ulkopuolisten sidosryhmien runsaan 30 henkilön haastattelut. Yhtäältä on inventoitu nykyisiä hankintamalleja ja toimintatapoja. Toisaalta on pohdittu vuonna 2006 voimaan tulevan uuden hankintalain avaamia mahdollisuuksia. Lisäksi on kartoitettu kansainvälisiä käytäntöjä sekä yksityisen sektorin toimintatapoja. Konsulttiselvityksen yksi osa on liittynyt hankintojen kartoittamiseen. Tiehallinto ja tilannut vuosina hankintoja yhteensä 33,5 miljoonalla eurolla, yhteensä kappaletta. hankintojen keskikooksi muodostuu siten euroa. Hankinnoista puolet on tilattu suunnittelijoilta eli 720 kappaletta, yhteensä 16,1 miljoonan euron arvosta. Suunnitteluhankintojen keskikoko on ollut siten euroa. Muista hankintoja ovat olleet mm. tiestö- ja liikennetietojen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen tilaukset, hallinnolliset hankinnat, hankintapalvelut ja tietojärjestelmät. Tietojärjestelmiä on esimerkiksi tilattu 6 miljoonalla eurolla yhteensä 90 järjestelmää. Kehittämistoimien ensivaiheessa on tarkoitus kasvattaa hankintojen kokoa ja pidentää aikajännettä. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2008 mennessä hankintojen lukumäärä puolittuisi nykyisestä hankinnasta 600 hankintaan, mikä kasvattaisi keskikokoa eurosta euroon. Suunnitteluhankinnoissa tämä tarkoittaisi toimeksiantojen määrän vähenemistä 360 kappaleeseen, mutta keskikoon suurenemista euroon. Kun hankintamuotoja ja -tapoja kehitetään, hallinnon henkilöstö tarvitsee yleisohjeiden päivittämistä ja täydentämistä toimintansa tueksi ja koulutusta pysyäkseen kehityksen mukana. Hankinnasta vastaavien on ennen kaikkea säilytettävä substanssiosaaminen, jotta osataan hankkia ja ostaa entistä monialaisempia palveluja ja projekteja. Projektien jälkiarviointi on tärkeä osa kehitystyötä ja hankkeista tiedottaminen kuuluu erottamattomasti nyky-yhteiskunnan arkipäivään. Yhtäältä kansainvälisten toimintojen arvioidaan kasvavan kolmannekseen Tiehallinnon hankinnoista vuosikymmenen loppupuolella. Toisaalta hankintojen keskikoko kasvaa ja sopimusjaksot ovat entistä pidempiä. Tällainen yhtälö voisi estää tai vaikeuttaa uusien yritysten markkinoille pääsyä ja kilpailua. Tiehallinnosta kuitenkin selkeästi viestitetään, että osa hankinnoista suunnataan ja osa tehtävistä annetaan nimenomaan uusille yrityksille, tuleville yhteistyökumppaneille. Hannu Utti: Tiehallinnon ja suunnittelijoiden yhteistyöllä on pitkät perinteet. Parhaillaan kehitetään mm. tarjousten vertailu- ja valintamenettelyä, jossa laadun mittana käytetään hintaa. Ruohonjuuritason kehitystyötä Tiehallinnon toimintamallien ja hankintojen kehitystyö rakentuu tietyiltä osin ruohonjuuritason toimintaan. Tiehallinnon yksi keskustelu- ja yhteistyökumppani on Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL. Tällä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Tällöin toimintatapojen muutokset eivät tule yllätyksenä ja yksipuolisesti. Osapuolet antavatkin toisilleen mahdollisuuden kertoa näkemyksensä kehityshankkeista. Mikäli ongelmia esiintyy, niihin paneudutaan yhdessä, Tiehallinnon hankinnan asiantuntija Hannu Utti selvittää. Tiehallinnon toimintatapojen kehitystyöhön liittyy yhtenä, mutta tärkeänä osana tarjousten vertailu- ja valintamenettelyt. Silloin on mentävä tarjousten valinnan ytimeen, Hannu Utti selvittää. Tarjousten laadullisten tekijöiden eroja on pystyttävä vertaamaan tarjoushintoihin. tarjousten pisteytys on sidottava halvimman hinnan sijasta perushintaan. Uutena asiana on, että laadun mittana käytetään tarjousten vertailussa hintaa. Tällöin yhden laatupisteen ero kahden tarjouksen välillä tarkoittaa tilaajan valmiutta maksaa paremmasta tarjouksesta tarkasteltavien laatutekijöiden osalta noin 10 prosenttia enemmän kuin huonommasta tarjouksesta. Kaksi pistettä merkitsee vastaavasti 20 prosentin hintaeroa. Laadun ja hinnan luonnollinen painosuhde on tällöin 50/50-periaatetta, Hannu Utti selvittää hinta-asiaa. Tarjousten valintamenettelyssä on huolehdittava siitäkin, ettei kohtuuttoman kallista tarjousta valita. Valintamenettelyssä voidaan valittavan tarjouksen hinnalle antaa yläraja, joka on esimerkiksi1,35 1,45-kertainen perushinta. Tämän hintarajan ylittävää tarjousta ei valita, vaikka se ehkä muuten osoittautuisi edullisimmaksi esimerkiksi laatupainotteisissa tarjouskilpailuissa. Tällainen ehto on luonnollisesti ilmoitettava jo tarjouspyyntöasiakirjassa suunnittelijan valintakriteereissä, Hannu Utti selvittää SKOLin kanssa tehtävää ruohonjuuritason työtä konsulttivalintakriteerien kehittämiseksi. X SKOL.indd :22:00

13 SKOL Visio Joulukuu Vaativa tilaus Tiehallinnon Uudenmaan piiri on painottanut suunnittelukilpailuissa laatuominaisuuksia, jolloin hinnan painoarvoa on vähennetty. Kuvan karttapiirros esittää Kalevalantien ja Turun väylän välistä tieosuutta eritasoliittymineen Espoossa Kehä I:llä. Vaativasta suunnitteluhankkeesta ilmoitettiin aikanaan EUn virallisessa lehdessä. Tiehallinnon Uudenmaan piiri pyysi suunnittelutarjouksia vuoden 2004 toukokuussa Kehä I osuudesta Kalevalantie Turun väylä. Suunnittelutehtävä perustui vuonna 1999 laadittuun yleissuunnitelmaan ja siitä annettuihin lausuntoihin. Tieosuuden pituus oli vain 2,5 km, mutta siihen sisältyi kaksi eritasoliittymää. Suunnittelukilpailusta ilmoitettiin EUn virallisessa lehdessä, koska se ylitti ilmoitusvelvollisuuden kynnysarvon, Uudenmaan tiepiirin projektipäällikkö Pentti Sirola kertoo. Kilpailuun ilmoittautui viisi suomalaista suunnitteluyritystä ja tarjouksia jätettiin kolme kappaletta. Tarjoajista Ramboll oli ottanut kumppanikseen siltasuunnittelija Pontekin. Sito ja nykyinen WSP LT-Konsultit olivat löytäneet toisensa toisessa tarjouksessa. Kolmannen tarjouksen takana olivat Suunnittelukeskus ja Tieliikelaitos. Tilaaja oli selkeästi ilmoittanut jo tarjouspyynnössä mm. suunnittelijan valinnasta, että valinta tehdään kokonaistaloudellisuuden perusteella. Valintaan vaikuttivat sekä laatu että hinta. Menettelyllä haluttiin painottaa tarjousten laatuominaisuuksia ja vähentämällä vastaavasti liiallista hintapainotteisuutta. Tarjousten vertailussa käytettiin euroja pisteiden sijasta ja tarjousten edullisuus ilmoitettiin ratkaistavan vertailuhintojen perusteella. Tarjouspyynnössä oli lisäksi yksityiskohtaisia selvityksiä hinnan ja laadun vaikutuksesta sekä tilaajan käyttämistä arviointimenetelmistä. Tilaaja pyysi myös suunnittelutyömääriä, joita ilmoitettiin käytettävän yhtenä laadullisena tekijänä. Tilaaja ilmoitti tarjouspyynnössä, että tarjouksen jättäneille ilmoitetaan valittu suunnittelija, kaikkien tarjousten hinnat, tarjousten vertailuhinnat ja laadun yhteisarvosanat. Lisäksi luvattiin ilmoittaa tarjousten hyväksyttävyyden käsittelyt tuloksineen. Kullekin tarjoajalle ilmoitettaisiin erikseen tämän oman ja voittaneen tarjouksen laatuarviointi eriteltynä. Tarjouksissa oli nimettävä projektin johto ja selvitettävä laadun valvontaa. Pääsuunnittelijan sopivuutta arvioitiin niin ikään. Erikoissuunnittelijoiden sopivuutta arvioitiin tie- ja liikesuunnittelijoiden sekä geo-, silta- ja tieympäristösuunnittelijoiden ja arkkitehdin osalta. Tarjouksessa arvioitiin niin ikään tehtävänkäsittelyä ja aikataulua. Suunnitteluorganisaatiota ja laadun varmistusta arvioitiin samoin kuin vuorovaikutteista toteutusta. Kaikki nämä kohdat oli pisteytetty eri kertoimilla. Omana kohtana tilaaja kysyi hankkeen tuntityömäärää. Maksimipainoarvoksi saatiin siten 1,0. Tarjouskilpailussa käytettiin ns. kahden kuoren menettelyä, toisessa oli laatuosa ja toisessa hinta. Tässä tarjouskilpailussa tilaajan tehtävä oli yksiselitteisen helppo. Tarjousten hinnat olivat , ja euroa. Halvimman tarjouksen jätti Ramboll, joka sai myös parhaat laatupisteet. Tilaaja oli jo etukäteen ennakoinut varsin hyvin suunnittelutyön laajuuden, sillä suunnittelukustannuksiin on varattu euron määräraha, Pentti Sirola muistelee. Vastaavasti hiljattain järjestetyssä suunnittelukilpailussa halvimman ja kalleimman tarjouksen välinen ero oli 2,5- kertainen. Tällöin tilaaja voi pyytää lisäselvityksen halvimman tarjouksen jättäneeltä toimistolta. Jos selkeään alihinnoitteluun on jokin asia jäänyt huomioimatta, niin tarjoajalle voidaan antaa mahdollisuus kirjallisella ilmoituksella vetäytyä tarjouskilpailusta. Tällä halutaan välttää tarjoajalle selvästi tappiollisen työn aiheutuminen, Pentti Sirola selvittää. Työ valmistumassa Kalevalantien ja Turun väylän välisen suunnittelutyön piti valmistua toukokuun 2005 loppuun mennessä. Suunnittelijasta riippumattomien syiden takia suunnittelutyö on tässä vaiheessa vasta esitarkastuksessa. Työtä viivästyttivät lisäselvitykset Natura-alueella Laajalahdessa, vanhojen metsien Elfvikin suojelualue, jonka tarkasta rajasta ei edes ympäristökeskuksella ollut tietoa, kun yleissuunnitelma oli aikanaan lausunnolla. Oman mausteensa suunnittelutyöhön toivat tammikuun 2005 tulvat, jotka nostivat meriveden Kehä I:lle. Kun tie painuu jatkossa Hagalundin tunneliin, suunnitelmia jouduttiin tarkistamaan ja muuttamaan veden yllättävän nousun ennakoimiseksi. Espoon kaupungin kaavoitus ei edennyt samaa tahtia tiesuunnittelun kanssa, joten tiesuunnittelussa jouduttiin ottamaan aikalisä. Keskustelua on käyty ja kättä väännetty tien läheisyyteen kaavaillusta lisärakentamisesta. Tiesuunnitelma vaatii joka tapauksessa kaavamuutosta, joten tällaiset suunnitteluhankkeet ovat hyvin herkkiä ja monivivahteisia, Pentti Sirola muistuttaa. Suunnittelukilpailu onnistui hyvin ja voittajan valinnasta ei syntynyt eripuraa. Sen sijaan suunnittelutyön viivästyminen tuo yhteiskunnalle lisäkustannuksia. Kehä I on Suomen vilkkaimmin liikennöity väylä, joten nykyiset valo-ohjatut risteykset olisi muutettava mitä pikimmin eritasoliittymiksi, Pentti Sirola toivoo. X SKOL.indd :22:27

14 14 SKOL Visio Joulukuu 2005 SKOL päivitti strategiansa strategian pohjana on SKOLSKOLin visio: SKOL-yritykset ovat asiantuntijoina ja ratkaisujen tuottajina korvaamaton osa asiakkaan arvoketjua. SKOLin hallitus on käynyt syksyn ajan strategiakeskusteluja todennut alan ja jäsenkunnan avainsanoiksi: kilpailukykyiset yritykset, toimivat markkinat, osaavat resurssit, arvostettu ala ja joustavat työmarkkinat. SKOL syyskokous hyväksyi, että SKOLin toiminta vuosina perustuu seuraavien neljän vuoden ajan viidelle strategiselle teemalle: 1. SKOL-yritykset ovat kilpailukykyisiä, kehittyviä ja kannattavia 2. Suunnittelualalla toimivat markkinat ja reilu kilpailu 3. SKOL-yrityksillä osaavat, koulutetut ja kehittyvät resurssit 4. Suunnitteluala on arvostettu, näkyvä ja imagoltaan hyvä 5. Alan työmarkkinat toimivat joustavasti ja kannustavasti 1. SKOL-yritykset ovat kilpailukykyisiä, kehittyviä ja kannattavia SKOLin jäsenyrityksiltä edellytetään tervettä yritystoimintaa, joka lähtee vakaalta talou delliselta ja toiminnalliselta pohjalta. Jäsenyritysten ja tilaajien toimintaa ja asenne ilmastoa pyritään ohjaamaan siten, että suun nit telu hankinnan lähtökohtana on asiakkaalle tuotet tava lisäarvo, eivät suunnittelu yritykselle aiheutuvat kustannukset. Myös perin teisiä palkkio muotoja kehitetään paremmin kannattavuus kehitystä ja yritys strategiaa palveleviksi. Jäsenyritysten strategista asemaa pyritään parantamaan alan vision mukaisesti siten, että yritykset osallistuvat tiiviimmin asiakasyritysten liiketoimintaprosesseihin. Teollisuuden ja julkisen SKOLin hallitus strategiakokouksessaan Elomaticissa Turussa, vasemmalta Timo Myllys, Eevaliisa Härö, puheenjohtaja Markku Kaskimies, Kimmo Fischer, Tommi Tuominen, Jouni Mörttinen, Olli Manner, Heikki Hornborg, Eero Auranne, Pertti Kinni ja Vesa Junttila. X SKOL.indd :42:36

15 SKOL Visio Joulukuu sektorin ulkoistamiskehitystä seurataan ja edis tetään asiantuntijapalvelujen keskittymistä tehok kaisiin asiantuntijayrityksiin. SKOLin jäsenyrityksiä kannustetaan tuotteistamaan omaa osaamistaan, kehittämään muuttuvaan toimintaympäristöön soveltuvia tehokkaita palvelukonsepteja ja uudentyyppisiä palveluja sekä tuottamaan tätä kautta lisäarvoa tilaajille toimimalla osana näiden liiketoiminta verkostoja. Jäsenyritysten kansainvälistymiskehitystä tuetaan edistämällä jäsenyritysten ulkomaisia yhteyksiä ja verkot tumista. SKOL ylläpitää yhteyksiä vientiä edistäviin viranomaisiin ja vientirahoitusta järjestäviin kotimaisiin ja kansainvälisiin tahoihin edistääkseen jäsenten kansainvälistä toimintaa. Eri alojen jäsenyrityksiä pyritään auttamaan myös vapaa muotoisen vientiyhteistyön käynnistämisessä. 2. Suunnittelualalla toimivat markkinat ja reilu kilpailu Suunnittelu- ja konsulttialan markkinoiden toimi vuutta varmistetaan selkeillä pelisäännöillä, toimi villa sopimusehdoilla sekä julkisten hankintojen avoimella ja tarkoituksenmukaisella toiminnalla. Suunnitteluhankinnan lähtökohdaksi pyritään saamaan asiakkaalle tuotettava lisäarvo. SKOL tuottaa ajanmukaista ohjeistusta suunnit telu palvelujen hankintaan Julkisten hankinta menettelyjen toimivuuden parantamiseksi vaikutetaan lain säädäntöön ja hankintojen ohjeistukseen, neuvottelumenettelyn ja puitesopimusten käyttöä pyritään lisäämään. Suunnittelu- ja osaamispalvelujen tilaajien hankin ta käyttäytymiseen vaikutetaan siten, että kilpailut taminen käydään ensisijassa laatukritee reillä ja että riittävä suunnittelupanos varmistetaan. Alan sopimuskäytäntöä ja pelisääntöjä yhtenäistetään kaikilla toiminta-alueilla. Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot uudistetaan vastaamaan informaatiotekniikan ja sähköisen tiedonsiirron asettamia vaatimuksia. SKOLin jäsen yritysten asiakkuuksien, kumppanuussuhteiden ja verkottumisen edistä miseksi kehitetään sopimusmalleja ja pelisääntöjä. Erityistä huomiota kiinnitetään julkisen sektorin organisaatioiden uudistumiseen siten, että epäterve kilpailu saadaan vähenemään. Valtion ja kuntien liikelaitosten ja muiden organisaatioiden markkinaehtoisen toiminnan edellytetään olevan läpinäkyvää ja subventoimatonta, jotta markkinoiden toimivuus ja reilu ja avoin kilpailu voidaan varmistaa. 3. SKOL-yrityksillä osaavat, koulutetut ja kehittyvät resurssit Asiantuntijaresurssien hyvä saatavuus ja korkea osaamistaso pyritään varmistamaan. Koulutuksen sisältöön ja laatuun vaikutetaan eri koulutustasoilla suunnittelu valmiuksien lisäämiseksi ja myös riittä vien suunnittelualan opiskelupaikkojen määrän varmis tamiseksi aloittain ja alueellisesti. Vaikut taminen kohdistetaan alan peruskoulutuk seen ammattikorkea kouluja yliopistotasolla ja lisäksi koordi noidaan jatko- ja täydennyskoulutusta yhteis työssä eri koulutus järjestäjien kanssa. SKOLin jäsenkunnan osaamista kehitetään ja jäsenyrityksiä kannustetaan profiloitumaan asian tuntija- ja teknologiayrityksinä, jotka tarjoavat asiakkailleen lisäarvoa sekä tekno logia-, tietotek niikka- että suunnittelu osaamisensa kautta. Koordinoimalla tutkimus- ja kehitystoimintaa pyritään siirtämään teknologia johtajuus teollisuudelta asiantuntijayrityksiin. Alan houkuttelevuutta lisätään tuottamalla informaatiota opiskeli joille, järjestämällä kontakteja ja osallistumalla rekrytointi- ja muihin opiskelijatapahtumiin. Opiskelijatilaisuuksia järjestetään myös yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Jäsenyrityksille ja sidosryhmille suunnattuja koulutustilaisuuksia ja -tapahtumia järjeste tään ja koordinoidaan tarpeen mukaan. Asiantuntijayritysten johtamiskoulutusta järjestetään yhdessä Johtamistaidon opiston kanssa. Henkilöstön joustavan ja riittävän työllistämisen ja toisaalta puuttuvien resurs sien saatavuuden turvaamiseksi pyritään tukemaan yritysten verkottumista siten, että se mahdollistaa töiden tasaamista yhteistyössä yritysten välillä. 4. Suunnitteluala on arvostettu, näkyvä ja imagoltaan hyvä SKOL-brändiä vahvistetaan tukemaan sekä alan yhteisiä että jäsenyritysten omia myönteisiä ydin arvoja ja parantamaan alan julkisuuskuvaa. Alaa pyritään saamaan vahvasti näkyviin myös jäsenistön kautta SKOLin tunnettavuuden lisäämiseksi. Suunnittelu- ja konsulttialan merkitystä yhteis kunnan, ympäristön, teollisuuden ja rakenta misen asian tuntijana ja eri aloja kehittävänä toimijana tuodaan voimakkaasti esiin. Jäsenkuntaa kan nuste taan esiintymään julkisuudessa ja tiedotus väli neissä. Aktiivisella osallistumisella selkiytetään ja korostetaan teknisen konsultoinnin roolia ja merkitystä. Hyviä suunnittelijoita ja menettelytapoja sekä esimerkillisiä projekteja nostetaan esiin. Näkyvyyttä hankitaan lisää myös tiedotusvälineissä aktivoimalla jäsenkuntaa tule maan julkisuuteen alansa asiantuntijoina. SKOLin jäsenkunnan edustavuutta pyritään parantamaan myös laajentamalla jäsenkuntaa kehityskykyisillä ja terveellä pohjalla toimivilla yrityksillä. SKOL pyrkii huolehtimaan koko suunnittelu- ja konsulttialan ryhdikkyydestä osallistumalla harmaan talouden torjunta toimenpiteisiin yhdessä valtiovallan ja muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. 5. Alan työmarkkinat toimivat joustavasti ja kannustavasti Toimivien työmarkkinoiden luomiseksi ja yllä pitä mi seksi panostetaan joustaviin työ ehtosopimu ksiin sekä kannustaviin ja motivoiviin palkkaus järjes tel miin. Innovatiivisia työskentelymahdolli suuk sia ja säännöllisen työajan joustavaa käyttöä edistetään. Jäsenistölle tuotetaan kaikki tarvittava alan työsuhde- ja henkilöstöasioita koskeva infor maatio, mitä täydentää EK:n tuottama yleisinfor maatio. Yritysten työsuhdeasioiden hoitamiseksi liitosta on aina saatavana ajan tasalla olevaa tietoa työlainsäädännöstä ja työehtosopimuksista sekä yksittäistapauksia koskevia neuvonta palveluja. Työehtosopimustoiminnassa pyritään säilyt tämään hyvät yhteistyö- ja neuvottelusuhteet toimihenkilöjärjestöihin, jotta toiminta saadaan tukemaan yritysten ja alan menestymistä ja vastaamaan yritysten muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on lisätä myös paikallisen ja henkilö tason sopimisen mahdollisuuksia yrityksissä. Ylempien toimihenkilöiden palkkauksessa tuetaan yritysten mahdollisuuksia toteuttaa työehtosopimukseen kirjattuja palkkapolitiikan periaatteita ja sitä kautta edesauttamaan yritysten menestymistä. Myös toimihenkilöiden työehtosopimusta pyritään kehittämään joustavampaan suuntaan lähemmäksi ylempiä toimihenkilöitä koskevia työehtokäytäntöjä. X SKOL.indd :42:42

16 JOUKKOKIRJE Tervetuloa Glögille Tapiolan Keskustornin 12. kerrokseen maanantaina klo Ilmoittautumiset tai puh KONSULTTIPÄIVÄ Torstaina klo Espoon Kulttuurikeskuksessa, Tapiolassa Aiheena suunnitteluhankinnat Tutustu SKOLin uusittuihin nettisivuihin osoitteessa X SKOL.indd :42:42