ULKOASIAINMINISTERÖ Poliittinen osasto. Suomen kansalliset painopisteet Yhdistyneiden Kansakuntien 69. istunnossa

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ POL-50 Emmi Oikari HEL7M Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 21 / 2014 vp Asia Yhdistyneiden Kansakuntien 69. yleiskokouksen korkean tason viikko ja Suomen kansalliset painopisteet YK:n 69. yleiskokouksen istunnossa Valiokunnalle lähetetään oheisena perustuslain 97 :n nojalla katsaukset Yhdistyneiden Kansakuntien 69. istunnon korkean tason viikosta ja Suomen kansallisista painopisteistä. Yksikön päällikkö Katri Viinikka Liitteet 2 kpl muistio ULKOASIAINMINISTERÖ Suomen kansalliset painopisteet Yhdistyneiden Kansakuntien 69. istunnossa Suomen prioriteetit YK:n 69. istunnolle pohjautuvat edellisvuoden tapaan heinäkuussa 2013 uudistetulle ulkoasiainhallinnon YK-strategialle. Strategian mukaan Suomi toimii laaja-alaisesti globaalin kehityksen saattamiseksi kestävälle pohjalle, mutta keskittyy vaikuttavuuden aikaansaamiseksi YK:ssa neljään kärkiteemaan, jotka ovat: 1) konfliktien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen, 2) sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, 3) demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen ja 4) äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja ympäristökestävyyden edistäminen. Suomi jatkaa strategian toimeenpanoa käynnistyvällä YK:n yleiskokousistuntokaudella. Keskeinen kysymys tulevalla istuntokaudella on vaikuttaminen vuoden 2015 jälkeiseen kehitysagendaan ja sen rahoitukseen. Seuraavaksi luetellaan Suomen yksityiskohtaiset kansalliset YK:n yleiskokoustavoitteet, joiden laatimista ovat YK-strategian lisäksi ohjanneet kehityspoliittinen toimenpideohjelma, ihmisoikeusstrategia sekä muut ulkoasiainhallinnon keskeiset politiikkalinjaukset. Kansalliset Postiosoite PL VALTIONEUVOSTO Vaihde +358-(0) Telefax +358-(0)

2 painopisteet ovat linjassa EU:n painopisteiden kanssa, joiden valmisteluun Suomi osallistui aktiivisesti. Konfliktien ennaltaehkäisy ja ratkaiseminen - Konfliktineston ja etenkin rauhanvälitystoiminnan vahvistaminen YK:ssa, mukaan lukien rauhanvälityksen rahoitusta kehittämällä; naisten aseman vahvistaminen konfliktien ennalta ehkäisyssä ja rauhanvälityksessä, rauhan ja turvallisuuden kysymysten nostaminen vuoden 2015 jälkeiselle kehitysagendalle - Poliittisten operaatioiden roolin vahvistaminen YK:n kriisinhallinnassa, mukaan lukien niitä koskeva päätöslauselma yhdessä Meksikon kanssa sekä vaikuttaminen pääsihteerin tulevaan rauhanoperaatioiden arvioon ja tarvittaviin uudistuksiin - Suojeluvastuun käsitteen vakiinnuttaminen ja sen saaman kansainvälisen tuen vahvistaminen, ml. suojeluvastuun ajaminen yleiskokouksen asiakohdaksi pääsihteerin suositusten mukaan - Rauhanturvaamisen kehittäminen vastaamaan kriisinhallinnan nykyhaasteita, mm. Suomen ja Uruguayn rauhanturvatapahtuma ja aktiivinen tuki pääsihteerin arvion laadintaan ja tarvittaville reformeille - Monenvälisen asevalvonnan vahvistaminen, erityisesti kansainvälisen asekauppasopimuksen allekirjoittamisen ja ratifioinnin kannustaminen pyrkimyksenä sopimuksen mahdollisimman nopea voimaantulo ja mahdollisimman laaja kattavuus - Ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin 2010 päätösten täytäntöönpano ja täydellisen ydinkieltosopimuksen voimaansaattaminen Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen - Naisten poliittisen ja taloudellisen osallistumisen edistäminen, mm. maanomistusoikeus ja naisten yrittäjyys - Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman (1325) toimeenpano, erityisesti naisten aktiivisen roolin edistäminen, sukupuolinäkökulman huomioimisen edistäminen turvallisuusneuvoston toiminnassa ja päätöslauselma 1325:n merkityksen vakiinnuttaminen YK:ssa nimenomaan konfliktien ennaltaehkäisyssä, konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan poistamisen tuki. UNWomenin pääjohtaja on äskettäin kutsunut Elisabeth Rehnin ainoaksi pohjoismaiseksi jäseneksi pl 1325:n kansainvälistä toimeenpanoa arvioivaan ryhmään. - Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien tukeminen, mm. niiden kuuluminen vuoden 2015 jälkeiselle kehitysagendalle Demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen - Demokraattisten instituutioiden ja oikeusvaltiokehityksen tukeminen YK:n toiminnassa, erityisesti naisten ja helposti haavoittuvien ryhmien parempi oikeuden saatavuus ja kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen - Oikeusvaltiokehityksen edistäminen siten, että se tulee vahvemmin esiin kansainväliseen kehityskeskusteluun, mukaan lukien sisällyttäminen vuoden 2015 jälkeisiin kehitystavoitteisiin - Kaikkein vakavimpiin kansainvälisiin rikoksiin liittyvän rankaisemattomuuden vähentäminen Äärimmäisen köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden vähentäminen ja ympäristökestävyyden edistäminen - kestävän kehityksen edistäminen mm. aikaansaamalla vahva vuoden 2015 jälkeinen kehitys-agenda, joka luonnonkantokyvyn rajat tunnustaen edistää ihmisoikeuksien toteutumista, ml. seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen ja yhteiskuntien toiminnan muihin rakenteisiin liittyviä kysymyksiä, edistää luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden kestävää hallintaa ja suojelua sekä vähentää eriarvoisuutta, edistää sukupuolten tasa-arvoa ja ottaa huomioon haavoittuvien ryhmien tarpeet ja oikeudet. - Kestävän kehityksen rahoituspohjan vahvistaminen, mukaan lukien Suomen puheenjohtaman YK:n kestävän kehityksen rahoituskomission raportin vahva edistäminen - YK:n operatiivisten kehitystoimintojen tehokkuuden ja tuloksellisuuden lisääminen

3 - YK:n humanitaarisen avun kehittäminen ja humanitaarisen avustustoiminnan itsenäisyyden, tasapuolisuuden ja puolueettomuuden takaaminen, ml. humanitaarisen huippukokouksen valmistelu (2016) - Ympäristön suojeleminen, ilmastomuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen sekä luonnonvarojen kestävän ja hyvän hallinnan edistäminen, erityisesti vaikuttaminen kattavan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi 2015 ja näiden asioiden kattavaksi huomioimiseksi post kehitysagendalla. Suomi vaikuttaa yleiskokouksessa osana Euroopan unionia vahvistaen sen roolia. Myös Pohjoismaista yhteistyötä kehitetään eteenpäin. Lisäksi jatketaan globaalien kumppanuuksien muodostamista perinteisten viiteryhmien ulkopuolelta. Suomen tavoitteena on vahvistaa parlamentaarikkojen ja kansalaisyhteiskunnan osallisuutta kansainvälisissä neuvotteluprosesseissa. Aiempaan tapaan ulkoministeriö tukee näiden osallistumista yleiskokoukseen. Poliittisten puolueiden edustajat vierailevat yleiskokouksessa ULKOASIAINMINISTERÖ YK:n yleiskokouksen 69. istunnon korkean tason viikon valmistelutilanne YK:n 69. yleiskokousistunnon avajaiset pidetään ja korkean tason viikko pidetään Alkavan yleiskokouksen puheenjohtajana toimii Ugandan ulkoministeri Sam Kutesa. Suomen yleiskokousvaltuuskuntaa johtaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Valtuuskuntaan kuuluvat ulkoministeri Erkki Tuomioja, kehitysministeri Pekka Haavisto ja ympäristöministeri Ville Niinistö. Valtuuskunta asetettiin tasavallan presidentin esittelyssä YK:n yleiskokouksen 69. istunnon korkean tason viikon yleiskeskustelu käynnistyy keskiviikkona Keskiviikon aamupäiväistunnossa puhuvat mm. YK:n pääsihteeri, yleiskokouksen puheenjohtaja, Yhdysvallat ja Suomi. Suomen yleiskeskustelupuheenvuoron pitää tasavallan presidentti Niinistö. Yleiskokouksen ajankohtaiset kysymykset YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon puheita ja tilaisuuksia tulevat värittämään ajankohtaiset maatilanteet Ukrainasta Lähi-itään. Ukrainan tilanteen lisäksi korkean tason viikolla tulevat näkymään vahvasti kansainvälisen yhteisön toimet Irakissa ja Syyriassa. YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajana syyskuussa toimiva Yhdysvallat suunnittelee terrorismiaiheista päämiestason turvallisuusneuvoston istuntoa. Myös Gazan konflikti sekä Iranin ydinohjelmaneuvottelut ovat ohittamattomia kysymyksiä. Yleiskokouksen puheenjohtaja Kutesa on valinnut käynnistyvän yleiskeskustelun teemaksi vuoden 2015 jälkeisen kehitysagendan toimeenpanon. Vaikkei erillistä post-2015 kokousta pidetäkään, tulee aihe näkymään korkean tason viikolla, jolloin pohjustetaan tulevia hallitusten välisiä neuvotteluita. Myöhemmin syksyllä YK:n pääsihteeri Ban antaa oman raporttinsa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden avoimen työryhmän ja suurlähettiläs Majasen yhteispuheenjohtaman rahoituskomitean loppuraporttien pohjalta. Yleiskokouksen korkean tason kokoukset

4 YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous on merkittävä osa korkean tason viikon ohjelmaa. Tavoitteena on katalysoida vauhdikkaampia ilmastotoimia ja edistää uuden globaalin ilmastosopimuksen aikaansaamista vuonna Neuvottelut tarvitsevat osapuolten välisen luottamuksen ja päästövähennysten poliittisen kunnianhimon tason lisääntymistä. Huippukokouksen tarkoitus on osallistaa yhteiskuntaa laajasti, mahdollistaa valtioiden päämiehille kunnianhimoiset kotimaahansa liittyvät julkistukset, sidosryhmille aloitteiden julkistukset sekä tarjota yritysjohtajille ja muulle yhteiskunnalle poliittinen keskustelufoorumi. Suomen on tarkoitus osoittaa sitoutumisensa uuteen Ilmastosopimukseen ja kertoa omista ilmastotoimistaan ja -politiikastaan. Suomea kokouksessa edustaa tasavallan presidentti Niinistö. YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla järjestetään ensimmäinen alkuperäiskansojen maailmankonferenssi. Mukaan on toistaiseksi ilmoittautunut peräti alkuperäiskansojen edustajaa valtioiden edustajien lisäksi. Konferenssin tavoitteena on jakaa näkemyksiä ja parhaita käytäntöjä alkuperäiskansojen oikeuksien toteuttamisesta sekä edistää alkuperäiskansojen oikeuksien julistuksen tavoitteiden saavuttamista. Neuvottelut konferenssin loppuasiakirjasta ovat meneillään. Haasteena on alkuperäiskansojen vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen neuvottelujen jatkuessa. Suomi (tasavallan presidentti Niinistö) pitää länsiryhmän puheenvuoron avajaisistunnossa. Suomi on profiloitunut konferenssin tukijana ja alkuperäiskansojen osallistumisen rahoittajana. Suomen tavoitteena on saavuttaa sitoumus alkuperäiskansojen osallistumisen edistämisestä YK-järjestelmässä. Yleiskokouksen erityisistunnossa kansainvälisen väestö- ja kehityskokouksen tulevaisuudesta (ICPD Beyond 2014) tarkastellaan edistystä ja nousevia teemoja Kairon konferenssin 20 -vuotisjuhlavuonna. Tavoitteena on uudistaa korkeimmalla poliittisella tasolla maiden sitoumus tasa-arvoiselle ja kestävälle kehitykselle. Seksuaali- ja lisääntymisterveyksien ja -oikeuksien edistäminen on Suomen keskeinen prioriteetti. ICPD:n korkean tason työryhmää rinnakkaispuheenjohtava presidentti Halosen edustaa Suomea kokouksessa. Suomen järjestämät tilaisuudet Suomen ja Turkin vetämän rauhanvälityksen ystäväryhmän ministeriaamiainen järjestetään nyt viidennen kerran. Kokouksen vetovastuussa on tänä vuonna Suomi ja sen yhteispuheenjohtajina toimivat molempien maiden ulkoministerit. Tavoitteena on keskustella Ukrainan ja Etelä-Sudanin tilanteista käyttäen niitä esimerkkeinä alueellisten organisaatioiden ja YK:n välisestä yhteistyöstä. Yhteistyö oli myös kesäkuussa hyväksytyn kolmannen päätöslauselman aihe. Lisäksi esillä ovat viime vuoden tapaan rauhanvälityksen rahoituskysymykset. Suomi järjestää yhdessä Uruguayn ja International Peace Institute n kanssa toista kertaa rauhanturvan ministeri-illallisen, johon on kutsuttu mm. turvallisuusneuvoston jäsenet, suurimmat YKrauhanturvaamisen rahoittajat ja joukkojen luovuttajat, sekä maita, joissa on käynnissä YK:n rauhanturvaoperaatio. Tarkoitus on keskustella YK-rauhanturvan kehittämisestä pohjautuen erityisesti pääsihteerin kesäkuiseen ilmoitukseen YK:n rauhanoperaatioiden tarkastelusta. Suomi järjestää yhdessä Etiopian ja UN Womenin kanssa korkean tason aamiaistapahtuman naisten maanomistuksen ja omistusoikeuksien vaikutuksesta kehitykseen. Tavoitteena on keskustella tasaarvoisen maanomistuksen merkityksestä ja sopia seurantamekanismin kehittämisestä. Paneelissa ovat Suomen kehitysministeri Haavisto, Etiopian ulkoministeri sekä UN Womenin pääjohtaja. Kutsut on lähetetty UNGA69:n delegaateille ja kansalaisjärjestöille. Suomi järjestää yhdessä Sierra Leonen kanssa hauraiden valtioiden ryhmän (g7+) tapaamisen, jossa tarkoitus on edistää rauhan- ja valtionrakennusta hauraissa valtioissa. Illallistilaisuuden isännöi kehitysministeri Haavisto. Ulkoministeri Tuomioja isännöi asekauppasopimuksen (ATT) ystävämaiden aamiaistilaisuuden, jossa pohditaan keinoja edistää asekauppasopimuksen nopeaa voimaantuloa ja mahdollisimman laajaa kattavuutta. Lisäksi edistetään Suomen ehdokkuutta Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteerin tehtävään..

5 Erillinen sivu elektronisen version käsittelyyn: oliittinen osasto POL-50 Emmi Oikari Asiasanat Hoitaa Hoitaa UE Koordinoi Tiedoksi YK ASIAT POL-50 YKE AVS-KEO; AVS-POL; EKMI-00; KEMI-00; KEO-01; KEO-10; KEO-40; KEO-60; KEO-70; OIK- 10; POL-01; POL-02; POL-10; POL-20; POL-30; POL-40; UMI-00 EUE; GEN EUAVS; TPK; VNK Laatija jakanut Lomakepohja: Kirje