Viite UTP 16/2014vp. Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta. Muistio: miehitetyn palestiinalaisalueen liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin

Transkriptio

1 ULKOASIAINMINISTERIÖ Afrikan- ja lähi-idän osasto ALI-10 Pekka Marttila LÄHETE HEL7M Eduskunta Ulkoasiainvaliokunta Viite UTP 16/2014vp Asia Miehitetyn palestiinalaisalueen liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin Valiokunnalle lähetetään ohessa perustuslain 97 :n nojalla muistio miehitetyn palestiinalaisalueen liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin. Yksikön päällikkö Helena Tuuri Liitteet Muistio: miehitetyn palestiinalaisalueen liittymisestä kansainvälisiin sopimuksiin Postiosoite PL VALTIONEUVOSTO Kanavakatu 3 C Vaihde +358-(0) Telefax +358-(0)

2 Erillinen sivu elektronisen version käsittelyyn: Afrikan- ja lähi-idän osasto ALI-10 Pekka Marttila Asiasanat Hoitaa Hoitaa UE Koordinoi Tiedoksi PALESTIINALAISALUEET, EDUSKUNNAN INFORMOINTI ALI-10 ALI-01; AVS-KEO; AVS-PAL; EKMI-00; EUR-02; EUR-20; KEMI-00; KEO-20; OIK -01; OIK-10; OIK-20; POL-01; POL-10; POL-30; UMI-00; VKO-40; VNEUS; VSI-00 ALG; ANK; BER; DAM; EUE; KAI; KOB; LON; OSL; PAR; RAM; TEL; TUN; WAS; YKE TPK Laatija jakanut Lomakepohja: Kirje

3 MIEHITETYN PALESTIINALAISALUEEN LIITTYMISESTÄ KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN 1. TAUSTAA Israelin ja palestiinalaisten elokuussa 2013 käynnistyneet suorat rauhanneuvottelut ovat huhtikuun aikana ajautuneet vaikeuksiin ja ovat tällä hetkellä pysähdyksissä. Osapuolten välinen tilanne alkoi kärjistyä 1.4., kun Israel ei vapauttanut neljättä erää palestiinalaisvankeja, josta oli alun perin sovittu neuvotteluja uudelleen käynnistettäessä. Israel perusteli syynä tähän olleen, että se katsoi vankien vapautuksen olleen alun perin sidottu edistykseen neuvotteluissa, eikä tällaista ollut tapahtunut. Samalla myös neuvottelujen huhtikuun lopulle asetettu takaraja lähestyi. Palestiinalaiset vastasivat tallettamalla liittymiskirjan 15 kansainväliseen sopimukseen. Osana neuvotteluihin lähtöä palestiinalaiset olivat lupautuneet pidättäytymään valtiopyrkimyksiensä edistämisestä kv. raiteen kautta, mutta presidentti Abbas ilmoitti heidän katsovan tämän nyt oikeudekseen Israelin päätöksen jälkeen. Palestiinalaiset kertoivat harkinneensa siirron tarkasti ja tehneensä sen kuitenkin maltillisesti sikäli, että kyse oli tässä vaiheessa vain kv. sopimuksiin liittymisestä, ei jäsenyydestä kv. järjestöissä. Erityisesti kansainvälisen rikostuomioistuimen suhteen ei edetty. 2. LIITTYMINEN KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN YK:N TARKKAILIJAVALTIOASEMAA KOSKEVAN PÄÄTÖSLAUSELMAN JÄLKEEN Presidentti Abbas allekirjoitti liittymiskirjat koskien seuraavia sopimuksia: Genevessä tehdyt sopimukset maasotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden ja sairaiden aseman parantamisesta, merisotavoimiin kuuluvien haavoittuneiden, sairaiden ja haaksirikkoutuneiden aseman parantamisesta, sotavankien kohtelusta sekä siviilihenkilöiden suojelusta sodan aikana (ns Geneven sopimukset, SopS 7 ja 8/1995) ja sopimusten ensimmäinen lisäpöytäkirja (SopS 81 ja 82/1980, muutt. SopS 23/1994); Diplomaattisia suhteita koskeva Wienin yleissopimus (Sops 3 ja 4/1980) Konsulisuhteita koskeva Wienin yleissopimus (Sops 49 ja 50/1980) Yleissopimus lasten oikeuksista (SopS 59 ja 60/1991) ja sen valinnainen pöytäkirja lasten osallistumisesta aseellisiin selkkauksiin (SopS 30 ja 31/2002) Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (SopS 67 ja 68/1986) Haagin toisessa rauhankonferenssissa tehty IV sopimus, joka koskee maasodan lakeja ja tapoja (SopS 11/1924) Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus (Sops 32 ja 33/1980) Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 37/1970) Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (SopS 59 ja 60/1989) Korruption vastainen yleissopimus (Sops 56 ja 58/2006) Yleissopimus joukkotuhontana pidettävän rikoksen ehkäisemiseksi ja rankaisemiseksi (SopS 98 ja 99/1997) Kansainvälinen yleissopimus apartheid-rikoksen tukahduttamiseksi ja rankaisemiseksi Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 7 ja 8/1976)

4 Taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 6/1976). Vaikka osa tarkkailijavaltiopäätöslauselmaa tukeneista valtioista ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota, YK:n piirissä on ryhdytty käyttämään päätöslauselman hyväksymisen jälkeen nimeä Palestiinan valtio. Se on tallettanut liittymiskirjansa YK:n pääsihteerin huostaan kaikkien niiden edellä mainittujen sopimusten osalta, joissa YK:n pääsihteeri toimii tallettajana kuitenkin siten, että lasten osallistumista aseellisiin selkkauksiin koskevan valinnaisen pöytäkirjan liittymiskirja on talletettu Geneven sopimuksia koskeva liittymiskirja talletettiin sopimusten tallettajana toimivan Sveitsin ulkoministeriön ja Haagin sopimusta koskevan liittymiskirjansa sen tallettajana toimivan Alankomaiden ulkoministeriön huostaan. Liittyminen niihin kolmeentoista edellä mainittuun sopimukseen, joissa YK:n pääsihteeri on tallettajana, tuli voimaan Kuhunkin sopimukseen liittymistä koskee omat määräykset, mutta yleisesti ottaen miehitetyn palestiinalaisalueen liittyminen mainittuihin sopimuksiin on mahdollistunut sen tultua hyväksytyksi YK:n tarkkailijavaltioksi marraskuussa Osaan sopimuksista se olisi tosin pystynyt liittymään jo syksyllä 2011 toteutuneen UNESCO-jäsenyytensä myötä, mutta nyt vaihtoehdot ovat laajemmat sen pystyessä liittymään myös sellaisiin sopimuksiin, joiden on määritelty olevan avoinna "kaikille valtioille". Tämä perustuu siihen, että YK:n pääsihteerin tulee kaikille valtioille avointen sopimusten tallettajan roolissaan seurata YK:n yleiskokouksen käytäntöä. Tarkkailijavaltioasemaa koskevan päätöslauselman hyväksyminen merkitsi sitä, että miehitettyä palestiinalaisaluetta tulee YK:n piirissä kohdella valtiona (ei kuitenkaan jäsenvaltiona, vaan tarkkailijavaltiona). Osassa monenvälisiä sopimuksia tallettajana on YK:n pääsihteerin sijaan valtio. Näissä tapauksissa tallettajavaltio luo käytännön miehitetyn palestiinalaisalueen suhteen sopimuksessa määritetyllä tavalla. Edellä mainittujen sopimusten joukossa on siis kansainvälistä humanitaarista oikeutta koskevat Geneven sopimukset, joiden tallettajana on Sveitsi sekä Haagin sopimus koskien maasodan lakeja ja tapoja, jonka tallettajana on Hollanti. Sveitsi ja Hollanti ovat ilmoittaneet liittymiskirjat vastaanotetun ja sopimusten tulevan voimaan siten, että Geneven sopimukset tulevat voimaan ja Haagin sopimus KANSAINVÄLISIIN SOPIMUKSIIN LIITTYMISEN VAIKUTUKSISTA POLIITTISEEN PRO- SESSIIN Vielä on epäselvää, millaisiin seurauksiin miehitetyn palestiinalaisalueen kansainvälisiin sopimuksiin liittyminen käytännössä johtaa. Israel vastasi palestiinalaisten aikeeseen liittyä sopimuksiin jäädyttämällä palestiinalaishallinnolle tilitettäviä verotuloja sekä rajoittamalla sen pääsyä Israelin pankkitalletuksiinsa. Tällä hetkellä ei ole vielä selvyyttä, kuinka suurista summista tarkalleen olisi kyse. Itse rauhanprosessissa ajauduttiin sittemmin vielä vakavampaan kriisiin, kun Israel ilmoitti keskeyttävänsä rauhanneuvottelut vastineena siitä, että palestiinalaiset ilmoittivat Fatah- ja Hamasryhmittymien välisen sovinnon syntymisestä. Pian tämän jälkeen neuvotteluille alun perin asetettu yhdeksän kuukauden takaraja umpeutui Israel on ilmoittanut, että neuvottelut ovat pysähdyksissä niin kauan kunnes presidentti Abbas luopuu palestiinalaisten välisistä sovintoaikeista. Abbas puolestaan on ilmoittanut, että palestiinalaiset ovat valmiita jatkamaan prosessia, mikäli Israel vapauttaa ennalta sovitun mukaiset palestiinalaisvangit ja sopii tulevan palestiinalaisvaltion rajoista. Osapuolten kannat ovat siis etäällä toisistaan, mutta kumpikaan ei ole kuitenkaan julistanut koko neuvotteluprosessia loppuneeksi. 4. YHTYMÄKOHTIA HALLITUKSEN ESITYKSEEN KOSKIEN SOPIMUSTA HELSIN- GISSÄ TOIMIVAN PALESTIINAN EDUSTUSTON ASEMASTA Liittymisellä diplomaattisuhteita koskevaan Wienin yleissopimukseen on yhtymäkohtia käynnissä olevan Helsingin palestiinalaisedustuston ja sen työntekijöiden asemaa koskevan kansallisen prosessin kanssa. Eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan hallituksen esitys eduskunnalle Helsingissä toimivan Palestiinan edustuston asemasta Palestiinan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 3/2014 vp; UaVM 8/2014 vp). Sopimuksen tarkoituksena on parantaa Helsingissä olevan palestiinalaisedustuston asemaa myöntämällä edustustolle, sen henkilökunnalle ja perheenjäsenille diplomaattisia erioikeuksia ja vapauksia koskevan Wienin yleissopimuksen ja kansallisen lainsäädännön mukaiset erioikeudet ja vapaudet

5 Suomessa. Ulkoministeriön oikeudellisen arvion mukaan miehitetyn palestiinalaisalueen liittyminen Wienin sopimukseen ei tekisi Suomen ja Palestiinan kahdenvälistä sopimusta Helsingissä olevan edustuston asemasta tarpeettomaksi, koska Suomi ei ole tunnustanut Palestiinaa valtiona. Wienin yleissopimuksen 2 artiklan mukaan diplomaattisten suhteiden solmiminen valtioiden kesken ja pysyvien diplomaattisten edustustojen perustaminen tapahtuu molemminpuolisella suostumuksella, mikä tarkoittaisi, että Suomen olisi ensin tunnustettava ja solmittava diplomaattisuhteet Palestiinan valtion kanssa ennen kuin Wienin diplomaattisia suhteita koskevan yleissopimuksen määräykset tulisivat Suomessa sovellettavaksi.