Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa Matti Korhonen, Merja Ashorn, Mikko Lavonius, Anneli Martikainen, Tytti Tenhula, Leena Vainionpää ja Taina Mäntyranta Kehityskansiota eli portfoliota käytetään yhä laajemmalti ammatillisen kehityksen tukemiseen. Lääkäri tallentaa kansioonsa mm. oman uransa vaiheet, toimintafilosofiansa, kehittymissuunnitelmiaan ja työyhteisöstä keräämäänsä palautetta. Kehityskansion tarkoituksena on haastaa lääkäri pohtimaan omaa ammatillista kehittymistään. Duodecimseuran ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen asettama portfoliotyöryhmä toteutti neljässä yliopistokaupungissa vuoden mittaisen hankkeen, jossa 32 lastentauteihin erikoistuvaa tai erikoislääkäriä teki oman lastenlääkärin kehityskansionsa. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan tämä työskentelytapa koetaan mielekkääksi ja se lisää oman työn pohdintaa. Kehityskansio tuo arvokkaan uuden näkökulman lääkäreiden jatko- ja täydennyskoulutukseen, ja sen käyttöä on syytä kehittää ja arvioida edelleen. Kehityskansio eli portfolio on henkilökohtaisen oppimisen menetelmä. Sen avulla oppija jäsentää ja pohtii oppimaansa ja osaamistaan pääasiassa kirjoittamalla. Kehityskansio määritellään kirjalliseksi kokoelmaksi oppijan tiedoista, taidoista, arvoista, ajatuksista, tunteista ja saavutuksista (Challis 1999, Pitkälä ym. 2000). Sen tavoitteena on tukea henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Kansio on kirjoittajansa näköinen joustava työkalu, joka voi sisältää monia erilaisia dokumentteja oppimisen ajalta (Pitkälä ym. 2000). Oppiminen ja toiminnan muutos voivat tapahtua monella tavoin. Perinteinen yksisuuntainen luento-opetus saattaa parantaa tietotasoa, mutta sen vaikuttavuus mitattuna lääkärin työn kohentumisella on yllättävän huono (Davis ym. 1995). Asiantuntija, kuten lääkäri, oppii pohtimalla ja arvioimalla omaa toimintaansa ja sen suhdetta hankittuun uuteen tietoon. Tässä reflektiossa on joskus erotettu toiminnanaikainen pohdinta ja toiminnan jälkeen tapahtuva pohdinta (Schön 1983). Asioiden pohtiminen yksin saattaa edistää oppimista, mutta omien ajatusten jakaminen toisten kanssa johtaa yleensä syvällisempään reflektioon (Snadden ja Thomas 1998). Uusi asetus erikoislääkärikoulutuksesta (678/ 1998) sisältää useita sisällöllisiä uudistuksia, kuten henkilökohtaisen koulutussuunnitelman ja sen toteutumisen arvioinnin, palautekeskustelut henkilökohtaisen ohjaajan kanssa sekä lokikirjan tai kehityskansion käyttöönoton. Näillä uudistuksilla, joita myös erikoistuvat lääkärit ovat toivoneet (Halila ym. 1997), pyritään mm. lisäämään reflektiota. Kehityskansio voidaan nähdä jatko- ja täydennyskoulutuksen työvälineenä, joka lisää ammatillista pohdintaa ja itseohjautuvuutta. Sitä on käytetty sekä lääketieteen perusopetuksessa että jatko- ja täydennyskoulutuksessa (Paavonen ym. 1997, Snadden ja Thomas 1998, Challis 1999, Pitkälä ym. 2000). Kehityskansiota on käytetty paitsi ammatillisen kehittymisen välineenä myös meritoitumisen tukena. Tällöin varsinaisen portfoliotyön tuloksena syntyy laaja kokoelma materiaalia (ns. peruskansio), josta sitten viranhakua varten va- 170 Duodecim 2001;117:170 5 M. Korhonen ym.

2 likoidaan hakijaa monipuolisesti kuvaava otos (nk. näytekansio), jota käytetään viranhakudokumenttina. Täten näytekansio sisältää viranhakijan curriculum vitaen mutta on sitä laajempi esitys, johon kuuluu esimerkiksi tietoa hakijan toimintafilosofiasta, kehittymistavoitteista, toiminnasta kerätystä palautteesta ja siitä seuranneista toimenpiteistä sekä kouluttautumisesta. Kehityskansion käytöstä on saatu alustavia hyviä kokemuksia lastentautien erikoislääkärikoulutuksessa HYKS:n lasten ja nuorten sairaalassa (Pitkälä ym. 2000). Duodecim-seura ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys toteuttivat yhdessä vuosina lastenlääkäreiden kehityskansiohankkeen neljän yliopistollisen sairaalan lastentautien yksiköissä. Tavoitteena oli kehittää lääkäreiden kehityskansiotyöskentelyyn sopiva kansiorakenne ja työtapa, jotka tukevat oman toiminnan systemaattista pohdintaa, ja kehittää lastenlääkäreille sopiva näytekansion muoto. Kurssin suunnittelu ja toteutus Kurssin tutoreina toimi neljä lastenlääkäriä ja yksi yliopiston opetuksen kehittämisyksikön kouluttaja. Kahdella lastenlääkäreistä oli entuudestaan suhteellisen laaja pedagoginen koulutus. He olivat myös tehneet oman akateemisen opettajan kehityskansion pedagogisen koulutuksensa yhteydessä. Kurssi suunniteltiin tutoreiden ja hankkeen koordinaattoreiden kesken viidessä tapaamisessa, joiden aikana tutorit työstivät myös omaa lastenlääkärin kehityskansiotaan. Pidettiin tärkeänä, että tutorit ovat tutustuneet työskentelyn menetelmiin omakohtaisen kokemuksen kautta. Lisäksi koko työryhmä osallistui Oulun yliopiston järjestämään kehityskansioseminaariin. Koulutuskokonaisuutta kehitettiin myös kurssin aikana. Suunnittelutyön tuloksena syntyi tutorin ohjekansio kurssia varten. Kansiossa on kuvattu kunkin tapaamiskerran teema, menetelmäehdotuksia ryhmäkeskustelun vetämiseksi, valmiita kalvoesityksiä pohjaksi osaan ryhmäkeskusteluista, ohjeet kotitehtävien sisällöstä sekä lomakkeet kunkin työskentelykerran arviointia varten. Toimintafilosofia Verkosto Palaute Itsearvio ja reflektio Kehittymissuunnitelmat, oppimistavoitteet Ammatillinen kehitys Kuva 1. Kurssilla käytetty kehityskansiomalli. Lääkärihistoria Näyteportfolio Lastenlääkäriyden ulottuvuuksien määrittely Kehityskansion rakenne ja ryhmän toiminta. Kehityskansion muoto vaihtelee laajalti käyttötarkoituksen mukaan (Challis 1999). Tätä hanketta varten laadimme työskentelymallin, joka on kuvassa 1. Kansioon sisällytettiin kirjallista pohdintaa seuraavanlaisista lastenlääkärin toimintaan vaikuttavista osa-alueista: lastenlääkäriuran vaiheet, toimintafilosofia, verkosto, lastenlääkäriyden ulottuvuudet ja oma kehittymissuunnitelma. Eri osioiden sisältö ja tarkoitus on esitetty lyhyesti taulukossa 1. Työskentely tapahtui 4 12 hengen ryhmissä, jotka kokoontuivat tutorin johdolla kahdeksan kertaa noin kuukauden välein tunnin mittaiset työskentelykerrat ajoittuivat pääosin virka-ajan ulkopuolelle. Niiden aikana käsiteltiin yhtä tai kahta kehityskansion osa-aluetta erilaisin ryhmätyömenetelmin. Tapaamisten välillä osallistujat työstivät ryhmässä käsiteltyä aihetta omaan kansioonsa pohdinta- ja kirjoitustehtävien kautta sekä keräsivät ja analysoivat palautetta. Ryhmän ja tutorin työskentelyä arvioitiin lyhyesti jokaisen tapaamisen päätteeksi erityistä lomaketta käyttäen. Tarkoituksena oli kehittää ryhmätyöskentelyä. Palautteen perusteella kulloisenkin työskentelykerran sisältö pyrittiin selvittämään paremmin aina työskentelyn aluksi, ja ajoittain vapaasti rönsyillyttä keskustelua pyrittiin ohjailemaan tiukemmin. Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 171

3 Taulukko 1. Lastenlääkärin kehityskansion sisältö. Lääkärihistoria. Kirjoitetaan oman lääkäriuran tapahtumista, ajatuksista, kokemuksista ja kehittymisestä siltä osin kuin ne ovat johtaneet nykyvaiheeseen lääkärinä. Toimintafilosofia. Kirjataan periaatteet, jotka ohjaavat omaa toimintaa lääkärinä. Lastenlääkäriyden ulottuvuudet. Määritetään erilaisia taitoja, joita lastenlääkäri tarvitsee työssään, esimerkiksi lääketieteellinen taitotieto, potilaiden ja perheiden kohtaaminen, yhteistyö muun henkilökunnan kanssa, etiikka, hallinto. Arvioidaan omat taidot kyseisellä alueella. Verkosto. Hahmotellaan graafisesti omaa yhteistyöverkostoa ja pohditaan sitä. Palaute. Kerätään kirjallista palautetta omasta työstä strukturoituja palautelomakkeilta käyttäen esimerkiksi potilailta (tai heidän vanhemmiltaan), vertaiskollegoilta, esimieheltä, hoitohenkilökunnalta jne. Palautteen pohjalta tehdään kirjallinen synteesi. Kehittymissuunnitelma. Määritetään mielekäs kehittymisalue, ja laaditaan kirjallinen kehittymissuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, menetelmät, aikataulun ja loppuarvioinnin. Arviointi ja tulokset Osallistumisaktiivisuus. Portfoliokurssia tarjottiin lastentautien erikoislääkäreille ja erikoistumiskoulutuksensa loppuvaiheessa olevalle lääkäreille. Osallistujista 87 % oli erikoislääkäreitä ja näistä suurin osa oli suorittanut erikoistumisensa viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta joukossa oli myös kokeneempia lääkäreitä. Osallistujista 81 % oli naisia. Kurssilla oli mukana 38 henkilöä, joista 32 (84 %) suoritti kurssin osallistumalla vähintään puoleen kehityskansioryhmien tapaamisista (keskimääräinen osallistumisosuus oli 78 %) ja kirjoittamalla oman kansionsa. Tavallisimmaksi syyksi työskentelystä pois jääntiin ilmoitettiin ajan puute. Osallistujat suorittivat tapaamisten välillä tehtäviksi annetut pohdinta- ja kirjoitustehtävät noin 85-prosenttisesti. Kokemuksia kehityskansiotyöstä. Hankkeen lopuksi kurssin suorittaneet täyttivät nimettömänä kyselylomakkeen. Vastaamattomia muistutettiin kerran ja vastausosuus oli 88 %. Vastaajia pyydettiin arvioimaan portfoliotyöskentelyn koko prosessin ja sen osien arvoa asteikolla 1 = ei/huono, 2 = melko huono, 3 = melko hyvä, 4 = kyllä/hyvä ja E = ei kokemusta. Koko kehityskansiotyöskentelyn arvoa mitattiin kuvan 2 kysymyksillä. Kokonaisuuteen oltiin tyytyväisiä. Kansion jokaisen osion antoisuutta kysyttiin erikseen (kuva 3). Kehityskansion osa-alueetkin olivat pääosin onnistuneita. Lastenlääkärin yhteistyöverkoston pohdinta koettiin osioista vähiten tarpeelliseksi. Suullisen palautteen mukaan se oli itsestään selvän asian pohtimista ja siksi turhauttavaa. Osallistujien vapaamuotoiset näkemykset analysoitiin luokittelemalla vastaukset ja laskemalla eri luokkien taajuudet. Tulosten mukaan työskentelyssä arvostettiin erityisesti sen aikaansaamaa oman toiminnan reflektiota, ryhmätyötä ja keskustelua sekä palautteen keräämistä, itsearviota ja kehittymissuunnitelman laatimista. Kurssin kritiikki ja parannusehdotukset kohdistuivat enimmäkseen aikatauluun. Osallistujien oma ajanpuute oli selvästi keskeisin ongelma. Lisäksi toivottiin, että kurssin alkuvaiheessa tapaamisia olisi ollut tiheämmin (nyt noin kuukauden välein), jotta kurssi jäntevöityisi. Toisaalta loppuvaiheen työläämpien osioiden kuten näytekansion työstämiseen toivottiin pitempiä tapaamisvälejä. Puutteeksi koettiin myös osallistujien motivaation vaihtelu: jotta ryhmäkeskustelu toimisi, kaikkien jäsenten tulisi työstää kansiotaan välitehtävien avulla. Tutoreilta toivottiin myös jäntevämpää otetta ryhmäkeskustelun vetämisessä. Kukin osallistuja keräsi palautetta omasta työstään keskimäärin 3 4:ltä eri taholta. Sitä kerättiin mm. kollegoilta, hoitohenkilökunnalta, potilailta ja heidän vanhemmiltaan, esimiehiltä ja koulutettavilta lääkäreiltä. Joissakin ryhmissä kokeiltiin myös kollegan potilastyöskentelyn havainnointia pareittain. Vaikka moni koki kynnyksen palautteen keräämiseen melkoisen korkeaksi, oli palauteosio kuitenkin yksi projektin antoisimmista (kuva 3). Esimerkkejä palautelomakkeista on Internetin oheisaineistona (www.duodecim.fi/aikakauskirja). Osallistujilta kysyttiin lisäksi, pitäisivätkö he ryhmän toiminnan jatkumista mielekkäänä. Valtaosa osallistujista vastasi myönteisesti, ja kaksi ryhmistä jatkanee kokoontumista lääketieteellisen täydennyskoulutuksensa tukemiseksi ja jäsentämiseksi. Tarkoituksena on työskennellä itseohjautuvasti ja valita menetelmät ja käsiteltävät aiheet osallistujien omien kehittymistarpeiden pohjalta. 172 M. Korhonen ym.

4 1. Mielekäs jäsennystapa 2. Suositteletko lääkäreille? 3. Oma pohdinta 4. Ammatillinen keskustelu 5. Vaikutus aktiivisuuteen % Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Kuva 2. Osallistujien kokemuksia kehityskansiotyöstä. Pylväiden otsikot vastaavat seuraavia palautelomakkeen kysymyksiä: 1) Onko portfoliotyöskentely mielekäs tapa jäsentää omaa ammatillista kehittymistä? 2) Voitko suositella portfoliotyöskentelyä lääkäreille laajemmaltikin? 3) Onko portfoliotyö lisännyt oman työsi pohdiskelua ja arviointia? 4) Onko portfoliotyö lisännyt lähipiirisi kanssa käytyä keskustelua ammatillisesta kehittymisestä? 5) Onko portfolio lisännyt aktiivisuuttasi koulutuksesi/ammatillisen kehittymisesi suhteen? Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1 = ei/huono, 2 = melko huono, 3 = melko hyvä, 4 = kyllä/hyvä. Lastenlääkärihistoria Taitojen ulottuvuudet Verkosto Palaute Toimintafilosofia Näyteportfolio Kehittymissuunnitelma % Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Kuva 3. Osallistujien näkemyksiä portfolion eri osioiden antoisuudesta. Osiot arvioitiin asteikolla 1 4 kuten kuvassa 2. Kurssin tavoitteiden toteutuminen. Osallistujien antaman palautteen perusteella kehityskansiohankkeen tavoitteet näyttävät toteutuneen. Luomamme kansion rakenne (kuva 1) haastaa tekijän ammattikuvansa monipuoliseen pohdiskeluun, ja se koetaan mielekkääksi. Kurssimuoto, jossa vuorottelevat ryhmätyöskentely sekä henkilökohtainen kirjoitustyö ja pohdinta, soveltuu hyvin kehityskansiotyöhön ja ylläpitää osallistujien motivaatiota. Useimmat työskentelyyn osallistuneet loivat oman näytekansionsa. Näiden sisältöä on kuvattu taulukossa 2. Pohdinta Kehityskansiokurssin tuloksista tehdyt päätelmät perustuvat osallistujapalautteeseen, joka on helppoutensa vuoksi tavallinen arviointimenetel- Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 173

5 Taulukko 2. Projektin aikana syntyneiden näytekansioiden sisältöä. Osio Henkilötiedot Tutkinnot Työkokemus Tutkimustyö Keskeiset osaamisalueet ja kehittymissuunnitelma Toimintafilosofia Liitteet Sisältö ja luonne Kuvattu nimikirjanotetta laajemmin korostaen työn merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle Kuvattu oman tutkimustyön kysymyksenasettelua ja tulevaisuuden suuntaviivoja Kuvattu työkokemuksen, kehitty- mishankkeiden ym. kautta ker- tynyttä erityisosaamista. Analysoitu kerättyä palautetta. Näiden pohjalta tehtyjä kehittymissuunnitelmia. Kirjoittajan tärkeinä pitämät»punaiset langat», suuntaviivat, jotka ohjaavat omaa työskentelyä Nimikirjanote Julkaisuluettelo Kielitodistukset Näytteitä kerätystä palautteesta mä suomalaisessa lääkärikoulutuksessa. Oletetaan, että erikoislääkäri kykenee itse arvioimaan, millaisesta koulutuksesta on hänelle hyötyä. Varsinaisen ammatillisen kehittymisen tai toiminnan muutoksen mittaaminen on kuitenkin työlästä. Kehityskansiotyöskentelyyn osallistui 38 lääkäriä, joista kuusi (16 %) keskeytti työskentelyn. Syyksi ilmoitettiin ajanpuute, mutta on mahdollista, etteivät keskeyttäneet kokeneet työskentelyä mielekkääksi. Työskentelykertoihin osallistuttiin 78-prosenttisesti. Aktiivisuus on samanveroinen kuin muissa vastaavissa koulutusprojekteissa (Helin-Salmivaara ym. 1999). Kehityskansiotyöskentely koettiin mielekkääksi kokonaisuudeksi (kuva 2), ja kaikki osallistujat suosittelisivat sitä laajemmaltikin lääkärikoulutukseen. Vaikka tähän hankkeeseen osallistui vain neljä erikoistuvaa lääkäriä, myös heidän kokemuksensa olivat myönteisiä. Työskentelyn sopivuus erikoistumisvaiheen koulutukseen kävi ilmi myös vapaamuotoisesta palautteesta. Kolmessa projektiin osallistuneista lastenklinikoista ollaankin käynnistämässä kehityskansiotyöskentelyä osana erikoistumiskoulutusta. Monille erikoisaloille on myös laadittu lokikirjoja, joissa käytetään kehityskansion elementtejä, kuten palautelomakkeita. Systemaattinen palaute on tärkeä toiminnan kehittämisen menetelmä. Suomen lastenklinikoissa suoritetun koulutusarvion mukaan (Visakorpi ym. 1999) palautekulttuuri on vielä kovin kehittymätöntä, eikä tilanne muilla erikoisaloilla tai muissa sairaaloissa liene sen parempi. Onkin yllättävää, miten vähäistä kiinnostusta suomalaiset lääkärit ovat osoittaneet potilaiden, oman työyhteisönsä ja kollegojen mielipiteisiin lääkärintyöstään. Palaute on tehokas reflektion herättäjä, ja työskentelyyn osallistuneet pitivät sitä psykologisesti haasteellisena ja antoisana kokemuksena. Osa aikoo käyttää palautetta myöhemminkin oman työnsä kehittämiseen. Kehityskansiotyöskentely on luonteva tapa rakentaa työyhteisön palautekulttuuria ja parantaa sen keskusteluilmapiiriä. Reflektio on ammattilaisen keskeinen oppimismenetelmä. Kehityskansiotyöskentelyn keskeinen anti on sen reflektiota herättävä vaikutus. Hankkeelle saattoi olla sosiaalinen tilaus: moni kurssille osallistunut ilmaisi vapaamuotoisessa palautteessaan työn muuttuneen niin kiireiseksi, ettei oman työskentelyn sisältöä ja ongelmia puhumattakaan omista vahvuuksista, kehittymistarpeista tai visioista enää lainkaan ehdi pohtia. Palautteen perusteella näyttää siis siltä, että hankkeemme onnistui keskeisessä pyrkimyksessään lisätä oman toiminnan monipuolisempaa ja systemaattisempaa pohdiskelua. Ryhmätyö keskusteluareenana ja henkilökohtainen reflektio prosessin edistäjänä ja syventäjänä ovat keskeisiä kehityskansiotyöskentelyn osia. On syytä korostaa kirjoitustyön merkitystä reflektion jäsentäjänä. Kiireisen lääkärin on ilmeisesti vaikea sovittaa kirjoittamista aikatauluunsa. Kurssimme osoitti kuitenkin todeksi aksiooman»no pain, no gain». Neljä osallistujaa mainitsi arvostavansa ryhmäkeskustelujen osin työnohjauksellista merkitystä. Tämä näkemys heijastanee osaltaan myös lääkärikunnan kiirettä ja sitä, ettei työnohjausta ole muuten järjestetty. Tätä kurssia ei sinänsä suunniteltu työnohjaukselliseksi. Jos kehityskansiotyöskentelylle halutaan myös tällainen sisäl- 174 M. Korhonen ym.

6 tö, se on otettava huomioon kurssin ajankäytössä ja tutoreiden koulutuksessa. Kurssin aikana osallistujat loivat oman näytekansionsa, joiden sisältöä on kuvattu taulukossa 2. Sen käytöstä lastenlääkäreiden viranhakudokumenttina ei ole vielä kokemuksia. On kuitenkin todennäköistä, että näytekansiota käytetään lähivuosina yhä enemmän lääkäreiden viranhakuasiakirjojen osana. Tutoreiden kouluttaminen kehityskansioprosessiin on tärkeää. On käytännössä välttämätöntä, että tutor on työstänyt oman kansionsa ja sitä kautta sisäistänyt työskentelyn menetelmät ja tavoitteet. Yhdeksi hankkeemme vahvuuksista osoittautui tutorin ohjekansio jäsenneltyine työskentelymalleineen. Se haastaa osallistujat pohtimaan ammatti-identiteettiään ja -taitoaan monipuolisesti. Täydennyskoulutuksen kannalta on mielenkiintoista, että portfolioryhmät osoittivat kiinnostusta itsenäisen toiminnan jatkamiseen oman Asiantuntija, kuten lääkäri, oppii pohtimalla ja arvioimalla omaa toimintaansa ja sen suhdetta hankittuun uuteen tietoon. täydennyskoulutuksensa tukena. Kehityskansion käytöstä tässä mielessä on saatu kokemuksia mm. Isossa-Britanniassa (Challis 1999), ja menetelmän toimivuutta suomalaisessa täydennyskoulutuksessa tulisikin selvittää. *** Kiitämme Suomen Lastenlääkäriyhdistystä ja Suomalaista Lääkäriseuraa Duodecimia hankkeelle myönnetystä taloudellisesta tuesta. Dosentti Kalle Hoppua kiitämme rakentavasta kritiikistä käsikirjoitusvaiheessa. Kirjallisuutta Challis M. AMEE medical educational guide no.11: Portfolio-based learning and assessment in medical education. Med Teacher 1999;21: Davis DA, Thomson MA, Oxman AD, Andrew D, Haynes RB. Changing physician performance: A systematic review of the effect of continuing medical educational startegies. JAMA 1995;274: Halila H, Mattila K, Kumpusalo E, ym. Riittääkö erikoislääkärikoulutuksen laatu lääkärien mielipiteet erikoistumisesta. Suom Lääkäril 1997; 52:83 7. Helin-Salmivaara A, Nikkarinen T, Heinänen T, Peura A. Ongelmalähtöisyyttä täydennyskoulutukseenkin. Duodecim 1999;115: Paavonen J, Aronen H, Paavonen T, Pakkanen P, Aronen E. Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioinnissa. Suom Lääkäril 1997;52: Pitkälä K, Mäntyranta T, Pauna AR, Korhonen M, Heinänen T. Portfolio oppimisen välineenä lääketieteessä. Duodecim 2000;116: Sibley JC, Sackett DL, Neufeld V, Gerrard B, Rudnick KV, Fraser W. A randomized trial of continuing medical education. N Engl J Med 1982;306: Snadden D, Thomas M. The use of portfolio learning in medical education. Med Teacher 1998;20: Schön D. The reflective practitioner: how professionals think in action. Lontoo: Basic Books, Visakorpi J, Antila K, Korhonen M, Uhari M. Erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointi: Lastentaudit. Arviointityöryhmän raportti. Suomen Lastenlääkäriyhdistys, MATTI KORHONEN, LT, erikoislääkäri HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 381, HYKS MERJA ASHORN, LT, erikoislääkäri TAYS:n lastentautien klinikka PL 2000, Tampere MIKKO LAVONIUS, LL, erikoislääkäri TYKS:n lastenklinikka PL 52, Turku ANNELI MARTIKAINEN, LKT, erikoislääkäri KYS:n lastenklinikka PL 1777, Kuopio TYTTI TENHULA, KM, suunnittelija Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö PL 8000, Oulun yliopisto LEENA VAINIONPÄÄ, dosentti, erikoislääkäri OYS:n lastenklinikka Kajaanintie Oulu TAINA MÄNTYRANTA, LL Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 175

Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus

Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus portfolio = kehityskansio henkilökohtaisen oppimisen menetelmä tavoitteena haastaa lääkäri pohtimaan

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako?

Käytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako? Käytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako? Minna Kaila, lastenallergologian dosentti Lääkintöneuvos, STM 31.5.2010 1.6.2010 Ylilääkäri, Lasten ja nuorten terveyspalvelut, Tampereen kaupunki Koulutusvaliokunnan

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU

KOULUTUKSEN SUUNNITTELU KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö

YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö Taustaa Perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen sisältöjä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä Tytti Tenhula 27.4.2001 portare kantaa folia lehti Portfolio suom. ansiokansio, kasvun kansio, oppimissalkku... Miksi portfoliotyötä? Oman

Lisätiedot

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis

Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Portfolio TieVie-koulutuksessa. Anna-Kaarina Kairamo Taru Valovirta

Portfolio TieVie-koulutuksessa. Anna-Kaarina Kairamo Taru Valovirta Portfolio TieVie-koulutuksessa Anna-Kaarina Kairamo anna-kaarina.kairamo@tkk.fi Taru Valovirta taru.valovirta@tkk.fi 1.9.2006 Esityksen sisältö Portfolion kaksi roolia Sanastoa ja käsitteitä Portfolio

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

Portfolio arviointi- ja kehittämisvälineenä TieViessä

Portfolio arviointi- ja kehittämisvälineenä TieViessä Portfolio arviointi- ja kehittämisvälineenä TieViessä Anna-Kaarina Kairamo ja Taru Jokinen (TTK) 26.8.2005 TieVie Portfolio suom. arvopaperisalkku, ansiokansio, kasvun kansio, oppimissalkku... dokumentti

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Aktivoivat opetuskokeilut matematiikan perusopetuksessa

Aktivoivat opetuskokeilut matematiikan perusopetuksessa Aktivoivat opetuskokeilut matematiikan perusopetuksessa Linda Havola ja Helle Majander Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu linda.havola@aalto.fi 15. toukokuuta

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Taitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus

Taitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus 1 Taitoni.fi ohjeet Mikä Taitoni.fi on? Taitoni.fi on lääkäreille tarkoitettu verkkosovellus, joka tarjoaa työvälineitä osaamisen kuvaamiseen ja arviointiin. Palvelu sijaitsee osoitteessa www.taitoni.fi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla

KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla Oppimaisemafestivaali 2017, 3.5.2017, Scandic Marina Congress Center, Helsinki KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla Minna Koskinen, projektityöntekijä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä KAIKKIALLA

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät

Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Vertaismentorointi on opetusalalla voimakkaasti lisääntyvä erinomainen osaamisen kehittämisen keino, jonka etuja

Lisätiedot

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena

Taitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen

Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys

Lisätiedot

OPISKELIJAN MUISTILISTA

OPISKELIJAN MUISTILISTA OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

SOY:N ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA

SOY:N ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA SOY:N ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA AUDITOIJAT Heikki Kröger Jari Salo Tero Yli-Kyyny Kuopion yliopisto Helsingin yliopisto Erikoistuvien edustaja, KYS Oulun yliopistollisen

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolioesimerkkejä Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolio, määritelmiä Wikipedia: Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa suomen kielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet koulutuksestaan,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010

Case-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Sisältö Perusterveydenhuollon ongelmat tänään Mitä RAMPE tekee

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen arviointi- ja kehittämisvälineenä

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen arviointi- ja kehittämisvälineenä Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen arviointi- ja kehittämisvälineenä Tytti Tenhula ja Matti Lappalainen 9.5.2003 Arvioinnin kehityssuuntia (1) Arvioinnin tarkoitus ja tehtävä» arvostelusta ja

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin

enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti mitä - missä milloin enorssi harjoittelukoulujen verkostoyhteistyöhanke Pentti Mankinen mitä - missä milloin Esimerkkejä asioista, joita on vastustettu raivokkaasti kehruukone rokotus sähkö radio puhelin tietokone bioteknologia

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Aktivoiva matematiikan opetus Aalto-yliopistossa

Aktivoiva matematiikan opetus Aalto-yliopistossa Aalto-yliopistossa Helle Majander ja Linda Havola Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu helle.majander@aalto.fi 23. elokuuta 2011 Johdanto Esittelemme kaksi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

SYVÄJOHTAMINEN MILLAISTA ON ERINOMAINEN JOHTAMINEN?

SYVÄJOHTAMINEN MILLAISTA ON ERINOMAINEN JOHTAMINEN? SYVÄJOHTAMINEN MILLAISTA ON ERINOMAINEN JOHTAMINEN? Pohdintatehtävä Missä asioissa haluat kehittyä? Mitä henkilökohtaisesti odotat valmennukselta? Pohdi ensin itse! Keskustelkaa pienissä ryhmissä omista

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Terveyskeskussopimukset

Terveyskeskussopimukset Terveyskeskussopimukset Toimijat Yleislääketieteen oppiala (yliopisto) Perusterveydenhuollon yksikkö sairaanhoitopiirissä TAYS ERVA: PETE Aksila, Vaasan sairaanhoitopiirin yksikkö jne. Koulutusterveyskeskus

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA

OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus tänään ja tulevaisuudessa Timo Leino, LT, dos. Työterveyshuollon kliininen opettaja Hjelt instituutti Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot