Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa"

Transkriptio

1 Tutkimus ja opetus Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa Matti Korhonen, Merja Ashorn, Mikko Lavonius, Anneli Martikainen, Tytti Tenhula, Leena Vainionpää ja Taina Mäntyranta Kehityskansiota eli portfoliota käytetään yhä laajemmalti ammatillisen kehityksen tukemiseen. Lääkäri tallentaa kansioonsa mm. oman uransa vaiheet, toimintafilosofiansa, kehittymissuunnitelmiaan ja työyhteisöstä keräämäänsä palautetta. Kehityskansion tarkoituksena on haastaa lääkäri pohtimaan omaa ammatillista kehittymistään. Duodecimseuran ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen asettama portfoliotyöryhmä toteutti neljässä yliopistokaupungissa vuoden mittaisen hankkeen, jossa 32 lastentauteihin erikoistuvaa tai erikoislääkäriä teki oman lastenlääkärin kehityskansionsa. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan tämä työskentelytapa koetaan mielekkääksi ja se lisää oman työn pohdintaa. Kehityskansio tuo arvokkaan uuden näkökulman lääkäreiden jatko- ja täydennyskoulutukseen, ja sen käyttöä on syytä kehittää ja arvioida edelleen. Kehityskansio eli portfolio on henkilökohtaisen oppimisen menetelmä. Sen avulla oppija jäsentää ja pohtii oppimaansa ja osaamistaan pääasiassa kirjoittamalla. Kehityskansio määritellään kirjalliseksi kokoelmaksi oppijan tiedoista, taidoista, arvoista, ajatuksista, tunteista ja saavutuksista (Challis 1999, Pitkälä ym. 2000). Sen tavoitteena on tukea henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Kansio on kirjoittajansa näköinen joustava työkalu, joka voi sisältää monia erilaisia dokumentteja oppimisen ajalta (Pitkälä ym. 2000). Oppiminen ja toiminnan muutos voivat tapahtua monella tavoin. Perinteinen yksisuuntainen luento-opetus saattaa parantaa tietotasoa, mutta sen vaikuttavuus mitattuna lääkärin työn kohentumisella on yllättävän huono (Davis ym. 1995). Asiantuntija, kuten lääkäri, oppii pohtimalla ja arvioimalla omaa toimintaansa ja sen suhdetta hankittuun uuteen tietoon. Tässä reflektiossa on joskus erotettu toiminnanaikainen pohdinta ja toiminnan jälkeen tapahtuva pohdinta (Schön 1983). Asioiden pohtiminen yksin saattaa edistää oppimista, mutta omien ajatusten jakaminen toisten kanssa johtaa yleensä syvällisempään reflektioon (Snadden ja Thomas 1998). Uusi asetus erikoislääkärikoulutuksesta (678/ 1998) sisältää useita sisällöllisiä uudistuksia, kuten henkilökohtaisen koulutussuunnitelman ja sen toteutumisen arvioinnin, palautekeskustelut henkilökohtaisen ohjaajan kanssa sekä lokikirjan tai kehityskansion käyttöönoton. Näillä uudistuksilla, joita myös erikoistuvat lääkärit ovat toivoneet (Halila ym. 1997), pyritään mm. lisäämään reflektiota. Kehityskansio voidaan nähdä jatko- ja täydennyskoulutuksen työvälineenä, joka lisää ammatillista pohdintaa ja itseohjautuvuutta. Sitä on käytetty sekä lääketieteen perusopetuksessa että jatko- ja täydennyskoulutuksessa (Paavonen ym. 1997, Snadden ja Thomas 1998, Challis 1999, Pitkälä ym. 2000). Kehityskansiota on käytetty paitsi ammatillisen kehittymisen välineenä myös meritoitumisen tukena. Tällöin varsinaisen portfoliotyön tuloksena syntyy laaja kokoelma materiaalia (ns. peruskansio), josta sitten viranhakua varten va- 170 Duodecim 2001;117:170 5 M. Korhonen ym.

2 likoidaan hakijaa monipuolisesti kuvaava otos (nk. näytekansio), jota käytetään viranhakudokumenttina. Täten näytekansio sisältää viranhakijan curriculum vitaen mutta on sitä laajempi esitys, johon kuuluu esimerkiksi tietoa hakijan toimintafilosofiasta, kehittymistavoitteista, toiminnasta kerätystä palautteesta ja siitä seuranneista toimenpiteistä sekä kouluttautumisesta. Kehityskansion käytöstä on saatu alustavia hyviä kokemuksia lastentautien erikoislääkärikoulutuksessa HYKS:n lasten ja nuorten sairaalassa (Pitkälä ym. 2000). Duodecim-seura ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys toteuttivat yhdessä vuosina lastenlääkäreiden kehityskansiohankkeen neljän yliopistollisen sairaalan lastentautien yksiköissä. Tavoitteena oli kehittää lääkäreiden kehityskansiotyöskentelyyn sopiva kansiorakenne ja työtapa, jotka tukevat oman toiminnan systemaattista pohdintaa, ja kehittää lastenlääkäreille sopiva näytekansion muoto. Kurssin suunnittelu ja toteutus Kurssin tutoreina toimi neljä lastenlääkäriä ja yksi yliopiston opetuksen kehittämisyksikön kouluttaja. Kahdella lastenlääkäreistä oli entuudestaan suhteellisen laaja pedagoginen koulutus. He olivat myös tehneet oman akateemisen opettajan kehityskansion pedagogisen koulutuksensa yhteydessä. Kurssi suunniteltiin tutoreiden ja hankkeen koordinaattoreiden kesken viidessä tapaamisessa, joiden aikana tutorit työstivät myös omaa lastenlääkärin kehityskansiotaan. Pidettiin tärkeänä, että tutorit ovat tutustuneet työskentelyn menetelmiin omakohtaisen kokemuksen kautta. Lisäksi koko työryhmä osallistui Oulun yliopiston järjestämään kehityskansioseminaariin. Koulutuskokonaisuutta kehitettiin myös kurssin aikana. Suunnittelutyön tuloksena syntyi tutorin ohjekansio kurssia varten. Kansiossa on kuvattu kunkin tapaamiskerran teema, menetelmäehdotuksia ryhmäkeskustelun vetämiseksi, valmiita kalvoesityksiä pohjaksi osaan ryhmäkeskusteluista, ohjeet kotitehtävien sisällöstä sekä lomakkeet kunkin työskentelykerran arviointia varten. Toimintafilosofia Verkosto Palaute Itsearvio ja reflektio Kehittymissuunnitelmat, oppimistavoitteet Ammatillinen kehitys Kuva 1. Kurssilla käytetty kehityskansiomalli. Lääkärihistoria Näyteportfolio Lastenlääkäriyden ulottuvuuksien määrittely Kehityskansion rakenne ja ryhmän toiminta. Kehityskansion muoto vaihtelee laajalti käyttötarkoituksen mukaan (Challis 1999). Tätä hanketta varten laadimme työskentelymallin, joka on kuvassa 1. Kansioon sisällytettiin kirjallista pohdintaa seuraavanlaisista lastenlääkärin toimintaan vaikuttavista osa-alueista: lastenlääkäriuran vaiheet, toimintafilosofia, verkosto, lastenlääkäriyden ulottuvuudet ja oma kehittymissuunnitelma. Eri osioiden sisältö ja tarkoitus on esitetty lyhyesti taulukossa 1. Työskentely tapahtui 4 12 hengen ryhmissä, jotka kokoontuivat tutorin johdolla kahdeksan kertaa noin kuukauden välein tunnin mittaiset työskentelykerrat ajoittuivat pääosin virka-ajan ulkopuolelle. Niiden aikana käsiteltiin yhtä tai kahta kehityskansion osa-aluetta erilaisin ryhmätyömenetelmin. Tapaamisten välillä osallistujat työstivät ryhmässä käsiteltyä aihetta omaan kansioonsa pohdinta- ja kirjoitustehtävien kautta sekä keräsivät ja analysoivat palautetta. Ryhmän ja tutorin työskentelyä arvioitiin lyhyesti jokaisen tapaamisen päätteeksi erityistä lomaketta käyttäen. Tarkoituksena oli kehittää ryhmätyöskentelyä. Palautteen perusteella kulloisenkin työskentelykerran sisältö pyrittiin selvittämään paremmin aina työskentelyn aluksi, ja ajoittain vapaasti rönsyillyttä keskustelua pyrittiin ohjailemaan tiukemmin. Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 171

3 Taulukko 1. Lastenlääkärin kehityskansion sisältö. Lääkärihistoria. Kirjoitetaan oman lääkäriuran tapahtumista, ajatuksista, kokemuksista ja kehittymisestä siltä osin kuin ne ovat johtaneet nykyvaiheeseen lääkärinä. Toimintafilosofia. Kirjataan periaatteet, jotka ohjaavat omaa toimintaa lääkärinä. Lastenlääkäriyden ulottuvuudet. Määritetään erilaisia taitoja, joita lastenlääkäri tarvitsee työssään, esimerkiksi lääketieteellinen taitotieto, potilaiden ja perheiden kohtaaminen, yhteistyö muun henkilökunnan kanssa, etiikka, hallinto. Arvioidaan omat taidot kyseisellä alueella. Verkosto. Hahmotellaan graafisesti omaa yhteistyöverkostoa ja pohditaan sitä. Palaute. Kerätään kirjallista palautetta omasta työstä strukturoituja palautelomakkeilta käyttäen esimerkiksi potilailta (tai heidän vanhemmiltaan), vertaiskollegoilta, esimieheltä, hoitohenkilökunnalta jne. Palautteen pohjalta tehdään kirjallinen synteesi. Kehittymissuunnitelma. Määritetään mielekäs kehittymisalue, ja laaditaan kirjallinen kehittymissuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, menetelmät, aikataulun ja loppuarvioinnin. Arviointi ja tulokset Osallistumisaktiivisuus. Portfoliokurssia tarjottiin lastentautien erikoislääkäreille ja erikoistumiskoulutuksensa loppuvaiheessa olevalle lääkäreille. Osallistujista 87 % oli erikoislääkäreitä ja näistä suurin osa oli suorittanut erikoistumisensa viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta joukossa oli myös kokeneempia lääkäreitä. Osallistujista 81 % oli naisia. Kurssilla oli mukana 38 henkilöä, joista 32 (84 %) suoritti kurssin osallistumalla vähintään puoleen kehityskansioryhmien tapaamisista (keskimääräinen osallistumisosuus oli 78 %) ja kirjoittamalla oman kansionsa. Tavallisimmaksi syyksi työskentelystä pois jääntiin ilmoitettiin ajan puute. Osallistujat suorittivat tapaamisten välillä tehtäviksi annetut pohdinta- ja kirjoitustehtävät noin 85-prosenttisesti. Kokemuksia kehityskansiotyöstä. Hankkeen lopuksi kurssin suorittaneet täyttivät nimettömänä kyselylomakkeen. Vastaamattomia muistutettiin kerran ja vastausosuus oli 88 %. Vastaajia pyydettiin arvioimaan portfoliotyöskentelyn koko prosessin ja sen osien arvoa asteikolla 1 = ei/huono, 2 = melko huono, 3 = melko hyvä, 4 = kyllä/hyvä ja E = ei kokemusta. Koko kehityskansiotyöskentelyn arvoa mitattiin kuvan 2 kysymyksillä. Kokonaisuuteen oltiin tyytyväisiä. Kansion jokaisen osion antoisuutta kysyttiin erikseen (kuva 3). Kehityskansion osa-alueetkin olivat pääosin onnistuneita. Lastenlääkärin yhteistyöverkoston pohdinta koettiin osioista vähiten tarpeelliseksi. Suullisen palautteen mukaan se oli itsestään selvän asian pohtimista ja siksi turhauttavaa. Osallistujien vapaamuotoiset näkemykset analysoitiin luokittelemalla vastaukset ja laskemalla eri luokkien taajuudet. Tulosten mukaan työskentelyssä arvostettiin erityisesti sen aikaansaamaa oman toiminnan reflektiota, ryhmätyötä ja keskustelua sekä palautteen keräämistä, itsearviota ja kehittymissuunnitelman laatimista. Kurssin kritiikki ja parannusehdotukset kohdistuivat enimmäkseen aikatauluun. Osallistujien oma ajanpuute oli selvästi keskeisin ongelma. Lisäksi toivottiin, että kurssin alkuvaiheessa tapaamisia olisi ollut tiheämmin (nyt noin kuukauden välein), jotta kurssi jäntevöityisi. Toisaalta loppuvaiheen työläämpien osioiden kuten näytekansion työstämiseen toivottiin pitempiä tapaamisvälejä. Puutteeksi koettiin myös osallistujien motivaation vaihtelu: jotta ryhmäkeskustelu toimisi, kaikkien jäsenten tulisi työstää kansiotaan välitehtävien avulla. Tutoreilta toivottiin myös jäntevämpää otetta ryhmäkeskustelun vetämisessä. Kukin osallistuja keräsi palautetta omasta työstään keskimäärin 3 4:ltä eri taholta. Sitä kerättiin mm. kollegoilta, hoitohenkilökunnalta, potilailta ja heidän vanhemmiltaan, esimiehiltä ja koulutettavilta lääkäreiltä. Joissakin ryhmissä kokeiltiin myös kollegan potilastyöskentelyn havainnointia pareittain. Vaikka moni koki kynnyksen palautteen keräämiseen melkoisen korkeaksi, oli palauteosio kuitenkin yksi projektin antoisimmista (kuva 3). Esimerkkejä palautelomakkeista on Internetin oheisaineistona (www.duodecim.fi/aikakauskirja). Osallistujilta kysyttiin lisäksi, pitäisivätkö he ryhmän toiminnan jatkumista mielekkäänä. Valtaosa osallistujista vastasi myönteisesti, ja kaksi ryhmistä jatkanee kokoontumista lääketieteellisen täydennyskoulutuksensa tukemiseksi ja jäsentämiseksi. Tarkoituksena on työskennellä itseohjautuvasti ja valita menetelmät ja käsiteltävät aiheet osallistujien omien kehittymistarpeiden pohjalta. 172 M. Korhonen ym.

4 1. Mielekäs jäsennystapa 2. Suositteletko lääkäreille? 3. Oma pohdinta 4. Ammatillinen keskustelu 5. Vaikutus aktiivisuuteen % Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Kuva 2. Osallistujien kokemuksia kehityskansiotyöstä. Pylväiden otsikot vastaavat seuraavia palautelomakkeen kysymyksiä: 1) Onko portfoliotyöskentely mielekäs tapa jäsentää omaa ammatillista kehittymistä? 2) Voitko suositella portfoliotyöskentelyä lääkäreille laajemmaltikin? 3) Onko portfoliotyö lisännyt oman työsi pohdiskelua ja arviointia? 4) Onko portfoliotyö lisännyt lähipiirisi kanssa käytyä keskustelua ammatillisesta kehittymisestä? 5) Onko portfolio lisännyt aktiivisuuttasi koulutuksesi/ammatillisen kehittymisesi suhteen? Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1 = ei/huono, 2 = melko huono, 3 = melko hyvä, 4 = kyllä/hyvä. Lastenlääkärihistoria Taitojen ulottuvuudet Verkosto Palaute Toimintafilosofia Näyteportfolio Kehittymissuunnitelma % Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Kuva 3. Osallistujien näkemyksiä portfolion eri osioiden antoisuudesta. Osiot arvioitiin asteikolla 1 4 kuten kuvassa 2. Kurssin tavoitteiden toteutuminen. Osallistujien antaman palautteen perusteella kehityskansiohankkeen tavoitteet näyttävät toteutuneen. Luomamme kansion rakenne (kuva 1) haastaa tekijän ammattikuvansa monipuoliseen pohdiskeluun, ja se koetaan mielekkääksi. Kurssimuoto, jossa vuorottelevat ryhmätyöskentely sekä henkilökohtainen kirjoitustyö ja pohdinta, soveltuu hyvin kehityskansiotyöhön ja ylläpitää osallistujien motivaatiota. Useimmat työskentelyyn osallistuneet loivat oman näytekansionsa. Näiden sisältöä on kuvattu taulukossa 2. Pohdinta Kehityskansiokurssin tuloksista tehdyt päätelmät perustuvat osallistujapalautteeseen, joka on helppoutensa vuoksi tavallinen arviointimenetel- Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 173

5 Taulukko 2. Projektin aikana syntyneiden näytekansioiden sisältöä. Osio Henkilötiedot Tutkinnot Työkokemus Tutkimustyö Keskeiset osaamisalueet ja kehittymissuunnitelma Toimintafilosofia Liitteet Sisältö ja luonne Kuvattu nimikirjanotetta laajemmin korostaen työn merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle Kuvattu oman tutkimustyön kysymyksenasettelua ja tulevaisuuden suuntaviivoja Kuvattu työkokemuksen, kehitty- mishankkeiden ym. kautta ker- tynyttä erityisosaamista. Analysoitu kerättyä palautetta. Näiden pohjalta tehtyjä kehittymissuunnitelmia. Kirjoittajan tärkeinä pitämät»punaiset langat», suuntaviivat, jotka ohjaavat omaa työskentelyä Nimikirjanote Julkaisuluettelo Kielitodistukset Näytteitä kerätystä palautteesta mä suomalaisessa lääkärikoulutuksessa. Oletetaan, että erikoislääkäri kykenee itse arvioimaan, millaisesta koulutuksesta on hänelle hyötyä. Varsinaisen ammatillisen kehittymisen tai toiminnan muutoksen mittaaminen on kuitenkin työlästä. Kehityskansiotyöskentelyyn osallistui 38 lääkäriä, joista kuusi (16 %) keskeytti työskentelyn. Syyksi ilmoitettiin ajanpuute, mutta on mahdollista, etteivät keskeyttäneet kokeneet työskentelyä mielekkääksi. Työskentelykertoihin osallistuttiin 78-prosenttisesti. Aktiivisuus on samanveroinen kuin muissa vastaavissa koulutusprojekteissa (Helin-Salmivaara ym. 1999). Kehityskansiotyöskentely koettiin mielekkääksi kokonaisuudeksi (kuva 2), ja kaikki osallistujat suosittelisivat sitä laajemmaltikin lääkärikoulutukseen. Vaikka tähän hankkeeseen osallistui vain neljä erikoistuvaa lääkäriä, myös heidän kokemuksensa olivat myönteisiä. Työskentelyn sopivuus erikoistumisvaiheen koulutukseen kävi ilmi myös vapaamuotoisesta palautteesta. Kolmessa projektiin osallistuneista lastenklinikoista ollaankin käynnistämässä kehityskansiotyöskentelyä osana erikoistumiskoulutusta. Monille erikoisaloille on myös laadittu lokikirjoja, joissa käytetään kehityskansion elementtejä, kuten palautelomakkeita. Systemaattinen palaute on tärkeä toiminnan kehittämisen menetelmä. Suomen lastenklinikoissa suoritetun koulutusarvion mukaan (Visakorpi ym. 1999) palautekulttuuri on vielä kovin kehittymätöntä, eikä tilanne muilla erikoisaloilla tai muissa sairaaloissa liene sen parempi. Onkin yllättävää, miten vähäistä kiinnostusta suomalaiset lääkärit ovat osoittaneet potilaiden, oman työyhteisönsä ja kollegojen mielipiteisiin lääkärintyöstään. Palaute on tehokas reflektion herättäjä, ja työskentelyyn osallistuneet pitivät sitä psykologisesti haasteellisena ja antoisana kokemuksena. Osa aikoo käyttää palautetta myöhemminkin oman työnsä kehittämiseen. Kehityskansiotyöskentely on luonteva tapa rakentaa työyhteisön palautekulttuuria ja parantaa sen keskusteluilmapiiriä. Reflektio on ammattilaisen keskeinen oppimismenetelmä. Kehityskansiotyöskentelyn keskeinen anti on sen reflektiota herättävä vaikutus. Hankkeelle saattoi olla sosiaalinen tilaus: moni kurssille osallistunut ilmaisi vapaamuotoisessa palautteessaan työn muuttuneen niin kiireiseksi, ettei oman työskentelyn sisältöä ja ongelmia puhumattakaan omista vahvuuksista, kehittymistarpeista tai visioista enää lainkaan ehdi pohtia. Palautteen perusteella näyttää siis siltä, että hankkeemme onnistui keskeisessä pyrkimyksessään lisätä oman toiminnan monipuolisempaa ja systemaattisempaa pohdiskelua. Ryhmätyö keskusteluareenana ja henkilökohtainen reflektio prosessin edistäjänä ja syventäjänä ovat keskeisiä kehityskansiotyöskentelyn osia. On syytä korostaa kirjoitustyön merkitystä reflektion jäsentäjänä. Kiireisen lääkärin on ilmeisesti vaikea sovittaa kirjoittamista aikatauluunsa. Kurssimme osoitti kuitenkin todeksi aksiooman»no pain, no gain». Neljä osallistujaa mainitsi arvostavansa ryhmäkeskustelujen osin työnohjauksellista merkitystä. Tämä näkemys heijastanee osaltaan myös lääkärikunnan kiirettä ja sitä, ettei työnohjausta ole muuten järjestetty. Tätä kurssia ei sinänsä suunniteltu työnohjaukselliseksi. Jos kehityskansiotyöskentelylle halutaan myös tällainen sisäl- 174 M. Korhonen ym.

6 tö, se on otettava huomioon kurssin ajankäytössä ja tutoreiden koulutuksessa. Kurssin aikana osallistujat loivat oman näytekansionsa, joiden sisältöä on kuvattu taulukossa 2. Sen käytöstä lastenlääkäreiden viranhakudokumenttina ei ole vielä kokemuksia. On kuitenkin todennäköistä, että näytekansiota käytetään lähivuosina yhä enemmän lääkäreiden viranhakuasiakirjojen osana. Tutoreiden kouluttaminen kehityskansioprosessiin on tärkeää. On käytännössä välttämätöntä, että tutor on työstänyt oman kansionsa ja sitä kautta sisäistänyt työskentelyn menetelmät ja tavoitteet. Yhdeksi hankkeemme vahvuuksista osoittautui tutorin ohjekansio jäsenneltyine työskentelymalleineen. Se haastaa osallistujat pohtimaan ammatti-identiteettiään ja -taitoaan monipuolisesti. Täydennyskoulutuksen kannalta on mielenkiintoista, että portfolioryhmät osoittivat kiinnostusta itsenäisen toiminnan jatkamiseen oman Asiantuntija, kuten lääkäri, oppii pohtimalla ja arvioimalla omaa toimintaansa ja sen suhdetta hankittuun uuteen tietoon. täydennyskoulutuksensa tukena. Kehityskansion käytöstä tässä mielessä on saatu kokemuksia mm. Isossa-Britanniassa (Challis 1999), ja menetelmän toimivuutta suomalaisessa täydennyskoulutuksessa tulisikin selvittää. *** Kiitämme Suomen Lastenlääkäriyhdistystä ja Suomalaista Lääkäriseuraa Duodecimia hankkeelle myönnetystä taloudellisesta tuesta. Dosentti Kalle Hoppua kiitämme rakentavasta kritiikistä käsikirjoitusvaiheessa. Kirjallisuutta Challis M. AMEE medical educational guide no.11: Portfolio-based learning and assessment in medical education. Med Teacher 1999;21: Davis DA, Thomson MA, Oxman AD, Andrew D, Haynes RB. Changing physician performance: A systematic review of the effect of continuing medical educational startegies. JAMA 1995;274: Halila H, Mattila K, Kumpusalo E, ym. Riittääkö erikoislääkärikoulutuksen laatu lääkärien mielipiteet erikoistumisesta. Suom Lääkäril 1997; 52:83 7. Helin-Salmivaara A, Nikkarinen T, Heinänen T, Peura A. Ongelmalähtöisyyttä täydennyskoulutukseenkin. Duodecim 1999;115: Paavonen J, Aronen H, Paavonen T, Pakkanen P, Aronen E. Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioinnissa. Suom Lääkäril 1997;52: Pitkälä K, Mäntyranta T, Pauna AR, Korhonen M, Heinänen T. Portfolio oppimisen välineenä lääketieteessä. Duodecim 2000;116: Sibley JC, Sackett DL, Neufeld V, Gerrard B, Rudnick KV, Fraser W. A randomized trial of continuing medical education. N Engl J Med 1982;306: Snadden D, Thomas M. The use of portfolio learning in medical education. Med Teacher 1998;20: Schön D. The reflective practitioner: how professionals think in action. Lontoo: Basic Books, Visakorpi J, Antila K, Korhonen M, Uhari M. Erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointi: Lastentaudit. Arviointityöryhmän raportti. Suomen Lastenlääkäriyhdistys, MATTI KORHONEN, LT, erikoislääkäri HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 381, HYKS MERJA ASHORN, LT, erikoislääkäri TAYS:n lastentautien klinikka PL 2000, Tampere MIKKO LAVONIUS, LL, erikoislääkäri TYKS:n lastenklinikka PL 52, Turku ANNELI MARTIKAINEN, LKT, erikoislääkäri KYS:n lastenklinikka PL 1777, Kuopio TYTTI TENHULA, KM, suunnittelija Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö PL 8000, Oulun yliopisto LEENA VAINIONPÄÄ, dosentti, erikoislääkäri OYS:n lastenklinikka Kajaanintie Oulu TAINA MÄNTYRANTA, LL Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 175

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)

MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006

PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja

Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA 2 Harjoittelujaksoista Tutkintoon kuuluvan harjoittelun kokonaislaajuus on 24 op (4kk). Harjoittelu suoritetaan opiskelijan itse valitsemissa paikoissa vähintään

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula

Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä Tytti Tenhula 27.4.2001 portare kantaa folia lehti Portfolio suom. ansiokansio, kasvun kansio, oppimissalkku... Miksi portfoliotyötä? Oman

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Portfolio TieVie-koulutuksessa. Anna-Kaarina Kairamo Taru Valovirta

Portfolio TieVie-koulutuksessa. Anna-Kaarina Kairamo Taru Valovirta Portfolio TieVie-koulutuksessa Anna-Kaarina Kairamo anna-kaarina.kairamo@tkk.fi Taru Valovirta taru.valovirta@tkk.fi 1.9.2006 Esityksen sisältö Portfolion kaksi roolia Sanastoa ja käsitteitä Portfolio

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?

RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Taitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus

Taitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus 1 Taitoni.fi ohjeet Mikä Taitoni.fi on? Taitoni.fi on lääkäreille tarkoitettu verkkosovellus, joka tarjoaa työvälineitä osaamisen kuvaamiseen ja arviointiin. Palvelu sijaitsee osoitteessa www.taitoni.fi

Lisätiedot

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Portfolio arviointi- ja kehittämisvälineenä TieViessä

Portfolio arviointi- ja kehittämisvälineenä TieViessä Portfolio arviointi- ja kehittämisvälineenä TieViessä Anna-Kaarina Kairamo ja Taru Jokinen (TTK) 26.8.2005 TieVie Portfolio suom. arvopaperisalkku, ansiokansio, kasvun kansio, oppimissalkku... dokumentti

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työnhaun verkkokurssit

Työnhaun verkkokurssit NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen

Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä. Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Henkilökuntavaihto ammatillisen kehittymisen välineenä Esimerkkejä elävästä elämästä Oulun yliopisto Sanna Heikkinen Oulun yliopisto Vaihdossa käyneiden määrä vuodesta 2007-08 Millaisissa vaihdoissa? Kokemuksia,

Lisätiedot

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012

Portfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolioesimerkkejä Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolio, määritelmiä Wikipedia: Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa suomen kielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet koulutuksestaan,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä

- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki

Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet. Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Terveyshyötyä ja rautaisia ammattilaisia arjessa - perusterveydenhuollon kehittämistarpeet Jouko Hänninen koulutusylilääkäri Mikkelin kaupunki Sisältö Perusterveydenhuollon ongelmat tänään Mitä RAMPE tekee

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE

MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE 1 Hakemus on saapunut käsiteltäväksi (pvm) MUUALLA KUIN MUODOLLISESSA KOULUTUKSESSA HANKITUN OSAAMI- SEN HYVÄKSILUKEMISLOMAKE Tällä lomakkeella tutkintoa suorittavat opiskelijat hakevat korvaavuuksia Vaasan

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa

PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla SUUNNITTELU JA VALMENNUS TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMISEN ALOITUS TYÖELÄMÄYHTEISTYÖN SUUNNITELMA Työpaikka-analyysi

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat;

Vuoden 2011 vuosikokouksessa tehtyjen valintojen mukaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet olivat; 17.8.2011 Jäsenkirje 2/2011 Hyvää loppu kesää! Vuosikokous pidettiin Helsingissä 11.3.2011. Puheenjohtajaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi valittiin Pekka Honkanen ja kansainvälisenä sihteerinä toimivaksi

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö

HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö HY:n lääketieteellisen tiedekunnan TVT-strategiatyö Kalle Romanov, LKT Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö (TUKE), Helsingin yliopisto Tiedekunta I Tiedekunnassa on 6 koulutusohjelmaa

Lisätiedot

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto

3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto 3. Tutkimuspaketti: Mobiili sisällöntuotanto Marja-Riitta Kotilainen Projektitutkija/Optek-hanke Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Mobiiliopiskelu ja sisällöntuotanto Mobiilius: tietoa voidaan vastaanottaa

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk

Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Maija Alahuhta, Merja Jylkkä, Nina Männistö, Oamk Haavahoidon erikoistumiskoulutuksen valtakunnalliseen verkostoon kuuluu Salla Seppänen (koordinointi), Päivi Virkki Savonia-amk, Ansa Iivanainen, Mamk,

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi

TS-tuki / TAKK. Lahti Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi TS-tuki / TAKK Lahti 14.11.2013 Marjo Nieminen & Henna-Riikka Ahvenjärvi 14.11.2013 TAKK / Nieminen & Ahvenjärvi 2 Tavoitteet ja kehittämiskohteet Ohjaus- ja tukipalveluiden kehittäminen menetelmällisesti

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA 1. Tehtävän vaatima koulutus ja työn kuvaus Korkeakoulututkinto sekä ajokortti 1.1 Oppisopimuksiin liittyvä operatiivinen, monialainen toiminta Koulutukseen

Lisätiedot

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä

Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä Flipped classroom (2op) Käänteinen opetus/luokkahuone Lähipäivä 6.10.2015 Learning services / OPIT Timo Ovaska Keskeinen sisältö ja osaamistavoitteet Käänteisen opetuksen suunnittelu ja elementit Erilaisten

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!

TU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna

Lisätiedot

Ryhmä 2.3. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen: Miten AHOT tehdään? PJ Timo Halttunen

Ryhmä 2.3. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen: Miten AHOT tehdään? PJ Timo Halttunen Tunnustetaanko osaaminen seminaari 3.12.2007 Ryhmä 2.3. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen: Miten AHOT tehdään? PJ Timo Halttunen Aamupäivän työskentely: Keskusteltiin aikaisemmin hankitun osaamisen

Lisätiedot

OMA APU PARAS APU? Henkilöstön vertaistuen ja -oppimisen muodot tukija kehittämiskeinoina

OMA APU PARAS APU? Henkilöstön vertaistuen ja -oppimisen muodot tukija kehittämiskeinoina OMA APU PARAS APU? Henkilöstön vertaistuen ja -oppimisen muodot tukija kehittämiskeinoina Matti Lappalainen matlap@utu.fi Esitys työryhmässä Opetus ja oppiminen korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja innovaatiotutkimuksen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne

LT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot