Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa
|
|
- Riikka Lehtilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tutkimus ja opetus Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa Matti Korhonen, Merja Ashorn, Mikko Lavonius, Anneli Martikainen, Tytti Tenhula, Leena Vainionpää ja Taina Mäntyranta Kehityskansiota eli portfoliota käytetään yhä laajemmalti ammatillisen kehityksen tukemiseen. Lääkäri tallentaa kansioonsa mm. oman uransa vaiheet, toimintafilosofiansa, kehittymissuunnitelmiaan ja työyhteisöstä keräämäänsä palautetta. Kehityskansion tarkoituksena on haastaa lääkäri pohtimaan omaa ammatillista kehittymistään. Duodecimseuran ja Suomen Lastenlääkäriyhdistyksen asettama portfoliotyöryhmä toteutti neljässä yliopistokaupungissa vuoden mittaisen hankkeen, jossa 32 lastentauteihin erikoistuvaa tai erikoislääkäriä teki oman lastenlääkärin kehityskansionsa. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan tämä työskentelytapa koetaan mielekkääksi ja se lisää oman työn pohdintaa. Kehityskansio tuo arvokkaan uuden näkökulman lääkäreiden jatko- ja täydennyskoulutukseen, ja sen käyttöä on syytä kehittää ja arvioida edelleen. Kehityskansio eli portfolio on henkilökohtaisen oppimisen menetelmä. Sen avulla oppija jäsentää ja pohtii oppimaansa ja osaamistaan pääasiassa kirjoittamalla. Kehityskansio määritellään kirjalliseksi kokoelmaksi oppijan tiedoista, taidoista, arvoista, ajatuksista, tunteista ja saavutuksista (Challis 1999, Pitkälä ym. 2000). Sen tavoitteena on tukea henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Kansio on kirjoittajansa näköinen joustava työkalu, joka voi sisältää monia erilaisia dokumentteja oppimisen ajalta (Pitkälä ym. 2000). Oppiminen ja toiminnan muutos voivat tapahtua monella tavoin. Perinteinen yksisuuntainen luento-opetus saattaa parantaa tietotasoa, mutta sen vaikuttavuus mitattuna lääkärin työn kohentumisella on yllättävän huono (Davis ym. 1995). Asiantuntija, kuten lääkäri, oppii pohtimalla ja arvioimalla omaa toimintaansa ja sen suhdetta hankittuun uuteen tietoon. Tässä reflektiossa on joskus erotettu toiminnanaikainen pohdinta ja toiminnan jälkeen tapahtuva pohdinta (Schön 1983). Asioiden pohtiminen yksin saattaa edistää oppimista, mutta omien ajatusten jakaminen toisten kanssa johtaa yleensä syvällisempään reflektioon (Snadden ja Thomas 1998). Uusi asetus erikoislääkärikoulutuksesta (678/ 1998) sisältää useita sisällöllisiä uudistuksia, kuten henkilökohtaisen koulutussuunnitelman ja sen toteutumisen arvioinnin, palautekeskustelut henkilökohtaisen ohjaajan kanssa sekä lokikirjan tai kehityskansion käyttöönoton. Näillä uudistuksilla, joita myös erikoistuvat lääkärit ovat toivoneet (Halila ym. 1997), pyritään mm. lisäämään reflektiota. Kehityskansio voidaan nähdä jatko- ja täydennyskoulutuksen työvälineenä, joka lisää ammatillista pohdintaa ja itseohjautuvuutta. Sitä on käytetty sekä lääketieteen perusopetuksessa että jatko- ja täydennyskoulutuksessa (Paavonen ym. 1997, Snadden ja Thomas 1998, Challis 1999, Pitkälä ym. 2000). Kehityskansiota on käytetty paitsi ammatillisen kehittymisen välineenä myös meritoitumisen tukena. Tällöin varsinaisen portfoliotyön tuloksena syntyy laaja kokoelma materiaalia (ns. peruskansio), josta sitten viranhakua varten va- 170 Duodecim 2001;117:170 5 M. Korhonen ym.
2 likoidaan hakijaa monipuolisesti kuvaava otos (nk. näytekansio), jota käytetään viranhakudokumenttina. Täten näytekansio sisältää viranhakijan curriculum vitaen mutta on sitä laajempi esitys, johon kuuluu esimerkiksi tietoa hakijan toimintafilosofiasta, kehittymistavoitteista, toiminnasta kerätystä palautteesta ja siitä seuranneista toimenpiteistä sekä kouluttautumisesta. Kehityskansion käytöstä on saatu alustavia hyviä kokemuksia lastentautien erikoislääkärikoulutuksessa HYKS:n lasten ja nuorten sairaalassa (Pitkälä ym. 2000). Duodecim-seura ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys toteuttivat yhdessä vuosina lastenlääkäreiden kehityskansiohankkeen neljän yliopistollisen sairaalan lastentautien yksiköissä. Tavoitteena oli kehittää lääkäreiden kehityskansiotyöskentelyyn sopiva kansiorakenne ja työtapa, jotka tukevat oman toiminnan systemaattista pohdintaa, ja kehittää lastenlääkäreille sopiva näytekansion muoto. Kurssin suunnittelu ja toteutus Kurssin tutoreina toimi neljä lastenlääkäriä ja yksi yliopiston opetuksen kehittämisyksikön kouluttaja. Kahdella lastenlääkäreistä oli entuudestaan suhteellisen laaja pedagoginen koulutus. He olivat myös tehneet oman akateemisen opettajan kehityskansion pedagogisen koulutuksensa yhteydessä. Kurssi suunniteltiin tutoreiden ja hankkeen koordinaattoreiden kesken viidessä tapaamisessa, joiden aikana tutorit työstivät myös omaa lastenlääkärin kehityskansiotaan. Pidettiin tärkeänä, että tutorit ovat tutustuneet työskentelyn menetelmiin omakohtaisen kokemuksen kautta. Lisäksi koko työryhmä osallistui Oulun yliopiston järjestämään kehityskansioseminaariin. Koulutuskokonaisuutta kehitettiin myös kurssin aikana. Suunnittelutyön tuloksena syntyi tutorin ohjekansio kurssia varten. Kansiossa on kuvattu kunkin tapaamiskerran teema, menetelmäehdotuksia ryhmäkeskustelun vetämiseksi, valmiita kalvoesityksiä pohjaksi osaan ryhmäkeskusteluista, ohjeet kotitehtävien sisällöstä sekä lomakkeet kunkin työskentelykerran arviointia varten. Toimintafilosofia Verkosto Palaute Itsearvio ja reflektio Kehittymissuunnitelmat, oppimistavoitteet Ammatillinen kehitys Kuva 1. Kurssilla käytetty kehityskansiomalli. Lääkärihistoria Näyteportfolio Lastenlääkäriyden ulottuvuuksien määrittely Kehityskansion rakenne ja ryhmän toiminta. Kehityskansion muoto vaihtelee laajalti käyttötarkoituksen mukaan (Challis 1999). Tätä hanketta varten laadimme työskentelymallin, joka on kuvassa 1. Kansioon sisällytettiin kirjallista pohdintaa seuraavanlaisista lastenlääkärin toimintaan vaikuttavista osa-alueista: lastenlääkäriuran vaiheet, toimintafilosofia, verkosto, lastenlääkäriyden ulottuvuudet ja oma kehittymissuunnitelma. Eri osioiden sisältö ja tarkoitus on esitetty lyhyesti taulukossa 1. Työskentely tapahtui 4 12 hengen ryhmissä, jotka kokoontuivat tutorin johdolla kahdeksan kertaa noin kuukauden välein tunnin mittaiset työskentelykerrat ajoittuivat pääosin virka-ajan ulkopuolelle. Niiden aikana käsiteltiin yhtä tai kahta kehityskansion osa-aluetta erilaisin ryhmätyömenetelmin. Tapaamisten välillä osallistujat työstivät ryhmässä käsiteltyä aihetta omaan kansioonsa pohdinta- ja kirjoitustehtävien kautta sekä keräsivät ja analysoivat palautetta. Ryhmän ja tutorin työskentelyä arvioitiin lyhyesti jokaisen tapaamisen päätteeksi erityistä lomaketta käyttäen. Tarkoituksena oli kehittää ryhmätyöskentelyä. Palautteen perusteella kulloisenkin työskentelykerran sisältö pyrittiin selvittämään paremmin aina työskentelyn aluksi, ja ajoittain vapaasti rönsyillyttä keskustelua pyrittiin ohjailemaan tiukemmin. Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 171
3 Taulukko 1. Lastenlääkärin kehityskansion sisältö. Lääkärihistoria. Kirjoitetaan oman lääkäriuran tapahtumista, ajatuksista, kokemuksista ja kehittymisestä siltä osin kuin ne ovat johtaneet nykyvaiheeseen lääkärinä. Toimintafilosofia. Kirjataan periaatteet, jotka ohjaavat omaa toimintaa lääkärinä. Lastenlääkäriyden ulottuvuudet. Määritetään erilaisia taitoja, joita lastenlääkäri tarvitsee työssään, esimerkiksi lääketieteellinen taitotieto, potilaiden ja perheiden kohtaaminen, yhteistyö muun henkilökunnan kanssa, etiikka, hallinto. Arvioidaan omat taidot kyseisellä alueella. Verkosto. Hahmotellaan graafisesti omaa yhteistyöverkostoa ja pohditaan sitä. Palaute. Kerätään kirjallista palautetta omasta työstä strukturoituja palautelomakkeilta käyttäen esimerkiksi potilailta (tai heidän vanhemmiltaan), vertaiskollegoilta, esimieheltä, hoitohenkilökunnalta jne. Palautteen pohjalta tehdään kirjallinen synteesi. Kehittymissuunnitelma. Määritetään mielekäs kehittymisalue, ja laaditaan kirjallinen kehittymissuunnitelma, joka sisältää tavoitteet, menetelmät, aikataulun ja loppuarvioinnin. Arviointi ja tulokset Osallistumisaktiivisuus. Portfoliokurssia tarjottiin lastentautien erikoislääkäreille ja erikoistumiskoulutuksensa loppuvaiheessa olevalle lääkäreille. Osallistujista 87 % oli erikoislääkäreitä ja näistä suurin osa oli suorittanut erikoistumisensa viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta joukossa oli myös kokeneempia lääkäreitä. Osallistujista 81 % oli naisia. Kurssilla oli mukana 38 henkilöä, joista 32 (84 %) suoritti kurssin osallistumalla vähintään puoleen kehityskansioryhmien tapaamisista (keskimääräinen osallistumisosuus oli 78 %) ja kirjoittamalla oman kansionsa. Tavallisimmaksi syyksi työskentelystä pois jääntiin ilmoitettiin ajan puute. Osallistujat suorittivat tapaamisten välillä tehtäviksi annetut pohdinta- ja kirjoitustehtävät noin 85-prosenttisesti. Kokemuksia kehityskansiotyöstä. Hankkeen lopuksi kurssin suorittaneet täyttivät nimettömänä kyselylomakkeen. Vastaamattomia muistutettiin kerran ja vastausosuus oli 88 %. Vastaajia pyydettiin arvioimaan portfoliotyöskentelyn koko prosessin ja sen osien arvoa asteikolla 1 = ei/huono, 2 = melko huono, 3 = melko hyvä, 4 = kyllä/hyvä ja E = ei kokemusta. Koko kehityskansiotyöskentelyn arvoa mitattiin kuvan 2 kysymyksillä. Kokonaisuuteen oltiin tyytyväisiä. Kansion jokaisen osion antoisuutta kysyttiin erikseen (kuva 3). Kehityskansion osa-alueetkin olivat pääosin onnistuneita. Lastenlääkärin yhteistyöverkoston pohdinta koettiin osioista vähiten tarpeelliseksi. Suullisen palautteen mukaan se oli itsestään selvän asian pohtimista ja siksi turhauttavaa. Osallistujien vapaamuotoiset näkemykset analysoitiin luokittelemalla vastaukset ja laskemalla eri luokkien taajuudet. Tulosten mukaan työskentelyssä arvostettiin erityisesti sen aikaansaamaa oman toiminnan reflektiota, ryhmätyötä ja keskustelua sekä palautteen keräämistä, itsearviota ja kehittymissuunnitelman laatimista. Kurssin kritiikki ja parannusehdotukset kohdistuivat enimmäkseen aikatauluun. Osallistujien oma ajanpuute oli selvästi keskeisin ongelma. Lisäksi toivottiin, että kurssin alkuvaiheessa tapaamisia olisi ollut tiheämmin (nyt noin kuukauden välein), jotta kurssi jäntevöityisi. Toisaalta loppuvaiheen työläämpien osioiden kuten näytekansion työstämiseen toivottiin pitempiä tapaamisvälejä. Puutteeksi koettiin myös osallistujien motivaation vaihtelu: jotta ryhmäkeskustelu toimisi, kaikkien jäsenten tulisi työstää kansiotaan välitehtävien avulla. Tutoreilta toivottiin myös jäntevämpää otetta ryhmäkeskustelun vetämisessä. Kukin osallistuja keräsi palautetta omasta työstään keskimäärin 3 4:ltä eri taholta. Sitä kerättiin mm. kollegoilta, hoitohenkilökunnalta, potilailta ja heidän vanhemmiltaan, esimiehiltä ja koulutettavilta lääkäreiltä. Joissakin ryhmissä kokeiltiin myös kollegan potilastyöskentelyn havainnointia pareittain. Vaikka moni koki kynnyksen palautteen keräämiseen melkoisen korkeaksi, oli palauteosio kuitenkin yksi projektin antoisimmista (kuva 3). Esimerkkejä palautelomakkeista on Internetin oheisaineistona ( Osallistujilta kysyttiin lisäksi, pitäisivätkö he ryhmän toiminnan jatkumista mielekkäänä. Valtaosa osallistujista vastasi myönteisesti, ja kaksi ryhmistä jatkanee kokoontumista lääketieteellisen täydennyskoulutuksensa tukemiseksi ja jäsentämiseksi. Tarkoituksena on työskennellä itseohjautuvasti ja valita menetelmät ja käsiteltävät aiheet osallistujien omien kehittymistarpeiden pohjalta. 172 M. Korhonen ym.
4 1. Mielekäs jäsennystapa 2. Suositteletko lääkäreille? 3. Oma pohdinta 4. Ammatillinen keskustelu 5. Vaikutus aktiivisuuteen % Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Kuva 2. Osallistujien kokemuksia kehityskansiotyöstä. Pylväiden otsikot vastaavat seuraavia palautelomakkeen kysymyksiä: 1) Onko portfoliotyöskentely mielekäs tapa jäsentää omaa ammatillista kehittymistä? 2) Voitko suositella portfoliotyöskentelyä lääkäreille laajemmaltikin? 3) Onko portfoliotyö lisännyt oman työsi pohdiskelua ja arviointia? 4) Onko portfoliotyö lisännyt lähipiirisi kanssa käytyä keskustelua ammatillisesta kehittymisestä? 5) Onko portfolio lisännyt aktiivisuuttasi koulutuksesi/ammatillisen kehittymisesi suhteen? Kysymyksiin vastattiin asteikolla 1 = ei/huono, 2 = melko huono, 3 = melko hyvä, 4 = kyllä/hyvä. Lastenlääkärihistoria Taitojen ulottuvuudet Verkosto Palaute Toimintafilosofia Näyteportfolio Kehittymissuunnitelma % Huono Melko huono Melko hyvä Hyvä Kuva 3. Osallistujien näkemyksiä portfolion eri osioiden antoisuudesta. Osiot arvioitiin asteikolla 1 4 kuten kuvassa 2. Kurssin tavoitteiden toteutuminen. Osallistujien antaman palautteen perusteella kehityskansiohankkeen tavoitteet näyttävät toteutuneen. Luomamme kansion rakenne (kuva 1) haastaa tekijän ammattikuvansa monipuoliseen pohdiskeluun, ja se koetaan mielekkääksi. Kurssimuoto, jossa vuorottelevat ryhmätyöskentely sekä henkilökohtainen kirjoitustyö ja pohdinta, soveltuu hyvin kehityskansiotyöhön ja ylläpitää osallistujien motivaatiota. Useimmat työskentelyyn osallistuneet loivat oman näytekansionsa. Näiden sisältöä on kuvattu taulukossa 2. Pohdinta Kehityskansiokurssin tuloksista tehdyt päätelmät perustuvat osallistujapalautteeseen, joka on helppoutensa vuoksi tavallinen arviointimenetel- Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 173
5 Taulukko 2. Projektin aikana syntyneiden näytekansioiden sisältöä. Osio Henkilötiedot Tutkinnot Työkokemus Tutkimustyö Keskeiset osaamisalueet ja kehittymissuunnitelma Toimintafilosofia Liitteet Sisältö ja luonne Kuvattu nimikirjanotetta laajemmin korostaen työn merkitystä omalle ammatilliselle kehitykselle Kuvattu oman tutkimustyön kysymyksenasettelua ja tulevaisuuden suuntaviivoja Kuvattu työkokemuksen, kehitty- mishankkeiden ym. kautta ker- tynyttä erityisosaamista. Analysoitu kerättyä palautetta. Näiden pohjalta tehtyjä kehittymissuunnitelmia. Kirjoittajan tärkeinä pitämät»punaiset langat», suuntaviivat, jotka ohjaavat omaa työskentelyä Nimikirjanote Julkaisuluettelo Kielitodistukset Näytteitä kerätystä palautteesta mä suomalaisessa lääkärikoulutuksessa. Oletetaan, että erikoislääkäri kykenee itse arvioimaan, millaisesta koulutuksesta on hänelle hyötyä. Varsinaisen ammatillisen kehittymisen tai toiminnan muutoksen mittaaminen on kuitenkin työlästä. Kehityskansiotyöskentelyyn osallistui 38 lääkäriä, joista kuusi (16 %) keskeytti työskentelyn. Syyksi ilmoitettiin ajanpuute, mutta on mahdollista, etteivät keskeyttäneet kokeneet työskentelyä mielekkääksi. Työskentelykertoihin osallistuttiin 78-prosenttisesti. Aktiivisuus on samanveroinen kuin muissa vastaavissa koulutusprojekteissa (Helin-Salmivaara ym. 1999). Kehityskansiotyöskentely koettiin mielekkääksi kokonaisuudeksi (kuva 2), ja kaikki osallistujat suosittelisivat sitä laajemmaltikin lääkärikoulutukseen. Vaikka tähän hankkeeseen osallistui vain neljä erikoistuvaa lääkäriä, myös heidän kokemuksensa olivat myönteisiä. Työskentelyn sopivuus erikoistumisvaiheen koulutukseen kävi ilmi myös vapaamuotoisesta palautteesta. Kolmessa projektiin osallistuneista lastenklinikoista ollaankin käynnistämässä kehityskansiotyöskentelyä osana erikoistumiskoulutusta. Monille erikoisaloille on myös laadittu lokikirjoja, joissa käytetään kehityskansion elementtejä, kuten palautelomakkeita. Systemaattinen palaute on tärkeä toiminnan kehittämisen menetelmä. Suomen lastenklinikoissa suoritetun koulutusarvion mukaan (Visakorpi ym. 1999) palautekulttuuri on vielä kovin kehittymätöntä, eikä tilanne muilla erikoisaloilla tai muissa sairaaloissa liene sen parempi. Onkin yllättävää, miten vähäistä kiinnostusta suomalaiset lääkärit ovat osoittaneet potilaiden, oman työyhteisönsä ja kollegojen mielipiteisiin lääkärintyöstään. Palaute on tehokas reflektion herättäjä, ja työskentelyyn osallistuneet pitivät sitä psykologisesti haasteellisena ja antoisana kokemuksena. Osa aikoo käyttää palautetta myöhemminkin oman työnsä kehittämiseen. Kehityskansiotyöskentely on luonteva tapa rakentaa työyhteisön palautekulttuuria ja parantaa sen keskusteluilmapiiriä. Reflektio on ammattilaisen keskeinen oppimismenetelmä. Kehityskansiotyöskentelyn keskeinen anti on sen reflektiota herättävä vaikutus. Hankkeelle saattoi olla sosiaalinen tilaus: moni kurssille osallistunut ilmaisi vapaamuotoisessa palautteessaan työn muuttuneen niin kiireiseksi, ettei oman työskentelyn sisältöä ja ongelmia puhumattakaan omista vahvuuksista, kehittymistarpeista tai visioista enää lainkaan ehdi pohtia. Palautteen perusteella näyttää siis siltä, että hankkeemme onnistui keskeisessä pyrkimyksessään lisätä oman toiminnan monipuolisempaa ja systemaattisempaa pohdiskelua. Ryhmätyö keskusteluareenana ja henkilökohtainen reflektio prosessin edistäjänä ja syventäjänä ovat keskeisiä kehityskansiotyöskentelyn osia. On syytä korostaa kirjoitustyön merkitystä reflektion jäsentäjänä. Kiireisen lääkärin on ilmeisesti vaikea sovittaa kirjoittamista aikatauluunsa. Kurssimme osoitti kuitenkin todeksi aksiooman»no pain, no gain». Neljä osallistujaa mainitsi arvostavansa ryhmäkeskustelujen osin työnohjauksellista merkitystä. Tämä näkemys heijastanee osaltaan myös lääkärikunnan kiirettä ja sitä, ettei työnohjausta ole muuten järjestetty. Tätä kurssia ei sinänsä suunniteltu työnohjaukselliseksi. Jos kehityskansiotyöskentelylle halutaan myös tällainen sisäl- 174 M. Korhonen ym.
6 tö, se on otettava huomioon kurssin ajankäytössä ja tutoreiden koulutuksessa. Kurssin aikana osallistujat loivat oman näytekansionsa, joiden sisältöä on kuvattu taulukossa 2. Sen käytöstä lastenlääkäreiden viranhakudokumenttina ei ole vielä kokemuksia. On kuitenkin todennäköistä, että näytekansiota käytetään lähivuosina yhä enemmän lääkäreiden viranhakuasiakirjojen osana. Tutoreiden kouluttaminen kehityskansioprosessiin on tärkeää. On käytännössä välttämätöntä, että tutor on työstänyt oman kansionsa ja sitä kautta sisäistänyt työskentelyn menetelmät ja tavoitteet. Yhdeksi hankkeemme vahvuuksista osoittautui tutorin ohjekansio jäsenneltyine työskentelymalleineen. Se haastaa osallistujat pohtimaan ammatti-identiteettiään ja -taitoaan monipuolisesti. Täydennyskoulutuksen kannalta on mielenkiintoista, että portfolioryhmät osoittivat kiinnostusta itsenäisen toiminnan jatkamiseen oman Asiantuntija, kuten lääkäri, oppii pohtimalla ja arvioimalla omaa toimintaansa ja sen suhdetta hankittuun uuteen tietoon. täydennyskoulutuksensa tukena. Kehityskansion käytöstä tässä mielessä on saatu kokemuksia mm. Isossa-Britanniassa (Challis 1999), ja menetelmän toimivuutta suomalaisessa täydennyskoulutuksessa tulisikin selvittää. *** Kiitämme Suomen Lastenlääkäriyhdistystä ja Suomalaista Lääkäriseuraa Duodecimia hankkeelle myönnetystä taloudellisesta tuesta. Dosentti Kalle Hoppua kiitämme rakentavasta kritiikistä käsikirjoitusvaiheessa. Kirjallisuutta Challis M. AMEE medical educational guide no.11: Portfolio-based learning and assessment in medical education. Med Teacher 1999;21: Davis DA, Thomson MA, Oxman AD, Andrew D, Haynes RB. Changing physician performance: A systematic review of the effect of continuing medical educational startegies. JAMA 1995;274: Halila H, Mattila K, Kumpusalo E, ym. Riittääkö erikoislääkärikoulutuksen laatu lääkärien mielipiteet erikoistumisesta. Suom Lääkäril 1997; 52:83 7. Helin-Salmivaara A, Nikkarinen T, Heinänen T, Peura A. Ongelmalähtöisyyttä täydennyskoulutukseenkin. Duodecim 1999;115: Paavonen J, Aronen H, Paavonen T, Pakkanen P, Aronen E. Portfolio lääketieteen opetuksen kehittämisessä ja laadun arvioinnissa. Suom Lääkäril 1997;52: Pitkälä K, Mäntyranta T, Pauna AR, Korhonen M, Heinänen T. Portfolio oppimisen välineenä lääketieteessä. Duodecim 2000;116: Sibley JC, Sackett DL, Neufeld V, Gerrard B, Rudnick KV, Fraser W. A randomized trial of continuing medical education. N Engl J Med 1982;306: Snadden D, Thomas M. The use of portfolio learning in medical education. Med Teacher 1998;20: Schön D. The reflective practitioner: how professionals think in action. Lontoo: Basic Books, Visakorpi J, Antila K, Korhonen M, Uhari M. Erikoislääkärikoulutuksen laadunarviointi: Lastentaudit. Arviointityöryhmän raportti. Suomen Lastenlääkäriyhdistys, MATTI KORHONEN, LT, erikoislääkäri matti.korhonen@helsinki.fi HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 381, HYKS MERJA ASHORN, LT, erikoislääkäri TAYS:n lastentautien klinikka PL 2000, Tampere MIKKO LAVONIUS, LL, erikoislääkäri TYKS:n lastenklinikka PL 52, Turku ANNELI MARTIKAINEN, LKT, erikoislääkäri KYS:n lastenklinikka PL 1777, Kuopio TYTTI TENHULA, KM, suunnittelija Oulun yliopisto, opetuksen kehittämisyksikkö PL 8000, Oulun yliopisto LEENA VAINIONPÄÄ, dosentti, erikoislääkäri OYS:n lastenklinikka Kajaanintie Oulu TAINA MÄNTYRANTA, LL Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen laitos PL 41, Helsingin yliopisto Kehityskansio lastentautien jatko- ja täydennyskoulutuksessa 175
Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus
Tutkijan portfolio; mikä, miksi, miten? Merja Ashorn TAYS, lastenklinikka TaY, lastentautien tutkimuskeskus portfolio = kehityskansio henkilökohtaisen oppimisen menetelmä tavoitteena haastaa lääkäri pohtimaan
LisätiedotLääkärifoorumi : Erikoislääkärikoulutuksen laatu. Terhi Savolainen koordinaattori, UEF, lääketieteen laitos
Lääkärifoorumi 24.5.2018: Erikoislääkärikoulutuksen laatu Terhi Savolainen koordinaattori, UEF, lääketieteen laitos Kysytään Wikipedialta Kysytään Wikipedialta Subjektiivinen vs objektiivinen Aristoteles:
LisätiedotPortfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa
Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS
Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotKäytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako?
Käytännön kokemuksia auditoinnista kannattaako? Minna Kaila, lastenallergologian dosentti Lääkintöneuvos, STM 31.5.2010 1.6.2010 Ylilääkäri, Lasten ja nuorten terveyspalvelut, Tampereen kaupunki Koulutusvaliokunnan
LisätiedotMILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET)
MILLAISET OPERATIIVISET TAIDOT PITÄÄ ERIKOISTUMISEN AIKANA TAVOITTAA (VRT. EBCOG- VAATIMUKSET) Ewa Jokinen, oyl Hyvinkään sairaala Synnytys- ja naistentautiopin valtakunnallinen opetuskokous 24.5.2016
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotLääketieteen opinnot ovat viime vuosina
Tutkimus ja opetus Portfolio oppimisen välineenä lääketieteessä Kaisu Pitkälä, Taina Mäntyranta, Arja-Riitta Pauna, Matti Korhonen ja Tuula Heinänen Portfolio on Suomessa parhaiten tunnettu meritoitumisen
LisätiedotOpiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille
Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen
LisätiedotKOULUTUKSEN SUUNNITTELU
KOULUTUKSEN SUUNNITTELU UUSIEN OPETTAJIEN PEREHDYTTÄMISKOULUTUS 28.8.2002 Jukka Hiltunen Suunnittelutasot ja -intressit EU (arvot, harmonisointi, kilpailukyky) OPM (arvot, kilpailukyky, työllisyys) keskushallinto,
LisätiedotKatja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013
Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen
LisätiedotMielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!
Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotPortfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula ja Matti Lappalainen
Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä Tytti Tenhula ja Matti Lappalainen 7.5.2002 Arvioinnin kehityssuuntia (1) Arvioinnin tarkoitus ja tehtävä» arvostelusta ja kontrolloinnista
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotTohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut
Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotLÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille
LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,
LisätiedotLääketieteen opiskelijoiden kesätyöt Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016
Lääketieteen opiskelijoiden kesätyöt 2016 Yhteenveto Lääkäriliiton ja SML:n opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty syksyllä 2016 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto on kerätty sähköisellä
LisätiedotFuturex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen
Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu
LisätiedotTyönohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi
Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja
JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotYLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET. Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö
YLEISLÄÄKÄRINÄ TOIMIMISEN VALMIUDET Elise Kosunen Yleislääketieteen professori, Tampereen yliopisto Ylilääkäri, PSHP, perusterveydenhuollon yksikkö Taustaa Perusopetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen sisältöjä
LisätiedotVerkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis
Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja
LisätiedotPORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA. Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006
PORTFOLIO VIRANHAKUASIAKIRJANA Tiina Kosunen, Kanslerinvirasto, HY tiina.kosunen@helsinki.fi 1.6.2006 Sanastoa ja käsitteitä Portfoliotyö: materiaalin keräämistä, valikointia ja arviointia sekä sen tallentamista
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotAsiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?
Asiakkaiden työpajat 1. työpaja 11.9.2018 Minun elämäni nyt Miksi oman äänen kuuluminen on tärkeää? Miten elämäni sujuu nyt? 2. työpaja 18.9.2108 Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja
LisätiedotTyöelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen
Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista
LisätiedotPortfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä. Tytti Tenhula
Portfolio kouluttajan pedagogisten taitojen kehittämisvälineenä Tytti Tenhula 27.4.2001 portare kantaa folia lehti Portfolio suom. ansiokansio, kasvun kansio, oppimissalkku... Miksi portfoliotyötä? Oman
LisätiedotVerkostoituvat tietojärjestelmälääkärit
Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon
LisätiedotAktivoivat opetuskokeilut matematiikan perusopetuksessa
Aktivoivat opetuskokeilut matematiikan perusopetuksessa Linda Havola ja Helle Majander Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu linda.havola@aalto.fi 15. toukokuuta
LisätiedotPROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen
PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
OPISKELIJAN MUISTILISTA Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai -teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Käsityön lukiodiplomi on yhden lukiokurssin laajuinen kokonaisuus. Ennen
LisätiedotLääkäriliiton opiskelijatutkimus Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017
Lääkäriliiton opiskelijatutkimus 2017 Tietoja opiskelijoiden työskentelystä lääkärin sijaisena kesällä 2017 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä 7.9. 25.9.2017. Tutkimuksen
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotKuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14
Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus
Yleislääketieteen erikoislääkärikouluttajan valmennus 2019-2020 Valmennuksen (60h) tavoitteena on, että sen jälkeen osallistuja: - hahmottaa erikoislääkärikoulutuksen rakenteen ja erikoislääkärikouluttajan
LisätiedotOpistojen IlmE -hanke
Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa
LisätiedotAHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO
OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk
LisätiedotMillaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK
Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotLastenlääkäreiden täydennyskoulutuksen arviointi. Matti Korppi, Markku Heikinheimo, Minna Kaila, Matti Nuutinen ja Jukka Rajantie
Tutkimus ja opetus Lastenlääkäreiden täydennyskoulutuksen arviointi Matti Korppi, Markku Heikinheimo, Minna Kaila, Matti Nuutinen ja Jukka Rajantie Suomen Lastenlääkäriyhdistys on neljän vuoden ajan arvioinut
LisätiedotSanna Laine 7.3.2015
Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan
LisätiedotPortfolio TieVie-koulutuksessa. Anna-Kaarina Kairamo Taru Valovirta
Portfolio TieVie-koulutuksessa Anna-Kaarina Kairamo anna-kaarina.kairamo@tkk.fi Taru Valovirta taru.valovirta@tkk.fi 1.9.2006 Esityksen sisältö Portfolion kaksi roolia Sanastoa ja käsitteitä Portfolio
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
LisätiedotVALMENTAJAKYSELY 2009
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista
LisätiedotPortfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja
Portfolio Humanistisessa ammattikorkeakoulussa Hannu Sirkkilä YTT, yliopettaja Portfolion eli kehittymiskansion kokoaminen on osa Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelman opetussuunnitelmaan
LisätiedotOppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI
Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit
LisätiedotPedagoginen mentorointi (4 op)
Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä
LisätiedotKOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla
Oppimaisemafestivaali 2017, 3.5.2017, Scandic Marina Congress Center, Helsinki KOPPI-mallin toimivuuden edellytykset lukiokursseilla Minna Koskinen, projektityöntekijä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä KAIKKIALLA
LisätiedotRUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA?
RUNSAUDENPULA!! MINKÄLAISIA MATERIAALEJA OPISKELIJAT VALITSEVAT ITSENÄISELLÄ OHJATULLA KURSSILLA? Melina Bister, Helsingin yliopiston kielikeskus Kielikeskuslaisten Minikonferenssi IV, 26.11.2015 ITSENÄINEN
LisätiedotOsaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät
Osaamisen kehittäminen vertaismentoroinnin avulla - Teemalliset vertaismentorointiryhmät Vertaismentorointi on opetusalalla voimakkaasti lisääntyvä erinomainen osaamisen kehittämisen keino, jonka etuja
LisätiedotTaitoni.fi. Ammatillisen kehittymisen tukena
Taitoni.fi Ammatillisen kehittymisen tukena Taitoni.fi Lääkäri saa palautetta työstään monesta eri paikasta ja monin eri tavoin MIKÄ ON TAITONI.FI? Taitoni.fi on verkossa toimiva työväline lääkärin ammattillisen
LisätiedotCase-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010
Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia
LisätiedotOPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA
OPETTAJANKOULUTUSLAITOS, RAUMA Verme-hankkeen Vastuullinen johtaja Tuula Laes Koordinaattori Susanne Leväniemi TURUN YLIOPISTO, OPETTAJANKOULUTUSLAITOKSEN RAUMAN YKSIKKÖ JÄRJESTÄÄ VERME VERTAISRYHMÄMENTOROINNIN
LisätiedotOsaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille
Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotOPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/
OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen
LisätiedotNäkökulmia opetuksen kehittämiseen
Näkökulmia opetuksen kehittämiseen Outi Kortekangas Savolainen Kliininen opettaja 30% TY/Satakunnan shp Johtaja 70% TUTKE Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Yopedan 60 op opinnot Lääkärikouluttajan erityispätevyys
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS
1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen
LisätiedotLearning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke
Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotPortfolio arviointi- ja kehittämisvälineenä TieViessä
Portfolio arviointi- ja kehittämisvälineenä TieViessä Anna-Kaarina Kairamo ja Taru Jokinen (TTK) 26.8.2005 TieVie Portfolio suom. arvopaperisalkku, ansiokansio, kasvun kansio, oppimissalkku... dokumentti
LisätiedotTaitoni.fi ohjeet. Mikä Taitoni.fi on? Sähköinen portfolio ja ansioluettelo. Maksullisuus
1 Taitoni.fi ohjeet Mikä Taitoni.fi on? Taitoni.fi on lääkäreille tarkoitettu verkkosovellus, joka tarjoaa työvälineitä osaamisen kuvaamiseen ja arviointiin. Palvelu sijaitsee osoitteessa www.taitoni.fi
LisätiedotPortfolioesimerkkejä. Minna Rajalin 29.5.2012
Portfolioesimerkkejä Minna Rajalin 29.5.2012 Portfolio, määritelmiä Wikipedia: Portfolio eli ansiokansio tarkoittaa suomen kielessä useimmiten uraportfoliota, johon henkilö kokoaa näytteet koulutuksestaan,
LisätiedotMitä arvioitiin?
Mira Huusko ja Juha Vettenniemi, Musiikkitalo 3.12.2018 Mitä arvioitiin? Miten opiskelijat kokivat oppineensa yrittäjyyttä nykyisten opintojensa aikana? Miten yrittäjyyttä opetettiin? Miten ammatillisen
LisätiedotPORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009
PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN
LisätiedotOPISKELIJAN MUISTILISTA
Kuvataiteen lukiodiplomin tukimateriaali opiskelijalle OPISKELIJAN MUISTILISTA Kuvataiteen lukiodiplomi muodostuu teoksesta sekä työskentelyprosessia, itsearviointia ja kuvataiteen tuntemusta kuvaavasta
LisätiedotUusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,
Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona
Lisätiedot- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä
Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi
LisätiedotOhjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen
Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua
LisätiedotJukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto
KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotOpettajan täydennyskouluttautuminen mentorimallin avulla toteutettuna
K M T i i n a Y r j ä n h e i k k i, L a p i n y l i o p i s t o n h a r j o i t t e l u k o u l u K T A n i t a H a a t a j a, L a p i n y l i o p i s t o n h a r j o i t t e l u k o u l u K M P a u l
LisätiedotPEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake
Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSOY:N ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA
SOY:N ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ARVIOINTI OULUN YLIOPISTOLLINEN SAIRAALA AUDITOIJAT Heikki Kröger Jari Salo Tero Yli-Kyyny Kuopion yliopisto Helsingin yliopisto Erikoistuvien edustaja, KYS Oulun yliopistollisen
LisätiedotVaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö. Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo
Vaativa erityinen tuki - VIP-verkostotyö Pirjo Koivula Opetushallitus Espoo 28.11.2018 Konsultaatiopalvelu Opetushallitus - Valteri Opetushallitus ja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri ovat yhteistyössä
LisätiedotOpettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta
Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60
LisätiedotAktivoiva matematiikan opetus Aalto-yliopistossa
Aalto-yliopistossa Helle Majander ja Linda Havola Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu helle.majander@aalto.fi 23. elokuuta 2011 Johdanto Esittelemme kaksi
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotMiten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta
1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä
LisätiedotTuuleta Osaamistasi Euroopassa
www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 5.1. 2017 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta aiemmilta kursseilta Oman olemisen ja tietoisten valintojen
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotKÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE
KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,
LisätiedotHenkilökohtainen opiskelusuunnitelma
Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen
LisätiedotOpinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa
Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa
Lisätiedot