PIENVENELIIKENTEEN AIHEUTTAMAT TYPENOKSIDIPÄÄSTÖT RUISSALON VENEVÄYLILLÄ

Transkriptio

1 PIENVENELIIKENTEEN AIHEUTTAMAT TYPENOKSIDIPÄÄSTÖT RUISSALON VENEVÄYLILLÄ Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI Lounais-Suomen urbaanit Natura alueet Life Luonto -hanke Management of Urban Natura 2000 Areas in SW Finland Life Nature project LIFE02NAT/FIN/8468 Turun kaupunki, Ympäristönsuojelutoimisto City of Turku, Environmental Protection Offi ce

2 1. Johdanto Lounais-Suomen urbaanit Natura-alueet Life projekti tilasi Suomen Luontotieto Oy:ltä arvion Ruissalon Lehdot nimisen Natura-alueen sivuitse kulkevien väylien pienveneliikenteen aiheuttaman typenoksidipäästöjen merkityksestä Ruissalon Natura-alueelle. 2. Aineisto Selvitys on kirjallisuuspohjainen arvio, eikä sitä varten ole tehty maastoselvityksiä, päästömittauksia tai laskentoja veneliikenteestä. Veneliikennetiedot on koottu haastattelemalla Turun kaupungin sataman ja matkailutoimen henkilöitä. Laituripaikkatiedot on kerätty Turun kaupungin Pienveneiden päästötiedot perustuvat pitkälti VVT lipasto päästölaskentamenetelmään, jossa yksityiskohtaisesti kuvataan myös pienkoneiden päästömääriä ja niiden laskemista. Arvion veneliikenteen typenoksidipäästöistä teki biologi, FM, Jyrki Oja Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). 3. Arvion virhelähteet Jotta pienveneistä syntyviä ja Ruissalon Natura-alueelle kohdistuvia päästöjä voitaisiin luotettavasti arvioida, on veneiden lukumäärän lisäksi tiedettävä moottoreiden tyyppi ja koneteho. Vain osa Ruissalon väylillä liikkuvista veneistä on rekisteröity ja vain näistä veneistä on saatavilla luotettavia päästötietoja. Melkoinen osa alueella liikkuvista pienveneistä on konetehoiltaan tuntemattomia, joten päästöarvioita ei näistä veneistä voi tehdä. Toinen arvioon vaikuttava virhelähde on Ruissalon väylillä liikkuvien veneiden määrä. Veneliikennettä ei ole systemaattisesti laskettu ja tässä käytetty arvio perustuu Turun sataman ja Turun matkailutoimen sekä pienvenesatamien laituripaikkojen määrään. Veneliikenne on vilkkaimmillaan kesäkuun alun ja elokuun lopun (koulujen alkaminen) välisenä aikana. Liikenne jatkuu pitkälle syksyyn, mutta väylillä liikkuvien veneiden määrä on vain murto-osa kesällä liikkuvien veneiden määrästä. 2 Lounais-Suomen urbaanit Natura alueet

3 Pienveneliikenteen aiheuttamat typenoksidipäästöt Ruissalon veneväylillä 4. Veneliikenteen määrä Natura-aluetta reunustavilla väylillä Sataman suunnasta kulkeva veneliikenne käyttää Pohjoissalmea läpikulkureittinä vain satunnaisesti ja esim purjeveneet eivät mahdu Ruissalon sillan alta kulkemaan. Pansion pienvenesatama, jossa on noin 500 laituripaikkaa ja muutama pienempi yksityinen satama aiheuttavat käytännössä kaiken pienveneliikenteen, joka kulkee Pohjoissalmea pitkin. Sataman kautta Airistolle kulkevat veneet ovat suurimmaksi osaksi peräisin Turun kaupungin alueelta. Turun kaupungilla on Aurajoessa, Lauttarannassa ja Uittamolla yhteensä 580 laituripaikkaa. Tämän lisäksi yksityisiä laituripaikkoja on noin 200. Laituripaikkojen perusteella alueella on yhteensä ehkä noin 1500 venettä ja tämän lisäksi alueella kulkee kesäaikaan päivittäin ehkä noin 200 muualta tullutta venettä. Perjantaita ja sunnuntaita lukuun ottamatta alueella liikkuvien veneiden määrät ovat vain murto-osa laituripaikkojen määrästä. Satamalle johtavalla väylällä kulkee kesäaikaan maksimissaankin korkeintaan venettä (kumpaankin suuntaan laskettuna) ja Pohjoissalmea pitkin ehkä 400 venettä. Keskimääräinen päivittäinen pienveneliikenne lienee kesä-elokuussa sataman väylällä noin 400 venettä ja Pohjoissalmella noin 300 venettä. 5. Pienveneliikenteen aiheuttamat päästöt Suomessa on noin perämoottoria. Niistä kaksitahtisia on tällä hetkellä yli 80 %. Niukkapäästöisimpien nelitahtimoottorien osuus on kuitenkin nopeassa kasvussa. Kaksitahtimoottoreiden hiilivety- ja häkäpäästöt ovat korkeammat kuin nelitahtimoottoreilla, mutta niiden typenoksidipäästöt ovat huomattavasti nelitahtimoottoreita vähäisempiä. Luontoa happamoittavien ja ravinteisuutta lisäävien typenoksidipäästöjen lisäksi pienkonemoottorit tuottavat huomattavia hiilivetypäästöjä. Suomessa pienveneiden päästöjä ei juuri ole mitattu. Ulkomaisten tutkimusten mukaan perämoottorin päästöt voivat olla todella suuret. Suurin saastuttaja on vanha kaksitahtimoottori, pahimmillaan sen hiilivetypäästöt ovat jopa 500 kertaa suuremmat kuin nykytekniikalla varustetun henkilöauton. VTT onkin arvioinut että, kaksitahtimoottoreista aiheutuu vuodessa enemmän hiilivetypäästöjä kuin kaikista katalysaattoreilla varustetuista autoista yhteensä! Päästöjen arvioimiseksi täytyy tietää moottoreiden polttoaineenkulutus tuotettua tehoyksikköä tai aikamäärettä kohden. Huviveneiden osalta polttonesteenkulutukseksi on arvioitu 450 g/kwh 2-tahtimoottoreilla, 300 g/kwh 4-tahtimoottoreilla ja 250 g/kwh diesel-tyyppisellä moottorilla (VTT lipasto laskentajärjestelmä). 3

4 6. Pienveneiden päästöt ja Ruissalon Natura-alue Pienveneet käyttävät Ruissalon Natura-alueen ohittamiseen keskimäärin ehkä 20 minuuttia sekä sataman väylällä (Pukinsalmi) että Pohjoissalmella. Pukinsalmen väylä kulkee huomattavasti lähempänä Natura-aluetta ja erityisesti lähempänä typenoksidille herkkiä luontotyyppejä (Fennoskandian runsaslajiset kuivat ja tuoreet niityt (6270) ja kasvipeitteiset silikaattikalliot (8220). Näin ollen väylältä lähtöisin olevilla päästöillä on enemmän vaikutusta Pukinsalmen väylällä kuin Pohjoissalmen väylällä. Lähtötietojen vajavaisuuden vuoksi arvio yhden polttomoottoriveneen ohituksen tuottamista typenoksidipäästöistä on hyvin karkea. Keskimäärin hevosvoiman moottori tuottaa tunnissa painoyksiköksi muutettuna grammaa typenoksidien päästöjä. Jos väyliä käyttäisi päivittäin 700 venettä ja ohitusaika olisi arvioitu puoleksi tunniksi, syntyisi typenoksidien päästöjä painoyksiköllä ilmaistuna noin 7 12 kg vuorokaudessa. Veneilykautta (90 vrk) kohden typenoksidipäästöt olisivat täten maksimivenemäärällä mitaten maksimissaan noin 1100 kg. Veneliikenteen aiheuttamat hiilivety- ja hiukkaspäästöt ovat enemmänkin ihmisen terveyttä uhkaavia kuin Natura-luontotyypeille kohdistuvia. Taulukko 1. Pienveneiden typenoksidipäästöt Ruissalon väylillä. Veneitä/vrk Nox /vrk Nox/90 vrk Pohjoisalmi 300 3kg-5,2 kg 270kg-468kg Pukinsalmi 400 4kg-7kg 360kg-630 kg Yhteensä 700 7kg-12.2kg 630kg Yhteenveto Verrattuna muihin Ruissalon Natura-aluetta kuormittaviin lähteisiin, ei pienveneiden päästöjä voi pitää merkittävänä Ruissalon luontotyyppejä uhkaavana tekijänä. Pienveneliikenteestä syntyvien typenoksidien määrä on suhteessa muuhun liikenteeseen verrattuna suuri, mutta koska veneliikenteen kokonaismäärä on kuitenkin melko pieni, ei sillä ole suurtakaan vaikutusta Ruissalon saarelle päätyvään typenoksidien kokonaismäärään. Ruissalon typelle herkät luontotyypit ovat eri tutkimusten mukaan selvästi rehevöityneet ja kärsineet saarelle päätyvästä typpilaskeumasta huomattavasti. Kaikki päästöjä vähentävät toimet parantavat näiden luontotyyppien elinmahdollisuuksia. 4 Lounais-Suomen urbaanit Natura alueet

5 Pienveneliikenteen aiheuttamat typenoksidipäästöt Ruissalon veneväylillä 8. Kirjallisuus Kari Mäkelä, Anu Tuominen & Esa Pääkkönen Suomen vesiliikenteen päästöjen laskentajärjestelmä MEERI Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tutkimusraportti RTE 3166/ s. + liitt. Lundén Kai. Merenkulku ja ympäristö. Veneliikenteen päästöt. Turun yliopiston merenkulkualan koulutuskeskuksen julkaisuja B54. Turku s. + liitt. Lundén Kai. Laivaliikenteen ympäristöpäästöt. Turun yliopiston, merenkulkualan koulutuskeskus. Helsinki Liikenneministeriön julkaisuja 27/ s. + liitt. Turun matkailutoimisto. Henkilökohtainen tiedonanto joulukuu 2006 Markku Alahäme, Turun satama. Henkilökohtainen tiedonanto joulukuu

6 6 Lounais-Suomen urbaanit Natura alueet