EKOLOGISUUDEN MITTARIT

Transkriptio

1 EKOLOGISUUDEN MITTARIT Bioindikaattorit ja ekosysteemipalvelut Sirkku Manninen Dosentti, yliopistonlehtori Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia,

2 Yhteisestä yleiskaavaluonnoksesta poimittua Huomattava asukasmäärän kasvu aiheuttaa tehokkaasta joukkoliikenteestä huolimatta suuren kasvun myös alueen autoliikenteeseen. Yleiskaavassa Östersundomiin osoitetaan laajat alueet uusia hoidettuja viheralueita. Tavoitteena on kaupunkimaisesti rakennettu ja hoidettu ympäristön laatu. Korkean laadun ylläpitäminen esikaupunkivyöhykkeen takaiselle alueella on haastavaa, mutta on keinoja löytää tasapaino kustannusten ja tavoitellun ympäristön hoitotason välillä.

3 Bioindikaattori = eliölaji, joka eri tavoin ilmaisee mahdollisimman yksiselitteisesti ympäristön tilaa (= laatua) perusbiologia tunnettava riittävästi liikkuvuus oltava suhteellisen vähäistä laaja levinneisyys selvä sietoalue tutkittavan ympäristötekijän suhteen reagoivat ko. tekijään nopeasti ja samalla tavalla

4 Ekosysteemipalvelut onment.fi/default.asp?node=2296 2&lan=FI

5 Uutta Helsinkiä -> hiiltä, ilman epäpuhtauksia ja vettä sitovien ja vettä kierrättävien ja läpäisevien alkuperäisen luonnon elinympäristöjen pinta-ala ja laatu ( ebank/image/0/497/kaupunkimets %C3%A4+497.jpg) Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia,

6 KUNINKAANTAMMI com_content&task=view&id=263&itemid=

7 Ilmanlaatu liikenteen ja energiantuotannon typenoksidi- (NOx) ja hiukkaspäästöt sekä alailmakehän otsonipitoisuus (O3)

8 Bioindikaattorit Uudenmaan jäkälät n IAP = (Q f) / 10 1 Q = kunkin jäkälälajin keskimääräinen seuralaislajien lukumäärä f = lajin suhteellinen esiintymisfrekvenssi näytealalla (0-1) n = jäkälälajien lukumäärä (10) (Huuskonen ym Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja )

9 Bioindikaattorit Lontoon jäkälät

10 Bioindikaattorit Lontoon jäkälät

11 NO 2 :n kriittinen taso jäkälille 10 µg m -2 a -1 ja metsille 20 µg m -2 a -1 (UNECE)

12 Kaupunkimetsät typen kyllästämiä -> nitraattia huuhtoutuu? Soil C:N 40,0 30,0 20,0 10,0 y = -8,492ln(x) + 43,669 R² = 0,3091 0, NO2 (µg m-3 a-1) (Manninen ym. julkaisematon) 30

13 Bioindikaattorit pääkaupunkiseudun arvoniityt Bild 1. Karta över de undersökta ängarnas läge i huvudstadsregionen. 1: Gunnars, 2: Bemböle, 3: Stubbacka, 4: Håkansberg, 5: Ledåker R, 6: Ledåker O, 7: Smedjebacka, 8: Grejusberget, 9: Kopparkyet, 10: Ormusbacken, 11: Hertonäs S, 12: Hertonäs R, 13: Torsnäs, 14: Jollas, 15: Nybroparken R, 16: Nybroparken S, 17: Trankyaparken, 18: Borgbergsparken, 19: Westerkulla, 20: Borgareviken, 21: Husö (Forss S. 2009)

14 Bioindikaattorit Pääkaupunkiseudun arvoniityt Kuva: Sonja Forss (Manninen et al Urban Ecosystems 13, )

15 Bioindikaattorit Pääkaupunkiseudun arvoniityt Kuva 1. Tutkimusniittyjen sijainti pääkaupunkiseudulla kesällä (Berghem F. 2010) Taulukko 9. Siementen kokonaismäärän kanssa korreloivat ympäristömuuttujat. Vain tilastollisesti merkitsevät tulokset esitetty. Spearmannin korrelaatioanalyysi (n=9). Kuva: Fiia Berghem

16 Ekosysteemipalvelut - Ilmanlaatu Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia,

17 Ekosysteemipalvelut - Ilmanlaatu Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia,

18 Ekosysteemipalvelut Hiilen sidonta (Jo and McPherson journal fo Environmental management 45, )

19

20

21 Pääkaupunkiseudun NO x -päästöt tn (2009) kg), josta 53% energiantuotannosta ja 31% autoliikenteestä (HSY 2010) (Sutton et al The European Nitrogen Assessment. Sources, Effects and Policy Perspectives. Cambridge University Press; Cambridge, UK)

22 Luonto on tärkeää, koska se tarjoaa: osuus vastaajista Raitista ilmaa ja liikuntamahdollisuuksia 97% Viihtyisyyttä 97% Suojaa melulta ja ilmansaasteilta 82% Elämyksiä ja voimia 80% Marjoja ja sieniä 71% Turvapaikan 47% (Helsinkiläisten ympäristöasenteet. Hgin kaupungin Tietokeskus 2005)

23 Hesari

24 Kiitos (ei)!