YHDISTYMISSELVITYKSEN YHTEENVETO

Transkriptio

1 YHDISTYMISSELVITYKSEN YHTEENVETO

2 Sisällysluettelo 1. Yhdistymisselvityksen tausta ja toteutus Keskeisimmät tulokset aihe- ja palvelukokonaisuuksittain Yhdistymissopimus Perusturva ja terveydenhuolto Kasvun ja oppimisen palvelut Hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kaupunkiympäristön palvelut Vetovoimaisuuden palvelut Tukipalvelut Toimintaympäristö, talous, hallinto, henkilöstö ja päätöksenteko

3 1. Yhdistymisselvityksen tausta ja toteutus Nilsiän kaupungin ja Kuopion kaupungin yhdistymisselvitys käynnistyi kaupunginhallitusten tapaamisessa tehdyn linjauksen pohjalta. Tuolloin kaupunginhallitukset antoivat kaupunginjohtajille tehtäväksi laatia esitys prosessista, joka mahdollistaisi yhdistymisselvityksen tekemisen siten, että mahdollinen kaupunkien yhdistyminen olisi toteutettavissa alkaen. Toimeksiannon mukainen esitys käsiteltiin molempien kaupunkien kaupunginhallituksissa sekä Nilsiän kaupunginvaltuustossa Tehty esitys yhdistymisselvityksen tekemisestä hyväksyttiin kummankin osapuolen toimesta yksimielisesti. Hyväksytty selvitysprosessi käsitti selvitystä ohjaavat arvot, kuntalaisten osallistamisen, työn poliittisen ohjauksen, viranhaltijatyön ohjauksen, henkilöstön osallistamisen, viestinnän sekä selvitysprosessi ajallisen etenemisen ja keskeiset vaiheet. Tehty selvitystyö on noudattanut näitä määriteltyjä periaatteita, toimintatapoja ja aikataulua. Yhdistymisselvityksen laatimista varten valmisteltiin palvelualueittaiset periaatteet ja linjaukset, jotka hyväksyttiin kummankin kaupungin valtuustoissa. Nilsiän kaupunginvaltuusto hyväksyi linjaukset ja Kuopion kaupunginvaltuusto Molemmat hyväksymiset tapahtuivat yksimielisesti. Selvitystyötä ohjannut poliittinen ohjausryhmä kokoontui 4 kertaa. Ohjausryhmän jäsenistä muodostettu yhdistymissopimusta valmisteleva neuvotteluryhmä kokoontui 4 kertaa. Valtuustojen yhteistapaaminen pidettiin , jossa valtuutetuille esiteltiin tehdyn selvityksen keskeiset tulokset. Tärkeän osan selvitystyötä muodostivat kuntalaisten kuulemiset. Selvitystyön aluksi toteutettiin kolme kuntalaisiltaa, joihin osallistui noin 250 nilsiäläistä. Selvitystyöhön liittyen on myös kuunneltu ja keskusteltu eri henkilöstö-, harraste- ja kansalaisryhmien kanssa. Käytössä on ollut verkkosivut, josta on ollut saatavilla kaikkien kokousten asialistat ja pöytäkirjat. Verkkosivuilla on myös voinut käydä keskustelua yhdistymisselvitykseen liittyen. Selvityksen tuloksista tullaan järjestämään kolme kuntalaisiltaa Niissä vastataan asukkaiden esittämiin kysymyksiin sekä esitellään tehdyn selvityksen tulokset. Jokaiseen talouteen Nilsiässä tullaan jakamaan tiedote kuntalaisilloista sekä tehdystä selvityksestä. 2

4 2. Keskeisimmät tulokset aihe- ja palvelukokonaisuuksittain 2.1. Yhdistymissopimus Esitys yhdistymissopimukseksi sisältää kahdeksan asiakokonaisuutta. Sopimuksen mukaan yhdistyminen tulisi tapahtumaan alkaen siten, että Nilsiän kaupunki lakkaa ja yhdistyy Kuopion kaupunkiin. Yhdistyneen kaupungin nimi on Kuopio. Lähidemokratiaa tuetaan perustamalla Nilsiä-neuvottelukunta, johon tulee yhteensä 10 jäsentä. Neuvottelukunnalta toivotaan aktiivista otetta Nilsiän alueen kehittämiseen ja palveluihin liittyvissä tarkasteluissa. Yhdistymispäätöksestä liitoshetkeen asetetaan erillinen yhdistymishallitus, jonka laajuus on 14 henkilöä, 7 kummaltakin osapuolelta. Edustettuina ovat kaikki valtuustoryhmät, jotka ovat olleet edustettuina kaupunginvaltuustoissa Yhdistymisavustus (3,6 m ) kohdennetaan kokonaisuudessaan Nilsiän alueelle. Avustus jakautuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat 1) palvelurakenteen kehittäminen, 2) kaupunkiympäristön kehittäminen ja 3) muut kehittämishankkeet, kuten kylien kehittäminen. Palveluiden järjestäminen on esitetty erillisissä luvuissa sekä tässä yhteenvedossa että laajoissa selvitysaineistoissa. Henkilöstön asema on käyty monipuolisesti läpi. Järjestelyitä ohjaa lainsäädäntö. Tavoitteena on hyvä henkilöstöpolitiikka Perusturva ja terveydenhuolto Yhdistymisselvityksessä perusturvan ja terveydenhuollon kokonaisuutta on tarkasteltu yksityiskohtaisesti 12 palvelukokonaisuuden kautta. Kuntalaisilloissa voimakkaimmin esille tulleet kysymykset koskettivat terveyspalveluiden saatavuutta. Tehty yhdistymisselvitys linjaa, että Nilsiän terveyskeskus jatkaa nykyisessä toimipaikassa kaupunkien yhdistymisen jälkeen. Terveyskeskuksen palvelut säilyvät pieniä toiminnallisia tarkennuksia lukuun ottamatta nykyisellään. Omalääkäri/omahoitaja periaatetta jatketaan. Terveydenhuollon iltavastaanottoajat otetaan käyttöön. Hoitotarvikejakelu jatkuu lähipalveluna kuten laboratoriopalvelutkin. Suun terveydenhuollon peruspalvelut säilyvät paikallisena palveluna. Erikoishoitopalvelut tuotetaan Kuopiossa. Terveydenhuollon palvelut, kuten perhesuunnittelu, äitiysneuvola, lastenneuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, puheterapia, perheneuvola ja psykologipalvelu säilyvät nykyisen toimintamallin mukaisesti lähipalveluina Nilsiässä. Jatkossa toimintaa tukee Kuopiosta saatavat äitiys- ja lastenneuvolan erikoislääkäripalvelut. Kuntoutusyksikön toiminta jatkuu. Työterveyshuolto sulautuu osaksi Kallaveden työterveyshuoltoa. Tavoitteena on säilyttää Nilsiässä toimiva yksikkö lähipalveluna. Sairaalapalveluissa Nilsiän vuodeosaston toiminta jatkuu nykymallin mukaisesti. Painotus on kuntoutuspotilaissa ja KYS:ltä jatkohoitoon tulevissa potilaissa. Akuutti sairaalahoito järjestetään pääosin Harjulan sairaalassa. Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään läpipalveluina Nilsiän terveysasemalla. 3

5 Kotihoito- ja hoivapalvelut yhdenmukaistuvat. Palvelut tuotetaan jatkossakin Nilsiässä lähipalveluina. Palveluseteleiden käyttöönotto mahdollistuu Nilsiässä. Omaishoidon tuen kehittäminen on yksi tulevien vuosien kehittämisen painopiste. Kehitystyö koskettaa koko laajenevaa Kuopiota Ikäystävällinen Kuopio -ohjelma vuoteen 2030 tavoitteiden mukaisesti. Vanhus- ja vammaisneuvostot tulevat kattamaan myös Nilsiän alueen. Asumispalveluiden kehittämistä tarkastellaan mahdollisuutena ottaa käyttöön Kuopiossa valmisteltu palvelukampusajattelu, jossa palvelukeskuksen ympärille rakentuisi eritasoisia hoiva- ja tukipalveluita. Lapsiperhepalvelut tuotetaan pääosin lähipalveluina. Erityispalvelut järjestetään Kuopiossa. Nilsiäläisten palvelut laajenevat kattamaan mm. perhekriisiyksiön ja perhetukikeskuksen palvelut. Sosiaalipalveluiden pääpaino on lähipalveluissa. Aikuissosiaalityön ja työllistymisen palvelut tuotetaan Nilsiässä. Erityispalvelut tuotetaan Kuopiossa Kasvun ja oppimisen palvelut Opetuspalvelut tuotetaan kaupunkien yhdistymisen jälkeen Nilsiässä olemassa olevalla kouluverkolla. Opetussuunnitelmien ja tuntijaon soveltamista jatketaan Nilsiässä nykytilanteen mukaisesti ylimenoajan ajan kunnes ne valtakunnallisesti uusiutuvat. Nilsiän lukiota kehitetään sen nykyprofiilin ja yhteistyön pohjalta turvaamalla alppikoulun ja urheiluvalmennuksen toiminta. Päivähoidon toteuttamisessa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Iltapäiväkerhotoiminnat jatkuvat Hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuurihallinnon järjestämistapa poikkeaa nykyisin toisistaan. Yhdistymisen seurauksena Nilsiässä kuitenkin säilyisi nykytasoinen kulttuuritoimintaa palveleva toimipiste. Tavoitteena on myötävaikuttaa Nilsiän alueen kulttuurin, kansalaistoiminnan ja vapaa-ajan mahdollisuuksien aktiivisuuden säilymiseen ja kehittymiseen. Tilojen osalta jatketaan Nilsiän alueella noudatettua käyttäjävastuuperiaatetta. Sopimuskauden aikana arvioidaan menettelyn jatkamis- ja laajentamismahdollisuudet. Keskeisten kulttuuritoimintojen ja huomioimisten jatkaminen turvataan. Tällaisia toimintoja ovat mm. Musiikki- ja tanssileiri, Musiikkiopiston toiminta ja Mantun talon käyttö. Kansalaisopiston toiminta on tavoitteena säilyttää liittämällä Koillis-Savon kansalaisopisto Kuopion kansalaisopiston alueopistoksi. Koulutustarjonta säilyisi kattavana. Kurssimaksut yhtenäistyisivät ja Nilsiän alueelle kohdistuisi ns. maaseutualueiden kurssimaksutaso, joka on Kuopion kaupunkikeskustassa järjestettyjä koulutuksia edullisempi. Kirjastopalveluihin ei yhdistymisen johdosta tulisi muutoksia. Tapahtumapalveluiden kehittämiseen kaupunkien yhdistyminen antaisi lisämahdollisuuksia. 4

6 2.5. Kaupunkiympäristön palvelut Yhdistymisen tapahtuessa kaupunkiympäristön suunnittelu- ja hallintotehtävät kootaan Kuopioon. Nilsiään perustettavan yhteispalvelupisteen kautta tarjotaan alueen asukkaille rakennus- ja ympäristövalvonnan palvelut. Katujen kunnossapito jatkuu nykymallin mukaisesti. Eläinlääkintähuolto säilyy entisellään. Samoin jätehuolto. Yhdistymisen seurauksena yleiskaavoitus vahvistuisi ja maankäytön kokonaissuunnittelua tehostettaisiin. Tiestöjen nimistä poistettaisiin samannimisyydet vuoden 2012 loppuun mennessä. Maksut ja taksat yhtenäistyisivät. Niiden suuruus ja muutossuunta vaihtelee. Merkittävin ero olisi rakennusvalvonnan lupamaksujen muuttuminen kustannusvastaavaksi mikä nostaisi Nilsiässä nyt perittyjä maksuja. Toisaalta vesimaksut Nilsiässä alenisivat. Vesihuolto-, yksityistie- ja talkooavustusperiaatteet yhtenäistetään Vetovoimaisuuden palvelut Kuopion viestinnän ja markkinoinnin antamat mahdollisuudet lisäisivät merkittävästi Nilsiän alueen markkinointimahdollisuuksia. Nilsiä ja Tahkon alue olisivat vahvasti esillä koko Kuopion markkinoinnissa ja brändin luomisessa. Viestintään tulisi uusia kanavia ja keinoja, joita voidaan käyttää mm. palveluiden viestintään ja sähköisten palveluiden lisäämiseen. Elinkeinojen kehittämisessä Nilsiän alueen yrityksen olisivat osa Kuopion kaupungin yrityksille tarjoamaa palvelukokonaisuutta. Elinkeinoasiamiehen, jonka toiminnan pääpaino on matkailun kehittämisessä, toimipaikka säilyisi Nilsiässä. Tahkon alueen kehittämiseksi perustetaan erillinen Tahko-tiimi, joka koostuu eri alojen edustajista saumattoman yhteistyön varmistamiseksi kaupungin sisäisissä toiminnoissa (maanhankinta, kaavoitus, kunnallistekninen suunnittelu, yrityspalvelu). Sidosryhmäyhteistyössä ja Nilsiän kannalta tärkeiden edunvalvontatoimenpiteiden osalta Nilsiän alueen asiat tulevat osaksi Kuopion kaupungin sidosryhmäyhteistyötä ja edunvalvontaa Tukipalvelut Tietohallinnon osalta Nilsiän järjestelmät sulautuvat isompaan kokonaisuuteen, joka tuo toimintavarmuutta ja tulevaisuudessa kustannussäästöjä. Tietohallinnon kehittäminen tapahtuu osana palveluiden tuottamista. Ruokapalvelut jatkavat nykyisellään vuoden 2013 loppuun saakka. Nähtävissä ei ole asiakkaiden näkökulmasta muutoksia palveluiden tuottamistapaan. Valmistustoiminta jatkuisi Nilsiässä myös kuntaliitoksen jälkeen. Laitoshuolto sekä kiinteistönhoito ja ylläpito jatkuvat lähipalveluina Nilsiässä myös jatkossa. Toimintamalli riippuu omistajan (tilaajan) ja henkilöstön kanssa sovittavasta siirtymismallista. 5

7 Vesilaitokset yhdistyisivät. Kuopion Vesi Liikelaitos vastaa jatkossa vesihuollosta Nilsiän vesihuoltolaitoksen toiminta-alueilla. Liittymismaksut sekä vesimaksut Nilsiässä halpenisivat. Kuntatekniikkaliikelaitos huolehtisi Nilsiän alueella nykyisin olevista palveluista, joten liitoksesta ei aiheutuisi muutoksia (koskettaa mm. liikuntapaikkojen hoitoa) Toimintaympäristö, talous, hallinto, henkilöstö ja päätöksenteko Nilsiän ja Kuopion kaupungit ovat molemmat suurten tulevaisuuden haasteiden edessä. Haasteet palveluiden, elinvoimaisuuden ja talouden kokonaisuudessa ovat yhteisiä kaikille kunnille. Nilsiällä ja Kuopiolla on hyvät mahdollisuudet vastata niihin. Kaupungit oikein toimien voivat olla yhdessä vahvempia kohtaamaan kuntakentän palveluihin ja vetovoiman kehittämiseen liittyvät haasteet kuin jatkaessaan erillisinä kaupunkeina. Väestökehitys Kuopiossa on positiivista. Nilsiän osalta ennuste on varsin vakaasta väestömäärästä. Nilsiän ikärakenne on kuitenkin voimakkaasti vanheneva, joka aiheuttaa lisääntyviä haasteita palveluiden tuottamiselle. Sairastavuusindeksi on Nilsiässä merkittävästi Kuopiota korkeampi, joskin sen taso on viime vuosina ilahduttavasti alentunut. Kaupunkien välinen työmatkaliikenne on tasaisesti kasvanut koko 2000-luvun. Tällä hetkellä Nilsiästä käy töissä Kuopiossa noin 300 henkilöä ja Kuopiosta Nilsiässä noin 100 henkilöä. Työpaikkojen määrässä on kuntakoosta johtuen suuri ero. Kehityssuunta on molemmissa kaupungeissa ollut positiivinen kasvun ollessa vuodesta 2000 vuoteen 2008 Kuopiossa yli 5000 työpaikkaa ja Nilsiässä noin 100. Viime vuosina talouden hiljeneminen on hidastanut työpaikkakasvua, erityisesti Nilsiässä. Kuntatalouden tilanne molemmissa kaupungeissa on vakaa. Asukaskohtaisesti laskettuna toimintatuotot Kuopiossa ovat Nilsiää suuremmat. Vastaavasti asukaskohtaiset toimintakulut Nilsiässä ovat noin 6 % Kuopiota suuremmat. Suurin osa kustannuksista muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joiden osalta nettokustannukset ovat Nilsiässä /asukas ja Kuopiossa /asukas. Korkeampia kustannuksia selittää mm. yli 64- vuotiaiden osuus, joka Nilsiässä on 23,7 % ja Kuopiossa 16,1 %. Opetus- ja kulttuuritoimen kustannukset asukasta kohden ovat Kuopiossa lähes 200 /asukas suuremmat. Ero selittyy lähinnä keskuskaupungeille ominaisista erityisistä kulttuuripalveluista, kuten kaupunginteatterista ja -orkesterista. Tuloveroprosentti Nilsiässä on 20,5 % ja Kuopiossa 19,5 %. Yhdistyminen yhdenmukaistaisi verotuksen. Taso määräytyy talousarvion yhteydessä. Kiinteistöverotuksessa on eroavaisuuksia, mutta erot eivät ole suuria. Nilsiän saamat valtionosuudet ovat 80 % suuremmat kuin Kuopiossa. Ero selittyy osin verotulotasauksesta, jossa Nilsiä on saaja ja Kuopio maksaja. Muita selittäviä tekijöitä ovat erot väestörakenteesta. Lainat asukasta kohden oli Kuopiossa 1650 ja Nilsiässä 2940 kassan riittäessä Kuopiossa 23 päivän kuluihin ja Nilsiässä 8 päiväksi. Kummakin kaupungin talouden arvioidaan kiristyvän tulevina vuosina mm. valtion toimenpiteistä ja palveluiden kasvavasta kustannuskehityksestä johtuen. Konsernirakenne on kuntakoon eroista johtuen hyvin erilainen. Sillä ei ole merkittävää suoraa vaikutusta kaupunkien yhdistymiseen. Nilsiän kaupungin palveluksessa on 214 henkilöä. Lisäksi Siilisetin palvelukseen siirtyi noin 210 henkilöä. Kuopion kaupunkikonsernissa työskentelee reilu 6100 henkilöä. 6

8 Nilsiän ja Kuopion kaupunkien luottamus- ja viranhaltijaorganisaatiot ovat pääpiirteiltään samanlaiset. Yhdistymisen jälkeen toiminta rakentuisi Kuopion kaupungin organisaatiomallin pohjalle. Kaupunkien strategiat ovat yhdensuuntaisia. Yhdistymisen jälkeen on kuitenkin tarpeellista päivittää laajentuneen kaupungin strategia, mikä on luontevaa uuden valtuustokauden alkuvaiheessa. Kuntavaalit syksyllä 2012 järjestettäisiin uuden kuntajaon mukaisesti. Nilsiän kaupungin äänestysalueet säilyisivät todennäköisesti nykyisellään. Kuopion kaupungin kaupunginvaltuuston valtuutettujen määrä säilyisi nykyisessä 59 valtuutetussa, joten kukin ehdokasasettaja voi asettaa enintään 88 ehdokasta. Ehdokasasettelu päättyy