Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu
|
|
- Jussi Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Väestön terveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä (THL)
2 Sisällysluettelo OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Lapset ja lapsiperheet Nuoret ja nuoret aikuiset Työikäiset Ikäihmiset Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset... 8 OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat... 8 Liitteet Indikaattoripaketit... 11
3 0 OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1 Utajärven väestömäärä on viimeisten vuosikymmenten aikana vähentynyt. Väestön väheneminen perustuu sekä muuttoliikkeeseen että luonnolliseen väestön vähenemiseen. Nettomuutto ollut useita vuosia negatiivinen, vuonna 2013 tulo- ja lähtömuuttajien erotus oli -2. Syntyneiden enemmyys on kääntymässä lievään nousuun, luku oli -5. Vuoden 2014 lopussa Utajärvellä oli 2895 asukasta. Asukasmäärän lasku vuoden 2014 aikana oli 1,6 % (47 henkilöä). Huoltosuhde on tasaisessa kasvussa, ollen koko ajan suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Sekä taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti) että demografinen huoltosuhde (kuinka monta ei-työikäistä eli vuotiaita ja yli 64 -vuotiaita on yhtä työikäistä kohden) ovat heikentymässä. Ikääntymisen trendi on voimistumassa Utajärvelläkin. Sairastavuusindeksi on Utajärvelle edelleen vertailukuntien korkein, Pohjois-Pohjanmaan kunnista toiseksi korkein ja huomattavasti yli maan keskitason, ollen kuitenkin vuodesta 2011 alkaen lievästi laskusuuntainen. Terveydenedistämisaktiivisuus on selkeästi lisääntynyt. Äänestysaktiivisuus on ollut kuntavaaleissa nousussa. Vuonna 2008 äänestysprosentti on ollut 62,7 % ja vuonna %, joka on korkeampi kuin maassa keskimäärin sekä vertailukuntien korkein. Uuden hallintomallin kautta kuntalasia aktivoidaan tulemaan mukaan kehittämään kuntaa entistä enemmän. Kolmannen sektorin toimijoita on paljon ja heitä aktivoidaan edelleen tarjoamalla esimerkiksi ilmaiset kokoontumistilat Hyvinvointitalolla. Kuntien välinen nettomuutto Tulomuuttajat, lkm Utajärvi Vaala Lähtömuuttajat, lkm Utajärvi Vaala Indikaattori ilmaisee nettomuuton tuhatta asukasta kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Nettomuutto saadaan vähentämällä alueelle muuttaneista (tulomuuttajat) alueelta pois muuttaneet (lähtömuuttajat) Näin nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Kuntien välinen nettomuutto / asukasta Utajärvi -10,5-4,3 1-8,8-1,7-0,7 Vaala -13,8-12,4 0,9-2,7-11,1-7,8 Ii 4,6 5,2 4,7 6,7 1,6-2,1 Pudasjärvi -9,2-6,1-9,7-14,1-3,7-4,6 Muhos 4,7 4-3,3-3,3-3,5-3,7 Oulu 5,2 5,1 6 5,8 5,6 7,3
4 1 Syntyneiden enemmyys (eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta) Huoltosuhde, väestöllinen Syntyneiden enemmyys Utajärvi Vaala Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huolto-suhteen arvo on.
5 2 Sairastavuusindeksi, ikävakioitu Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa Indikaattori ilmaisee miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. TEAviisari näyttää kunnan terveydenedistämistyön suunnan. Terveydenedistämisaktiivisuus Pisteet (0 100) Koko maa Kuntajohto Perusterveydenhuolto Liikunta Peruskoulut
6 3 2 Lapset ja lapsiperheet Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien lasten osuus on laskenut, se on vertailukuntien alhaisin ja lähentelee maan keskitasoa. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia on 43,7 % kaikista lapsiasuntokunnista. Lastensuojeluilmoituksia on tullut vuonna 2014 yhteensä 51 ja ne on käsitelty lain vaatimuksen mukaisesti seitsemän arkipäivän sisällä. Lastensuojelutarpeen selvitysten määrän kasvu on pysähtynyt. Vuoden 2014 aikana raskaisiin lastensuojelun toimenpiteisiin on jouduttu ryhtymään edellisvuosia harvemmin. Avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien lasten osuus ei ole lisääntynyt. Vuoden 2014 aikana ei ole jouduttu raskaisiin lastensuojelutoimenpiteisiin. Vuonna 2013 toimeentulotukea saaneista lapsiperheiden osuus oli 10,4 %, luku on ollut nousujohteinen vuodesta 2010 alkaen. Lasten itsensä tuottamaa tietoa omasta hyvinvoinnistaan on tarjolla hyvin vähän. Utajärvellä on kysytty viides- ja kuudesluokkalaisilta kokemuksia hyvinvoinnista ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Aineisto kerättiin eläytymismenetelmää käyttäen keväällä Tulosten perusteella suurin osa lapsista koki itsensä hyvinvoivaksi, kun heillä oli riittävästi hyvinvointia edistäviä tekijöitä elämässään, eikä heidän hyvinvointiaan heikentänyt mikään tekijä merkittävästi. Lapsille olivat tärkeitä hyvät ihmissuhteet ja mielekäs tekeminen vapaa-ajalla sekä oma ja läheisten terveys. Osassa lasten kirjoittamista tarinoista oli kuitenkin havaittavissa pahoinvointia, jota aiheuttivat erityisesti koulukiusaaminen ja yksinäisyys. Myös sosiaalisten suhteiden ongelmat, harrastusten puute, koulunkäynnin ongelmat ja oma tai läheisen sairastuminen heikensivät koululaisten hyvinvointia. Lasten kertoman mukaan koulukiusaamista on huolestuttavan paljon ja se vaikuttaa heikentävästi alakouluikäisten hyvinvointiin. Lapset kirjoittivat henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta sekä kiusatun että kiusaajan kokemuksista. Henkisestä kiusaamisesta lapset kirjoittivat toisen pilkkaamisesta ja haukkumisesta. Myös ryhmän ulkopuolelle jättäminen koettiin kiusaamisena. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat Lasten pienituloisuusaste Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18- vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECDskaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna
7 4 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Ylipaino Toimeentulotukirekisteri sisältää tietoja varsinaista ja ehkäisevää toimeentulotukea saaneista kotitalouksista sekä kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia toimeentulotukena saaneista henkilöistä (vuodesta 2001 alkaen). Lastenhuollon avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavan ikäisestä väestöstä Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden lasten ja nuorten osuuden prosentteina vastaavan ikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelu-lain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. 3 Nuoret ja nuoret aikuiset Kouluterveyskysely antaa tärkeää ja käyttökelpoista tietoa luokkalaisten tilanteesta, mutta lukioikäisten vastaajien määrä on Utajärvellä niin pieni, että tuloksia ei julkaista sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Vuonna 2013 tehdyn kyselyn tulokset saatiin käyttöön vuoden 2014 alussa. Keväällä 2015 tehdyssä kyselyssä oli valtakunnallisesti teknisiä ongelmia, joten sen tuloksia ei ole käytettävissä. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan 85 % Utajärven yläkoululaisista kokee terveydentilansa hyväksi tai erinomaiseksi. Yleisimpiä oireita nuorilla, erityisesti tytöillä, ovat päänsärky (24 %) ja niska-hartiaseudun kivut (19 %). Keskimäärin molemmat ovat kuitenkin huomattavasti harvinaisempia kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa. Poikien ylipaino on huomattavasti yleisempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla tai koko maassa keskimäärin. Enemmän kuin joka neljännellä utajärvisellä pojalla on ylipainoa. Keskimäärin joka viidennellä tytöllä on väsymystä lähes päivittäin, pojilla sitä ei esiintynyt lainkaan. Nuorten masentuneisuus on pysynyt yleisenä läpi 2000-luvun. Keskimäärin joka kuudes utajärveläinen nuori ilmoittaa hakeneensa ammattiauttajalta apua masentuneisuuteen. Kuulluksi tuleminen koulussa on heikentynyt. Peruskoululaista 56 % ei tiennyt, miten vaikuttaa oman koulun asioihin. Nuorista valtaosa koki, että keskusteluyhteydet vanhempien kanssa ovat hyvät. Alle 10 % nuorista ilmoittaa, että heillä on keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vanhemmat tietävät myös aikaisempaa paremmin nuortensa viikonlopunviettopaikan.
8 5 Nuorten tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet. Utajärveläisnuoret tupakoivat hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin, mutta käyttävät alkoholia harvemmin. Nuorten asenteet huumeisiin ovat tiukemmat kuin maassa keskimäärin. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuus on parantunut vuodesta Kaikki 9. luokan päättäneet nuoret ovat päässeet jo useiden vuosien ajan jatkoopiskeluihin. Työttömien nuorten määrä on jonkin verran lisääntynyt parin viime vuoden aikana, mikä johtuu osin siitä että heitä on ohjattu hakeutumaan oikeiden palvelujen piiriin. Nuorisotakuuseen on vastattu siten, että etsivää nuorisotyötä ja nuorten työpajatoimintaa on tarjottu kaikille kohderyhmään kuuluville nuorille. Nuorten työpajatoiminnassa on ollut vuoden 2014 aikana 40 nuorta ja etsivässä nuorisotyössä 50 nuorta. Keväällä 2015 valmistuneen OAMK:n opiskelijoiden opinnäytetyön tulosten mukaan nuoret ovat erittäin tyytyväisiä palveluun. Molempien palvelujen koettiin olevan avointa matalan kynnyksen palvelua, jossa tarjotaan nuorille kokonaisvaltaista tukea avoimessa ja hyväksyvässä ilmapiirissä. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.-ja 9.-luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Indikaattori ilmaisee kerran päivässä tai useammin tupakoivien peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten osuuden prosentteina kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa Nuorisotyötön on vuotias työtön. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi.
9 6 4 Työikäiset Työttömyys on pysynyt vuonna melko tasaisena, samoin pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä. Vuonna 2014 työttömyydessä on tapahtunut nousua, mikä jatkuu edelleen vuonna Sama trendi on myös vertailukunnissa. Utajärven työttömyysprosentti on kuitenkin vertailukuntien alhaisin. Kuntien työmarkkinatukiosuuden piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut vuoden 2014 loppuun asti. Vaikka kunnan tavoitteena on saada kaikki pitkään työttömänä olleet aktivoinnin piiriin, vuonna 2015 määrä on noussut uusien velvoitteiden (kunnan työllistämisvastuu laajeni yli 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneisiin henkilöihin) ja P- Pohjanmaan TE-toimiston palkkatukilinjausten johdosta. Työkyvyttömyyseläkettä saavia Utajärvellä on huomattavasti enemmän kuin maassa keskimäärin. Toimeentulotukea saaneiden määrä on vertailukuntien pienin. Asunnottomuutta ilmenee jonkin verran. Kunnassa on toteutettu elokuussa 2014 Onnellisuuskysely. Vastanneista 83 % koki olevansa onnellisia ja 93 % koki voivansa itse vaikuttaa omaan onnellisuuteensa. Työikäisten hyvinvointia on edistetty tarjoamalla joitakin ryhmämuotoisia ennaltaehkäiseviä palveluja mm. vanhempainkouluja sekä aikuisille kohdennettuja liikuntakampanjoita. Kunnassa toimii paljon aktiivisia eri alojen järjestöjä. Kuntalaiset ovat ideoineet mm. Hyvinvointitanssit, joita he ovat järjestäneet itse helmikuusta 2015 alkaen joka viikko. Työttömille tarjotaan syksystä 2015 alkaen ilmainen kuntosalivuoro. Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä Työttömät, % työvoimasta Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Pitkäaikaistyötön on työtön työnhakija, joka on ollut työttömänä vähintään 12 kuukautta. Työvoimaan luetaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusajankohtana olivat työllisiä ja työttömiä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä. Indikaattori kertoo kuinka suuri osuus parhaassa työiässä olevasta väestöstä on toimeentulotuen piirissä pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaissa ovat mukana ne asiakkaat, joiden tuen tarve jatkuu vuodesta toiseen. Pitkäaikaisasiakkaiden osuus väestöstä mittaa paremmin todellista köyhyyttä kuin kaikkien toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä
10 7 5 Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden utajärvisten osuus on 91,9 %, mikä on valtakunnallisella suositustasolla (91 92 %). Yli 75 vuotiaista säännöllisen kotihoidon piirissä on 23,3 %, valtakunnallinen suositus on %. Kotihoidon piirissä olevien osuus on pysynyt edellisvuosien tasolla, samoin kotikäyntien määrä. Tehostetun palveluasumisen piirissä on 6,7 %, suositus on 5-6 %. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on 2,3 %, suositus on 3 %. Ensisijaisesti ikääntyneen toimintakyvyn heiketessä hoito annetaan aina kotiin ja ympärivuorokautisen hoivan osalta panostetaan tehostettuun palveluasumiseen. Hoivalla on ollut kevään 2015 aikana vapaita paikkoja, samoin asumispalveluyksiköissä. Tulevaisuudessa sekä asiakkaiden määrän että palvelutarpeen ennakoidaan kasvavan ja tähän valmistaudutaan kehittämällä toimintatapoja entisestään. Senioripiste ja senioreiden palvelunumero ovat aloittaneet toiminnan syksyllä 2014, tällöin julkaistiin myös ensimmäinen senioriopas. Ravitsemuksella ja liikunnalla on toimintakyvyn ylläpitämisessä keskeinen merkitys. Ikääntyneille kohdennettuja liikuntaryhmiä on hieman lisätty. Ryhmissä parannetaan tasapainoa, lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä asuntoväestöstä Hoitoilmoitusrekistereihin kerätään asiakaskohtaista tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon, asumispalveluiden sekä säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Yhden hengen asuntokunnan muodostaa asuinhuoneistossa yksin vakinaisesti asuva henkilö.
11 8 6 Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Asukkaiden kannustaminen huolehtimaan omasta ja läheistensä hyvinvoinnista on yhä tärkeämpää. Uusia asukkaita, erityisesti lapsiperheitä, on houkuteltava aktiivisen markkinoinnin keinoin muuttamaan kuntaan, sillä väestönkasvu on edellytys hyvinvoinnin ylläpitämiselle jatkossakin. Työllisten määrä on saatava nousuun. Uusien työpaikkojen saaminen on myös edellytys hyvinvoinnin ylläpitämiselle. Uuden hallintomallin rakenteiden kautta on hyvät edellytykset vaikuttaa poikkihallinnollisesti eri ikäryhmiä koskeviin päätöksiin. Strategiakortteihin merkittyjä Asumisohjelmaa, Liikunta-, Ravitsemus-, Kulttuurihyvinvointi- ym. suunnitelmia työstettäessä on huomioitava kaikki ikäryhmät: lapset, nuoret, työikäiset ja seniorit. Valmistelutoimikuntien rooli on tämän työn onnistumisessa merkittävä. Keskeistä on myös osallisuuden vahvistaminen, kuntalaisten entistä vahvempi mukaan ottaminen luovilla uusilla tavoilla, jotka houkuttavat myös niitä, joille perinteiset vaikuttamiskanavat eivät ole mieluisia. Kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia on edelleen vahvistettava. Hyvinvointikertomuksen ja ohjelmien kautta tuodaan esille paikallista terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Tietoon perustuen pystytään jatkossa yhä paremmin perustelemaan hyvinvointia edistävien ratkaisujen vaikuttavuutta. Jokaisen hallintokunnan johtajan ja esimiehen tehtävä on toteuttaa hyvinvointijohtamista ja parantaa edelleen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen aktiivisuutta. OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 1 Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Kuntastrategia vuosille hyväksyttiin Utajärven valtuustossa Siihen liittyvät Strategiakortit työstetään vuosittain. Strategiatyössä valmistelutoimikunnat korostivat, että strategisten toimenpiteiden pitää kohdistua kunnan väkiluvun kasvuun, työpaikkojen määrän lisäämiseen, asumisen edistämiseen, laadukkaisiin palveluihin ja hyvään kuntaimagoon. Kunnan visioksi päätettiin valita "Utajärvi luo edellytyksiä onnelliselle elämälle" 2 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Kuntastrategian Strategiakortit vuodelle 2015 sisältävät seuraavat ohjelmat ja suunnitelmat: HYVINVOINTI Päämäärä: Hyvinvoiva ja turvallinen kunta Kriittiset menestystekijät Kylien turvallisuuden kehittäminen Tavoitteet Utajärven kirkonkylän ja kylien asukkaiden turvallisuuden tunne paranee, kuntalaiset huolehtivat toisistaan ja arvostavat toistensa apua sekä tietävät mistä saavat apua. Toimenpide/ aikataulu Kylien turvallisuussuunnitelmat tehty 12/2016 Mittari Suunnitelmat tehty Vastuutaho/ toimija Hyvinvointivastaava - Toimintamallin suunnittelu aloitettu
12 9 Turvallisuuskulttuurin kehittäminen/vahvistaminen Turvallisuusajattelu on osana jokaisen kuntalaisen ja työntekijän arkea. Tämä tarkoittaa yleistä vastuunottoa ja turvallisuusmyönteisiä asenteita. Kyläiltoja turvallisuuden kehittämiseksi pidetty jokaisella kylällä 12/2016 Turvallisuuskoulutus- ja tiedotus Kyläiltoja pidetty jokaisella kylällä. Hyvinvointivastaava - Toimintamallin suunnittelu aloitettu Teemakuukaudet/- vuodet Terveyserojen kaventaminen Liikunnallisen elämäntavan vahvistaminen kaikissa ikäryhmissä. Terveellinen ravitsemus kaikenikäisille kuntalaisille. Kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen ja vahvistaminen Suunnitelma liikkumisen edistämiseksi / Liikkumisen kehittämissuunnitelma Utajärvellä, valmis 12/2015 Terveellinen ravitsemus Utajärvellä-ohjelma valmis 12/2015 Suunnitelma tehty. Ohjelma tehty. Sivistystoimenjohtaja - Tekeminen aloitettu, valmis syksy 2015 Tekninen johtaja Asumisen ja asumisympäristön kehittäminen Asumisen ja asumisympäristön suunnitelmallinen kehittäminen palvelemaan toimivaa ja vetovoimaista asumista sekä asukkaiden hyvinvointia ja asumisviihtyvyyttä. Kulttuurihyvinvointiohjelman valmistuminen 12/2015 priorisointi ja toteuttaminen voimavarojen (resurssien) puitteissa Asumisen ohjelman valmistuminen 10/2015 priorisointi ja toteuttaminen voimavarojen (resurssien) puitteissa Ohjelma tehty. Ohjelma tehty. Sivistystoimenjohtaja - Suunnittelu aloitettu, valmis syksy 2015 Tekninen johtaja - tehtävä aloitetaan toukokuussa Liikenneturvallisuuden lisääminen Liikenneturvallisuuden monipuolinen kehittäminen. Liikenneturvallisuussuunnitelman mukaiset toimenpiteet, priorisointi ja toteuttaminen voimavarojen (resurssien) puitteissa Kirkonkylän liikennejärjestely toteutettu 08/2015 Tekninen johtaja - kh hyväksyi vanhatietä ja penkkatien risteystä koskevat suunnitelmat
13 10 Muut voimassa olevat ohjelmat ja suunnitelmat Hyvinvointikertomus (laaja), päivitys valtuustokausittain (seuraava 2016 tai keväällä 2017) Työllistämissuunnitelma, päivitys vuosittain (tarvittaessa tarkennuksia myös kesken vuoden) Nuorten työpajan toiminta- ja kehittämissuunnitelma, päivitys vuosittain Etsivän nuorisotyön toiminta- ja kehittämissuunnitelma, päivitys vuosittain Varhaiskasvatussuunnitelma Opetussuunnitelma Muut tänä vuonna valmistumaisillaan olevat ohjelmat ja suunnitelmat Utajärven kunnan suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi , päivitys valtuustokausittain Utajärvi pyöräilyn laatukunnaksi-ohjelma (2015) Lisäksi Oulunkaaren kuntayhtymän suunnitelmat Oulunkaaren kuntayhtymän suunnitelma ikääntyneiden tukemiseksi
14 Liitteet 11 Indikaattoripaketit Kunta suhteessa vertailukuntaan = Miltä Utajärven kunnan tilanne näyttää vertailukuntaan verrattuna Punainen väri vertailukunnan kohdalla on hälytysvalo omalle kunnalle (= kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa huonompi kuin vertailukunnassa), tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukunnassa Vihreä väri = kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa parempi kuin vertailukunnassa, tilanne vähintään 10 % parempi kuin vertailukohteessa Keltainen väri = kunnan ja vertailukunnan välillä ei ole merkittävää eroa tai ero alle 10 %. Muutosnuolet: ei muutosta tai muutos alle 5% muutos vähintään 5% muutos vähintään 10% muutos vähintään 15% Arvon nousu on myönteinen asia = muutos myönteiseen suuntaan Arvon nousu on kielteinen asia = muutos kielteiseen suuntaan Harmaa nuoli: Arvon nousua ei haluta arvottaa myönteiseksi eikä kielteiseksi asiaksi? = tieto puuttuu Vertailukunnat: V1 = Vaala V2 = Ii V3 = Pudasjärvi V4 = Muhos V5 = Koko maa V6 = Oulu V7 = Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
15 12 Paketti 1: Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 Puda Muho Koko V6 Oulu V7 Pohj Väestö (2013) Info Huoltosuhde, demografinen (2013) Info 69,9 74, ,2 68,2 55,8 49,4 58,2 Väestöennuste 2030 (2012) Info Kuntien välinen nettomuutto / asukasta (2013) Info -0,7-7,8-2,1-4,6-3,7 3,3 7,3 0,8 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame 9,2 6,6 5,4 18,3 9, ,8 20,7 äidinkielenä / asukasta (2013) Info Lapsiperheet, % perheistä (2013) Info 34,4 29,4 44,6 32,4 47,6 39,1 43,9 42,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2013) Info 17,5 19,5 15,3 17,7 14,6 20,6 19,8 17,5 Yhden hengen asuntokunnat, % 38,8 44, ,8 33,4 41,7 42,4 39,3 asuntokunnista (2013) Info Työlliset, % väestöstä (2013) Info 34,8 30,8 34,8 30,6 37,5 42,2 41,2 39 Työttömät, % työvoimasta (2013) Info 11, ,2 12,8 11,3 15,2 13,7 Koulutustasomittain (2013) Info Suhteellinen velkaantuneisuus, % (2013) Info 35,3 65,8 56, ,7 50,7 58,1 57,7 Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas (2013) Info Vuosikate, euroa / asukas (2013) Info Lainakanta, euroa / asukas (2013) Info Verotulot, euroa / asukas (2013) Info Valtionosuudet, % nettokustannuksista (2013) Info 57,8 57,8 48,9 64,4 46,3 27,8 22,5 35,5 Paketti 2: Kaikki ikäryhmät Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 Arvo Muutos Vaal V2 Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Osallisuus Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info 64 62,5 62,6 57,3 59,7 58,2 53,7 56,9 Terveys ja toimintakyky Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2013) Info 140,7 138,3 122,4 136,3 118,5-108,4 114,1 Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / asukasta (2013) Info 9,2 10,6 5 6,2 5,7 7 7,3 6,6 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2012) Info 23,1 22,4 23,1 22,7 22,7 27,2 26,9 25,3 Asuminen ja ympäristö Asunnottomat yksinäiset / asukasta ,7 1,4 0,2 0,2 (2013) Info Toimeentulo Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2012) Info 15,9 18,1 15,7 22,8 14,6 14,3 16,5 16,1 Kuntalaisten palvelut Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Info
16 13 Paketti 3: Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info 5,6-11,4 8,1 8,5 8,4 8,1 8,2 Henkinen Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % 8. ja hyvinvointi luokan oppilaista (2013) Info Terveys ja toimintakyky Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Info 14,9-12,3 21,8 13,3 15,9 15,8 16,2 Turvallisuus Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Info 14, ,4 15,2 18,6 17,7 17,6 Asuminen ja ympäristö Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2013) Info 43,7 40,4 35, ,7 29,3 26,9 30,5 Toimeentulo Lasten pienituloisuusaste (2012) Info 15,3 18, ,5 17,7 14,3 16,1 17,2 Kuntalaisten palvelut Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 83, ,8 261,4 55,6 74,2 26,7 49, alle 18-vuotiasta (2013) Info Paketti 4: Nuoret ja nuoret aikuiset Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Elämänlaatu Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Henkinen Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi hyvinvointi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % toimintakyky lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Terveys ja Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % toimintakyky ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Turvallisuus Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2013) Info Opiskelu ja työ Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2013) Info Asuminen ja Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. ympäristö vuoden opiskelijoista (2013) Info Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / palvelut vastaavanikäistä (2013) Info ,4 6,3 6, ,5 6,4 6,9-2,4 1,7 2 2,2 0,9 1 1, ,4 18,9 18, ,3 21,1 21, ,1 21,8 21,9 7,5 7 11,4 11,8 8,5 9,4 7,4 7, ,5 46,3 41,1 2,5 2,7 1,4 5,8 5,8 2,9 2,2 2, ,2 1,4 0,3 Paketti 5: Työikäiset Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Henkinen Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-17,5 21,4 17, ,2 17,7 20,5 20 hyvinvointi 64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) Info Terveys ja toimintakyky Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 18 15,7 11,8 17,7 10,5 8 8,3 10 Opiskelu ja työ Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (2013) Info 4,6 8,3 6 5,9 4,2 4,6 5,7 5 Toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 0,8 1,7 0,9 1,4 1,7 2,2 1,7 1,5 Kuntalaisten Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat ,9 0,1 0,6 palvelut / vastaavanikäistä (2013) Info
17 14 Paketti 6: Ikäihmiset Teema Perusindikaattori Utajärvi V1 V2 Arvo Muutos Vaal Ii V3 V4 V5 V6 V7 Puda Muho Koko Oulu Pohj Henkinen hyvinvointi Terveys ja toimintakyky Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info 160, ,5 106,7 117, ,5 128,8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 74, ,9 72,2 77,5 62,6 69,2 71,1 Asuminen ja ympäristö 91,9 93,4 90,7 89,5 86,6 90,3 90,3 90,1 Toimeentulo Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % 3,4 2,9 3,5 3,6 1,8 2,6 2,1 2,6 vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info Kuntalaisten 8,4 15,6 16,7 16,8 10,8 11,9 14,3 15,6 palvelut Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info
Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu
Hyvinvointiraportti 2015 ja tulevien vuosien suunnittelu Väestön terveyden edistäminen on kaikkien yhteinen tehtävä (THL) Sisällysluettelo OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI...
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotPERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
Lisätiedot1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info
arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5
LisätiedotStrategiakortit 2015
Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotHämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI
Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotOSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2016
OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 216 Terveydenhuoltolaki (1326/21, 12) edellyttää, että kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
LisätiedotPorvoon kaupungin hyvinvointikertomus. Vuoden 2014 raportti ja suunnitelma vuodelle 2015
Porvoon kaupungin hyvinvointikertomus Vuoden 0 raportti ja suunnitelma vuodelle 015 1 OSA I: PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Porvoon kaupungin
LisätiedotStrategiakortit 2016
Kh 26.4.2016 120 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Peruspalvelulautakunta 7.10.2013 26 LIITE NRO 13 Puumala: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotHyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto liite nro 5 (1/71)
Kaupunginhallitus 3.6.2019 liite nro 12 (1/71) Kaupunginvaltuusto 10.6.2019 liite nro 5 (1/71) Hyvinvointikertomus OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2018...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotHuono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk
Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk 30.5.2017 Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen Kainulainen, Paananen & Surakka: Maakunnan ihmisten elämänlaatu sotepalveluiden
LisätiedotInnehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2
Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotLAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016
LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2013-2016 16.12.2014 / KUNNANVALTUUSTO Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...2 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI...3 2. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi...3
LisätiedotTietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Tietopaketti 4: Ikäihmiset Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut ja väestöennusteet eri ikäryhmittelyillä 65 vuotta täyttäneet,
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotHeinäveden sähköinen hyvinvointikertomus:
Heinäveden sähköinen hyvinvointikertomus: Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Kertomus valmistellaan
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotStrategiakortit 2016
Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotKuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Ote taloussuunnitelmasta (Kunnanvaltuusto )
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Ote taloussuunnitelmasta 2019 2021 (Kunnanvaltuusto 11.12.2018 58) Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen 27.11.2018 Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA
KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotHyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19
Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 19 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011.
LisätiedotMaakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus
Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus 5.2.2019 Maakunnan hyte-tehtävä Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotStrategiakortit 2016
Kh 30.11.2015 Valt 9.12.2015 Kh 26.4.2016 Kh 1.11.2016 Liite Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous
LisätiedotHyvinvointikertomus. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Hyvinvointikertomus Kaupunginhallitus 17.3.2014 Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 Johdanto Kouvolan kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus on luotu 2010 ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.3.2011. Terveydenhuoltolain
LisätiedotVetelin kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma
Vetelin kunnan laaja hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma 213 221 Vastuutaho ja valmistelijat Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut
LisätiedotJunes- Leinonen Marianne. Halmkrona Ilkka Karjalainen Leena
TORNION KAUPUNGIN HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2014 Hyvinvointitilinpäätös on käsitelty Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen johtoryhmän kokouksessa 12.3.2015. Hytetu johtoryhmään kuuluvat:
LisätiedotKajaanin kaupungin hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma
Kajaanin kaupungin hyvinvointikertomus 2013-2017 ja hyvinvointisuunnitelma 2018-2020 2 JOHDANTO Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä
LisätiedotKajaanin kaupungin laaja hyvinvointikertomus ja laaja hyvinvointisuunnitelma
Kajaanin kaupungin laaja hyvinvointikertomus 2013-2017 ja laaja hyvinvointisuunnitelma 2018-2020 2 JOHDANTO Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotKeskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotDokumentin sisältö. Kaupunginhallitus liite nro 23 (1/68) Kaupunginvaltuusto liite nro 15 (1/68)
Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN TILA VUONNA 2017...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3 Johtopäätökset ja
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
Lisätiedotkuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS TULOSLIITE
kuva: Jari Jyrkkä NIVALAN KAUPUNKI 2018 LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2017-2021 TULOSLIITE YLEISTÄ Tämä on Nivalan kaupungin laajan hyvinvointikertomuksen 2017-2021 erillinen tulosliite, josta löytyvät hyvinvointikertomuksessa
LisätiedotVAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT
VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011
LisätiedotTERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi
TERVETULOA HUS-HYTE VERKOSTON KEHITTÄMISPÄIVÄÄN 29.5.2015 Ikääntyneiden terveys ja hyvinvointi 1 6/4/201526.3.2013 2 INDIKAATTORITIETOA HYKS ERVAN 75+ -VUOTIAISTA AINEELLINEN HYVINVOINTI Indikaattori HYKS
LisätiedotOSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset
OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Paketti 1: Kunnan rakenteet, talous ja V1 = Nokia V2
LisätiedotDokumentin sisältö. Heinävesi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Keskeneräinen 1/33 OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA
Dokumentin sisältö OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi...2 Painopisteiden, tavoitteiden ja toimenpiteiden arviointi...3
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö
LisätiedotMaakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotHyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018
Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Työryhmä Karvian hyvinvointikertomuksen työryhmässä ovat olleet johtavat
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
Lisätiedot